SUONENJOEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA

SUONENJOEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA Luonnos 16.11.2016

Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Lähtökohtia... 4 2.1 Lähtötietoja Suonenjoesta... 4 2.1.1 Väestökehitys... 4 2.1.2 Palvelut... 4 2.1.3 Elinkeinot... 4 2.2 Kaavoitustilanne sekä maankäyttöä koskevat päätökset ja sopimukset... 5 2.2.1 Maakuntakaavoitus... 5 2.2.2 Yleiskaavoitus... 5 2.2.3 Asemakaavoitus... 5 2.2.4 Hajarakentaminen... 6 2.2.5 Kuopion seutua koskevat sopimukset... 7 2.3 Kaupungin maanomistus... 7 2.4 Tonttitarjonta... 8 3. Maapoliittisen ohjelman tavoitteet... 9 4. Maapolitiikan keinot... 10 4.1 Maanhankinnan keinot... 10 4.1.1 Vapaaehtoiset kaupat ja vaihto... 10 4.1.2 Kunnan etuosto-oikeus... 10 4.1.3 Lunastaminen... 11 4.1.4 Katualueen ilmaisluovutus... 11 4.2 Asemakaavan laatimiseen liittyvät keinot... 11 4.2.1 Maankäyttösopimukset... 11 4.2.2 Kehittämiskorvaus... 12 4.2.3 Kehittämisaluemenettely... 12 4.3 Asemakaavan rakentumista edistävät keinot... 12 4.3.1 Rakentamiskehotus ja rakentamiskehotukseen perustuva lunastus... 12 4.3.2 Rakentamattoman rakennuspaikan korotettu kiinteistövero... 12 4.4 Tonttien luovuttaminen... 13 5. Maapolitiikan toteuttaminen ja seuranta... 13 5.1 Euroopan yhteisön valtiontukisääntöjen soveltaminen kuntien maapolitiikassa... 13 5.2 Päätöksenteko ja maanhankintaan käytettävät määrärahat... 13 2

1. Johdanto Kunnan strateginen suunnittelu koostuu muun muassa asunto-, elinkeino- ja ympäristöpolitiikasta, joiden mukaisia tavoitteita toteutetaan maankäyttöpolitiikalla eli kaavoituksella ja maapolitiikalla. Kunnan maapolitiikka käsittää kunnan maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset yhdyskuntien kehittämiselle. Maapolitiikan tavoite on aina yhtenäinen, kustannustehokas ja toimiva yhdyskuntarakenne. Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa on linjattu kunnan maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Maapoliittisella ohjelmalla tuodaan näkyväksi kunnan toiminnan ennustettavuus ja varmistetaan kansalaisten tasapuolinen kohtelu maapolitiikan keinoja käytettäessä. Maapoliittisessa ohjelmassa linjataan kunnan maapolitiikkaa pitkällä tähtäimellä. Ohjelman hyväksyy kaupunginvaltuusto ja se tarkistetaan valtuustokausittain. Suonenjoen kaupungilla on laadittu aiemmin vain yksi maapoliittinen ohjelma, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuonna 1977. Nyt valmisteilla oleva maapoliittinen ohjelma on laadittu nykytilanteen pohjalta tukemaan kaupungin strategiaa ja taloutta. Maapoliittisen ohjelman luonnoksen on valmistellut kaavoittaja. Työtä ohjaa kaupunginhallitus. 3

