Vuxenutbildningscentret

vaasa VASA 4/09 Vasa stads informationstidning Uusi henkilöstöjohtaja esittäytyy 3 Nya personaldirektören presenterar sig 3 Aikuiskoulutuskeskus muuttaa 5 Vuxenutbildningscentret flyttar 5 Tekemistä nuorille Evenemang för ungdomar 24 24

Sisältö Innehåll Vasa stads informationstidning 4/2009 Vaasa tutuksi Vasa presenterar sig 3 Pääkirjoitus Ledare 4 Vaasa tutuksi Vasa presenterar sig 5 Vakk lähemmäs kaupunkilaisia Vakk närmare stadsborna 6 Ammattitaidolla Vaasassa Yrkesskicklighet i Vasa 8 Ammattikorkeasta maailmalle ja työelämään Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Vanha Vaasa tulvii historiaa ja luontoa Gamla Vasa flödar av historia och natur 4 9 Maahanmuuttajana Vaasassa Att vara invandrare i Vasa 12 Paras-hanke etenee KSSR-projektet framskrider 15 Kultiva Kultiva 19 Kirjasto Biblioteket 20 Rampissa tapahtuu Det händer på Rampen Kuva/Bild: Anne Kytöla 5 21 Muotoilun valtionpalkinto 2008 Formgivningskommissionens statspris 2008 23 Välitä nuoresta Ta hand om den unga Vakk tulee lähemmäksi Vakk flyttar närmare 24 Nuorten juttu Artikel för unga 26 Vammaisneuvosto Handikapprådet Kuva/Bild: Johan Hagström 30 Pikipruukkilla asukkaana Att bo i Pikipruukkibostad Kuva/Bild: Reimari Nuorten juttu Artikel för unga 24 28 Pidä Vaasa siistinä Håll Vasa snyggt 30 Pikipruukkilla asukkaana Att bo i Pikipruukkibostad 32 Tapahtumat Evenemang Toimitus/Redaktion Päätoimittaja/Chefredaktör: Veli-Matti Laitinen Toimituspäällikkö/ Redaktionschef: Jenni Oksanen Toimitussihteeri/ Redaktionssekreterare: Annika Haukkasalo Toimitusneuvosto/ Redaktionsråd: Kaupungin johtoryhmä/ Stadens ledningsgrupp Kielenkäännökset/ Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö, Vasa stads översättningsbyrå Julkaisija ja kustantaja/ Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/vasa stad PL/PB 3, 65101 Vaasa, Vasa Puh./Tfn (06) 325 1045 http://www.vaasa.fi ISSN (Painettu, Tryckt) 1459-6016 ISSN (Verkkolehti, Nättidningen) 1459-6032 Taitto/Ombrytning: Vaasan kaupungin Graafiset palvelut/ Vasa stads Grafiska tjänster, Mikael Matikainen Paino/Tryck: UPC-Print Vaasa Painos/Upplaga: 54 150 kpl/st. Seuraava tiedotuslehti ilmestyy: 5.2.2010 Följande informationstidning utkommer: 5.2.2010 Kannen kuva/pärmbild: Jaakko J. Salo

Pääkirjoitus Ledare 2009 Leena Kaunisto Henkilöstöjohtaja Personaldirektör Kuva/Bild: Annika Haukkasalo Henkilöstöpolitiikka on osa kaupungin strategiaa Personalpolitiken är en del av stadens strategi Aloitin Vaasan kaupungin vt. henkilöstöjohtajana elokuun alussa. Tehtävänäni on luoda kaupungin henkilöstöpoliittiset linjaukset, jotka koskevat muun muassa henkilöstön kehittämistä, palkkausta ja yhteistoimintaa. Henkilöstön kehittäminen on laaja alue, joka nivoutuu kaupungin strategiaan Vaasassa hyvä elämä 2020. Käytännön kehittämistoimenpiteet luodaan yhdessä eri toimialojen kanssa. Tärkeä osa henkilöstöpolitiikkaa on myös työhyvinvointi, johon on kiinnitettävä erityistä huomiota näinä haasteellisina aikoina. Henkilöstön työssä jaksaminen on tärkeää kaupungin palvelutuotannolle. Hyvinvoiva työyhteisö työskentelee osaavasti ja tuottavasti, ja työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi. Vaasan kaupunki on alueen suurin työnantaja. Kaupungin palveluksessa oli viime vuoden lopulla noin 6 200 henkilöä. Luvussa on mukana kaupungin liikelaitosten työntekijät. Henkilöstöä on eniten opetustoimessa, johon sisältyvät varhaiskasvatus- ja perusopetus sekä toisen asteen koulutus ja ammattikorkeakoulu. Toiseksi eniten henkilöstöä on sosiaali- ja terveystoimessa. Jo nyt täytyy ryhtyä miettimään, miten varaudumme henkilöstön lähivuosien eläköitymisen aiheuttamiin muutoksiin. Olen iloinen saadessani palata takaisin vanhaan kotikaupunkiini Vaasaan Pirkanmaalla vietettyjen vuosien jälkeen. Vaasan kansainvälinen ilmapiiri, kaksikielisyys ja merellinen ympäristö muodostavat innovatiivisen ilmapiirin tehdä työtä. Jag tillträdde som tf. personaldirektör hos Vasa stad i början av augusti. Min uppgift är att staka ut stadens personalpolitiska riktlinjer, vilka bland annat gäller personalutveckling, avlöning och samarbete. Personalutvecklingen är ett omfattande uppgiftsområde, som anknyter till stadens strategi Ett bra liv i Vasa 2020. De praktiska utvecklingsåtgärderna utformas i samarbete med de olika sektorerna. En viktig del av personalpolitiken är också arbetshälsan, som kräver särskild uppmärksamhet i dessa utmanande tider. Att personalen orkar i sitt arbete är viktigt med tanke på stadens serviceproduktion. En välmående arbetsgemenskap arbetar på ett kunnigt och produktivt sätt och arbetstagarna upplever arbetet som meningsfullt och belönande. Vasa stad är områdets största arbetsgivare. I slutet av förra året hade staden i sin anställning cirka 6 200 personer. I siffran ingår de anställda vid stadens affärsverk. Störst är personalen inom utbildningsväsendet, dit också småbarnsfostran och grundläggande utbildning samt utbildningen på andra stadiet och Vasa yrkeshögskola hör. Den näst största personalen har social- och hälsovårdsväsendet. Redan nu måste vi börja fundera på hur vi ska förbereda oss inför de förändringar som pensioneringarna under de närmaste åren ger upphov till. Jag är glad att få återvända till min gamla hemstad Vasa efter mina år i Birkaland. Internationalismen, tvåspråkigheten och den maritima miljön i Vasa skapar en innovativ atmosfär att arbeta i. 3 Vasa stads informationstidning

