Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana

Transkriptio

1 Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Kuva Teuvo Järvenpää Timo Ruokonen Jyväskylän yliopisto

2 Rapu kala vuorovaikutukset Kilpailevat elinpaikoista lohi- ja pohjakalojen kanssa Jakavat samat ravintoresurssit pohjakalojen kanssa Heikentävät elinympäristöjen laatua Ravut petokalojen ravintoa Mädin ja poikasten saalistus eol.org eol.org

3 Tapaus Säkylän Pyhäjärvi Yksikkösaalis/merta Kokonaissaalis yksilöä

4 Lämpötila Tavoite Tutkia voimakkaasti kasvaneen täplärapukannan vaikutuksia siikakalojen talviaikaiseen kuolleisuuteen Kutuaika Kuoriutuminen lokakuu l toukokuu

5 SH SUMMER y AUTUMN-WINTER y SPRING-SUMMER y+1 AUTUMN y+1 zoopl summer D yoy M - <0.01 M - <0.01 M - <0.002 SH H-<0.001 zoopl August HP - <0.01 H3 -< 0.05 H7 A00 - <0.001 G yoy SH G older HS SHu - SH H3 - A00 - VB- SHu - D stock SH D yoy SH temp B yoy A SHu - SH SH B stock AA AA SH A4 SH AA SHu - DW egg AA (I) * * K icebreak AA + <0.001 SH (I) A temp water height (I) A A1 + <0.001 AA + <0.01 HuS + <0.01 (I) - <0.05* A1 HuS S, Sa, N S HuS - <0.01 zoopl A1 (I) A wind A (I) * * S prerecruit (I) - <0.02* S2 - <0.05 SHu - VM - <0.05,NS trawling (I) Salmo (I) perch index (II) S HS4 - VB N SH pike burbot roach stocked whitefish S native whitefish A A A00 A00, S, V, Sa A00, V HS V + <0.05 A00 + <0.001 H3 - <0.05 HS4 - <0.007 A4 - <0.05 A S R D older M - <0.001 H3 B older V V D eggs V V (II) (II) V D larvae week M - <0.001 significant correlation/regression not significant studied in this thesis, significant studied in this thesis, not significant reference, sign of association, p-value, *=1-tail probability V V V D V , H older V , A V D larvae newly hatched V,VB, A00 FIGURE 3 A selection of analysed associations between factors potentially linked to recruitment of vendace in field data. In boxes: B=biomass, D=density, DW=dry weight, G=growth, K=condition, S prerecruit =survival, temp=temperature, zoopl=zooplankton. References: A1= Auvinen 1988, A4= Auvinen 1994, AA=Auvinen & Auvinen 1994, A00=Auvinen et al. 2000, H3=Helminen et al. 1993a H7=Helminen et al. (1997) HP=Hamrin & Persson 1986, HS4=Helminen & Sarvala 1994, HS7= Helminen & Sarvala 1997, HuS= Huusko & Sutela 1998b, M=Marjomäki & Kirjasniemi 1995, N=Nyberg et al. 2001, S=Salojärvi 1991a, S2=Salojärvi 1991b, Sa=Salonen (1998), SHu=Salmi & Huusko 1995a & b, SH=Sarvala & Helminen 1995, V= Viljanen 1988b, VB=Valkeajärvi & Bagge 1995, VM= Valtonen & Marjomäki 1988.

6 Kokeita, kenttähavaintoja, arvioita ja mallinnusta o Perustietoa täplärapujen mädin syömisestä: Koe 1: syövätkö ravut mätiä alhaisissa lämpötiloissa (2 & 6 C) Koe 2: onko syöminen tiheysriippuvaista Koe 3: maksimaalinen ravinnonkulutus o Muuttuuko rapujen ravinnonkäyttö syksyn ja talven välillä? o Rapu- ja kalapopulaatioiden koko o Ravinnonkulutuksen arviointi bioenergeettisellä mallilla

7 Syötyjä mätimunia Syötyjä mätimunia Kelpaako mäti? Muikun mäti 6 C Jokirapu Täplärapu Siian mäti 6 C Jokirapu Täplärapu

8 Riippuuko syöminen tiheydestä? 1200 Syöty mädin määrä. m Tarjottu mädin määrä m -2

9 Maksimikulutus g mätiä / g rapua Maksimikulutus Cmax = M e temp*0.236 Ravun massa g

10 Mallin viritystä ravintoa ei ravintoa Massa g

11 Ravinnonkäyttö C & N vakaat isotoopit %? %? %? %?

12 Osuus % Syksy Ranta Syvänne Karike Vesikasvit

13 Osuus % Talvi Ranta Syvänne Karike Vesikasvit Mäti

14 Muikku- ja siikapopulaatioiden koko Poikaspyynti keväällä Kutukanta-arviot saaliin perusteella

15 Rapupopulaation koko Rapusaalis ( pyyntikokoiset ) Rapusaalisseuranta (> 60 mm) Kirjallisuus (< 60 mm) 3,5-8 miljoonaa rapua

16 Lämpötila C Bioenergeettinen malli Täplärapu talvella C = p * 0.122*W *e Temp = G + ( * W * e Temp ) +((C-0.15 * C) * 0.020)+(0.18 * (C-0.15 * C)) Kutuaika Kuoriutuminen Pyhäjärven lämpötila-aineisto Pyhäjärven rapukannan rakenne lokakuu l toukokuu

17 Mädinsyönti ravinnonkäyttötulosten perusteella Muikun mätiä kpl/ha Rapupopulaation koko yks/ha % syöty Siian mätiä kpl/ha % syöty

18 Mädinsyönti suhteellisen esiintymisen perusteella eol.org Muikun mätiä kpl/ha Rapupopulaation koko yks/ha Siian mätiä kpl/ha Ravun aiheuttama kuolleisuus: muikku 3-9,4 % siika 1,5-7,4 %

19 Todellisuus Muikku Poikastiheys yks. ha -1 Ggbhgf Siika Vuosi Vuosi

20 Johtopäätöksiä Täplärapu potentiaalinen mädinsyöjä Ei vaikutusta muikkukantaan Säkylän Pyhäjärvellä, ei merkittävää lisäkuolleisuutta Siian poikastiheydet laskusuunnassa -> rapujen aiheuttamaa?

21 Tulevaisuuden suunnitelmia Kerääntyvätkö ravut kutualueile? Rapujen aktiivisuus talvella jään alla? Tarkemmat populaatiokoon arviot

22 Kiitos! Juha Karjalainen, Timo Marjomäki, Antti Martikainen Jyväskylän yliopisto Markku Pursiainen Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Jouko Sarvala Turun yliopisto A-M Ventelä, Marjo Tarvainen Pyhäjärvi Instituutti Crayfish research program