Pedot ja muikku. Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.
|
|
- Pentti Haapasalo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pedot ja muikku Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä
2 Petojen saalistus Mitkä petokalat ovat muikun tärkeimpiä saalistajia? Vaikuttavatko pedot muikun vuosiluokkavaihteluihin? Mikä osuus pedoilla on muikkukatojen synnyssä tai niiden pitkittymisessä? Voidaanko petoja poistamalla elvyttää muikkukantaa?
3 Pedot suosivat pienikokoisia saaliskaloja Sisävesissä petojen suosimat saaliskalat muikku ja kuore (taimenen ja kuhan ravinto-kohteina tärkeimmät) (mm. Vehanen ym. 1997) Pieniä saaliskaloja on runsaammin, helpommin saatavilla Pienentääkö saalistus todellisuudessa syntyvää vuosiluokkaa vai valikoivatko pedot heikoimpia poikasia, jotka kuolisivat joka tapauksessa?
4 Muikun saalistajia Mätiä syövät pohjaeläimet ja kalat Varhaisvaiheessa rantavyöhykkeessä ahven ym. Ulappavaiheessa ensimmäisen kesän aikana ahven, taimen, järvilohi, kuha, kuore, (hauki) Muikunpoikasten kasvaessa pedot siirtyvät syömään kuoretta - Mitä pienempi muikun poikasmäärä, sitä nopeampi kasvu >>> muikut selviytyvät nopeammin ohi pedoille sopivan saaliskoon.
5 Saalistus kohdistuu pienikokoisiin poikasiin Mäti- ja varhaispoikasvaiheessa suuri kuolevuus, pedot yksi tekijä muiden joukossa (esim. Huusko 1998) Vuosiluokan koko määräytyy ensimmäisen kesän aikana Kuolevuus Kesän loppupuolella pedot siirtyvät syömään kuoretta Muikunpoikasen ensimmäinen kesä
6 Muikku ahventen ravintokohteena Puruveden Harvanselällä (Jaatinen ym. 1999):
7 Muikunpoikasten pituus Puruveden Harvanselällä 1995 (Jaatinen ym ) Keskipituus ahventen ravinnossa
8 Taimenen syömien muikkujen kokojakaumia, Päijänne Le Taimenen ng th c laspituusluokat s mm Frequency mm Frequency Frequency mm Syötyjen Length muikkujen of prey vendace pituus mm Lähdeaineisto: Koivurinta ym. 2
9 Päijänne: Muikkukato 8-9-luvuilla + taimenen ja ahvenen runsaus (Heikinheimo ym. 22, P. Valkeajärven aineisto) Relative Muikun suhteellinen year class vuosiluokan strength of voimakkuus vendace Ahvensaalis Perch catch kg*1 Stocking Järvitaimenistutus with brown trout yks./ha ind/ha Vendace Muikku Perch Ahven Taimen- Brown trout istutukset
10 Vaikuttivatko ahven ja taimen muikkukatoon? Ahvenella taipumus runsastua ulappavesissä kun muikkua on vähän (mm. Päijänne, Pyhäjärvi, Konnevesi, Puruvesi, Höytiäinen) Samaan aikaan taimenta istutettiin paljon Petojen saalistus vaikuttaa silloin kun muikkukanta on heikko, mutta tuskin voi romahduttaa runsasta kantaa
11 Konnevesi (Valkeajärvi & Marjomäki 24) Muikun ja pienten ahventen runsauden välillä käänteinen riippuvuus Muikun kutukanta Muikun vuosiluokkien voimakkuus Pienet ahvenet Isot ahvenet
12 Miten petojen vaikutusta muikkuun voidaan tutkia? Tutkitaan petokalojen mahojen sisältöä Pedon ravinnonkulutus voidaan määrittää kasvun ja muun energiankulutuksen perusteella Miten saaliskalan tiheys vaikuttaa saalistukseen? Tarvitaan näytteitä eri vuosilta / eri tiheyksiltä. Arviot peto- ja saaliskalakannan runsaudesta Saaliskalan vuosiluokan runsauden riippuvuus emokannasta. Näiden tietojen avulla voidaan simuloida saalistuksen vaikutusta
13 Saalistus riippuu muikkukannan tiheydestä Esim. 2-vuotiaat järvilohet, Paasivesi: Muikunpoikaset ravintokohteena eri tiheyksillä Auvinen ym. 24 Järvilohet siirtyvät syömään kuoretta kun muikku vähenee + -muikku ravintokohteena Tiheys yksilöä/ha Kesä Heinä Elo Syys Loka