2. Lähtökohtia 2.1 Lähtötietoja Suonenjoesta Suonenjoen kunta on perustettu vuonna 1865. Suonenjoki muuttui kauppalaksi vuonna 1967 ja kaupungiksi vuonna 1977. Kaupungin pinta-ala on 862 km², josta vesipinta-alaa on 149 km². Kaupungin naapurikuntia ovat Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki, Rautalampi ja Tervo. Suonenjoki sijaitsee Savon radan ja VT9:n varrella. Suonenjoen keskustasta on noin 50 kilometriä Kuopioon ja noin 90 kilometriä Jyväskylään. 2.1.1 Väestökehitys Suonenjoella oli asukkaita vuoden 2015 lopussa 7390 henkeä, joista 0-15-vuotiaita oli 14,2 %, 15-29-vuotiaita 13,0 %, 30-64-vuotiaita 44,4 % ja yli 64-vuotiaita 28,5 % (Tilastokeskus 31.12.2015). Vuonna 2014 väestöstä noin 72 % asui taajamassa ja 28 % haja-asutusalueella (Tilastokeskus 31.12.2014). Vuonna 1980 Suonenjoella oli asukkaita 9 110 henkeä, joten väkiluku on vähentynyt Suonenjoella lähes viidenneksellä (18,9 %) viimeisten 35 vuoden aikana. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2015) mukaan Suonenjoella on noin 7 080 asukasta vuonna 2030 ja noin 6930 asukasta vuonna 2040. Ennusteissa on otettu huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden, kuntien välisen muuton sekä siirtolaisuuden vaikutukset. Alla olevassa taulukossa on esitetty väestömäärät ikäluokittain vuoden 2015 tilanteesta alkaen verrattuna vuoden 2040 ennusteeseen. Taulukko. Väestö ikäluokittain vuosina 2015 2040. (Tilastokeskus 2015). Ikäluokka 2015 2025 2030 2035 2040 0-14 1 047 963 930 905 884 15-24 638 560 552 534 521 25-44 1 462 1 449 1 390 1 355 1 314 45-64 2 137 1 802 1 746 1 745 1 803 65-74 1 099 1 138 1 059 981 875 75-1 007 1 237 1 404 1 487 1 530 Väestö yhteensä 7 390 7 149 7 081 7 007 6 927 2.1.2 Palvelut Suonenjoen keskustaajamassa sijaitsee terveyskeskus, lukio, yhtenäiskoulu (luokat 1-9), Sammalselän koulu (luokat 1-6) sekä Kopolan, Valkeisenmäen ja Metsolan päiväkodit. Iisveden taajamassa sijaitsee Iisveden koulu ja päiväkoti. Lisäksi Lempyyllä sijaitsee koulu (luokat 1-6). 2.1.3 Elinkeinot Kaupungissa oli työpaikkoja 2584 paikkaa vuonna 2013. Alkutuotannon työpaikkojen osuus 9,4 %, jalostuksen 28,3 % ja palvelujen osuus 60,8 % (2013). 4

Työllisyysaste eli 18-64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä on 65,2 % (2013). Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 94,1 % (2013). Tärkeimmät toimialat yms. (Ao. toimiala täydentää). 2.2 Kaavoitustilanne sekä maankäyttöä koskevat päätökset ja sopimukset Kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999), jonka mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja, yhteysverkostoja sekä energiahuoltoa. 2.2.1 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Suonenjoella on voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 (vahvistettu v. 2011), Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava (vahvistettu v. 2014) ja Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 (vahvistettu v. 2016). 2.2.2 Yleiskaavoitus Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Suonenjoen taajama-alueen rakentamista ohjaa pääosiltaan vuonna 2010 voimaan tullut osayleiskaava. Lintharjun osayleiskaava, joka on tullut voimaan vuonna 2016, ohjaa taajaman läheisyydessä sijaitsevan tärkeän virkistys- ja ulkoilualueen maankäyttöä. 2.2.3 Asemakaavoitus Asemakaava tulee laatia alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Suonenjoella on asemakaavoitettuja alueita yhteensä noin 750 ha (tilanne 10/2016). 5

Kartta Suonenjoen kaavoitustilanteesta. 2.2.4 Hajarakentaminen Suonenjoen kaupunginhallitus on hyväksynyt haja-asutusalueen rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteet vuonna 2008 (KH 5.5.2008 139). Mitoitusperiaatteet on laadittu valmisteluohjeeksi lupa-asioiden ratkaisemisessa. Mitoitusperiaatteet koskevat sisämaan rakentamista haja-asutusalueella, joka on jaettu kolmeen edullisuusvyöhykkeeseen sen perusteella, miten ne sijaitsevat yhdyskuntarakenteen, vakituisen asutuksen ja taajaman kasvusuuntien suhteen. 6

