TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT ------------------------------------------------ 2 2. VIIKARI-KODIN SIJAISHUOLTOPROSESSI -------------------------------- 3 1.Sijoitus ---------------------------------------------------------------------- 3 2.Sijaishuolto ----------------------------------------------------------------- 3 3.Hoito- ja kasvatustyö ----------------------------------------------------- 3 4.Opetustyön tukeminen ---------------------------------------------------- 7 5. Itsenäistymisen tukeminen ---------------------------------------------- 8 6. Jälkihuolto ----------------------------------------------------------------- 8 7. Sijaishuollon tukiprosessit ---------------------------------------------- 8 3. HENKILÖKUNTA -------------------------------------------------------------------- 9 1.Työnohjaus ----------------------------------------------------------------- 9 2. Henkilöstön jatkuva kouluttaminen ------------------------------------ 9 3. Arviointi ------------------------------------------------------------------- 9 4. TYKY-toiminta ----------------------------------------------------------- 9 4. TYÖSUOJELU ------------------------------------------------------------------- 10 Työterveyshuolto ------------------------------------------------------------ 10 5. LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN ------------------------------------ 11 6. TOIMITILAT----------------- --------------------------------------------------------- 11
2/11 1. TOIMINTA-AJATUS Viikari-kodin päämääränä on luoda lapsille/nuorille hyvän elämän edellytykset vahvistamalla heidän itsetuntoaan ja ylläpitämällä sekä rakentamalla heidän sosiaalista verkostoaan pitkäjänteisesti työskentelemällä välittämällä ja turvallisia rajoja asettamalla. ARVOT Nuorten kanssa työskennellessämme meille on tärkeää toimia lastensuojelulain hengen mukaisesti. Nuorten pitää voida tuntea, että heidän asioistaan ollaan aidosti kiinnostuneita. Erilaisissa hoito-, kasvatus- tai opetustilanteissa tulee näkyä ihmisyyden kunnioittaminen. Nuoria on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, kuitenkin niin, että heidän yksilöllisyytensä otetaan huomioon. Lastensuojelutyössä kohdattavien vaikeiden ja tunteisiin vetoavien asioiden ymmärtämiseksi meidän on työskenneltävä avoimesti, salassapitovelvollisuus huomioiden. Yrityksenä toimiessamme kunnioitamme voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Huolehdimme yhteiskunnallisista velvoitteistamme harjoittaessamme yritystoimintaamme. Henkilöstömme on yrityksemme tärkein voimavara. Kollegiaalisuus ja luottamus työyhteisössä ovat välttämättömiä hoito-, kasvatus- ja opetustyön onnistumiseksi.
3/11 2. VIIKARI-KODIN SIJAISHUOLTOPROSESSI Viikari-kodin toiminnan perustana ja sitä vahvasti tukemassa ovat Viikari-kodin toiminta-ajatus ja arvot, johtaminen sekä lastensuojelutoimintaa sääntelevät lait ja asetukset. Viikari-kodissa voidaan kasvattaa ja hoitaa sijaishuollon tarpeessa olevia nuoria, jotka ovat iältään 12-18-vuotiaita. Viikari-koti hoitaa ja kasvattaa nuoria, joilla on sosiaalista sopeutumattomuutta ja / tai psyykkisiä vaikeuksia sekä turvattomuuden vuoksi avun tarpeessa olevia nuoria. Viikari-kodissa on kaksi asuinyksikköä, Porin kaupungin ylläpitämä opetusyksikkö ja itsenäistymisasunto. Viikari-kodin asuinyksikkö Tyynelässä ( vastaava ohjaaja Karoliina Hallenberg) on 7 paikkaa ja Töyssylässä ( vastaava ohjaaja Kati Armia) 6 paikkaa. Asuinyksiköt toimivat käytännön arjessa toisistaan erillisinä. Sijoitus Viikari-kotiin voidaan sijoittaa ensisijaisesti huostaan otettuja 12-18 vuotiaita nuoria. Kuntien lastensuojelutyötä tekevät sosiaalityöntekijät päättävät huostaan otettujen lasten sijoittamisesta Viikari-kotiin yhdessä perheiden ja Viikari-kodin henkilökunnan kanssa. Sijoitukselle määritellään aina syy, tavoitteet ja suunniteltu kesto. Sijoitusprosessi on kuvattuna perehdytyskansiossa. Sijaishuolto Sijoituksen tarkoituksena on turvata sijaishuollon avulla sijoitetuille nuorille hyvän elämän edellytykset, jolloin nuori saa tarvitsemansa huolenpidon voidakseen kasvaa ja kehittyä ikätasoaan vastaavasti. Sijaishuollolla tarjotaan nuorille turvallinen kasvuympäristö Viikari-kodin palveluiden avulla. Hoito- ja kasvatustyö Omaohjaajatyö Hoito- ja kasvatustyö on ohjaajien pitkäjänteistä ja tavoitteellista työskentelyä erilaisten menetelmien avulla sekä ammatillista välittämistä ja turvallisten rajojen asettamista. Hoito- ja kasvatustyön ohjaajina työskentelee moniammatillinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutuksen saanut henkilöstö. Tärkeimpänä työvälineenä hoito- ja kasvatussuunnitelma, johon on kirjattu tavoitteet sekä erilaiset hoito- ja kasvatustyön menetelmät. Hoidollisina menetelminä mm. musiikki, kuvataide, ART sekä vanhempien vertaistuki. Omaohjaajatyön tarkoituksena on tarjota nuorelle turvallinen, ammatillinen tunnesuhde aikuiseen. Omaohjaaja vastaa nuoren käytännön kasvatustyön toteuttamisesta. Omaohjaaja vastaa kokonaisvaltaisesti nuoren huollosta ja kasvatuksesta työparinaan osaston vastaava ohjaaja.