14 % of biomass of stomach contents % mahan sisällöstä Päijänne: 1995 harva muikkukanta 1996 runsas muikkukanta 1995, 2-year-old brown trout May - June 1995, 2-v.taimenet + Aik. To-Ke Heinä muikku Aik. muikku + vendace older vendace , 3-v.taimenet 1995, 3-year-old brown trout May - June To-Ke Heinä % of biomass of stomach contents % mahan sisällöstä , 2-v.taimenet 1996, 2-year-old brown trout To-Ke Heinä July August Septemb Elo Syys er- July August Septemb Elo Syys er- May- June July August Septemb Elo Syys er , 3-v.taimenet 1996, 3-year-old brown trout May - June To-Ke Heinä July August Septembe Elo Syys r- Heikinheimo ym. 22 Lähdeaineisto: Koivurinta ym. 2
15 Saalistusnopeus riippuu muikunpoikasten runsaudesta (funktionaalinen vaste) Muikunpoikasia/vrk Petokalan syömien muikunpoikasten määrä aikayksikössä Tyyppi III Tyyppi II Muikunpoikasten (+) lukumäärä/ ha Kuolevuus Saalistuksen aiheuttama kuolevuus - Petojen vaikutus pieni, jos muikunpoikasia on runsaasti Muikunpoikasten (+) lukumäärä/ ha Heikinheimo 21
16 Päijänne,Tehinselkä: Malli taimenen ja ahvenen saalistuksen vaikutuksesta muikkuun Heikinheimo 21
17 Vapaa kapasiteetti Pelaginen ahven Muikkukanta Kantokyky Vaellus pelagiaaliin Kuolevuus Litoraalin ahvenkanta Rekrytointi Heikinheimo 21
18 Taimenkanta Rekrytointi Kuolevuus Istutus Istutettujen eloonjäänti Heikinheimo 21
19 Saalistuksen vaikutus muikkukannan vaihteluun (Heikinheimo 21) Esimerkki simulaatiosta Päijänteen aineistolla: Emokannan ja poikasmäärän suhde jyrkästi kupolinmuotoinen. Saalistusnopeuden riippuvuus muikunpoikasten tiheydestä tyyppiä II. Muikkukanta yksilöä/ ha Muikkukanta yksilöä/ ha Muikkukanta yksilöä/ ha Ei saalistusta Taimenen saalistus Taimen 1,2 per ha Taimen 2,4 per ha Ahvenen tai molempien petojen saalistus Ahven Taimen (1,2/ha) ja ahven
20 Simulaatio, jossa saalistusnopeuden riippuvuus muikkujen tiheydestä tyyppiä III Kuolevuus II III Muikunpoikasten (+) lukumäärä/ ha Ei saalistusta Taimenistutus 1.2 per ha Taimenistutus 2.4.per ha Ahven Taimen (1.2 per ha) + ahven Heikinheimo 21
21 Simulaatio: Ahvenen saalistusnopeuden riippuvuus muikun tiheydestä tyyppiä III, taimenella II. Ahvenkanta pienenee vähitellen vuodesta 1 alkaen. Taimenistutus 1.2 poikasta/ ha Kalojen lukumäärä/ha Muikkukanta elpyy kun ahven on vähentynyt riittävän alhaiselle tasolle Aika vuosina Ei taimenistutuksia Kalojen lukumäärä/ ha Aika vuosina Muikku Vendace Ulapan ahven Pelagic perch Heikinheimo 21
22 Johtopäätöksiä Ahvenen vaikutus merkittävämpi muikun saalistajana -ahventen suuri lukumäärä -ahvenen taipumus levittäytyä ulappavesiin muikkukannan ollessa harva Taimenen vaikutusta vähentää suuri kalastuskuolevuus Kuitenkin esim. Paasivedellä ilmeisesti järvilohiistukkaat söivät muikunpoikaset vähiin (Auvinen ym. 24)
23 Kalaston tasapaino muuttuu Lämpötilaolosuhteilla suuri merkitys: Ahvenen runsastuminen ja samanaikaisesti muikulla heikko MUIKKU vuosiluokka AHVEN
24 Tulevaisuuden kysymyksiä Miten käy muikkukantojen, jos ja kun ilmasto lämpenee? Voidaanko muikkukannan elpymistä edistää ahvenen poistopyynnillä? (Haakana & Huuskonen 28) Mitkä eri mekanismit aiheuttavat muikun kannanvaihtelua ja miten petojen saalistus vaikuttaa eri tapauksissa?
