LOVIISAN KAUPUNGIN VIRALLINEN TIEDOTE 1/2015 IK Itella Oyj Julkinen tiedote Ovet auki työelämään VIERAILIMME VALKON KOULUSSA KESÄN LEIRIT JA KURSSIT LAPSILLE JA NUORILLE KYLILLÄ AHVEN- KOSKELLA Sibelius ja Loviisa
Pääkirjoitus Kesätyömuistoja Lasten ja nuorten asialla Kesä kolkuttelee jo ovella. Työssä käyvät odottavat hyvin ansaittua lomaa, ja nuoret etsivät kesätöitä. Joillekin se on ehkä ensimmäinen kesätyöpaikka. Omista kesistäni muistan hyvin ensimmäiset kesätyöpaikkani. Mansikanpoimintaa aikaisine aamuineen, siivousta, kauppa-apulaisen kiireitä ja töitä kirjastotätinä. Kesätöistä sai sekä kokemuksia että taskurahaa. Muistan vielä, kuinka ylpeä olin siitä kun vuonna 1982 sain ensimmäisen palkkani markoissa. Muistan mitä palkallani ostin ja miten valtavalta tuo summa silloin tuntui. Kesätyö on arvokas tapa tutustua työelämään ja luoda suhteita työnantajiin. Kenties löydät itsesi myöhemmin saman työnantajan palveluksesta, joskin useimmat päätyvät työskentelemään ihan muiden asioiden pariin. Loviisan kaupunki työllistää tänäkin vuonna loviisalaisia nuoria ja tarjoaa siten heille arvokasta työkokemusta. Kaupunki palkkaa 83 eri-ikäistä nuorta erilaisiin tehtäviin hoitotyöstä puutarhanhoitoon ja toimistotehtävistä tekniseen työhön. Omien kesätyöpaikkojen lisäksi kaupunki tukee vuosina 1997 1999 syntyneitä nuoria 40 kesätyösetelillä. Setelin arvo on 250 euroa, ja se maksetaan työnantajalle. Vuoden alusta palkatun työllisyyskoordinaattorin avulla kaupunki panostaa muutenkin nuorten ja muiden kuntalaisten työllistymiseen. Työllisyyskoordinaattorin työstä kerromme sivuilla 12-13. Toivotan kaikille lukijoillemme rentouttavaa kesää ja erityisesti nuorille onnea kesätyön etsimisessä. Toivottavasti nappaa! Julkaisija: Loviisan kaupunki Päätoimittaja: Lilian Andergård-Stenstrand Toimitusneuvosto: Lilian Andergård-Stenstrand, Päivi Ahvonen, Jaana Laine Toimitus ja ulkoasu: Creative Peak Toimittajat Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Kirsi Riipinen Valokuvat Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Kalevi Ketoluoto, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen AD Milla Ketolainen / Kuvitukset Sanna Nylén Paino: Lönnberg Painot Oy / Paperi G-Print 100g ISSN 2342-5318 (painettu) ANNA PALAUTETTA / OTA YHTEYTTÄ: Loviisan kaupunki, PL 77, 07901 Loviisa kaupunki@loviisa.fi puh. 019 5551 www.loviisa.fi/osallistujavaikuta Morjensin kansikuvamalleina ovat vs. lomituspalvelupäälikkö Esko Nieminen ja lomituspalveluohjaajat Ulla-Birgitta Westerlund ja Ulla Kepenek. Lilian Andergård-Stenstrand viestintäpäällikkö morjens@loviisa.fi " Loviisan kaupunki työllistää tänäkin vuonna loviisalaisia nuoria ja tarjoaa siten heille arvokasta työkokemusta." Palvelupäällikkö Jaana Iivonen, sinulla on pitkä kokemus sosiaalityöstä ja lasten ja nuorten palveluista Loviisassa. Ovatko ongelmat vuosien varrella jotenkin muuttuneet? Itse asiassa yllättävänkin vähän. Ehkä yksi uusi ilmiö on havaittavissa. Se liittyy niin sanottuihin rajattomiin lapsiin, joille annetaan ikätasoon nähden liikaa valtaa päättää erinäisistä asioista. Vanhempien kyky asettaa rajoja lapsilleen on heikentynyt. Entä lastensuojelua