INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Mika Marttunen & Anne-Mari Rytkönen, SYKE Timo P. Karjalainen, Thule-instituutti, Oulun yliopisto
Hankkeen tavoitteet Tarjota eri käyttäjäryhmille mahdollisuus tuoda esille omat tarpeet ja toiveet Tunnistaa ja esittää kansantajuisesti erilaisia keinoja ja niiden vaikutuksia Tarkastella ennakkoluulottomasti erilaisia vaihtoehtoja velvoitehoidon kehittämiseksi Vertailla toimenpidevaihtoehtoja eri näkökulmista (ammattikalastus, virkistyskalastus, matkailu jne.) Esittää suosituksia Inarijärven kalatalouden kehittämiseksi 2
Hankkeen toteutus 5/2014-5/2015 Projektityön rahoitus maa- ja metsätalousministeriöstä Hankkeen ydinryhmä Osallistuu hankkeen suunnitteluun ja ohjaa toteutusta Osallistuu sidosryhmätyön aineiston valmisteluun Valmistelee ehdotukset suosituksiksi SYKE, RKTL, Lapin ELY-keskus, Oulun yliopiston Thuleinstituutti, Pohjoisimman Lapin Leader, Inarin kalastusalue 1. kokous 4.6.2014, 2. kokous 3.10.2014 Sidosryhmien kuuleminen ja osallistuminen Haastattelut (10 kpl, toteutettu elo-syyskuussa 2014) Työpajat (2 kpl), 1. työpaja loka-marraskuussa 2014 Yleisötilaisuus keväällä 2015 3
Kokemuksia haastatteluista (8-9/2014) Haastatellut (10 hlöä) kotitarve-, ammatti- ja vapaa-ajan kalastajia, velvoitehoidon, kalastuksen säätelyn, kalatalouden kehittämisen asiantuntijoita Haastateltujen ajatuksia 1) Kalakantojen kehityksestä ja istutuksista Siikaa määrällisesti paljon, mutta keskikoko laskenut. Siika on vajaasti hyödynnettyä, kehitys huomioitava velvoitteen hoidossa Taimenen luonnonlisääntymisen turvaaminen tärkeää, istutuksia vara lisätäkin ravintotilanteen mukaan, kalastuspaine suuri Raudun tilanne huolestuttava määrän ja laadun osalta, luonnonlisääntymisessä ongelmia, istutuksilla iso merkitys kannan ylläpidossa 4
2) Kalastuksen säätelystä Kalastusalue tehnyt hyviä päätöksiä Harva valmis lisäämään rajoituksia, valvontaan ja tiedotukseen panostaminen tärkeää Uusia tilapäisiä rajoituksia, esim. istutusalueiden määräaikainen rauhoitus? Rajoituksia pyyntivälineisiin: verkkomäärät, pitkäsiima? 3) Kalanviljelyn ja velvoitehoidon kehittämisestä Sopeutuvaa velvoitetta hyödynnettävä tehokkaammin Istutusten levittäminen nykyistä laajemmalle alueelle Tutkimustietoa eri-ikäisten istukkaiden selviytymisestä ja luonnonkalojen kudun onnistumisesta Velvoitteen käyttäminen ammattikalastuksen tai kalanviljelyn edistämiseen? Keinot esille, hyödyt paikallistasolle! 4) Kalatalouden kehittämisen tavoitteista Elinvoimaiset (luonnon)kalakannat, ammattikalastuksen edellytysten turvaaminen (tilat, infra, markkinointi), vastuullisen kalastuksen edistäminen 5
TOIMINTAVAIHTOEHTOJEN MUODOSTAMINEN JA ARVIOINTI Viljely Nyky Välimuoto Erittäin joustava Istutukset Nyky Malli 2 Malli 3 Kalastuksen säätely Nyky Malli 2 Malli 3 Muodostetaan vaihtoehdot (esim. VE0 Nykymeno, VE1 Maltillisia muutoksia velvoitteen puitteissa, VE2 Suuret muutokset, velvoitteen muuttaminen, VE3??) Tulevaisuuskuvien muodostaminen (ilmasto, väestö, muutokset kalastuksen määrässä ja laadussa, kalakantojen kehitys, markkinat, matkailu ) Arvioidaan vaihtoehtojen vaikutuksia eri tulevaisuuskuvissa Vaihtoehtojen monitavoitearviointi ja SWOT-tarkastelu sekä mahdollisesti kustannus-hyöty -tarkastelu
Tulosten hyödyntäminen Rakentavan vuoropuhelun edistämisessä eri osapuolten välillä Erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisessa kalakantojen hoidon ja kalastuksen säätelyn päätöksenteossa Velvoitteeseen ja velvoitehoitoon liittyvien kehittämistarpeiden ja -mahdollisuuksien ennakoivassa tunnistamisessa Tutkimusaukkojen tunnistamisessa Tausta-aineistoa säännöstelykäytännön kehittämiselle ja lupaehtojen tarkistamiselle?
Inarijärven kalatalouden kehittämisen sosio-ekonomiset vaikutukset Artti Juutinen ja Timo P. Karjalainen, Thule-instituutti, Oulun yliopisto Hankkeessa selvitetään Inarijärven kalatalouden kehittämisvaihtoehtojen sosio-ekonomisia vaikutuksia. Hanke kytkeytyy Inarijärven kalatalouden kehittämisen monitavoitearviointi -hankkeeseen Tavoitteena on arvioida kyseisten vaihtoehtojen yhteiskunnallista kannattavuutta ja selvittää haastattelujen ja kyselyiden avulla sidosryhmien asenteita ja näkemyksiä kehittämisvaihtoehdoista. Lisäksi kartoitetaan kehittämisvaihtoehtojen paikallistaloudellisia vaikutuksia 8
Hankkeen osa-alueet: 1) Ammattikalastajien haastattelu (10-15 kalastajaa) Näkemykset kehittämisvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista ammattikalastukseen. Ammattikalastukset tulot ja kustannukset kustannushyötyanalyysia varten. 2) Kysely kalastusmatkailijoille (postikysely, otoskoko n. 1000) Näkemykset kehittämisvaihtoehdoista. Virkistyskalastuksen rahamääräinen arvo taloudellisten arvottamismenetelmien avulla. Inarinjärven kalastusmatkailijoiden rahankäyttö alueella. 9
Hankkeen osa-alueet: 3) Kysely paikallisille asukkaille ja kotitarvekalastajille (postikysely, otoskoko n. 1000) Paikallisten asukkaiden näkemykset ja arvostukset kehittämisvaihtoehdoista. Kotitarve- ja virkistyskalastuksen sekä olemassaoloarvojen rahamääräinen arvo taloudellisten arvottamismenetelmien avulla. Inarinjärven kotitarvekalastukseen liittyvä rahankäyttö. 10
Hankkeen osa-alueet: 4) Kehittämisvaihtoehtojen kustannus-hyötyanalyysi ja paikallistaloudelliset vaikutukset Arvioidaan kehittämisvaihtoehtoihin liittyvät kustannukset ja verrataan niitä saavutettaviin hyötyihin. Tunnistetaan vaihtoehto, joka tuottaa suurimmat nettohyödyt. Markkinattomien hyötyjen rahamääräinen arvo kyselytutkimusten avulla. Arvioidaan kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksia ammattikalastukseen ja kalastusmatkailuun ja tätä kautta paikallistalouteen (työllisyys, matkailutulo). 11
12