Vaasa tutuksi Vasa presenterar sig Vaasa tutuksi on lukijoidemme toivoma sarja, joka esittelee Vaasaa yksi kaupunginosa kerrallaan. Vasa presenterar sig är en av våra läsare önskad artikelserie, som presenterar stadsdelarna i Vasa en åt gången. Kuvat/Bilder: Annika Haukkasalo Vanha Vaasa tulvii historiaa ja luontoa Gamla Vasa flödar av historia och natur Vanha Vaasa on maisemanähtävyys, joka tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet tutustua vaasalaiseen kulttuuri- ja asutushistoriaan jopa 1300-luvulta saakka sekä luontoon, jossa myös ajan merkit näkyvät. Vanha Vaasa on lapsiystävällinen ja kaunis kaupunginosa, jossa pystyy aidosti aistimaan sen historian. Kaiken ei tarvitse olla uutta, sillä vanha luo tunnelmaa, kuvailee Vanhan Vaasan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Anne Salovaara. Luonto on Vanhassa Vaasassa vahvasti esillä. Siellä riittää puistoja ja metsiä, jonne pääsee rauhoittumaan. Rauhallisuutensa vuoksi kaupunginosa on miellyttävä asuinympäristö. Alueen muinaisjäännökset, mahtavat siirtolohkareet sekä louhikkoinen ja kumpuileva luonto vetävät retkeilijöitä puoleensa. Historiallinen Vanha Vaasa Vanha Vaasa tunnetaan hyvin historiansa vuoksi ja se on merkittävä matkailukohde. Erityisesti Mustasaaren kirkko puistoineen sekä rauniot saavat turisteilta paljon kiitosta, Salovaara kertoo. Aiemmin hovioikeutena toiminut kirkkorakennus valleineen on upea näky kirkon puiston varrelta. Historia on esillä kaikkialla ympärillä, mutta siitä kertovat myös Vanhan Vaasan museo ja lukuisat muistomerkit. 1700-luvulta peräisin olevalla Alkulan tilalla on vaiheikas historia ja se kerää perheitä tutustumaan kotielämiin ja erilaisiin tapahtumiin. Kuninkaankartanon puisto on esteettinen alue, jossa voi opetella luontoasioita opastetuilla kierroksilla, ostaa vihanneksia ja koristekasveja tai vain nauttia luonnosta. Kunnostustyöt raunioilla Vanhan Vaasan rauniot ovat puhuttaneet vaasalaisia jo useamman vuoden, sillä rauniot olivat huonossa kunnossa. Raunioiden kuntoon puututtiin vuonna 2007, jolloin Vanha Vaasa -hanke pyörähti käyntiin. Tämän jälkeen raunioalue on ollut iloinen puheenaihe. Rauniot on hieno historiallinen nähtävyys, mutta Vaasassa helposti sokeudutaan sille mikä on lähellä ja unohdetaan sen arvo. Onneksi nyt asiaan on puututtu ja kunnostustyöt aloitettu, Salovaara pohtii. Gamla Vasa är en landskapssevärdhet, som bjuder på mångsidiga möjligheter att bekanta sig med Vasas kultur- och bosättningshistoria ända från 1300-talet samt med naturen, som också uppvisar tidens spår. Gamla Vasa är en barnvänlig och vacker stadsdel, där man på ett genuint sätt kan förnimma områdets historia. Allt behöver inte vara nytt, för det gamla skapar stämning, säger ordföranden för Gamla Vasa invånarförening Anne Salovaara. Naturen är ett framträdande element i Gamla Vasa. Där finns flera rogivande parker och skogar. På grund av sitt lugn är stadsdelen en trivsam boendemiljö. Områdets fornlämningar, de stora flyttblocken och den kuperade terrängen gör området till ett populärt utflyktsmål. Historiska Gamla Vasa Gamla Vasa är välkänt för sin historia och området är ett viktigt turistobjekt. I synnerhet får Korsholms kyrka och dess park samt ruinerna mycket beröm av turisterna, berättar Salovaara. Kyrkbyggnaden, som förr i tiden fungerade som hovrätt, bildar tillsammans med Korsholms vallar en ståtlig vy från allén sett. Historien är ständigt närvarande runtomkring, men om den berättar också Gamla Vasa museum och ett flertal minnesmärken. Alkula gård, som är från 1700-talet, har en mångskiftande historia och i dag inbjuder gården familjer att bekanta sig med husdjur och olika evenemang. Kungsgårdsparken är ett estetiskt tilltalande område, där man kan lära sig olika saker om naturen på guidade rundvandringar, köpa grönsaker och prydnadsväxter eller bara annars njuta av naturen. Reparationsarbetena vid ruinerna Ruinerna i Gamla Vasa har varit ett diskussionsämne bland Vasaborna redan under flera års tid, för ruinerna var i dåligt skick. År 2007 tog man itu med saken, då Gamla Vasa-projektet startade. Efter det har ruinområdet varit ett glatt samtalsämne. Ruinerna är en fin historisk sevärdhet, men i Vasa ser man ofta inte det som finns nära och man glömmer dess värde. Till all lycka har man nu tagit tag i saken och iståndsättningsarbetena har inletts, säger Salovaara. Teksti/Text:Annika Haukkasalo 4 Vasa stads informationstidning

