Inarijärven seurantaryhmän kokous 1/2019

Transkriptio

1 Muistio 1 (6) Inarijärven seurantaryhmän kokous 1/2019 Aika: Klo 12:00-15:55 Paikka: hotelli Ivalo, auditorio, Ivalontie 34 Läsnä: Katri Vasama Tapio Hakaste Erno Salonen Timo Rauhala Teuvo Niva Mika Marttunen Anu Avaskari (klo 12:00-12:48) Markku Seppänen Jari Huhtamella Kari Kyrö Mika Nikulainen Veikko Kiviniemi Pekka Kokkonen Ilkka Roininen Markku Ahonen Arto Seppälä (pj) Juha-Petri Kämäräinen Annukka Puro-Tahvanainen Niina Karjalainen (sihteeri) Jari Leskinen Ilona Grekelä Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Suomen ympäristökeskus Inarin kunta Metsähallitus Lapin Vapaa-ajankalastajat ry Inarin kalatalousalue Inarinjärven ammattikalastajat ry Inarinjärven ammattikalastajat ry Inarin Luonnonystävät ry Inarin Luonnonystävät ry Inarijärvi-yhdistys ry Muistio 1 Kokouksen avaus Arto Seppälä avasi kokouksen klo 12:00 ja kertoi, että seurantaryhmän kokouksen jälkeen alkaa Inarijärven tilaa käsittelevä yleisötilaisuus ja järjestetään seurantaryhmälle työpaja valtuustosalissa. Arto Seppälä toimii kokouksen puheenjohtajana ja Niina Karjalainen sihteerinä. 2 Asialistan hyväksyminen Hyväksyttiin kokouksen asialista muuten, mutta siirrettiin maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset asiat käsiteltäväksi asialistassa esitettyä myöhemmin. 3 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Kokouksen muistio löytyy Inarijärven seurantaryhmän internet-sivuilta ja se on ilmoitettu osallistujille LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 8060, Rovaniemi Y-tunnus kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi

2 Muistio 2 (6) 4 Ajankohtaiset velvoite- ja kunnossapitoasiat Juha-Petri Kämäräinen Lapin ELY-keskuksesta esitteli ajankohtaiset velvoite- ja kunnossapitoasiat (liite 1). Keväällä 2019 on toteutettu kaksi rantasuojausta ja korjattu yhtä vuonna 2018 toteutettua suojausta. Uusia rantasuojausaloitteita on tullut kolme kappaletta, joista yksi otetaan suojausohjelmaan. Ensi kesänä tehdään rantavyörymien 5-vuotisseurantalinjamittaukset, mihin liittyen on testattu kesällä 2019 dronella tehtävää 3D-mallinnusta Ivalojokivarressa ja Partakossa. Testitulokset vaikuttavat hyviltä ja menetelmää tullaan käyttämään vuoden 2020 seurantalinjamittauksissa perinteisen mittaustavan rinnalla. Inarin kalanviljelylaitoksella on uusittu 44 poikasviljelyn starttiallasta keväällä/kesällä Lämpöpumpun osalta on tehty muutostöitä siten, että sillä voidaan tuottaa myös viileää vettä. Pumpun koeajo on vielä tekemättä. Inariin ja Veskoniemeen on asennettu digitaaliset vedenkorkeuden näyttötaulut. Seitalaassan tuulilukeman saaminen näyttöön osoittautui teknisesti haastavaksi, joten taulujen tuulilukema ilmoittaa paikallisen tuulen nopeuden ja suunnan. 