25 Kirjallisuutta Auvinen, H., Kolari, I., Pesonen, A. & Jurvelius, J.: Mortality of + vendace caused by predation and trawling. Ann. Zool. Fennici 41: Haakana, H. & Huuskonen, H. 28: Effect of intensive fishing on the perch population in a large oligotrophic lake in eastern Finland. Fisheries Research 91: Heikinheimo, O. 21: Effect of predation on the low-density dynamics of vendace: significance of the functional response. Can. J. Fish. Aquat. Sci. 58: Heikinheimo, O., Valkeajärvi, P. & Helminen, H. 22: Interactions between brown trout, vendace, and the fishery in Lake Päijänne. Arch. Hydrobiol. Spec. Issues Advanc. Limnol. 57: Huusko, A. 1998: Exploration of potential mechanisms regulating survival in the larval stage of vendace. PhD Thesis. Acta Universitatis Ouluensis A 39. Jaatinen, R., Vuorimies, O. & Auvinen, H. 1999: Ahven muikunpoikasten saalistajana Puruveden Harvanselällä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia Fiskundersökningar 162: Koivurinta, M., Sydänoja, A., Marjomäki, T., Helminen, H. & Valkeajärvi, P. 2: Taimenen ja järvilohen ravinto ja kasvu Puulassa, Päijänteessä, Konnevedessä ja Säkylän Pyhäjärvessa vuosina Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia Fiskundersökningar s. Valkeajärvi, P. & Marjomäki, T. 24: Perch (Perca fluviatilis) as a factor in recruitment variations of vendace (Coregonus albula) in lake Konnevesi, Finland. Ann. Zool. Fennici 41: Vehanen, T., Hyvärinen, P. & Huusko, A. 1997: Food consumption and prey orientation of piscivorous brown trout (Salmo trutta) and pikeperch (Stizostedion lucioperca) in a large regulated lake. J. Appl. Ichthyol.14:
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotMiksi muikkukannat vaihtelevat? 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta mitä on opittu? Jyväskylä
Miksi muikkukannat vaihtelevat? 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta mitä on opittu? 2.12.2008 Jyväskylä Olli Urpanen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Akvaattiset tieteet Johdanto
LisätiedotTaimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä
Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotKun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli
Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu
LisätiedotMerimetsojen vaikutus kalakantoihin
Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Antti Lappalainen Kalastusaluepäivät, Kotka 10.10.2017 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetsokannan kehitys Suomessa Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset
LisätiedotCarlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu
1 Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina 2005-2007 - Istutusajankohdan ja koon vertailu Pekka Hyvärinen, Markku Hyvönen, Aarne Toivonen ja Pekka Korhonen Riista- ja kalatalouden
LisätiedotTäplärapu siian ja muikun mädin saalistajana
Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Kuva Teuvo Järvenpää Timo Ruokonen Jyväskylän yliopisto timo.j.ruokonen@jyu.fi Rapu kala vuorovaikutukset Kilpailevat elinpaikoista lohi- ja pohjakalojen kanssa
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotHoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy
Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden
LisätiedotJoni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotMuikun kannoilla. HuS + <0.01 (I) - <0.05* icebreak SH. temp SH A1 HuS. water height (I) * * DW egg AA + <0.
Muikun kannoilla SH SUMMER y AUTUMN-WINTER y SPRING-SUMMER y+1 AUTUMN y+1 zoopl summer D yoy M -
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotTaimen- ja kuhaistukkaat troolin sivusaaliina Oulujärvellä
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 334 Pekka K Korhonen Pekka Hyvärinen Ville Leppäniemi Kimmo Johansson Mikko Ahonen Taimen- ja kuhaistukkaat troolin sivusaaliina Oulujärvellä Paltamo 24 Julkaisija Riista-
LisätiedotPienet kuhat petokalojen saalistuksen kohteena Oulujärvellä
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 335 Pekka K. Korhonen Pekka Hyvärinen Pienet kuhat petokalojen saalistuksen kohteena Oulujärvellä Paltamo 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI
LisätiedotKalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214 6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotTaimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
LisätiedotMerimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen
Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on
LisätiedotKUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ
KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue 25.5 26 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä.