2.2.5 Kuopion seutua koskevat sopimukset Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli Loikka 2030 on aluerakennetta koskeva strateginen päätös, jonka pohjalta määritetään maankäytön tavoiteltu kehitys vuoteen 2030. Loikka 2030 rakennemallin ja yhteistyösopimuksen ovat hyväksyneet ja allekirjoittaneet vuonna 2013 Kuopio, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi, Tuusniemi ja Suonenjoki. 2.3 Kaupungin maanomistus Kaupungin omistuksessa on maa-alueita yhteensä noin 815 ha. Asemakaavoitetuista alueista kaupunki omistaa noin x %. Metsäalueita Suonenjoen kaupungilla on yhteensä noin x ha, joista noin x ha on luonnonsuojelualuetta. (Tilanne 10/2016.) (Täydennetään myöhemmin.) Kartta: Kaupungin maanomistus ja yleiskaavan mukaiset kasvusuunnat (teollisuus ja asuminen). Kaupunki omistaa asemakaavoitetuista puistoalueista noin x %. Yksityisen omistuksessa olevia asemakaavan mukaisia puistoalueita on noin 22 ha (Tilanne 10/2016). (Täydennetään myöhemmin.) 7

2.4 Tonttitarjonta Asemakaava-alueella kaupungilla on rakentamiseen valmiita omakotitalotontteja yhteensä 37 kpl. Kaupungin omistamia ilman kunnallistekniikkaa (katu ja vesihuolto) olevia tontteja on yhteensä 18 kpl, jotka sijaitsevat pääasiassa Notkolassa. Kaupungilla ei ole omarantaisia tontteja. Yksityisten omistuksessa olevia omakotitalotontteja kunnallistekniikan piirissä asemakaava-alueella on yhteensä 81 kpl. Suvilahden alueella rakentamattomia tontteja on 25, joista viisi on omarantaisia. Käpylän alueella on 13 rakentamatonta tonttia. Muutoin rakentamattomat tontit sijaitsevat tasaisesti ympäri kaupunkia. Yksityisten omistuksessa olevat tontteja, jotka eivät ole kunnallistekniikan piirissä, on yhteensä 77 kpl. Taulukko. Rakentamattomien omakotitalotonttien määrä asemakaava-alueeella. RAKENTAMATTOMAT OMAKOTITALOTONTIT ASEMAKAAVA-ALUEELLA Kunnallistekniikka valmiina Kunnallistekniikka puuttuu Yhteensä Omistajana kaupunki 37 18 55 Omistajana yksityinen 81 77 158 Yhteensä 118 95 213 Haja-asutusalueella kaupungilla on myynnissä yhteensä kaksi tonttia Lempyyllä ja Jalkalassa. Asemakaavoitettuja kerrostalotontteja kaupungin omistuksessa on Herralantien varrella noin 5-6 kerrostalolle. Lisäksi kerrostalotontteja on Metsolantiellä, Päivölänkadulla ja Savonkadulla yhteensä 4 kpl. Yksityisen omistuksessa on yksi kerrostalotontti Asemakadulla. Asemakaavoitettuja rivitalotontteja kaupungin omistuksessa on noin 7-8 tonttia sijaiten Herralantiellä, Tiedonkaarella, Kievarinpolulla, Aapispolulla, Rännälinkadulla, Väinönkadulla ja Koulukadulla. Yksityisen omistuksessa olevia rivitalotontteja/-alueita on yhteensä neljä Hovintien varrella ja Iisvedellä. Asemakaavoitettuja teollisuusalueita kaupungin omistuksessa on noin 13,0 hehtaarin verran Lintikonkadulla, Raviradankadulla, Varastotiellä, Piimänkadulla ja Kymintiellä. Näistä alueista on varattu noin 6 hehtaaria olemassa olevien yritysten laajentumiselle. Asemakaavoitettuja liiketontteja kaupungilla on noin 5,0 hehtaarin (noin 7 tonttia) verran Yrittäjänkadulla, Lintikonkadulla, Kauppiaankadulla, Herralantiellä ja Iisvedentiellä. Herralantien varrella sijaitsevalle tontille on mahdollista rakentaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Palveluasumiseen osoitettuja rakentamattomia tontteja ei ole kaupungin omistuksessa. 8