vaativat tapaukset, ovatko ne lisääntyneet? Haasteellisia lastensuojeluongelmia on ollut aina. Kaikki eivät vain ole tulleet viranomaisten tietoon. Vaikea siis sanoa, ovatko ne lisääntyneet, mutta ilmoituskynnys on ainakin madaltanut. Pidän sitä hyvänä asiana varhaisen puuttumisen ja tuen antamisen kannalta. Millaisia ennaltaehkäiseviä keinoja on käytettävissä? Ennaltaehkäisevä työ alkaa jo raskauden aikana perhevalmennuksena. Lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana tuemme vanhemmuutta ryhmätapaamisissa. Osa neuvolakäynneistä on niin sanottuja laajoja terveystarkastuksia, joiden avulla kartoitamme perheen kokonaistilanteen ja mahdollisen avun tarpeen. Varhaisen tuen perhetyö on neuvolan tukena. Vuoden alusta lapsiperheillä on ollut subjektiivinen oikeus kotipalveluihin. Millaisesta palvelusta on kysymys? Kotipalvelua on mahdollista saada perheen kriisitilanteissa, esimerkiksi kun äiti on uupunut, vauva on valvottanut tai avioero tullut yllättäen. Tällöin varhaisen tuen työntekijän voi saada tilapäisesti kotiinsa auttamaan arjen askareissa ja tukemaan omien voimavarojen löytämisessä. Palvelu on kuitenkin maksullista... Kyllä, mutta joustamme perheen tilanteen mukaan. Esimerkiksi jos vanhemmilla on iso asuntolaina ja maksukyky on heikko, tulemme kyllä vastaan. Työsarkasi on laaja. Miten jaat aikasi eri työtehtävien kesken? Painopisteet vaihtelevat kehityskohteiden mukaan. Parin viime vuoden aikana olemme kehittäneet neuvolatoimintaa ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palveluita. JAANA IIVONEN Palvelupäällikkö, lasten ja nuorten palvelut Aloittanut tehtävässä 1.10.2012 Sitä ennen toiminut sosiaalityöstä vastaavana ja lastenvalvojana Motto: Hyvin toimivat peruspalvelut ovat parasta ennaltaehkäisevää toimintaa Tällä hetkellä paneudumme erityisesti pienten lasten perheiden varhaisen tuen kehittämiseen, ja loppuvuodesta painopiste on lastensuojelun organisaation kehittämisessä. Mikä on parasta työssäsi? Juuri tuo laaja-alaisuus ja työn monipuolisuus, hyvät yhteistyökumppanit ja tosi osaava henkilökunta. 2 3
Hyötytietoa VUODEN 2014 TULOS POSITIIVINEN Loviisan kaupungin vuoden 2014 tulos on ennen tilinpäätössiirtoja 6,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Positiiviseen tulokseen vaikutti eniten satamatoimintojen yhtiöittäminen, josta saatiin kirjanpidollista voittoa 6,8 miljoonaa euroa. Loviisan kaupungin ja Loviisan Vesiliikelaitoksen yhteenlaskettujen tuottojen ja kulujen erotus on noin 300 000 euroa alijäämäinen. Yksittäisenä eränä erikoissairaanhoidon menot ylittyivät HUS:n osalta noin 600 000 euroa ja Carean osalta 150 000 euroa. Henkilöstökuluista saatiin vastaavasti säästöjä, talousjohtaja Kirsi Kettunen kertoo. Verotulot ja valtionosuudet vähenivät yhteensä 3,8 miljoonaa euroa verrattuna tilinpäätökseen 2013. Myönteistä on se, että kulukuri piti hyvin keskuksissa. Toimintakulut kasvoivat ainoastaan 0,14 prosenttia edellisvuodesta, toteaa Kettunen. Sote kaatui odotetusti Pitkään valmisteltu ja virkamiehiä tuhansia tunteja työllistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tyssäsi maaliskuun