Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Samankaltaiset tiedostot
Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Päivitetty hakuohjeita

MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala / Timo Lehtinen/Herttua

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

ASLAK-kurssin GAS-tavoitteet kuntoutusprosessissa

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Lataa Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus - Johanna Turja. Lataa

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Kela kuntouttaja 2009

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Moninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Siilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

KELAN TULES-AVOKURSSIT

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa?

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka

Kelan TYP-toiminta KELA

Työsuojelun toimintaohjelma Saarijärven kaupunki

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työhyvinvointia työpaikoille

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Hyväksytty johtokunta TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

Mikä on muuttunut hankkeen myötä

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

Transkriptio:

Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012

ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka Palveluntuottajan edustaja Kela (esim. uusi hakija, uusi ammattiala) Toteutus Palveluntuottaja Työterveyshuolto Työpaikka Seuranta Palveluntuottaja(alkuseuranta) Työterveyshuolto(pitkäaikaiseuranta) Kela seuraa ASLAKkuntoutuksen tuloksellisuutta

Kuntoutuksen yleistavoitteet ASLAK-kuntoutuksen tavoitteet Kuntoutuksen tavoite on työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen, silloin kun työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa Tavoitteena on kuntoutujan fyysisen kunnon, työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistyminen ASLAK-kuntoutus on luonteeltaan ennaltaehkäisevää Työkyvyn säilyttäminen varhaisen kuntoutusintervention avulla Oikeiden työmenetelmien ja tapojen sekä elpymisliikunnan omaksuminen osaksi työrutiinia Aktiivinen yleisen terveydentilan ja suorituskyvyn ylläpitäminen terveysneuvonnallisista lähtökohdista Työyhteisöön vaikuttaminen 26.8.2011 3

ASLAK-kuntoutuksen tavoitteet Kuntoutus perustuu oppimisprosessiin ja kokonaistilanteen arviointiin, jossa kuntoutuja osallistuu itse kuntoutuksensa tavoitteen määrittelemiseen. Yksilöön kohdistuvat tavoitteet suuntautuvat terveyden ja voimavarojen vahvistamiseen sekä ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen. Työhön kohdistuvat tavoitteet painottuvat työn sisältöön ja fyysiseen työympäristöön sekä työyhteisöön. Lisäksi tavoitteena on auttaa kuntoutuksen keinoin kuntoutujaa jäsentämään työn muutoksia ja sitä kautta lisätä työhyvinvointia. 26.8.2011 4

Kuntoutujan tavoitteet kuntoutukselle Antaa valmiuksia arvioida ja kehittää omia työmenetelmiä, työympäristöä ja työvälineitä ihanteellisen tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumisen ja tarkoituksenmukaisen työsuorituksen kannalta Oppia aktiivisesti osallistumaan työn kehittämiseen Ammatillisten valmiuksien lisääminen ja voimavarojen vahvistaminen Oppia ymmärtämään ihminen psykofyysis-sosiaaliseksi kokonaisuudeksi, jonka kokonaiskuormittumiseen ja elämänlaatuun voi itse paljon vaikuttaa Harjaannuttaa ja motivoida kurssilaisia parantamaan fyysistä suorituskykyään ja lihashallintaansa, sekä saada heidät sisäistämään näiden merkitys työssä selviytymiseen Harjaantua tunnistamaan tuki- ja liikuntaelimistönsä tilaa ja itse vaikuttaa siihen 26.8.2011 5

Kuntoutujan mahdollisuudet muutokseen Aikaa toteuttaa monesti suuret muutokset asenteissaan, elintavoissaan, työtottumuksissaan, harrastuksissaan ja elämärakenteissaan Kuntoutus on oppimisprosessi, jota helpotetaan käyttämällä hyväksi yksityiskohtaista kokonaistilanteen arviointia, lääkinnällisen ja psykososiaalisen kuntoutuksen keinoin 26.8.2011 6

ASLAK-valintakriteerit Työkyvyn heikkenemisen riskit ovat todettavissa, mutta sairausoireet ovat lieviä Yleensä samassa työssä 3-5 viimeistä vuotta Työvuosia tulee olla vielä jäljellä kuntoutuksen jälkeenkin Oireilua ja / tai poissaoloa aiheuttavien ongelmien oltava työhön liittyviä Sairausloman määrä enintään 3-4 kk viimeisen 1-2 vuoden aikana ja eläketodennäköisyys pieni Kuntoutusmotivaatio ja kuntoutusta tukevat elämäntavat tärkeitä 26.8.2011 7

ASLAK-kurssille ei valita henkilöä, joka Monisairas, jonka pääasiallista terveysongelmaa ei voida esittää Toipumisvaiheessa akuutin sairauden jälkeen Selkäleikkauksen jälkeen akuuttivaiheessa Vakava sairaus estää kuntoutuksen tuloksellisen toteutumisen Moniongelmainen Ryhmäkuntoutus ei sovi 26.8.2011 8

Työterveyshuollon tehtävät Työterveyshenkilöstön perehtyminen ASLAKkuntoutukseen Työntekijöiden kuntoutustarpeen ja halukkuuden selvittäminen (laki kuntoutukseen ohjaus ja neuvonta laki 1383/2001,12 Yritysjohdon informointi ASLAK-kuntoutuksen tavoitteet ASLAK-kuntoutuksen vaatima ajankäyttö Työntekijöiden etuudet kuntoutusajalta Kurssien anominen edellyttää yritysjohdon hyväksyntää ja sitoutuminen Tiedottaminen ja motivointi Työyhteisön informointi(mm. työsuojelu, luottamushenkilöstö ja esimiehet, kuten lähiesimies) ASLAK-kuntoutuksen tavoitteet ja valintaperusteet Kurssin sisällön ja toteutuksen suunnitteluun osallistuminen Kuntoutujien valinta ja siihen liittyvä yhteistyö Kelan ja palveluntuottajan kanssa Hakemukset, Infopäivä, yhteistyöpäivä Kuntoutujien seuranta ja tukitoimet kuntoutuksen välijaksoilla ja kuntoutuksen jälkeen Varaudutaan ASLAK-kuntoutukseen vaatimaan ajankäyttöön työterveyshuollossa Työterveyshuollon esimiehet Työnjako työterveyshuollon sisällä 26.8.2011 9