Taulukko. Uusille rakennuspaikoille myönnetyt omakotitalon rakennusluvat vuosina 2005-2015. Lähde: Rakennusvalvonnan tietojärjestelmä Facta 10/2016. UUSILLE RAKENNUSPAIKOILLE MYÖNNETYT OMAKOTITALON RAKENNUSLUVAT 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asemakaava-alue 12 9 8 6 2 2 2 2 1 2 2 Haja-asutusalue 5 5 3 3 7 3 6 6 2 4 2 Yhteensä 17 14 11 9 9 5 8 8 3 6 4 Laskennallinen asuntojen tuotantotarve Suonenjoella on osoitettu alla olevissa taulukoissa. (Pohjois-Savon liitto 2008). 3. Maapoliittisen ohjelman tavoitteet Kuntien yhtenä tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain 20 :n mukaisesti maapolitiikan harjoittaminen. Maapolitiikan tavoite on aina yhtenäinen, kustannustehokas ja toimiva yhdyskuntarakenne, johon pyritään hankkimalla maata oikeasta paikasta, oikeaan aikaan ja kohtuulliseen hintaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 a :n mukaan maapolitiikka käsittää kunnan maanhankintaan ja kaavojen toteuttamisen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset yhdyskuntien kehittämiselle. 9

Väestöltään vähenevissä kunnissa on tärkeää kustannustehokkaan yhdyskuntarakenteen takia priorisoida ja kehittää strategisesti tärkeitä alueita. Suunnitelmien tulee perustua realistisiin ennusteisiin, ja toteuttaminen tulee ohjata olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Suonenjoen osalta tärkeimmät maapolitiikan tavoitteet ovat: yhdyskuntarakenteen kehittymisen ja toteutumisen ohjaaminen maankäytön suunnitelmien mukaisesti, tarpeellisten raakamaa-alueiden hankkiminen yhdyskuntarakentamista varten, monipuolisen ja kohtuuhintaisen asuntotonttituotannon varmistaminen kysyntää vastaavasti olemassa olevan palvelurakenteen yhteyteen yritystonttituotannon varmistaminen riittävien virkistysalueiden hankkiminen kaupungin omistukseen ja asukkaiden käyttöön, maan kohtuullinen hintataso, edellytysten luominen hajarakentamisen ohjaamiseksi ja hillitsemiseksi ja osapuolten tasapuolisen kohtelun varmistaminen maapolitiikkaan liittyvissä asioissa. 4. Maapolitiikan keinot Maapolitiikan keinot voidaan jakaa maanhankinnan keinoihin, kaavojen laatimiseen liittyviin keinoihin sekä kaavojen toteutumista edistäviin keinoihin. Kunnan edun mukaista on sisällyttää kaikki lain mahdollistamat keinot maapoliittisiin linjauksiin ja käyttää niitä tarpeen mukaan. 4.1 Maanhankinnan keinot Yhdyskuntarakenteen järjestelmällinen toteuttaminen edellyttää kunnalta riittävää omaa maanomistusta yleiskaavan mukaisilta kasvusuunnilta. Kunnan omalle maalle kaavoittaminen mahdollistaa joutuisamman kaavaprosessin ja oikein ajoitetun yhdyskuntatekniikan rakentamisen, joka voidaan rahoittaa kaavoituksen tuomalla maanarvon nousulla. 4.1.1 Vapaaehtoiset kaupat ja vaihto Kuntien maanhankinnan tulee perustua ensisijaisesti osapuolten vapaaehtoisuuteen eli kauppoihin ja vaihtoihin, joissa luovutuksen kohde on käyvän hinnan mukainen. Kunnan tulee hankkia maata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, noin 5-10 vuotta ennen asemakaavoitusta. Suonenjoen kaupunki hankkii tarpeelliset maa-alueet omistukseensa ensisijaisesti vapaaehtoisilla kaupoilla tai vaihdoilla. 4.1.2 Kunnan etuosto-oikeus Etuostolain mukaan kunta voi hankkia maata käyttämällä etuosto-oikeutta. Tällöin kunta tulee alkuperäisen ostajan tilalle alueellaan sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Etuosto-oikeus koskee maan hankkimista yhdyskuntarakentamista tai virkistys- ja suojelutarkoituksia varten, ja sitä voi käyttää vain yli 5 000 m²:n kiinteistöjen kaupoissa. Yhdyskuntarakentamista on asunto-, liike- ja teollisuusrakennusten sekä julkisten rakennusten rakentaminen ja lisäksi myös liikenne- ja puistoalueiden 10