alussa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanottoon. Loviisan kaupunginjohtajan Olavi Kalevan mukaan sote kaatui odotetusti. Siihen sisältyi liian paljon perustuslaillisia ongelmia ja prosessi kokonaisuudessaan oli huonosti hoidettu. Kaleva arvioi, että asia nousee esille uuden hallituskauden alkaessa. Toivottavasti prosessiin ja itse hankkeen sisältöön kuten vaikutusten arviointiin ja kunnon rahoituslaskelmiin kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota, hän kommentoi. Muista äänestää Eduskuntavaalit sunnuntaina 19. huhtikuuta klo 9 20 Äänioikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.vaalipäivänä äänioikeutettu voi äänestää ainoastaan siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty hänelle saapuneeseen ilmoituskorttiin. Lisätietoja vaaliasioista Loviisan kaupungissa antaa keskusvaalilautakunnan sihteeri Kristina Lönnfors, puh. 0440 555 216, kristina.lonnfors@loviisa.fi Lisätietoja eduskuntavaaleista: www.loviisa.fi/eduskuntavaalit2015 tai oikeusministeriön vaalisivuilta www.vaalit.fi Yhteispäivystys käynnistyi itäisellä Uudellamaalla Yhteispäivystys lisää Loviisan ja muiden itäisen Uudenmaan kuntien yhteistyötä Porvoon sairaalan kanssa kiireellisen sairaanhoidon järjestämisessä. Päivystyshoito tarkoittaa äkillisen sairastumisen, vamman tai kroonisen sairauden vaikeutumisen edellyttämää välitöntä arviointia ja hoitoa. Tavanomaiset kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet, kuten äkilliset hengitystie- ja korvatulehdukset, selkäkivut ja nyrjähdykset tutkitaan ja hoidetaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa terveysasemilla, työterveyshuollossa ja yksityisillä lääkäriasemilla. KUN ON HÄTÄTILANNE, soita numeroon 112. Hätätilanteita ovat muun muassa tajuttomuus, kova rintakipu tai halvausoire. KUN ON KYSE MUUSTA kiireellistä hoitoa vaativasta sairastumisesta, soita: ARKISIN KLO 8 16 Loviisan terveysasemalle, puh. 019 505 1300. Hoitohenkilökunta tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja ohjaa sinut eteenpäin joko kiireelliselle tai ei-kiireelliselle vastaanotolle. ARKISIN KLO 16 JÄLKEEN, viikonloppuisin ja pyhäisin Porvoon sairaalan päivystykseen, puh. 019 548 2551. Loviisalaiset voivat ottaa yhteyttä myös Kymenlaakson keskussairaalan päivystykseen, puh. 020 633 1000. PORVOON SAIRAALA: Sairaalantie 1, 06150 Porvoo KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA: Kotkantie 41, 48210 Kotka www.loviisa.fi/paivystys Loviisa saa uuden liikenneturvallisuussuunnitelman Loviisassa laaditaan parhaillaan liikenneturvallisuussuunnitelmaa, jossa arvioidaan yleisemmälläkin tasolla, mitä kaikkea voidaan tehdä loviisalaisten turvallisuuden parantamiseksi. Haluamme edistää kaikkien asukkaiden, lasten ja vanhusten, jalan ja eri kulkuvälineillä kulkijoiden turvallista liikkumista Loviisassa. Konkreettisena tavoitteena on liikenneonnettomuuksien ja niissä sattuvien henkilövahinkojen selvä vähentäminen, kertoo yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos teknisestä keskuksesta. Suunnitelma tehdään Loviisan kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Loviisasta työhön osallistuvat tekninen keskus, sivistyskeskus ja