5 Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Juha-Petri Kämäräinen Lapin ELY-keskuksesta kertoi Inarijärven säännöstelyn toteutumisesta vuosina (liite 1). Viime vuonna elo-syyskuu oli runsassateinen. Lumipeite tuli tavanomaiseen aikaan, mutta lämmin marraskuu sai aikaan lumen sulamisen, jonka seurauksena tulovirtaamat pysyivät ajankohtaan nähden suurina, ja vedenkorkeus lähti tavanomaiseen laskuun vasta vuodenvaihteessa. Lumen vesiarvo oli koko kevään keskimääräistä pienempi, ja kevään tulovirtaamavolyymista ennustettiin muodostuvan kesk-määräistä pienempi. Lumien sulaminen alkoi poikkeuksellisen aikaisin jo huhtikuun lopussa, ja keväällä 2019 jäätiin 2 cm valtiosopimuksen mukaisen kevätkuopan vähimmäistason yläpuolelle. Huhtikuu 2019 oli hyvin vähäsateinen. Touko- ja kesäkuu olivat runsassateisia, ja vedenkorkeus nousi kesäkuun lopussa ylimmillään tasolle N60+119,68 m. Runsaiden sateiden seurauksena juoksutukset jouduttiin kesäkuun lopussa hetkellisesti nostamaan tasolle 430 m 3 /s. Heinä- ja elokuussa sadanta on ollut vähäistä ja vuosisadanta näyttää jäävän alle keskimääräisen tason. Kuivan heinä-elokuun ja alkusyksyn johdosta juoksutukset Inarijärvestä ovat olleet keskimääräistä pienemmät ja vedenkorkeus on noin 50 cm säännöstelyn ylärajan alapuolella. Vedenkorkeus on kuitenkin tällä hetkellä pitkän ajan keskiarvon tasolla. Edellisen kerran alhaisia kesävedenkorkeuksia on ollut vuosina 2013 ja Paatsjoen voimalaitoksilla ei ole tällä hetkellä huoltojaksoja, mutta marraskuussa on tulossa muutaman päivän huoltojaksoja. Norjalaisilla on tulossa syksyllä 2020 Melkefossin voimalaitoksella useita viikkoja kestävä turbiiniremontti, jolloin norjalaiset toivovat mahdollisimman pieniä juoksutuksia. Mika Marttunen, Katri Vasama ja Annukka Puro-Tahvanainen saapuivat kokoukseen klo 12:26. 6 Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat Katri Vasama maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ajankohtaisista vesitalousasioista. Hallitusohjelma ei tuonut vesitaloustehtäviin mitään uutta mutta kalatalouspuolen teemoihin paljonkin. Maakuntavalmistelu on keskeytynyt ja MMM kehittää vesitaloustehtäviä. Elokuun lopulla järjestettiin Inarissa suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission kokous. Käyttökomission vuosikokouksessa ei käsitelty Inarijärveen liittyviä asioita, mutta kokouksen yhteydessä järjestettiin Inarijärvi-aiheinen kutsuseminaari, johon osallistui mm. suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission jäseniä, Inarijärven säännöstelyvaltuutetut Suomesta, Norjasta ja Venäjältä sekä Inarin kunta. Käyttökomission jäsenet ja säännöstelyvaltuutetut vierailivat myös Inarin kalanviljelylaitoksella. Tilaisuuksiin osallistuneilta saatu palaute on ollut positiivista.

3 Muistio 3 (6) Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi, että uudessa hallitusohjelmassa on nostettu esiin kalatalouteen liittyviä teemoja. Esimerkiksi vaelluskaloihin liittyvin hankkeisiin on osoitettavissa valtion rahoitusta patojen purkuun ja kalateihin. Hankkeiden toteutumiseen tarvitaan kuitenkin lisäksi rahoitusta myös muilta tahoilta kuin valtiolta. Hallitusohjelmassa on myös elinkeinokalatalouteen liittyviä kirjauksia ja julkisten hankintojen osalta pyrittäisiin tukemaan kotimaisen kalan käyttöä. Kalastusmatkailun toimenpideohjelma tullaan päivittämään. Tapio Hakaste kertoi Suomen ja Venäjän välisestä kalataloustyöryhmästä. Tavoitteena on, että maiden väliset asiantuntijat saisivat muodostettua yhteisen näkemyksen kalatalousasioiden hoidosta. Keskusteluissa nousi esille, että Venäjän korvaukset ja kalan istutusten säilyminen ovat tärkeitä Inarijärven alueen kalastajille. Anu Avaskari poistui kokouksesta klo 12:48. 7 Inarin kalanviljelylaitoksen viileävesitys Arto Seppälä Lapin ELY-keskuksesta kertoi Inarin kalanviljelylaitoksen viileävesityksen tilanteesta (liite 2). Viileävesityshankkeen tavoitteena on löytää olennaisesti edullisempi viilennysratkaisu verrattuna vuonna 2016 urakkalaskennassa olleeseen energiakaivoratkaisuun. Viileävesityksellä pyritään varmistamaan äärimmäisessä tilanteessa vesiolosuhteiden hallinta nieriän kriittisissä ryhmissä. Viileävesityksen seuraavana vaiheena laaditaan hankesuunnitelma pohjaveden käyttöön perustuen. Tavoitteena on, että pohjavettä voitaisiin johtaa viljelykäyttöön kesällä Lisäksi järjestelmää on tarkoitus täydentää poistovedenkäsittely-vedenkierrätys-ilmastusprosessilla kesällä Hankkeen toteutus tehdään yhteistyönä Inarin Lapin Vesi Oy:n kanssa. 8 Ajankohtaista Inarijärven viestinnästä Niina Karjalainen Lapin ELY-keskuksesta esitteli ajankohtaisia asioita Inarijärven viestinnästä (liite 3). Ympäristöhallinnon Inarijärveä koskevat internet-sivut on päivitetty (löytyy: FI/Vesi/Vesien_kaytto/Saannostely/Saannostellyt_jarvet_ja_joet/Inarijarven_saannostely(29598)). Todettiin, että LUKE:n Inarijärveä koskevia aineistoja voidaan linkittää uudistetulle internetsivustolle. 9 Kalatalousviranomaisen puheenvuoro Jari Leskinen Lapin ELY-keskuksesta kertoi kalatalousviranomaisen ajankohtaisia asioita. Uutena kalatalouspäällikkönä on aloittanut Mika Oraluoma. Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikkö hoitaa Kainuun, Lapin ja Pohjois-pohjanmaan alueen kalatalousasioita ja henkilöstöresursseja on niukasti. Lähiaikoina saataneen rekrytoitua kaksi uutta henkilöä kalatalousyksikköön. Inarijärven osalta kalatalousvelvoitteen muutoshakemus ei ole edennyt mm. resurssipulasta johtuen. Veskoniemen laiturit on uudistettu ja nosturit rakennettu. Kunta sai 80 % valtion tukea investointiin. Veskoniemen kalahalli alkaa käydä ahtaaksi ja laajennussuunnitelma on työn alla. Hanke tullee seuraavaan rahoitushakuun mukaan. Todettiin, että jatkossa Mika Oraluoma edustaa kalatalousviranomaista varsinaisena jäsenenä Inarijärven seurantaryhmässä. 10 Ammattikalastajien puheenvuoro Mika Nikulainen kertoi ammattikalastajien kuulumiset. Kala menee hyvin kaupaksi, mutta siian istutusmäärä (erityisesti istutusmäärän väheneminen) huolestuttaa kalastajia. Kalastajien määrä on lisääntynyt,

4 Muistio 4 (6) mutta riittääkö kalaa kaikille pyydettäväksi. Erityisesti nuorten kalastajien asema huolestuttaa, kun alkuinvestoinnitkin ovat yhä suuremmat. Kalahallit ovat hyvät, mutta laajennusta tarvitaan erityisesti kalan jatkojalostukseen. Kalatuotteiden jatkojalostusasteen nostamiselle on kysyntää. Puheenvuorossa nostettiin lisäksi esille, että saalistilastoja laadittaessa tulisi samalla myös tarkastella pyydysmääriä. Viime vuosina pyydysmäärät ovat kasvaneet, mutta saalismäärät ei. Ammattikalastajien näkökulmasta pidettiin huonona käytäntönä, että Metsähallituksen kalastustukikohdat vuokrataan nykyään vain kolmeksi vuodeksi, kun ennen on saatu vuokrasopimus kymmeneksi vuodeksi. Kalastustukikohtia ei saa käyttää muuhun kuin kalastuskäyttöön, eikä niitä ole mahdollisuutta käyttää esimerkiksi matkailijoiden majoittamiseen. Hankalana pidettiin myös sitä, että ammattikalastukseen (elinkeinotoiminta ja kalastusluvat) liittyen täytyy toimittaa erikseen samoja tietoja mm. saalismääristä Metsähallitukselle ja ELY-keskukselle. Markku Seppänen Metsähallituksesta kertoi, että Inarinjärvellä kalastajien määrää on haluttu lisätä, mutta jossakin tullee raja vastaan. Kalastajamäärään tullee jatkossa vaikuttamaan uusi Inarin kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma, jonka tulee olla valmis vuoden 2020 loppuun mennessä. Kalastustukikohtiin liittyen Seppänen totesi, että kalastustukikohtia on järven alueella rajoitetusti ja ne on tarkoitettu elinkeinon harjoittamiseen, minkä vuoksi niiden vuokraehdot ovat tiukkoja. Elinkeinotoiminnan loputtua tukikohdasta tulee luopua. Markku Ahonen totesi, että pienimuotoinen matkailutoimi kaupallisen kalastuksen sivuelinkeinona olisi EU tukikelpoinen, minkä vuoksi kalastustukikohtia olisi mahdollista käyttää myös pienimuotoisesti matkailukalastukseen. 11 Istutussuunnitelman toteutuminen vuonna 2019 ja kalataloustarkkailun tulokset Timo Rauhala kertoi istutussuunnitelman toteutumisesta vuonna 2019 (liite 4). Nieriäistutuksia ei tehty, koska ei ollut poikasia joita istuttaa. Taimenvelvoitteen osalta istutettiin hieman enemmän kuin suunnitelmassa mutta velvoitemäärään ( standardipoikasta (sta-poikasta)) nähden istutukset jäivät hieman alijäämäiseksi. Nieriävelvoitteen osalta istutukset toteutettiin taimenkompensaationa (vajaa taimenta). Siikavelvoitteen osalta istutettiin reilu sta-poikasta vastaava määrä siikoja (velvoite sta-poikasta). Siikaistutuksia on kompensoitu vuonna 2019 järvitaimenella. Joitakin kymmeniä tuhansia siian poikasia on vielä mahdollista istuttaa syksyn aikana. Liitteen 4 kartoissa on esitetty taimen ja siikaistutusten sijainnit. Istutuksia on tehty hyvin lähelle suunniteltua määrää. Siikaa on istutettu eniten Partakon alueelle ja Ukonselän alueelle on istutettu suunnitelmaa vähemmän. Tämän vuoden lisäistutukset voitaisiin kohdistaa Ukonselän/Partakon alueelle. Vuosijakson taimen-, nieriä- ja siikavelvoitteet tulevat jäämään vuoden 2019 istutusten jälkeen hieman ylijäämäisiksi. Vuoden 2020 istutuksien osalta syksyn kalainventoinnit ja keskipainon määritykset ovat vielä tekemättä. Järvitaimenen mätimääristä tulevalta syksyltä ei ole vielä tietoa. Vuoden 2020 taimenvelvoitteeseen arvioidaan istutettavan noin kpl 3-vuotiaita järvitaimenia. Nieriän osalta arvioidaan istutettavan kpl vuoden vanhaa nieriää ensi keväänä (pääosin Taivalkosken Inarijärven varaparven mädistä tulleita poikasia sekä emokalojen mätipyynnistä saatua ylijäämää). Nieriäistutuksia kompensoidaan reilulla vuotiaalla järvitaimenella. Siikaa istutetaan noin kpl 1-kes poikasta ja siikaistutuksia kompensoidaan 3- ja 1-vuotiailla järvitaimenilla sekä taimenen spa-mädillä ja vk-poikasilla. Tällä arviolla 5vjakson kokonaisvelvoitemäärät taimen- ja nieriävelvoitteissa toteutuisivat täysimääräisinä, kun huomioidaan aiemmat ylitykset. Jakson siikavelvoitteen kokonaisuus voi jäädä hieman alijäämäiseksi.