Kuva/Bild: Anne Kytölä 2009 Vakk tulee lähemmäs kaupunkilaisia Vakk flyttar närmare stadsborna Vaasan aikuiskoulutuskeskus muuttaa Runsorista Hietalahteen ja Sepänkyläntielle. Muutto jatkuu vuoteen 2011 asti. Vasa vuxenutbildningscenter flyttar från Runsor till Sandviken och Smedsbyvägen. Flyttprojektet pågår till år 2011. Aikuiskoulutuksen ja nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen yhdistäminen saman katon alle tehostaa toimintaa. Kalliille koneille on käyttäjiä aamusta iltaan ja tiloja ja opettajia voidaan käyttää joustavammin. Sepänkyläntielle on saneerattu tilat turvallisuusalan koulutusta ja luonnonvara-alaa varten. Nuoria ja aikuisia turvallisuusalan ammattilaisia koulutetaan syksystä lähtien modernissa ympäristössä. Tiloissa on mm. valvomo, jossa on alan uusinta tekniikkaa, aikuiskoulutusjohtaja Tommi Virkama kertoo. Viimeisenä muuttaa talotekniikan koulutus Palvelutoimiala, työelämäpalvelut ja hallinto muuttavat Ruutikellarintie 2:een. Ne toimivat uusissa tiloissa viimeistään lokakuussa. Aiemmin vajaakäytössä ollut pohjakerros tulee kokonaan Vakk:n käyttöön. Remonttia on tehty myös ensimmäisessä kerroksessa, jonne keskitetään mm. molempien oppilaitosten opiskelijaterveydenhuolto. Tekninen koulutus jatkaa Runsorissa, kunnes Sepänkyläntielle rakennettava teknisen koulutuksen kampus on valmis. Uuden sähköhallin ja metallihallin on määrä valmistua syksyksi 2010. Nuorisoasteen koneistuksen tilat saneerataan talotekniikan koulutukselle, joka muuttaa Sepänkyläntielle viimeisenä vuodenvaihteessa 2011. Taantuman jälkeen uhkaa työvoimapula, sillä työelämästä poistuu vuoteen 2020 mennessä enemmän työikäisiä, kuin sinne tulee. Kun käänne tapahtuu, olemme valmiita tuottamaan osaajia Vaasan seudulle, Virkama sanoo. Att vuxenutbildningen och den yrkesmässiga utbildningen på ungdomsstadiet kommer under samma tak gör verksamheten effektivare. Det finns bruk för dyra maskinerna från morgon till kväll och användningen av lokaler och lärare blir flexiblare. Vid Smedsbyvägen har lokaler sanerats för utbildningen inom säkerhetsbranschen och naturresursområdet. Unga och vuxna yrkesmänniskor inom säkerhetsbranschen utbildas från och med hösten i en modern omgivning. I utrymmena finns bl.a. ett kontrollrum med den allra nyaste tekniken, berättar vuxenutbildningschef Tommi Virkama. Husteknikutbildningen flyttar sist Servicesektorn, arbetslivsservicen och förvaltningen flyttar till Krutkällarvägen 2. De kommer att fungera i de nya utrymmena senast i oktober. Den tidigare underutnyttjade bottenvåningen kommer helt i Vakk:s användning. Också första våningen har renoverats och dit kommer bl.a. de båda läroinrättningarnas studerandehälsovård att koncentreras. Den tekniska utbildningen fortsätter i Runsor tills campuset vid Smedsbyvägen är fullt utbyggt. De nya el- och metallhallarna blir färdiga till hösten 2010. Lokaler för maskinbearbetning på ungdomsstadiet saneras för husteknikutbildningen, som flyttar till Smedsbyvägen senast i årsskiftet 2011. Efter recessionen hotar arbetskraftsbrist, för fram till år 2020 är den arbetskraft som lämnar arbetslivet större än den som kommer in. Då svängningen kommer, är vi beredda att leverera kunnig arbetskraft till Vasaregionen, säger Virkama. Teksti/Text: Anne Kytölä 5 Vasa stads informationstidning

Ammattitaidolla Vaasassa Yrkesskicklighet i Vasa Opettaja kyselee, mikä on ullakko, katto, lattia ja kellari. Ne pitää tietää, kun tekstataan oma nimi pienaakkosin. Läraren frågar vad vind, tak, golv och källare är. Det ska man veta då man textar sitt eget namn med små bokstäver. Opettaja tarvitsee kotien tukea Läraren behöver stöd från hemmen Kuvat/Bilder: Salli Hietikko Parasta on, kun lapset hyväksyvät ja luottavat ja aikuiset ovat tukemassa tätä työtä. Miten opettaja jaksaa, on aika paljon kiinni siitä, kuinka hyvin hänet otetaan lapsen omaksi kasvattajaksi ja opettajaksi, kolmisenkymmentä vuotta opettajana toiminut Maritta Viinikka-Autio toteaa. Keskuskoulussa opettajana työskentelevä Maritta Viinikka- Autio on vuosien varrella ehtinyt opettaa monet lapset lukemaan. Yleensä jo tammikuussa kaikki osaavat lukea. Päästään kehittämään lukunopeutta ja keskittymään kirjoittamiseen. Lukeminen on sellaista, että se loksahtaa tuosta vain ykskaks. Lapsen olemus on kuin aurinko ja itsellekin tulee hirveän hyvä mieli, Viinikka-Autio kertoo. Lempiaineikseen hän nimeää taitoaineet; kuvataiteen, käsityöt, musiikin, liikunnan ja teatterin tekemisen. Hänestä nämä ovat tärkeitä lapsen itsetunnon kehittymisen kannalta. Oppilaidensa mielestä Maritta on kiva opettaja! Hän kertoo selkeitä vastauksia ja auttaa, jos on joku hätä. Joskus, kun opettaja on hauska, sitä itseäänkin alkaa naurattaa. Opettajan työ tänään Opettaja on sekä kasvattaja että opettaja. Tässä työssä voi niin valtavasti vaikuttaa ja antaa hyvää esimerkkiä lapsille. Opet- Det bästa är då barnen accepterar en och litar på en och föräldrarna stöder en i arbetet. Lärarens ork är ganska långt beroende av hur väl han eller hon tas emot som fostrare och lärare för barnet, konstaterar Maritta Viinikka-Autio, som har arbetat som lärare i omkring trettio år. Maritta Viinikka-Autio som jobbar som lärare i Keskuskoulu har under årens lopp lärt många barn att läsa. I allmänhet kan alla läsa redan i januari. Då kan vi börja utveckla läshastigheten och koncentrera oss på att skriva. När det gäller att lära sig att läsa, är det ofta så att bitarna faller på plats ett tu tre. Barnet skiner som en sol och man blir också själv på jättebra humör, säger Viinikka-Autio. Hon berättar att hennes favoritämnen är färdighetsämnen; bildkonst, handarbete, musik, gymnastik och teater. Hon tycker att dessa ämnen är viktiga med tanke på utvecklingen av barnets självkänsla. Eleverna tycker om sin lärare Maritta! Hon kan ge klara besked, om någonting är på tok. Och ibland, om läraren är uppspelt, så börjar man också själv skratta. Lärarens arbete i dag Man är både fostrare och lärare. I det här arbetet har man möjlighet att påverka och föregå med gott exempel. En skicklig lärare kan entusiasmera barnet, göra honom eller henne nyfiken på livet och uppmuntra honom eller henne att tro på sig själv, på att han eller hon nog ska klara sig i livet. Lärarens arbete omfattar också samarbete med andra lärare, kuratorn, psykologen, hälsovårdaren, socialarbetare, ibland också polisen. En stor förändring är att det finns så många elever med invandrarbakgrund. På Viinikka-Autios klass är det sju av 15 elever som har invandrarbakgrund. Det här ställer utmaningar för undervisningen. Språken och kulturerna är olika. Vid föräldrasamtal behövs det tolk. Viinikka-Autio har erfarenheter av både stora och små klasser. Det är fantastiskt att jobba, då man har gott om tid. Det har man inte i en stor klass på 30 elever. 6 Vasa stads informationstidning

2009 tajan ammattitaitoa on saada lapsi innostumaan, saada hänet uteliaaksi elämään ja uskomaan itseensä, siihen, että hän pärjää kyllä elämässä. Opettajan työ on myös yhteistyötä muiden opettajien, kuraattorin, psykologin, terveydenhoitajan, sosiaalityöntekijöiden, joskus poliisinkin kanssa. Suuri muutos on, että ulkomaalaistaustaisia oppilaita on tullut paljon. Viinikka-Aution luokalla 15 oppilaasta seitsemän on ulkomaalaistaustaisia. Se tuo omat haasteensa opetukseen. Kieli ja kulttuuri ovat erilaisia. Vanhempien tapaamisissa pitää olla tulkki mukana. Viinikka-Autiolla on kokemusta suurista ja pienistä luokista. On mahtavaa työskennellä, kun on aikaa. Suuren, 30 oppilaan luokan kanssa sitä ei ole. Yhteistyö kotien kanssa Kodin ja koulun yhteistyö on yhä oleellisempaa opettajan työssä. Vanhempainvarteissa sovitaan yhteisistä kasvatusperiaatteista ja tiedottamisesta. Vanhempainilloissa keskustellaan luokkaa ja koko koulua koskevista, ajankohtaisista kasvatus- ja opetuskysymyksistä. Myös ikävissä asioissa pyritään toimimaan yhdensuuntaisesti vanhempien kanssa. Ristiriitoja saattaa ilmetä, kun ei hyväksytä opettajan antamaa rangaistusta tai puhuttelua lapselle tai jos vanhemmat eivät hyväksy koulun asettamia rajoja. Lapselle on kerrottava, mikä on oikein ja väärin ja hänen tulee se ymmärtää. Parasta on, kun lapset hyväksyvät ja luottavat ja aikuiset ovat tukemassa tätä työtä. Samarbete med hemmen Samarbetet mellan hem och skola är ett allt viktigare element i lärarens arbete. Vid föräldrakvarterna kommer man överens om allmänna fostringsprinciper och information. På föräldramötena diskuteras aktuella frågor om fostran och undervisning som gäller klassen och hela skolan. Även i tråkiga ärenden försöker man agera i samma banor som föräldrarna. Det kan uppstå konflikter, om föräldrarna inte accepterar ett straff eller en uppläxning som läraren har gett eleven eller om föräldrarna inte godkänner de gränser som skolan har satt upp. Man måste berätta för barnet vad som är rätt och vad som är fel och han eller hon bör förstå det. Bäst är det om barnen accepterar och litar på en och de vuxna ger sitt stöd. Läraren växer också till sig Det är viktigt att läraren överväger noggrant hur han eller hon ska framföra en sak och handskas med föräldrarna. Man ska veta hur mänskliga relationer fungerar. Det får man inte lära sig i lärarutbildningen. Genom svåra situationer växer läraren i sin uppgift. Det är viktigt att man kommer ihåg att agera på ett vuxet sätt och att man orkar göra det även om det känns jobbigt. Lärarens ork är i mångt och mycket beroende av hur bra han eller hon blir mottagen som barnets egen fostrare och lärare. Varför blev du lärare? Jag njuter av det här arbetet. Vi lever tillsammans och samtidigt studerar vi livet. Opettajankin kasvettava Opettajan pitää miettiä hyvin tarkkaan, millä tavalla esittää asian ja kuinka vanhempien kanssa toimii. Pitää olla ihmissuhdetuntija. Sitä ei opeteta opettajakoulutuslaitoksessa. Vaikeat tilanteet ovat opettajalle kasvamisen paikkoja. Pitää muistaa ja jaksaa suhtautua aikuisen tavoin ikävistä tuntemuksista huolimatta. Miten opettaja jaksaa, on aika paljon kiinni siitä, kuinka hyvin hänet otetaan lapsen omaksi kasvattajaksi ja opettajaksi. Miksi olet opettaja? Nautin tästä työstä. Elämme yhdessä ja samalla opiskelemme elämää. Teksti/Text: Salli Hietikko 7 Vasa stads informationstidning Matematiikan tunti menossa. Matematiklektion pågår.

Projektista jäi hyvä maku suuhun. Kansainvälinen työskentely kiinnostaa jatkossakin, kertoo Surinamessa projektiharjoittelujakson suorittanut Vamkin insinööriopiskelija Jaakko Heikkilä. AMMATTIKORKEASTA MAAILMALLE JA TYÖELÄMÄÄN Vaasan ammattikorkeakoulun, Vamkin tekniikan opiskelijat voivat jatkossa suorittaa projektiharjoittelujakson Wärtsilän tai Vaasa Engineeringin, VEO:n ulkomaan toimipisteissä. Maailmalla opiskelijalle karttuu kielitaitoa, tiimityöskentely- ja organisoinnin osaamista, mutta myös tärkeitä työelämän kontakteja tulevaisuutta silmällä pitäen. Kansainvälinen työkokemus on opiskelijalle merkittävä kilpailuetu työmarkkinoille astuessa, vahvistaa Vamkin tekniikan koulutuksen toimialajohtaja Jorma Tuominen. Vamk on tiiviissä yhteydessä erilaisten projektien ja yhteistyöryhmien kautta alueen työnantajiin, joten koulutuksessa voidaan joustavasti huomioida työelämän kehittyvät osaamistarpeet. Olennainen osa opiskelua on harjoittelu oman alan työtehtävissä. Opiskelija hankkii siis aitoa työelämän tuntemusta jo opiskeluaikana, toteaa Jorma Tuominen. Projektiosaamisen tehostaminen liittyy myös Vamkissa käynnissä olevaan laajaan opintosuunnitelmien uudistamiseen. Jatkossa Vamkin kaikkien koulutusohjelmien opinnot suoritetaan erilaisiin osaamisteemoihin pohjautuvina, työelämälähtöisinä kokonaisuuksina. Maassa maan tavalla Vaasan ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan kolmannen vuoden opiskelija Jaakko Heikkilä suoritti kahden kuukauden projektiharjoittelujakson Surinamessa, Etelä-Amerikassa. Wärtsilän kautta projektityöskentelyyn päässyt Heikkilä sai kokea kansainvälistymistä aidossa työympäristössä ja edistää projektitaitojaan. Projektiharjoittelunsa aikana Heikkilä asui Nickerien kaupungin keskustassa sijaitsevassa hotellissa. Illat hän vietti tavallisesti hotellissa katsellen elokuvia ja lukien kirjoja. Suuria kulttuuritörmäyksiä Heikkilä ei kokenut projektityöskentelynsä aikana. Ulkopuolista oudot asiat vain naurattivat, kuten surinamelaisten miesten tapa kuljettaa pientä lintuhäkkiä mukanaan kaikkialla. Asioita pitää ajatella aina paikallisten asukkaiden näkökulmasta. Ei voi olettaa, että ihmiset toimisivat samalla tavoin Suomessa ja Surinamessa. Maassa maan tavalla -asenteen omaksumalla välttyy monilta yllätyksiltä, Heikkilä muistuttaa. Heikkilä löytää projektityöskentelystä paljon myönteistä. Hänen mukaansa opiskelija pystyy myös omalla käytöksellään vaikuttamaan suuresti siihen, millaisen kokemuksen harjoittelujaksosta saa. Parasta on työn vastuullisuus ja vapaus sekä mahdollisuus päästä itse vaikuttamaan moniin asioihin. Jokainen päivä on erilainen, mikä lisää työn innostavuutta. Tykkään myös olla tekemisissä vieraista kulttuureista kotoisin olevien ihmisten kanssa, mikä tekee työstä hauskaa. 8 Vasa stads informationstidning