perusturvakeskus. Liikenneturvallisuuden parantaminen ei ole vain kadun- ja tienpidon asia. Myös päiväkotien ja koulujen liikennekasvatus, kaavoitusratkaisut, monet terveydenhuollon toimet ja kuntalaisille tiedottaminen ovat osa laaja-alaista liikenneturvallisuustyötä, toteaa koulutuspäällikkö Timo Tenhunen sivistyskeskuksesta. Suunnitelmaa laadittaessa kootaan näkemyksiä ja liikenneturvallisuusongelmia laajasti asiantuntijoilta ja sidosryhmiltä, muun muassa kuntapäättäjiltä ja kouluilta sekä liikennöitsijöiltä. Myös kyläyhdistykset ja vanhempainyhdistykset voivat kommentoida analyysejä tai tunnistettujen pahimpien paikkojen karttoja. Suunnitelman on määrä valmistua syksyllä 2015. Aiheeseen palataan tarkemmin syksyn Morjensissa. Lisätietoja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos, puh. 050 382 7550. 4 5
Hyötytietoa Tiina Vepsäläinen on Loviisan Satama Oy:n uusi toimitusjohtaja Kotkassa asuva 36-vuotias Tiina Vepsäläinen on koulutukseltaan insinööri AMK (merenkulku ja johtaminen). Hän on toiminut aikaisemmin satamajohtajan viransijaisena ja vt. toimitusjohtajana 1.12.2014 asti. Ennen Loviisaan siirtymistään Vepsäläinen työskenteli UPM-Kymmene Oyj Seawaysin palveluksessa vastuualueenaan metsäteollisuuden tuonti- ja vientioperaatiot sekä varustamotoiminnot. Toimitusjohtaja Tiina Vepsäläinen, puh. 0440 555 731, tiina.vepsalainen@loviisa.fi Valtuuston kokouksien suorat verkkolähetykset jatkuvat Valtuuston kokouksien suorat verkkolähetykset jatkuvat ja ovat katsottavissa myös jälkikäteen tallenteina. Kaupunki päätti jatkaa syksyllä 2014 alkanutta yhteistyötä paikallislehtien kanssa. Loviisan kaupungin verkkosivuilla tehdyn kyselyn mukaan suurin osa vastaajista toivoi Loviisan kaupunginvaltuuston kokousvideointien jatkuvan syksyn kokeilukauden jälkeen. Katsojat arvostavat sitä, että kotisohvalta pääsee seuraamaan miten päätöksenteko kuntalaisten yhteisistä asioista toimii. Loviisan laajuisessa kaupungissa hyvänä pidettiin myös sitä, että valtuuston kokouksia voi seurata verkosta, eikä tarvitse ajaa pitkiä matkoja kokouspaikalle. Suoria lähetyksiä pidettiin hyödyllisinä lähidemokratiaa ja avoimuutta ajatellen. Myös kaupungin luottamushenkilöt toivoivat, että suorat verkkolähetykset jatkuvat vuonna 2015. www.loviisa.fi /valtuustonkokouksenverkkolahetys Loviisa antoi rukkaset suurkuntahankkeelle Itäisen Uudenmaan kunnat eivät jatka kuntaliitosselvityksen tekemistä. Loviisan kaupunginvaltuusto totesi maaliskuussa kannanotossaan, ettei selvitykselle ole enää riittäviä perusteita. Myös Lapinjärvi, Askola ja Sipoo torjuivat Porvoo-vetoisen suurkunnan perustamisen. Kaupunginjohtaja Olavi Kalevan mukaan päätökset olivat ennakoitavissa kaikkien kuntien osalta. Suurkunta ei olisi ollut yhdyskuntarakenteeltaan luontainen ja yhtenäinen kunta. Pienemmät kunnat olisivat jääneet ottopojan asemaan ja todennäköisesti iso osa merkittävästä palvelutuotannosta olisi keskitetty Porvooseen. Nyt ei ollut oikea aika aloittaa neuvotteluja yhdistymisestä, Kaleva totesi. Neuvotteluhaluja löytyi Lapinjärven suuntaan Loviisa oli valmis jatkamaan neuvotteluja kuntafuusiosta Lapinjärven kanssa, mutta Lapinjärvi ei ainakaan