4/11 Työmenetelminä ovat mm. tavoitteelliset keskustelut sekä nk. omaohjaajaillat, jotka ovat yhdessä suunniteltuja ja toteutettuja, omaohjaajan ja nuoren keskinäistä suhdetta tukevaa toimintaa. Omaohjaaja huolehtii pitkäjänteisesti nuoren tarpeista, sekä siitä, että nuori tulee kuulluksi ja saa tarvitsemansa huollon ja hoidon. Omaohjaaja laatii kuukausittain yhteenvedon nuoren tilanteesta. Omaohjaaja pitää säännöllisesti yhteyttä nuoren vanhempiin sekä toimii heidän tukenaan vanhemmuudessa ja kasvatuksessa. Hoito- ja kasvatussuunnitelma Toiminnallisuus Esitietojen ja asiakassuunnitelman pohjalta suunnitellaan ja kirjataan nuorta koskeva yksilöllinen suunnitelma yhden kahden kuukauden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Suunnitelmaa arvioidaan ja tarkistetaan tarpeen mukaan, mutta kuitenkin vähintään puolivuosittain. Suunnitelmaan kirjataan hoito- ja kasvatustyön tavoitteet sekä -menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelman laativat omaohjaaja ja vastaava ohjaaja. Nuori osallistuu suunnitelman tekemiseen keskustelemalla omaohjaajan kanssa ja määrittelemällä omat tavoitteensa. Lisäksi laaditaan suunnitelma perhetyön toteuttamisesta. a) Harrasteryhmät Vuonna 2012 harrasteryhminä ovat musiikki- sekä liikuntaryhmä. b) Harrastukset Jokaiselle nuorelle pyritään löytämään vähintään yksi hänen itsensä valitsema harrastus. c) Toimintapäivät Toimintapäivien tarkoituksena on tarjota nuorille elämyksiä, onnistumisen kokemuksia ja purkukanavia aktiivisuudelle, sekä lisätä yhteisöllisyyttä. d) Nuortenillat Ohjaajat järjestävät, pääasiassa Viikari-kodin sisä- tai ulkotiloissa, nuorille kerran kuukaudessa koulun lukuvuoden aikana yhteistä toimintaa e) Leirit Nuorille tarjotaan virkistystä, annetaan mahdollisuuksia omien rajojen kokeilemiseen turvallisissa olosuhteissa sekä vastataan nuorten elämyshakuisuuden tarpeisiin. f) Koti-illat Kaikki asuinyksikön nuoret ovat joka toinen viikko torstai-illat yhdessä Viikarissa.