2009 Maahanmuuttajana Vaasassa Att vara invandrare i Vasa Oman paikan löytäminen vieraassa kulttuurissa voi olla haastavaa, sillä vastassa on vieras kieli, yhteiskunnan erilaiset vaatimukset sekä pienempi sosiaalinen verkosto kuin kotimaassa. Det kan vara svårt att hitta sin egen plats i en främmande kultur, då man ställs inför ett främmande språk, olika krav i samhället samt ett mindre socialt nätverk än i det egna landet. Maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan tukevat erilaiset viranomaistahot, yhteisöt ja järjestöt. Maahanmuuttajille on olemassa myös omaa koulutusta, joka valmentaa työelämään. Kotouttaminen tähtää parempaan sopeutumiseen KotoVaasa on ulkomaalaistoimiston kotouttamisprojekti, jonka tavoitteena on maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen. Projektissa on kolme kohderyhmää, nuoret maahanmuuttajat, vasta maahan tulleet sekä maahanmuuttajanaiset. Hankkeeseen kuuluu mm. suomenkielen opetusta, tietoa Vaasasta ja suomalaisessa yhteiskunnassa elämisestä sekä tukea erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Kotouttamisprosessi kestää noin kolme vuotta riippuen maahanmuuttajan koulutuksesta ja työhistoriasta, kertoo ulkomaalaistoimiston johtaja Mirja Törmä. Viranomaisten lisäksi kotouttamista tekee kolmas sektori, johon kuuluu mm. MonikulttuuriSet NaiSet. Eväitä työelämään Maahanmuuttajien työmahdollisuuksien parantamiseen on Maahanmuuttajat matkalla työhön -projekti, jonka kautta maahanmuuttajat saavat hyvät valmiudet työskennellä Suomessa. Vaasassa aikuiskoulutuskeskus (Vakk) järjestää maahanmuuttajille kielikoulutusta, suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin valmennusta sekä työelämän valmennusta. Opintojen alussa selvitetään jokaiselle opiskelijalle sopiva aloitustaso. Koulutukseen sisältyy harjoittelujaksoja, joissa pääsee paremmin tutustumaan työntekoon. Törmä toivoo, että maahanmuuttajat kotoutuisivat hyvin Suomeen, viihtyisivät Vaasassa ja työllisyystilanne parantuisi. Maahanmuuttajien työllistyminen on parantunut viime vuonna hyvin, Törmä myöntää. Tosin tänä vuonna taloudellinen tilanne on vaikuttanut myös maahanmuuttajien työllistymiseen. Integrationen av invandrare i det finländska samhället stöds av olika myndigheter, samfund och organisationer. För invandrarna ordnas också utbildning, som förbereder dem för arbetslivet. Integreringen främjar anpassningen KotoVaasa är utlänningsbyråns integrationsprojekt, vars mål är att förebygga utslagning bland invandrare. Projektet har tre målgrupper: unga invandrare, invandrare som nyligen kommit till landet samt invandrarkvinnor. Projektet omfattar bl.a. undervisning i finska, information om Vasa och om livet i det finländska samhället samt stöd för olika situationer och behov. Integrationsprocessen tar cirka tre år beroende på invandrarens utbildning och arbetshistoria, berättar utlänningsbyråns chef Mirja Törmä. Utöver myndigheterna arbetar också tredje sektorn med integration, bl.a. MonikulttuuriSet NaiSet. Vägkost för arbetslivet För främjande av invandrarnas arbetsmöjligheter verkar projektet Maahanmuuttajat matkalla työhön, som ger invandrarna goda färdigheter att arbeta i Finland. I Vasa ordnar Vasa vuxenutbildningscenter språkundervisning för invandrare, information om det finländska samhället och kulturen samt förberedelse för arbetslivet. I början av utbildningen reder man ut vilken inledningsnivå som är lämplig för respektive studerande. I utbildningen ingår praktikperioder, under vilka de studerande får bekanta sig närmare med arbetslivet. Törmä hoppas att invandrarna integreras bra i Finland, att de ska trivas bra i Vasa och att sysselsättningssituationen ska bli bättre. Sysselsättningsmöjligheterna för invandrare förbättrades i fjol, säger Törmä. Men i år har den ekonomiska situationen också påverkat invandrarnas möjligheter att få arbete. Teksti/Text: Annika Haukkasalo Kuva/Bild: Mikko Lehtimäki 9 Vasa stads informationstidning