tässä vaiheessa lämmennyt ajatukselle. Suurkuntahankkeeseen verrattuna Lapinjärven tilanne oli selkeämpi jo pelkästään yhdyskuntarakenteen osalta. Loviisan ja Lapinjärven välillä on myös paljon kokemusta yhteistyöstä, kaupunginjohtaja Olavi Kaleva perusteli. Loviisa oli valmis neuvotteluille, mikäli myös Lapinjärvi tahtoo. Nyt ei Lapinjärvi tahtonut, joten aika näyttää, milloin molemmat kunnat löytävät toisensa yhteisen neuvottelupöydän äärestä. Lisätietoja: www.loviisa.fi/kuntauudistus Svartholman uudet tuulet Svartholman merilinnoitus siirtyi Museovirastolta Metsähallituksen luontopalveluiden hoitoon vuoden 2014 alusta. Metsähallitus on teettänyt alueella kävijätutkimuksia, joiden pohjalta Svartholman linnoituksen palveluja ja turvallisuutta pyritään kehittämään. Vapaa-ajan kävijöiden lisäksi olemme tehneet kyselyitä eri sidosryhmille ja keränneet tietoa yleisötapahtumissa. Kävijätutkimusraportti valmistui maaliskuussa, ja olemme saaneet siitä tärkeää tietoa kävijöiden toiveista, arkeologi, projektipäällikkö Henrik Jansson Metsähallituksesta kertoo. Yhteistyö Loviisan kaupungin kanssa säilyy tiiviinä, ja sitä pyritään kehittämään. Loviisan kaupungin rooli on keskeinen. Tapahtumatarjonta säilyy vilkkaana, Jansson sanoo. Turvallisuus on yksi seikka, johon halutaan jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Portaita, aitoja ja muita palveluvarustuksia kunnostetaan. Myös muurien kuntoa on tarkoitus kohentaa yhteistyössä Museoviraston kanssa. Alueesta halutaan tehdä elävä ja iloinen tapahtumapaikka. Opasteitakin aiomme lisätä siten, että heti venerannassa on selkeä opaste. Opasteista tehdään sellaisia, että ne kertovat mahdollisimman paljon kohteen historiasta, Jansson toteaa. Lisätietoja: projektipäällikkö Henrik Jansson, henrik.jansson@metsa.fi, puh. 0400 328 759 Lisätietoa Svartholman palveluista: Loviisan matkailutoimisto, puh. 040 555 3387, www.visitloviisa.fi ILTATORI KESÄPERJANTAISIN LOVIISAN TORILLA Loviisan kaupunki ja Loviisan yrittäjät ry järjestävät perjantaisin 26.6. 7.8.2015 kello 16 20 iltatorin. Myynnissä on muun muassa kukkia, vihanneksia ja kirpputoritavaraa. Iltatorilla on myös kahvila (säävaraus). Myyjiksi iltatorille toivotaan niin ammattimaisia torikauppiaita kuin kirpputorimyyjiä ja muita torimyynnistä kiinnostuneita. Tervetuloa ostoksille tai myymään! Lisätietoja: torivalvoja, puh. 044 565 1188, www.loviisa.fi/iltatori LOVIISAN TORI KESÄAIKA 2.5. 31.8. ma la klo 7 14 MARKKINAT: 16.6., 25.8., 29.9., 8.12. klo 7 18 Lisätietoja: torivalvoja, puh. 044 565 1188 www.loviisa/torit jamarkkinat 6 7
Hyötytietoa Kumppanuustalo Kulma Sibeliuksenkatu 3, puh. 044 739 6301, info@kumppanuustalokulma.fi, www.kumppanuustalokulma.fi NEUVOLA ON MUUTTANUT Neuvola muutti huhtikuun puolivälissä uusiin tiloihin Loviisan sairaalan entiselle osasto 5:lle (Öhmaninkatu 4). Aiemmin neuvola ja sairasvastaanotto olivat samoissa tiloissa pääterveysasemalla. Erilliset tilat vähentävät neuvolan asiakkaiden infektoitumisriskiä. Neuvolan yhteydessä toimii myös varhaisen perhetyön tuki sekä lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä. Uusi neuvola toimii myös kouluterveydenhoitajien