5 Muistio 5 (6) Uuden 5-vuotisjakson ( ) suunnittelu on käynnissä (liite 5). Tavoitteena on mm, että taimenen järvi-istutuksissa siirrytään käyttämään vain Juutuan järvitaimenta ja järvitaimenen 3-vuotiaat poikaset kasvatetaan noin 150 g painoisiksi. Nieriäistutukset tehdään pääosin vuoden vanhoilla poikasilla ja kompensoidaan tarvittavilta osin 3-vuotiailla järvitaimenilla. Siikavelvoitteen osalta istutetaan kesänvanhoja siikoja vuosittain noin kpl Inarijärveen ja kpl Ivalojokeen/Repojokeen. Siikavelvoitetta kompensoidaan järvitaimenen mädillä ja eri ikäisillä järvitaimenen poikasilla. Pohjasiikaa ei istuteta toistaiseksi Juutuanjoen vesistön järviin. Istutuspöytäkirjojen raportoinnissa siirrytään sähköiseen raportointiin. Kaikki istutettavat poikaset merkitään alitsariinivärjäyksillä. Kasvatettuja poikasia ei merkitä rasvaeväleikkauksilla. Erillisseurannoissa olevia kalaeriä (esim. virikekasvatus) merkitään kuonomerkeillä. Erno Salonen kertoi kalataloustarkkailusta (liite 6). Kokonaissaalis ollut n. 150 tn viimeiset 25 vuotta. Kaupallisen kalastuksen osuus kokonaissaaliista on kahtena viime vuonna noussut ja vuoden 2018 kokonaissaaliista kaupalliset kalastajat pyysivät n. 39 %. Kotitarvekalastajien osuus oli 37 %. Siikasaalis oli viime vuonna n. 95 tn. Lohensukuiset muodostivat n. 11 % kokonaissaaliista. Pyyntimenetelmistä alle 50 mm verkkopyynti (mm mm siikaverkoilla) on lisääntynyt ja muilla menetelmillä pyynti on vähentynyt (yli 50 mm verkot, vetouistelu, pitkäsiima). Lokkilapamato ja sukeltajasorsien lapamato vaivaavat rautua ja taimenta. Runsaasti loisittujen kalojen osuus kasvoi edelleen vuonna 2018 sekä taimenilla että rauduilla. Vuoden 2019 loistilanteesta on toisensuuntaisiakin havaintoja; myös loisettomia kaloja on saatu. Harmaanieriä ei ole loisittunut juuri lainkaan. Kaupalliset kalastajat ovat toivoneet mm. harmaanieriää takaisin, Veskoniemen kalasataman laajennusta, kalaistutusten sijaintien siirtämistä nykyistä kauemmaksi ja pohjoisemmaksi. Keskusteluissa nousi esille LUKE:n koenuottaukset ja sosioekonomisen tutkimuksen tilanne. Koenuottaukset aloitettiin vuonna 2003, kun aloitettiin kalojen ruiskuvärjäys. Myöhemmin kalamerkinnöissä siirryttiin alitsariinimerkintöihin. Tarve merkittyjen kalojen kiinniottamiseen on edelleen olemassa, minkä vuoksi nuottauksia on jatkettu. Niillä saadaan kattavasti siikanäytteitä järven eri puolilta ja jonkin verran taimennäytteitäkin. Inarijärven kalastuksen aluetaloudellisen ja sosioekonomisen tutkimuksen osalta ei ole löytynyt LUKEsta sopivaa henkilöä vetämään hanketta. Seurantaryhmän seuraavassa kokouksessa toivottiin esitettävän saalismäärien suhdetta pyyntiponnistukseen (yksikkösaalis) ja istutusten määrää suhteessa saalismäärään. Saaliiden pitkien aikasarjojen ohella voidaankin jatkossa esittää myös istutusmäärien kehitys 1970-luvulta lähtien. 