Neljä mallia tulevaisuuden Vaasanseudulle Fyra framtidsmodeller för Vasaregionen Kunta- ja palvelurakenneuudistus on Vaasanseudulla edennyt vaihtoehtoisten kunta- ja yhteistyömallien arviointiin. Erillisselvitysten loppuraportti valmistuu syyskuussa 2009, jonka jälkeen yhteistyöneuvottelukunta jatkaa mallien arviointia ja yhteistyöstä neuvottelua. Montaa vaasalaista mietityttää, minkä kokoisessa ja millaisia palveluita tarjoavassa Vaasassa hän tulevaisuudessa elää. Vastausta etsimässä ovat myös Vaasanseudun yhteistyöneuvottelukunnan jäsenet. Kesäkuun 6. päivä pidetty seminaari rajasi aiemmat seitsemän kuntarakennevaihtoehtoa neljään. Suuresti rannikolla vai hillitymmin? Ulkopuoliset selvityshenkilöt Anita Niemi-Iilahti ja Siv Sandberg esittivät erityisasiantuntijoiden ja kuntien omien työryhmien selvitysten pohjalta neljää erilaista kuntarakennemallia Vaasanseudulle ja Suupohjan rannikkoseudulle. Laihiaa ja Kaskista ei malleissa mainita, koska nämä halusivat olla mukana vain yhteistyöselvityksessä. Ensimmäisessä mallissa perustetaan yksi suuri rannikkokunta, jossa ovat mukana Oravainen, Vöyri-Maksamaa, Mustasaari, Vähäkyrö, Vaasa, Maalahti, Korsnäs, Närpiö ja Kristiinankaupunki. Tämän mallin haasteena ovat erityisesti isot etäisyydet. Toinen malli muodostuu kahdesta kunnasta. Toisen kunnan muodostavat Oravainen, Vöyri-Maksamaa, Vähäkyrö, Mustasaari, Vaasa, Maalahti ja Korsnäs. Toinen kunta muodostuu Närpiöstä ja Kristiinankaupungista. Tämän mallin etu on elinkeinoelämän yhtenäisyys alueilla. Kommun- och servicestrukturreformen har i Vasaregionen framskridit till en utvärdering av alternativa kommun- och samarbetsmodeller. Den slutliga rapporten över specialutredningarna blir färdig i september 2009, varefter samarbetsdelegationen fortsätter med modellutvärderingen och samarbetsförhandlingarna. Många Vasabor funderar över hurudant det Vasa där han eller hon bor kommer att vara i framtiden - hur stor är staden och vilka tjänster kan den erbjuda? Också medlemmarna i Vasaregionens samarbetsdelegation söker svar på den frågan. Seminariet den 6 juni begränsade kommunstruktursalternativen från tidigare sju till fyra. Stort längs kusten eller mera återhållsamt? De utomstående utredningspersonerna Anita Niemi-Iilahti och Siv Sandberg framförde utgående från utredningar som gjorts av experter och kommunernas egna arbetsgrupper fyra olika kommunstruktursmodeller för Vasaregionen och Sydösterbotten. Laihela och Kaskö nämns inte i modellerna, då dessa kommuner har önskat delta enbart i samarbetsutredningen. Enligt den första modellen grundas en stor kustkommun bestående av Oravais, Vörå-Maxmo, Korsholm, Lillkyro, Vasa, Malax, Korsnäs, Närpes och Kristinestad. En speciell utmaning i den här modellen är de stora avstånden. Den andra modellen bildas av två kommuner. Den ena består av Oravais, Vörå-Maxmo, Lillkyro, Korsholm, Vasa, Malax och Korsnäs och den andra av Närpes och Kristinestad. Fördelen med den här modellen är näringslivets homogenitet inom respektive område. 12 Vasa stads informationstidning

Kuva/Bild: Jaakko J. Salo 2009 Kolmantena mallina esiteltiin kuntaparit eli neljä erillistä kuntaa: Vaasa, Mustasaari ja Vähäkyrö; Vöyri-Maksamaa ja Oravainen; Maalahti ja Korsnäs sekä Närpiö ja Kristiinankaupunki. Mallin heikkous on pienet talousalueet. Vakaisiin kielisuhteisiin perustuvassa mallissa Vaasa, Vähäkyrö, Maalahti ja Korsnäs muodostavat kunnan, Mustasaari, Oravainen ja Vöyri-Maksamaa omansa sekä Närpiö ja Kristiinankaupunki oman kuntansa. Mallin ongelmana on Vaasan ja Vähänkyrön maarajan puuttuminen. Päätöksiä vuoden 2010 loppuun mennessä Ehdotettujen mallien arviointi jatkuu kunnissa lokakuussa. Aiheesta järjestetään kuntalaisille keskustelutilaisuuksia ja tiedotusta jatkotoimenpiteistä tehostetaan. Päätöksiä tulisi saada aikaan 2010 vuoden loppuun mennessä. Kuntaliitokset ovat ajankohtaisia aikaisintaan vuonna 2011. Omat haasteensa alueella luo kaksikielisyys, maaseudun ja kaupungin yhteensovittaminen sekä taloudelliset kysymykset. Uudistusten pohjalla on palveluiden turvaaminen kaikille sekä alueiden eriarvoistumisen estäminen. Den tredje modellen som presenterades bestod av kommunpar, d.v.s. fyra separata kommuner: Vasa, Korsholm och Lillkyro; Vörå-Maxmo och Oravais; Malax och Korsnäs samt Närpes och Kristinestad. Modellens svaghet är de små ekonomiområdena. I modellen som baserar sig på stabila språkförhållanden bildar Vasa, Lillkyro, Malax och Korsnäs en kommun, Korsholm, Oravais och Vörå-Maxmo en kommun samt Närpes och Kristinestad en kommun. Problemet med den här modellen är att Vasa och Lillkyro saknar en landgräns. Beslut före utgången av år 2010 Bedömningen av de framlagda modellerna fortsätter i kommunerna i oktober. För kommuninvånarna kommer diskussionsmöten att ordnas och informationen om de fortsatta åtgärderna att effektiveras. Besluten borde fattas före utgången av år 2010. Kommunsammanslagningar blir aktuella tidigast år 2011. Speciella utmaningar i området utgörs av de två språken, sammanjämkningen av landsbygd och stad samt ekonomiska frågor. Reformeringen bottnar i tryggandet av service för alla samt förhindrande av divergens mellan områdena. Teksti/Text: Jenni Oksanen Lue lisää - Läs mera: www.vaasa.fi Vaasanseudun Paras-hanke www.vm.fi Hankkeet Kunta- ja palvelurakenneuudistus www.vaasa.fi KSSR i Vasaregionen www.vm.fi Projekt Reformen av kommun- och servicestrukturen 13 Vasa stads informationstidning