rakentaminen. Etuosto-oikeutta käyttäessään kuntien tulee huolehtia siitä, ettei hinta ylitä käypää hintatasoa. Suonenjoen kaupunki käyttää tarvittaessa etuosto-oikeutta taajaman yleiskaavan alueella kaupungin strategioiden toteuttamiseksi. 4.1.3 Lunastaminen Kunnalla on mahdollisuus lunastaa maata yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin, mikäli maanhankinnassa ei päästä sopimukseen maanomistajan kanssa ja yleinen tarve edellyttää maanhankintaa. Lunastusmahdollisuuksista ja -velvoitteista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kaavoittamattoman raakamaan lunastus edellyttää lunastuslupaa ympäristöministeriöltä. Lunastuksen on perustuttava todelliseen tarpeeseen yhdyskuntarakentamista ja kaupungin suunnitelmallista kehittämistä varten. Kunta saa lunastaa suoraan asemakaavan perusteella kaavan mukaisen yleisen alueen tai yleisen rakennuksen tontin, joka on tarkoitettu kunnan laitokselle tai kunnan muihin tarpeisiin. Lunastusvelvoite voi syntyä kunnalle yleis- tai asemakaavan perusteella, jos alue on osoitettu kaavassa muuhun kuin rakennustoimintaan, eikä maanomistaja voi sen takia käyttää aluettaan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Suonenjoen kaupunki käyttää tarvittaessa lunastusta maanhankinnassa. 4.1.4 Katualueen ilmaisluovutus Kaupungilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ilmaisluovutusvelvollisuuden perusteella oikeus saada haltuunsa korvauksetta ensimmäisen asemakaavan mukainen katualue. 4.2 Asemakaavan laatimiseen liittyvät keinot Asemakaavan laatimiseen liittyvät keinot koskevat erityisesti tilanteita, joissa asemakaava laaditaan yksityisen omistamalle maalle. Asemakaavoituksesta voi aiheutua kunnalle kustannuksia muun muassa suunnittelusta, kunnallistekniikan rakentamisesta tai sen muutoksista ja parantamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella maanomistajat ovat velvollisia osallistumaan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin, mikäli kaavan laatimisesta aiheutuu heille merkittävää hyötyä. 4.2.1 Maankäyttösopimukset Maankäyttösopimuksissa kunta ja maanomistaja sopivat asemakaavan toteuttamiseen liittyvistä velvoitteista ja oikeuksista osapuolten välillä sekä kustannusten maksamisesta silloin, kun asemakaava laaditaan muun kuin kunnan omistamalle maalle. Maankäyttösopimuksen tulee olla allekirjoitettu ennen asemakaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustossa. Suonenjoen kaupunki voi käyttää maankäyttösopimuksia pienehköjen, kaupungin kannalta vähämerkityksellisten täydennysrakentamisalueiden asemakaavan laatimisen yhteydessä tai asemakaavan muutoksissa tai muissa erityisissä hankkeissa. 11