LisätiedotLoppuraportti 30.4.2009
Suomen siikakalojen tutkimuksen ja kalataloudellisen hyödyntämisen kehittäminen Finnish Coregonid Stock Research and Fisheries Network Loppuraportti 30.4.2009 Juha Karjalainen, Heikki Auvinen, Hannu Huuskonen,
LisätiedotKalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu
LisätiedotIsot emokalat tärkeitä kalakantojen uusiutumiselle, mutta herkkiä ympäristöpaineille
Isot emokalat tärkeitä kalakantojen uusiutumiselle, mutta herkkiä ympäristöpaineille Kestävän kalastuksen hanke (KESKALA) Ympäristölounas..217 Mikko Olin, Satu Estlander, Hannu Lehtonen & Joni Tiainen
LisätiedotKuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä
Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Lapin 13. kalatalouspäivät, Rovaniemi 1.11.216 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven
Lisätiedot28.2.2002 Drno --/---/2002
28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-
LisätiedotRuotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen muikkuseuranta 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Muikun ikäjakauma
LisätiedotVilli poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin
Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana Ari Huusko RKTL, Paltamo Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Hyvä saalistuotto Elämykset Mädinhankinta luonnosta Edustava emokalasto Kalastuksen
LisätiedotLohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset
LisätiedotMaan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia
Raportti muikkukantojen tilasta 2017 2018 Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia Kevättalvella 2018 tehdyn kyselyn mukaan muikkuvuosiluokka 2017, jota
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotKalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely
Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Oulun läänin kalastusaluepäivät, Vuokatti, 19.11.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema
LisätiedotMeritaimen Suomenlahdella
Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,
LisätiedotKonneveden kalakannat vuosina 1978 2010
Konneveden kalakannat vuosina 1978 2010 Pentti Valkeajärvi ja Timo J. Marjomäki RIISTA- JA KALATALOUS TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ 5/2013 RIISTA- JA KALATALOUS TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ 5/2013 Konneveden
LisätiedotTaimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015
POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus
LisätiedotOulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat
Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven
LisätiedotAhvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä
Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet
LisätiedotTaimenistukkaiden alttius haukien saalistukselle
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 333 Pekka K Korhonen Pekka Hyvärinen Taimenistukkaiden alttius haukien saalistukselle Istutuspaikkojen vertailu Oulujärvellä Paltamo 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden
LisätiedotVeden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto
Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula
LisätiedotKalastus ja muikkukannat
Kalastus ja muikkukannat Jouko Sarvala Ekologian osasto, Biologian laitos Turun yliopisto, FI-20014 Turku Kuva: Jouko Sarvala Kalastus vaikuttaa voimakkaasti kalakantoihin Maailman merillä ylikalastus
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotMitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?
Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan
LisätiedotVesijärven Enonselän ulapan kalatiheys ja -biomassa sekä runsaimpien lajien ravinto kesällä 2015
Vesijärven Enonselän ulapan kalatiheys ja -biomassa sekä runsaimpien lajien ravinto kesällä 215 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, akvaattiset tieteet Tutkimusraportti
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotVoidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen
LisätiedotJärvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa
Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Järvitaimenkannat kasvuun -seminaari Laukaa 12.6.2014 Vaeltavan taimenen tila Suomessa
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotMuikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotSulkasääsken runsaus Hyvinkään Kytäjärvessä
Sulkasääsken runsaus Hyvinkään Kytäjärvessä Tutkimusraportti 25.1.211 Tommi Malinen Pekka Antti-Poika Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos akvaattiset tieteet 1. Tausta Sulkasääsken
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
LisätiedotMissä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
LisätiedotMitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotJärvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?
Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit
LisätiedotAnu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä
Anu Suonpää, 8.11.2014, Vihdin vesistöpäivä Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa 2012-2014 Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotHarjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto
Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotAHTI Ahvenen tehokalastus isoilla järvillä: saaliin jatkojalostus ja muikkukannan elvyttäminen
Helena Haakana, Hannu Huuskonen ja Markku Viljanen AHTI Ahvenen tehokalastus isoilla järvillä: saaliin jatkojalostus ja muikkukannan elvyttäminen Loppuraportti Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen
LisätiedotPäijänteen Tehinselän muikku- ja siikakannat 1985 2010. Pentti Valkeajärvi, Timo J. Marjomäki ja Markku Raatikainen
Päijänteen Tehinselän muikku- ja siikakannat 1985 2010 Pentti Valkeajärvi, Timo J. Marjomäki ja Markku Raatikainen R I I S T A - J A K A L A T A L O U S T U T K I M U K S I A J A S E L V I T Y K S I Ä
LisätiedotTaimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotItä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella
1 Muikku 2015/2016 Yhteenveto muikkukantojen tilasta Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella Keväällä 2015 kuoriutuneista muikuista varttui keskimääräistä
LisätiedotParhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät
Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotRaportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista
Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset
LisätiedotPieliselle suunnitellun säännöstelyn
Pieliselle suunnitellun säännöstelyn vaikutus harjukseen Tapio Sutela ja Teppo Linjama Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki
LisätiedotTuusulanjärven ulappa-alueen kalasto vuonna 2014 kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna
Tuusulanjärven ulappa-alueen kalasto vuonna 214 kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna Tutkimusraportti 5.3.215 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos
LisätiedotSilakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman
Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotMuikun kannanvaihtelu ja ammattikalastus eräs tulkinta. Dos. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Puumala 5.11.2012
Muikun kannanvaihtelu ja ammattikalastus eräs tulkinta Dos. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Puumala 5.11.2012 Taustaa muikkukantatutkimuksesta Muikkupopulaatioista tieteellistä tietoa n. 100 vuoden
LisätiedotTaimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella
Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella 2013-2018 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 11/2018 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu...