2009 Kuva/Bild: Annika Haukkasalo kultiva palvelu kulttuurin tuottajille ja kuluttajille en tjänst för kulturproducenter och -konsumenter Syksyllä vaasalaisten kulttuurinnälkään saapuu helpotusta, kun Kultiva-portaali avautuu yhdistämään kulttuurin tekijät ja sitä kaipaavat. Under hösten kommer Vasabornas kulturhunger att stillas, då Kultiva-portalen öppnas och förenar kulturaktörer och kulturintresserade. Kultiva-portaalin tarkoituksena on tarjota kulttuurin tekijöille kanava viestiä tapahtumistaan ja kulttuurinnälkäisille palvelu, josta alueen tapahtumat on helppo bongata. Kultivaa voisikin kuvailla kulttuurin alueelliseksi hakukoneeksi, jolla voi löytää tapahtumia, näyttelyitä, teatteriesityksiä, konsertteja tai mitä tahansa kulttuuriin liittyvää toimintaa. Kultivasta työkalu kouluille Erityisesti koulut saavat Kultivasta hyvän työkalun. Palvelussa voi hakea kulttuuritapahtumia oppiaineittain, jolloin juuri tiettyyn oppiaineeseen sopivat tapahtumat löytää vaivatta. Kultiva on itsessään uusi oppimisympäristö, jonne kulttuurilaitokset voivat tuottaa omia opetuspaketteja ja tiivistää koulujen kanssa yhteistyötä erilaisten virtuaalisten opetusmenetelmien avulla. Lisäksi opettajat voivat jakaa muiden kanssa luokassa toteutettuja projekteja liittämällä niistä kuvaa tai videota foorumiin. Toivon, että Kultivasta rakentuu kulttuurilaitosten ja koulujen välille toimiva yhteistyökenttä. Syftet med Kultiva-portalen är att erbjuda kulturaktörer en kanal genom vilken de kan informera om evenemang, och kulturhungriga en tjänst, som behändigt tar fram evenemangsutbudet i regionen. Kultiva skulle kunna beskrivas som en regional sökmotor när det gäller kultur, som hjälper i sökandet efter evenemang, utställningar, teaterföreställningar, konserter eller annan verksamhet som har anknytning till kultur. Kultiva ett verktyg för skolorna Kultiva blir ett bra verktyg speciellt för skolorna. Med tjänsten kan man söka kulturevenemang enligt läroämne, varvid evenemang som passar till ett visst läroämne lätt kan hittas. Kultiva i sig är en ny inlärningsmiljö, dit kulturinrättningarna kan producera egna kurspaket och intensifiera samarbetet med skolorna genom olika virtuella undervisningsmetoder. Dessutom kan lärarna låta andra ta del av projekt som har genomförts i klassrummen genom att lägga ut bilder eller videoupptagningar på forumet. Jag hoppas att Kultiva skapar ett fungerande samarbete mellan kulturinrättningarna och skolorna. Teksti/text: Leena Nyqvist, Kultiva-projektin yhteyshenkilö/ kontaktperson för Kultiva-projektet 15 Vasa stads informationstidning

ÖSTERBOTTENS REGIONTEATER 90 anno 1919 DRAMATISERING: MARINA MEINANDER REGI: MICHAELA GRANIT SCENOGRAFI: KARIN LIND

Jorma Panula 4th International Conducting Competition Vaasa/Vasa 10.-13.11.2009 Neljättä kertaa järjestettävä kansainvälinen Jorma Panula-kapellimestarikilpailu kuuluu Euroopan arvostetuimpiin uuden polven kapellimestarikilpailuihin. Monivaiheinen kilpailu tarjoaa vajaan viikon aikana mielenkiintoisia konsertteja ja ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata eurooppalaisten nuorten kapellimestareiden - tulevaisuuden huippunimien työskentelyä. Tuomaristo: Akateemikko Jorma Panula, puheenjohtaja (Suomi), kapellimestari Ulf Söderblom (Suomi), kapellimestari Giordano Bellincampi (Italia), kapellimestari Jin Wang (Itävalta), kapellimestari Christoph Poppen (Saksa), muusikkoedustaja Harri Forstén, Jyväskylä Sinfonia (Suomi), muusikkoedustaja Siri Ilanko, Vaasan kaupunginorkesteri (Suomi) Finaali/Final 13.11.2009 klo/kl. 18.30, Vaasan kaupungintalo/vasa stadshus Sol. Barbara Hendricks Liput/Biljetter 30/20 Liedkonsertti/Liedkonsert 15.11.2009 klo/kl. 18.00, Vaasan kirkko/trefaldighetskyrkan Sol. Barbara Hendricks Schubert: Winterreise Liput/Biljetter 25/20 Den internationella Jorma Panula-kapellmästartävlingen, som nu ordnas för fjärde gången, hör till Europas mest ansedda kapellmästartävlingar för den nya generationen. Tävlingen, som består av flera skeden, bjuder under nästan en vecka på intressanta konserter och en unik möjlighet att följa med europeiska unga kapellmästares - framtidens toppnamns arbete. Jury: Akademiker Jorma Panula, ordförande (Finland), kapellmästare Ulf Söderblom (Finland), kapellmästare Jin Wang (Österrike), kapellmästare Giordano Bellincampi (Italien), kapellmästare Christoph Poppen (Tyskland), Harri Forsten, musikerrepresentant, Jyväskylä Sinfonia (Finland), Siri Ilanko, musikerrepresentant, Vasa stadsorkester (Finland). Ennakko/Förköp: Studio Ticket +358 (0)700 96525 (1 /min + pvm/lna) tai netistä/eller från nätet: http://market.vaasa.fi INFO: Puh./tfn (06) 325 3755, 0400 564469, E-mail: erkki.mendelin@vaasa.fi www.panulacompetition.com