5/11 Muut terapeuttiset ja kasvatusta tukevat menetelmät a) Kuvataidetuokiot Nuorella on mahdollisuus ilmaista itseään, käsitellä tunteitaan ja ajatuksiaan kuvan tekemiseen perehtyneen hoito- ja kasvatustyön ohjaajan opastuksella. Tuokiot tukevat hoito- ja kasvatussuunnitelmaa, ovat kahdenkeskisiä ja etenevät nuoren omassa tahdissa. b) Kuvataideryhmät Nuorella on mahdollisuus itsensä ilmaisemiseen ja vaikeiden asioiden käsittelyyn ryhmässä kuvataiteen avulla. Kuvataideryhmät ohjaa kuvataideterapeuttisiin menetelmiin perehtynyt hoito- ja kasvatustyön ohjaaja. Ryhmät toteutetaan ennalta suunnitellussa aikataulussa 2-5 nuoren ryhmissä. c) Bänditoiminta ja soittotuokiot Nuorella on mahdollisuus ilmaista itseään musiikin avulla. Nuori voi bändikämpällä soitella soittotaitoisen ohjaajan kanssa kahden kesken tai ryhmässä. Viikarin soittotaitoisista nuorista voidaan myös koota yhdessä harjoitteleva bändi. d) Itsenäistyvien nuorten ryhmät Täysi-ikäisyyttä lähestyvistä nuorista kootaan ryhmä, joka opettelee ja kertaa itsenäistymisessä tarvittavia käytännön tietoja ja taitoja. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Ryhmään osallistuvat nuoret noudattavat itsenäistyville nuorille suunniteltua porrasjärjestelmää. Portaissa korostetaan vastuun siirtymistä nuorille ja pyritään näin helpottamaan nuorten itsenäistymistä sijoituksen jälkeen. e) Vanhempien vertaistukiryhmät Ryhmän tavoitteena on luoda vanhemmille ohjatusti mahdollisuus lapsen sijoitukseen liittyvien tunteiden käsittelyyn vertaistuen avulla. Ryhmässä käytettävä lähestymistapa on voimavarakeskeinen ja ryhmässä käytetään toiminnallisia / narratiivisia menetelmiä. Ryhmä on suljettu ja kokoontuu 8-10 kertaa. Ryhmää ohjaavat vanhempien vertaistukiryhmän ohjaamiseen koulutetut ohjaajat. f) ART-ryhmät ART (Aggression Replacement Training) menetelmä tähtää toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistamiseen. Tavoite on, että nuori kehittyy moraalisessa ajattelussa, oppii parempaa itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja tullakseen toimeen jokapäiväisessä elämässä.
6/11 Psykiatrinen hoito Omaohjaajakeskustelujen lisäksi psykiatrista keskusteluapua voi antaa psykiatrian sairaanhoitaja. Apua voidaan tarjota arkipäivän ongelmatilanteiden ja niihin liittyvien tunteiden purkamiseen. Nuorilla on myös mahdollisuus äkillisten, traumaattisten tilanteiden jälkipurkuun. Tarvittaessa nuori ohjataan psykiatriaan erikoistuneen lääkärin vastaanotolle tai terapiaan. Viikari-kodissa toteutetaan lääkärin määräämää lääkehoitoa. Kriisihoito Intensiivihoito Kriisihoidon tarkoituksena on nuoren kiihtyvän, hallitsemattoman käytöksen pysäyttäminen ja turvallisten olosuhteiden luominen. Tavoitteet pyritään saavuttamaan jatkuvalla ohjaajan läsnäololla sekä tämän terapeuttisella kontaktilla nuoreen. Intensiivihoidolla turvataan nuoren asettuminen Viikari-kotiin. Nuori on intensiivihoidossa aina sijoituksen alkuvaiheessa ja muulloin tarvitessaan normaalia enemmän tukea arkipäiväänsä.
7/11 Opetustyön tukeminen Viikarin opetusyksikkö Viikari-kodin ohjaajat tukevat nuorten koulunkäyntiä toimimalla tiiviissä yhteistyössä opettajien kanssa, seuraamalla nuorten opintojen edistymistä sekä motivoimalla ja käytännössä tukemalla, esimerkiksi läksyjen teossa. Viikarin opetusyksikössä koulua käyviä tuetaan erilaisilla menetelmillä esimerkiksi järjestämällä kokeita edeltävinä iltoina koepiirejä, jolloin ohjaajat ja nuoret yhdessä valmistautuvat seuraavan päivän kokeisiin. Yksikön opetusmenetelmillä turvataan niiden oppivelvollisten nuorten koulunkäynti, joilla on koulunkäyntiongelmia. Opetusyksikkö toimii Porin koulutoimen alaisuudessa (LASTU), mutta sen toimitilat sijaitsevat Viikari-kodin kanssa samassa pihapiirissä. Oppilaat on jaettu kahteen-kolmeen pienryhmään, joissa työskentelee kaksi opettaja sekä tarvittaessa koulunkäyntiavustaja. Opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä Viikari-kodin henkilökunnan kanssa Leirikoulu Tarkoituksena on järjestää koulutyöskentelyä tukevaa ja motivoivaa toimintaa. Leirikouluissa keskitytään sosiaalisten taitojen, käden taitojen, liikunnallisten aktiviteettien ja ympäristökasvatuksen kehittämiseen. Leirikoulu toteutetaan vähintään kerran vuodessa. Teemapäivät Teemapäivien avulla pyritään lisäämään mielekkyyttä varsin teoriapitoisen koulunkäynnin sisältöön. Tekemisen ja kokemisen kautta oppiminen on todella tärkeässä roolissa. 2. asteen koulutus ja Viikarin ulkopuolinen perusopetus Viikari-kodista toisen asteen koulutuksessa tai muualla peruskoulua käyvää nuorta tuetaan pitämällä yhteyttä hänen kouluunsa ja seuraamalla hänen opintojensa edistymistä. Viikari-kodista ollaan yhteydessä suoraan nuoren opettajaan ja käydään vanhempainilloissa. Nuorta tuetaan opintojen suorittamisessa ja mahdollisten oppimisongelmien selvittämisessä.