12 Uuden Inarin kalatalousalueen kuulumiset Kari Kyrö kertoi uuden Inarin kalatalousalueen kuulumiset ja esitteli kalatalousalueen uutta internet-sivustoa ( Uusi kalatalousalue perustettiin vuoden 2019 alussa. Kalatalousalueen koko kasvoi, kun mukaan tuli Tuulomajoen, Uutuajoen ja Näätämöjoen vesistöalueiden vesiä ja Kaamasjoen latvoja Utsjoen kunnan puolelta. Inarijoen ja Tenojoen vesistöjen osalta siirtyi joitakin osia Utsjoen kalatalousalueelle. Kalatalousalueen puheenjohtajana toimii Kari Kyrö ja varapuheenjohtajana Yrjö Mattila. Kalatalousalueella toimii 22 osakaskuntaa. Kalatalousalueen saamassa palautteessa yleisimmin toistuvat aiheet koskevat harmaanieriän palauttamista, Juutuan Alakosken kalastusta ja jokisuiden rauhoitusta. Inarin kalatalousalueen uutta käyttö- ja hoitosuunnitelmaa on päätetty alkaa laatimaan omin voimin. Suunnitelman on oltava valmis vuoden 2020 loppuun mennessä. 13 Muut asiat Ilona Grekelä Lapin ELY-keskuksesta kertoi ReArc-hankkeesta ja Paatsjoen monitoimisuunnitelma-hankkeesta (liite 7). ReArc-hanketta toteutetaan vuosina ja hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja kunnostaa ihmistoiminnan muuttamia pohjoisia jokia ja siten parantaa niiden

6 Muistio 6 (6) ekologista tilaa. Hankkeessa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Norja ja Venäjä. Suomen puolella hankkeeseen kuuluvat Inarijärveen laskevat aiemmin uittokäytössä olleet joet. Paatsjoen monikäyttösuunnitelmahanketta toteutetaan vuosina Hankkeessa ovat mukana Suomi, Norja ja Venäjä. Hankkeessa laaditaan toimenpidesuunnitelma vuosille Paatsjoen valuma-alueen ympäristön tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Toimenpiteiden kartoittamiseksi järjestetään työpaja seurantaryhmälle klo 9:00 Inarin kunnantalon valtuustosalissa. Annukka Puro-Tahvanainen Lapin ELY-keskuksesta kertoi, että seurantaryhmän kokouksen jälkeen järjestetään Inarijärven tilan kehittyminen vuosina tiedotustilaisuus. 14 Seuraavan kokouksen ajankohta Sovittiin seuraavan kokouksen ajankohdaksi viikko 38. ilmoittaa päivän ja kokouspaikan lähempänä kokousajankohtaa. 15 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:55. Arto Seppälä Puheenjohtaja Niina Karjalainen Sihteeri LIITTEET Liite 1. Esitys, Ajankohtaiset velvoite- ja kunnossapitoasiat ja Inarijärven säännöstelyn toteutuminen Liite 2. Esitys, Inarin kalanviljelylaitoksen viileävesitys Liite 3. Esitys, Ajankohtaista Inarijärven viestinnästä Liite 4. Istutussuunnitelman toteutuminen vuonna 2019 Liite 5. Uuden 5-vuotisjakson ( ) suunnittelu Liite 6. Esitys, Kalataloustarkkailun tulokset Liite 7. Esitys, Kolarctic CBC hankkeet JAKELU Inarijärven seurantaryhmän jäsenet, varajäsenet ja kokouksen osallistujat Timo Jokelainen, Inarijärven seurantaryhmän internet-sivut