Kuva/Bild: Rita Lukkarinen/Annika Haukkasalo 2009 MIKÄ IHMEEN TIETOKANTA? VAD DÅ FÖR DATABAS? Jos osaat käyttää Googlea, osaat käyttää kirjaston tietokantoja. Niissä on tuoreinta tietoa, sillä ne päivittyvät nopeammin kuin perinteinen kirja ehditään kirjoittaa ja kustantaa. Tietokannoista kannattaa hakea tietoa mm. opinnäytetöitä tehdessä tai ihan kiperän sanaristikkosanan etsimisessä. Tietokanta on sähköisessä muodossa oleva, tiettyyn aiheeseen keskittyvä laaja tiedosto. Vaasan kaupunginkirjasto tilaa asiakkaittensa käyttöön useita tietokantoja. Suurinta osaa niistä voi käyttää vain kirjastossa olevilta tietokoneilta. Tämä johtuu kustantajien vaatimuksista. Esimerkkejä tietokannoista: Sähköiset pienoiselämäkerrat Kansallisbiografia on sähköinen kokoelma Suomen historiaan vaikuttaneiden ihmisten pienoiselämäkertoja. Verkossa on noin 6 000 elämäkertaa. Jos tarvitset henkilöhistorioita esim. esitelmää varten, Kansallisbiografiasta on hyvä aloittaa. Tietosanakirjoja verkossa WebFacta ja Nationalencyclopedin ovat verkossa olevia tietosanakirjoja. Molemmat päivittyvät nopeasti. Jos tarvitset tietoa ajankohtaisista ilmiöistä, näihin kannattaa tutustua. Lehtien näköispainokset PressDisplay on tietokanta, jonka välityksellä on luettavissa näköispainoksina yli 1000 sanoma- ja aikakausilehteä elektronisessa muodossa. Lehtiä on n. 40 eri kielellä. Palvelua voi käyttää samanaikaisesti kolme käyttäjää. Jos et heti pääse kirjautumaan, yritä hetken kuluttua uudelleen. Kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkailleen myös muita tietokantoja eri aiheista. Katso kirjaston kotisivuilta www.vaasa.fi/kirjasto > Tietokannat ja linkit tai kysy omasta kirjastostasi! Om du kan använda Google, kan du också använda bibliotekets databaser. I dem hittar du den nyaste informationen, för de uppdateras snabbare än man hinner skriva och ge ut nya böcker. Om du t.ex. skriver en avhandling eller löser ett knepigt korsord lönar det sig att söka information i databaserna. En databas är en omfattande elektronisk informationstjänst som är koncentrerad på ett specifikt ämne. Vasa stadsbibliotek abonnerar på flera databaser för sina kunders räkning. Största delen av dem kan användas bara på bibliotekets datorer. Detta beror på de krav som förläggarna ställer. Exempel på databaser: Korta elektroniska biografier Nationalbiografin är en finskspråkig elektronisk samling personporträtt över viktiga personer i Finlands historia. Nätverket består av ca 6 000 biografier. Om du behöver någons personhistoria till t.ex. ett föredrag lönar det sig att söka i Kansallisbiografia. Uppslagsverk på nätet Nationalencyklopedin (svensk) och WebFacta (finsk) är uppslagsverk på nätet. Båda uppdateras snabbt. Om du behöver information om aktuella fenomen är det här du skall söka. Digitala upplagor av tidningar PressDisplay är en databas via vilken du har tillgång till över 100 dagstidningar och tidskrifter i elektroniskt format genast efter att de getts ut. Den omfattar tidningar på ca 40 olika språk. Tre personer kan använda tjänsten samtidigt. Om du inte kommer in i databasen vid första försöket kan du försöka på nytt efter en stund. Stadsbiblioteket erbjuder sina kunder också andra databaser om olika ämnesområden. Gå in på bibliotekets hemsida www. vaasa.fi/bibliotek > Databaser och länkar eller fråga i ditt eget bibliotek! Teksti/Text: Annika Haukkasalo 19 Vasa stads informationstidning

www. uwasa. fi /~ramppi/ Kuva/Bild: Jaakko J. Salo RAMPissa tapahtuu det händer på RAMPEN Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi ry on perustettu vuonna 1991 ja on Suomen ainoa virallinen kaksikielinen ylioppilasteatteri. Rampin tavoitteena on tuoda Vaasaan laitosteattereiden rinnalla uutta, kekseliästä ja kokeilevaa teatteria unohtamatta perinteistä linjaa. Vasas studentteater Rampen rf är grundad år 1991 och är Finlands enda officiellt tvåspråkiga studentteater. Rampens mål är att producera ny, innovativ och utforskande teater sida vid sida med institutionsteatrarna, icke att förglömma den traditionella linjen. Rampin jäsenistö koostuu 17-70 -vuotiaista teatterista kiinnostuneista ihmisistä. Ramppi järjestää vuosittaiset pääsykokeet syyskuun 15. päivänä kello 18. Kaaos Rampin syyskauden avaa Mika Myllyahon Kaaos. Näytelmä avaa katsojille kolmen naisen arjen rakkauden, eron ja työelämän ongelmien myllerryksessä. Kaaos kertoo lapsuudenystävistä, jotka turvaavat yhä toisiinsa niin hyvinä kuin pahoina päivinä. Kaaos on riemukas näytelmä ystävyksistä, jotka yrittävät elää hyvin ja pitää yllä heille tärkeitä arvoja muuttuvassa yhteiskunnassa. Näytelmän ohjaa Elisa Kannasto. Makupala Makupala on Rampilla syksyllä ensi-iltansa saava näytelmä, joka sekoittaa faktaa ja fiktiota luoden iloisen keitoksen kirjallisuudesta, teatteritaiteesta ja musiikista. Mukana keitoksessa on niin Veijo Meri kuin Veikko Huovinenkin! Näytelmän kirjoittaa ja ohjaa Jukka Jaatinen. Rampin syyskauden päättää perinteinen kiertävä pikkujoulukabaree. Tervetuloa nauttimaan teatterista! Rampens medlemmar består av teaterintresserade människor i åldern 17-70 år. Den 15 september klockan 18 ordnas Rampens årliga inträdesprov. Kaaos Höstsäsongen på Rampen inleds med Kaaos av Mika Myllyaho. Pjäsen förmedlar tre kvinnors vardag mitt bland kärleks-, skilsmässo- och arbetsproblem. Kaaos handlar om barndomsvänner som tyr sig till varandra under såväl bra som dåliga dagar. Kaaos är en uppspelt pjäs om väninnor som försöker leva väl och hålla fast vid sina värderingar i ett ständigt växande samhälle. Pjäsen regisseras av Elisa Kannasto. Makupala Pjäsen Makupala har premiär på Rampen under hösten. Pjäsen blandar ihop fakta med fiktion och skapar en glad blandning av litteratur, scenkonst och musik. Inblandade i soppan är bland andra Veijo Meri och Veikko Huovinen! Pjäsen skrivs och regisseras av Jukka Jaatinen. Höstsäsongen på Rampen avslutas med den traditionella turnerande lillajulskabarén. Välkommen att njuta av vårt teaterutbud! Oikaisu lehden 3/2009 juttuun Korrigering till en artikel i tidningen 3/2009 Tiedotuslehdessä 3/2009 oli sivulla 4 virhe. Kolmesta hevosvoimasta maakunnalliseksi pelastuslaitokseksi -jutussa kerrottiin, että Malmöstä saatiin lainaan vuonna 1941 kaksi paloautoa. Todellisuudessa autoja saatiin vain yksi. Pahoittelemme virhettä. I informationstidningens nummer 3/2009 fanns ett fel på sidan 4. I artikeln Från tre hästkrafter till ett räddningsverk för hela landskapet nämndes att staden fick låna två brandbilar från Malmö år 1941. I verkligheten lånades bara en bil. Vi beklagar felet. 20 Vasa stads informationstidning