8/11 Itsenäistymisen tukeminen Viikari-kodin kasvatustyössä kiinnitetään huomiota itsenäistymisessä tarvittavien tietojen ja taitojen opetteluun koko sijoituksen ajan. Päivittäisessä elämässä harjoitellaan arkielämän taitoja. Ohjaajien opastuksella nuori harjoittelee ruoka- ja vaatehuoltoa sekä siivousta. Sijoituksen edetessä nuorta opetetaan myös rahaasioiden hoitoon, terveydenhuoltoon, virastoissa asiointiin sekä kodin turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Jälkihuolto Jälkihuoltotyön avulla tuetaan kotiutuvaa/itsenäistyvää nuorta ja hänen verkostoaan Viikari-kodista muuton jälkeen. Nuoren luo tehdään kotikäyntejä sovitusti sekä laaditaan nuoren tilanteesta kuukausittain yhteenveto, joka lähetetään sosiaalityöntekijälle sekä sovitusti vanhemmille tai muille nuoren tukitahoille. Jälkihuoltotyön tavoitteena on, että nuori sopeutuu elämään ilman jatkuvaa tukea joko itsenäisesti tai huoltajiensa kanssa. Jälkihuoltotyötä voidaan tehdä myös Viikari-kodin omaan itsenäistymisasuntoon. Nuoren kanssa solmitaan tällöin vuokrasopimus asuntoon ja sijoittaneen kunnan kanssa jälkihuoltosopimus, jossa määritellään nuorelle kuuluvat palvelut. Sijaishuollon tukiprosessit Ruokahuolto ja kodinhoito Kiinteistönhuolto Nuorelle pyritään tarjoamaan mahdollisimman kodinomainen ympäristö. Nuori huolehtii omaohjaajansa opastuksella huoneensa siisteydestä ja vaatteidensa puhtaudesta. Nuoret osallistuvat keittiötöihin kukin omalla keittiövuorollaan. Nuorten osallistumisen tarkoituksena on, että nuori oppii huolehtimaan itsenäisesti päivittäiseen elämiseen liittyvistä toimista. Viikari-kodin kiinteistön huollosta vastaa kiinteistönhoitaja.
9/11 3. HENKILÖKUNTA Viikari-kodissa työskentelee hoito- ja kasvatustyössä johtaja sekä 13 hoito- ja kasvatustyön ohjaajaa, joista 2 toimii yksikköjen vastaavina ohjaajina. Viikari-kodissa työskentelee myös 2 osa-aikaista opettajaa sekä kiinteistönhoitaja. Siivouspalvelut ostetaan Viikari-kodin ulkopuolelta. Nuorten ja henkilökunnan turvallisuuden takaamiseksi Viikari-kodilla on turvallisuusalan yrityksen kanssa vartiointi/hälytyskeskuspalvelusopimus. Hoito- ja kasvatustyössä työskentelevillä on sosiaali- tai terveysalan alalle sopiva koulutus. Heistä kahdeksalla on vähintään opistoasteen tutkinto. Viikari-kodin tavoitteena on luoda sitoutuneiden työntekijöiden kanssa pysyviä, vakituisia työsuhteita. 1. TYÖNOHJAUS Hoito-, kasvatus- ja opetustyössä toimiville järjestetään ryhmätyönohjausta pienryhmissä. Miespuolisille työntekijöille on aloitettu lisäksi ryhmätyönohjaus. Henkilökunnalla on mahdollisuus yksilötyönohjaukseen ja konsultaatioon tarvittaessa. 2. HENKILÖSTÖN JATKUVA KOULUTTAMINEN Luennot ja koulutukset, joihin työntekijöiden on mahdollisuus osallistua työn puitteissa, valitaan heidän tarpeidensa ja mielenkiintonsa pohjalta. Viikari-kodissa nähdään tärkeänä henkilöstön jatkuva kouluttautuminen ammattitaidon syventämiseksi. Vuonna 2012 koulutuksella syvennetään Viikari-kodin henkilöstön osaamista mm. kuvataideterapian, lääkehoidon sekä psykiatrian osaamista. 3.ARVIOINTI Kehityskeskustelut Kunkin työntekijän esimiehet käyvät kehityskeskustelua jokaisen työntekijän kanssa kaksi kertaa vuoden aikana. Kehityskeskusteluiden painopistealueet muuttuvat vuosittain ajankohtaisten asioiden mukaan. 4. TYKY-TOIMINTA Viikari-kodin työntekijöiden työssä jaksamisesta huolehditaan ammatillisen osaamisen lisäksi tukemalla heidän vapaa-aikanaan tapahtuvaa virkistäytymistä.
10/11 4. TYÖSUOJELU Työturvallisuus on osa Viikari-kodin kokonaistoimintaa. Työsuojeluun panostaminen lisää työntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista, mikä vaikuttaa myös Viikari-kodissa tehtävän kasvatustyön laatuun. Työsuojelusta on erillinen toimintasuunnitelma, joka sisältää turvallisuus- ja toimintaohjeet, tavoitteiden määrittelyn, toteuttamisen ja seurannan. Työsuojeluyhteistoimintahenkilöstö: Työnantajan edustajana, työsuojelupäällikkönä on Taija Brander Henkilöstön edustajana, työsuojeluvaltuutettuna on Karoliina Hallenberg. Luottamusmiehenä toimii Mika Aho TYÖTERVEYSHUOLTO Viikari-kodin työterveydenhuollosta huolehtii Porin Lääkäritalon Työterveys Oy, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori, puh: 02 622622
11/11 5. LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN Viikari-kodissa on laadunhallintajärjestelmä. Erillisessä laatukansiossa on laatukäsikirja sekä vastuumatriisi, sijaishuollon prosessikaavio ja -kuvaukset. Kansiossa ovat myös luettelot Viikarikodissa käytössä olevista dokumenteista ja asiakirjoista. Viikari-kodissa on myös käytössä kattava perehdytyskansio, jota edelleen täydennetään ja parannetaan. Viikari-kodin palvelut on tuotteistettu ja käytettävät työmenetelmät kuvattu kirjallisesti. Viikarikodissa nuorille annetut seuraamukset kirjataan ja niistä tehdään vuosittain yhteenveto. Käytettävistä pakotteista ja rajoitteista tehdään lastensuojelulain mukaiset päätökset ja kirjaukset. Viikari-kodissa järjestetään sisäinen auditointi ja johdon katselmus vuosittain. Viikari-kodille on myönnetty laatusertifikaatti ja sen voimassaolo varmistetaan vuosittaisilla tarkastuskäynneillä. Käytössämme on asiakaspalautelomakkeet. Asiakaspalautekysely tehdään joka toinen vuosi. Asiakaspalautekysely on tehty vuonna 2011. Suullista palautetta kerätään jatkuvasti asiakaskontakteissa. Järjestelmällisesti sitä kerätään asiakassuunnitelmaneuvotteluista. Kaikki saatu suullinen palaute kirjataan ja käsitellään henkilökunnan yhteisissä kokouksissa. Mittaamme vuoden 2012 aikana jatkuvasti myös opetustyön tukemista. Mittarit on kehitetty Viikarin opetusyksikössä koulua käyville, muualla peruskoulua suorittaville ja 2. asteen opiskelijoille. Toiminnallisuuden toteutumista seurataan nuorten iltojen sekä harrasteryhmien toteutumisen osalta. Omaohjaajatyöskentelyä seurataan seuraamalla omaohjaajailtojen toteutumista. Toiminnan kehittämiseksi seuraamme myös järjestelmällisesti nuorten karkaamisiin liittyviä asioita. 6. TOIMITILAT Viikari-koti toimii entisessä koulurakennuksessa, joka on peruskorjattu ja muutettu lastensuojelulaitoksen toimintaan sopivaksi vuosina 2000-2001. Viikari-kodissa on kaksi asuinyksikköä. Töyssylässä on 6 huonetta nuorille ja Tyynelässä 7 (12-18 m²). Asuinyksiköissä on omat WC- ja suihku- ja oleskelutilansa sekä ohjaajien käytössä olevat toimistot. Lisäksi on yhteiset keittiö- ja harrastetilat, muita toimistotiloja sekä neuvottelutila, yhteensä noin 770 m². Pihassa sijaitsevassa rakennuksessa on lisäksi Viikarin opetusyksikön tilat, sauna, bändikämppä ja kuntosali. Itsenäistymisasunto sijaitsee myös pihassa olevassa rakennuksessa.