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotLaukaan Simunankosken taimenkannan
RKTL:n työraportteja 26/2012 Laukaan Simunankosken taimenkannan hoito 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen, Kimmo Sivonen ja Olli Sivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija:
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotHeinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Heinolan kalastusalue Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 7/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3
LisätiedotKalkkistenkosken taimenen poikastutkimus 2013 ja kutupesätutkimus
Konneveden kalatutkimus ry Kalkkistenkosken taimenen poikastutkimus 2013 ja kutupesätutkimus 2013-2014 Pentti Valkeajärvi, Petri Heinimaa, Kimmo Sivonen, Mika Oraluoma, Jouni Kivinen ja Jukka Syrjänen
LisätiedotKalastuksen käytön ja hoidon järjestäminen käytännössä?
On se kalastuksen ohjaus niin vaikeeta! Ja vielä pitää muistaa.. kalastajat ja niiden monenlaiset tutkimattomat toiveet, tavoitteet ja vaatimukset ja sosiaalinen kestävyys Ja parhaaseen käytettävissä olevaan
LisätiedotUusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, Pekka Hyvärinen, RKTL
Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, 22.9.2011 Pekka Hyvärinen, RKTL RKTL:n Paltamon asemalla kehitetty uusia istukaspoikasten kasvatusmenetelmiä 2008-2011 Yhteistutkimuksia:
LisätiedotPielisjokeen istutettujen järvilohien vaellus ja kasvu sekä pyyntimuodot Carlin-merkintöjen perusteella
Hannu Huuskonen, Kaisa Figueiredo, Päivi Väisänen, Jorma Piironen & Veli-Matti Kaijomaa Pielisjokeen istutettujen järvilohien vaellus ja kasvu sekä pyyntimuodot Carlin-merkintöjen perusteella Joensuun
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotInarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu
Inarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Inarijärven seurantaryhmä 26.9.2013 Saariselkä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11.
LisätiedotKeskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL
Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotPuulaveden villi järvitaimen
Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden
LisätiedotRapukantojen rooli Pyhäjärven ekosysteemissä
Rapukantojen rooli Pyhäjärven ekosysteemissä Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 SATAKUNTA Innovation and research
LisätiedotVerkkosäätelyn vaikutus saimaannieriän eloonjääntiin ja kalastukseen
Verkkosäätelyn vaikutus saimaannieriän eloonjääntiin ja kalastukseen Irma Kolari ja Esa Hirvonen riista - 19/2008 ja kalatalous selvityksiä RIISTA- JA KALATALOUS selvityksiä 19/2008 Verkkosäätelyn vaikutus
LisätiedotSulkasääsken toukkien runsaus Kaukjärvessä kesällä 2014
Sulkasääsken toukkien runsaus Kaukjärvessä kesällä 214 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos Sisällysluettelo 1. Johdanto. 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 3. Tulokset..
LisätiedotMuikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012 Erno Salonen RKTL / Inari Muikkuesityksen sisältöä Mistä uusi laji / tulokaslaji / vieraslaji muikku oikein
LisätiedotLuonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä
Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit
LisätiedotPasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto
30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa
LisätiedotTaimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Jorma Piironen, RKTL Joensuu Kuopio Iso-Valkeinen 19.4.2011 VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN? EI (TARKKOJA tai KATTAVIA) TIETOJA Luontainen lisääntyminen?
LisätiedotKalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä
Kalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä Tutkimusraportti 12.11.214 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos 1. Johdanto Pahoin rehevöityneen Tammelan Kaukjärven
Lisätiedot