4.2.2 Kehittämiskorvaus Kunnalla on mahdollisuus periä yhdyskuntarakentamisen kustannuksia maanomistajalta asemakaavan hyväksymisen jälkeen kehittämiskorvauksella, mikäli niistä ei ole päästy sopimukseen ja kaava tuo maanomistajalle merkittävää hyötyä. Suonenjoen kaupunki käyttää tarvittaessa kehittämiskorvausmenettelyä. 4.2.3 Kehittämisaluemenettely Kunta voi maankäyttö- ja rakennuslain perusteella päättää rakennetun tai rakentamattoman alueen kehittämisalueeksi nimeämisestä 10 vuoden ajaksi, mikäli alueen kehittäminen edellyttää erityisiä kehittämis- tai toteuttamistoimenpiteitä. Rakennetun alueen osalta nämä erityiset toimenpiteet voivat koskea sen uudistamista, suojelemista, elinympäristön parantamista, käyttötarkoituksen muuttamista tai muuta yleistä tarvetta. Rakentamattoman alueen rakentamisen tulee liittyä asunto- ja elinkeinopoliittisiin tarpeisiin, joiden täyttäminen vaatii alueen maanomistuksen pirstoutuneisuuden, kiinteistöjaotuksen hajanaisuuden tai muiden vastaavien syiden takia erityisiä toimenpiteitä. Suonenjoen kaupunki käyttää tarvittaessa kehittämisaluemenettelyä. 4.3 Asemakaavan rakentumista edistävät keinot Seuraavat keinot koskevat yksityisten maille laadittuja asemakaava-alueita. Keinojen käyttämiseen tarpeellisuuteen vaikuttaa tonttien kysyntä. 4.3.1 Rakentamiskehotus ja rakentamiskehotukseen perustuva lunastus Rakentamiskehotuksen ensisijaisena tarkoituksena on saada asemakaavan mukaiset rakentamattomat tontit rakennetuiksi. Kunta voi antaa maankäyttö- ja rakennuslain perusteella rakentamiskehotuksen, kun asemakaava on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta. Mikäli tonttia ei ole rakennettu vaatimusten mukaisesti kolmen vuoden kuluessa kehotuksen antamisesta, kunnalla on oikeus lunastaa tontti ilman erillistä lunastuslupaa. Lunastus perustuu tontin käypään hintaan. Suonenjoen kaupunki käyttää tarvittaessa rakentamiskehotusta. 4.3.2 Rakentamattoman rakennuspaikan korotettu kiinteistövero Kunnat voivat määrätä kiinteistöverolain perusteella korotetun kiinteistöveron kunnallistekniikan piirissä olevalle rakentamattomalle rakennuspaikalle. Rakentamattoman rakennuspaikan verotuksella pyritään edistämään kunnallistekniikan piirissä olevien tonttien rakentumista. Kunnanvaltuustolla on mahdollisuus päättää asemakaava-alueella sijaitsevan rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi 2,00 6,00 (vuodesta 2017 alkaen). Veron korottamisen edellytyksenä on, että asemakaava on ollut voimassa vähintään vuoden ennen kalenterivuoden alkua. Suonenjoen kaupunki käyttää tarvittaessa korotettua kiinteistöveroa. 12

4.4 Tonttien luovuttaminen Kunnat saavat päättää tontin luovuttamisen perusteista itsenäisesti. Kuntien on kuitenkin huolehdittava tonttien luovutuksen osalta siitä, että erityisesti kaupan ja asuntorakentamisen kilpailua edistetään. Kaupunki hankkii maata asuntotarkoituksiiin vain yleiskaavan mukaisilta kasvusuunnilta, ja luovuttaa tontteja pääasiassa asemakaava-alueelta. Asuntotontit luovutetaan sekä vuokraamalla että myymällä ja teollisuus- ja liiketontit tapauskohtaisen harkinnan perusteella joko myymällä tai vuokraamalla kaupunginvaltuuston 16.11.2016 hyväksymien luovutusehtojen mukaisesti. Asuntototonttien vuokra on 5 % ja yritystonttien vuokra 7 % tontin myyntihinnasta. 5. Maapolitiikan toteuttaminen ja seuranta 5.1 Euroopan yhteisön valtiontukisääntöjen soveltaminen kuntien maapolitiikassa Valtiontukia koskevat yleiset ehdot on määritelty Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa. Valtiontukisäännösten tarkoitus on estää kilpailun vääristyminen markkinoilla, mikä tarkoittaa kuntien kiinteistökauppojen osalta sitä, että niiden osto- ja myyntihintojen tulee muodostua markkinaehtoisesti, eikä hintoihin saa sisältyä liian alhaisen myyntihinnan tai liian korkean ostohinnan muodossa yrityksille ohjautuvaa tukea. EU:n komission (1997) yleisten ohjeiden mukaan kiinteistöjen ja rakennusten kauppoja tulee edeltää riittävästi julkistettu tarjouskilpailu, jolle ei ole asetettu ehtoja ja jossa hyväksytään paras tai ainoa tarjous. Ehtoja ei ole asetettu, mikäli kuka tahansa ostaja voi hankkia kaupankohteen ja käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa. Tarjouskilpailun sijaan myös riippumattoman asiantuntijan arvioon perustuva kauppa on ohjeiden mukainen. 5.2 Päätöksenteko ja maanhankintaan käytettävät määrärahat Maapolitiikan keinojen käyttämisestä päättää kaupunginvaltuusto, mikäli niistä ei ole laissa tai johtosäännössä erikseen säädetty. Kuntalain 14 :n mukaan valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, joista valtuuston on laissa olevien nimenomaisten säännösten mukaan päätettävä. Alle on koottu eri lakeihin ja Suonenjoen kaupungin nykyisiin johtosääntöihin kirjattu ratkaisuvallan jakautuminen. Maa-alueiden osto, myynti, vuokraus, vaihto ja lunastaminen Kaupunginhallitus - päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta, vuokraamisesta, vaihtamisesta ja myymisestä - päättää asemakaavan ja tonttijaon toteuttamista varten tarvittavien maa-alueiden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta ja lunastamisesta 13