tukipaikkana. Perheillä on mahdollisuus viettää aikaa tai poiketa neuvolan päiväsaliin myös muulloin kuin asioidessaan neuvolahenkilökunnan luona. Päiväsalissa on pieni keittiönurkkaus, vaipanvaihtohuone ja rauhallinen tila imettämistä varten. Koskenkylän terveystalolla saa edelleen äitiys- ja lastenneuvolapalveluita, ja myös Lapinjärvellä palvellaan lastenneuvolan asiakkaita. Lisätietoja: Palveluvastaava, lasten ja nuorten peruspalvelut, Mareena Forsström, Öhmaninkatu 4, puh. 044 505 1735, mareena.forsstrom@loviisa.fi Uudet tilat kumppanuustalolle Puheenjohtaja Brita Lund, Lovisanejdens svenska cancerförening ja verkostokutoja Camilla Stjernvall-Malmberg iloitsevat Kumppanuustalo Kulman uusista tiloista. Nämä valoisat ja tarkoituksenmukaiset tilat ovat tulleet tosi tarpeeseen niin meille kuin monelle muullekin. Täällä tapaa muita yhdistysaktiiveja ja useampikin yhdistys voi kokoontua yhtä aikaa, sillä erillisiä tiloja on useampia. Kulma on tuonut iloa ja lisäpotkua tekemiseen, Brita Lund toteaa. Kumppanuustalo Kulma koostuu 20 30 hengen kokoustilasta, isommasta aulatilasta (soveltuu kokouksiin) sekä isosta keittiöstä ja varastohuoneesta. Kulmassa on langaton nettiyhteys sekä kopiointi- ja kahvinkeittomahdollisuus. Tila on tarkoitettu pääsääntöisesti yhdistyksille, seuroille ja ryhmille. Hinnat alkaen 15 /kk sisältäen yhden kokouksen kuukaudessa ja varastokaapin. LOVISA SVENSKA MEDBORGARINSTITUTIN KURSSIT HUHTI- JA TOUKOKUUSSA SY TILL VÅR OCH SOMMAR. Päivitä vaatekaappisi iloisilla kesävaatteilla. Ompele uusia tai tee muutoksia vanhoihin vaatteisiin. LÅNGVANDRING, VAELLUS. Vierailemme Repoveden kansallispuistossa ja vaellamme tällä kertaa alueen itäisellä puolella. PADDLING TILL HAVS, AVOMERIMELONTAA. Kurssi ei sovellu vasta-alkajille. Osallistuaksesi sinun täytyy hallita kajakkisi. Kuljetus- ja majoituskustannukset ovat mahdollisia. Infotilaisuus pidetään Mi:n tiloissa 13.5. klo 19. ASIANTUNTIJALUENTOJA VIHERPEUKALOILLE Valkon kansalaisopiston, Lovisa svenska medborgarinistutin ja Loviisan Avoimet Puutarhat -tapahtuman yhteistyössä järjestämät maksuttomat asiantuntijaluennot pidetään Mi:n kieliluokassa. Luentojen jälkeen järjestetään puutarhakierros, jonka yhteydessä luennoitsija antaa käytännön vinkkejä ja neuvoja. Sunnuntai 24.5. klo 11 12 Hortonomi David Stokes, ammattiopisto Livia: Japanska trädgårdar (Japanilaiset puutarhat) Sunnuntai 31.5. klo 11 12 Kaarina Hänninen luennoi aiheesta Sibeliusten puutarhassa. Luentoon sisältyy pieni konsertti: sopraano Camilla Wiksten-Rönnbacka ja pianisti Marja Pohjola esittävät musiikkia Sibeliuksen kukkaissarjoista. Sunnuntai 7.6. klo 13 14 Puutarhatoimittaja ja kirjailija Gunnel Carlson Ruotsista: Min gröna passion (Vihreä intohimoni) Huom! Muistathan, että ilmoittautuminen on pakollista ja tulee tehdä kansliaan. puh. 0440 555 297 tai verkossa www.opistopalvelut.fi/lovisa Sibeliuksella luonto mukana taskussa Säveltäjä Jean Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivä näkyy ja kuuluu Loviisassa. Ja perustellusta syystä, sillä Sibelius vietti kaupungissa lapsuutensa ja nuoruutensa kesät. Loviisassa hän sävelsi suureksi osaksi myös läpimurtonsa, