Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Samankaltaiset tiedostot
Täplärapukantojen vaihtelu Vakaa tuotto on luonnossa satua!

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Karhijärven kalaston nykytila

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Meritaimen Suomenlahdella

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalastus ja muikkukannat

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

16WWE Fortum Power and Heat Oy

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

FORTUM POWER AND HEAT OY

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Kalastustiedustelu 2016

Pedot ja muikku. Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Pyhäjärven hoitokalastus

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

KUHAKANNAT & Niiden kalastus ja kalastuksensäätely Hämeessä

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Liesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Isot emokalat tärkeitä kalakantojen uusiutumiselle, mutta herkkiä ympäristöpaineille

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi

Ravintoketjukunnostus vesien ja kalakantojen hoidossa

Kalastuksen käytön ja hoidon järjestäminen käytännössä?

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Rapukantojen rooli Pyhäjärven ekosysteemissä

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

LAHNA vk 2005 ARS 20 ppm 2 h (ikä 0+)

- Tavoitteet, toimintastrategiat, tulevaisuuskuvat ja kehittämisehdotukset. Hankkeen lähtökohtia sekä ajatuksia sisällöstä ja toteutuksesta

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Heinolan kalastusalue. Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto

Transkriptio:

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214

6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon Hertta -tietokanta

25 Ilmasto lämpenee - jäänlähtö aikaistuu 2 15 1 5 3.4. -5-1 -15-2 -25-3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon Hertta -tietokanta

Pintaveden lämpötila nyt ja tulevaisuudessa 26 24 22 2 18 16 14 12 21-29 231-26 1 8 6 4 2 29.1. 18.12. 6.2. 27.3. 16.5. 5.7. 24.8. 13.1. 2.12. 21.1. Aineisto Niina kotamäki, SYKE

Pintaveden lämpötila nyt ja tulevaisuudessa 26 24 22 2 18 16 14 12 1 21-29 231-26 max 21-29 max 231-26 8 6 4 2 29.1. 18.12. 6.2. 27.3. 16.5. 5.7. 24.8. 13.1. 2.12. 21.1. Aineisto Niina kotamäki, SYKE

Syvänteessäkin lämpiää 28 26 24 22 2 18 16 14 12 max 21-29 max 231-26 1 8 6 4 2 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. Aineisto Niina kotamäki, SYKE

Mahdollisesti hyötyvät lajit Ahven Kuha Särki Lahna Täplärapu optimilämpötila 28 31 3 3 2-25

Mahdollisesti kärsivät lajit Muikku Siika Kuore Taimen Optimilämpötila 13 18 12 17

Muikkukannat Kriittisiä elinkierron vaiheita Syksyllä kutuaika Kevään kuoriutumisajankohta- ja olosuhteet (Karjalainen et al. 214) Loppukesän lämpötila/happitilanne Muutokset muiden lajien runsaudessa Saalistus, kilpailu Kalastus

Muikkusaalis 35 3 25 2 15 1 5 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214

Muikku tulevaisuudessa Spawning and hatching time Kuoriutuminen 1-22 pvä aikaisemmin 9% kuoriutuminen 5% kuoriutuminen 1% kuoriutuminen Kutu 27-35 pvä myöhemmin Karjalainen et al. 214

Säilyvyys eri skenaarioissa MUIKKU SIIKA

Asiantuntijoiden arvio muikkukannasta 35 3 Todennäköisyys, % 25 2 15 1 5-1 -75-75 -5-5 -25-25 - NYKYTILA Muutos, % + +25 +25 +5 +5 +75 +75 +1

Ahvenkannat vuosiluokan suhteellinen koko 8 7 6 5 4 3 2 1 Keskimääräinen lämpösumma 231-26 y =,1761e,83x R² =,1266 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 kesä-elokuun lämpösumma Sarvala & Helminen 1996

Ahvenen ravinnonkulutuksen muutos 8 7 6 8 v ahven Nykyään 25 g 231-26 noin 1 g Ravinnonkulutus, g 5 4 3 21-29 231-6 2 1 eläinplankton pohjaeläimet muikku kala sp täplärapu Alkuperäinen data Ruohonen 25

1 Täplärapusaalis Saalis, kpl 75 5 25 1988 1996 24 212

Täpläravun lisääntyminen Parittelu 12-15 C Muninta 9 päivää myöhemmin Munat kestävät kylmää, kun päiväasteita 23 dd C (Carral ym. 1992) 4-5 C alkionkehitys pysähtyy Jos lämpötila haudonnan aikana alle 3 tai yli 1 C tulos heikkenee

Lämpötilan raja-arvot: Heinimaa & Pursiainen (21) Lämpötila-aineisto SYKE/OIVA Kuva, Pursiainen, M. parittelu ja muninta voivat alkaa auringon rytmittämänä parittelu ja muninta alkavat keskimäärin 13 C:ssa lisääntymisikkuna 22 29 keskimäärin 28 parittelu ja muninta päättyvät keskimäärin 1 C:ssa alkionkehitys pysähtyy 4 C:ssa, jolloin alkion on oltava kehittynyt??

Täplärapukannat 5 CPUE 3 vuoden viive 4 yksikkösaalis 3 2 1 y =,55x + 1,2265 R² =,2919 5 1 15 2 25 3 35 4 45 päiväasteet

6 5 Hyvät syksyt nyt ja tulevaisuudessa Saalis, kpl 1 5 21-212 25 1988 1996 24 212 4 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 75 Aineisto Niina kotamäki, SYKE

Hyvät syksyt nyt ja tulevaisuudessa 6 5 4 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 231 232 233 234 235 236 237 238 239 24 241 242 243 244 245 246 247 248 249 25 251 252 253 254 255 256 257 258 259 26 Aineisto Niina kotamäki, SYKE

Entäpä se kuha? Kotiuttamisesta keskusteltu Pääravinto kuore, ahven ja muikku Kannasta saatava tuotto riippuu kalastuksen säätelystä Kuhakanta voi aiheuttaa paineita verkon solmuvälisäätelyyn Vaikutukset muuhun kalastoon Kotiuttamisen onnistuminen epävarmaa

Entäpä se kuha? 3 25 ravinnonkulutus, kg/a 2 15 1 5 ahven muikku kuore,1,2,3,4,5,6 kuhasaalis kg/ha

lämpötila planktontuotanto näkösyvyys

Kiitokset