- päättää lykkäyksen myöntämisestä enintään kolmen vuoden ajaksi tonttien ja muiden alueiden myynti- ja vuokraehtojen mukaisen rakentamis- tai muun velvollisuuden täyttämisestä (kaupunginhallituksen johtosääntö, KV 28.1.2013). Kaupunginjohtaja - päättää kaupungin omistamien maa- ja vesialueiden ja tonttien vuokralle antamisesta enintään viiden vuoden ajaksi sekä pidemmäksikin aikaa, jos valtuusto on vahvistanut vuokralle antamisen yleiset perusteet - päättää kaupungin omistamien tonttien ja tontin osien myymisestä valtuuston vahvistamien yleisten luovutusperusteiden mukaisesti - päättää lykkäyksen myöntämisestä enintään vuoden ajaksi tonttien ja muiden alueiden myynti- ja vuokraehtojen mukaisen rakentamis- tai muun velvollisuuden täyttämisestä (kaupunginhallituksen johtosääntö, KV 28.1.2013). Tekninen lautakunta - päättää kaupungin omistukseen siirtyvistä katualueista aiheutuvista korvauksista ja maanomistajan maksettavaksi määrättävän katualueen korvauksesta Tekninen johtaja - päättää teknisen lautakunnan hallintaan kuuluvien alueiden luovuttamisesta tilapäiseen käyttöön enintään kahdeksi vuodeksi (teknisen lautakunnan johtosääntö, KV 14.12.2015). Kaavoittaja - päättää kaupungin omistamien maa- ja vesialueiden vuokraamisesta metsästys- ja kalastustarkoituksiin (teknisen lautakunnan johtosääntö, KV 14.12.2015). Lunastus - Lunastuksen hakemisesta päättää kunnanvaltuusto, jollei se ole siirtänyt asiassa päätösvaltaa kunnan alemmalle viranomaiselle kuntalain mukaisesti (Kuntalaki) Kaupunginhallitus - päättää asemakaavan ja tonttijaon toteuttamista varten tarvittavien maa-alueiden lunastamisesta (kaupunginhallituksen johtosääntö, KV 28.1.2013). Etuosto-oikeus Kaupunginhallitus - voi päätöksestään ilmenevässä laajuudessa siirtää sen ratkaisemisen, ettei kunta käytä etuosto-oikeuttaan, määräämänsä viranhaltijan tehtäväksi. (Etuostolaki 608/1977) 14

Tekninen johtaja / maanmittausteknikko - tekninen johtaja ja hänen poissaollessaan maanmittausteknikko ratkaisee sen, että kunta ei käytä etuosto-oikeuttaan silloin, kun 1. kaupankohde on asemakaava-alueen ulkopuolelle 2. kaupankohde asemakaava-alueella on alle 10 000 m² (KH 10.8.2009 228) Maankäyttösopimus - Valtuusto voi delegoida toimivaltaa maankäyttösopimuksen hyväksymisessä kuntalain 14 :n mukaisesti alemmille viranomaisille. Rakentamiskehotus Tekninen lautakunta - päättää rakentamiskehotuksen antamisesta (teknisen lautakunnan johtosääntö, KV 14.12.2015). Rakentamattoman tontin korotettu kiinteistövero Kunnanvaltuusto - voi määrätä erikseen veroprosentin, jota sovelletaan laissa määriteltyihin rakentamattomiin rakennuspaikkoihin (Kiinteistöverolaki 654/1992). Maanhankintoihin varataan talousarvioon vuosittain x00 000 euroa. 15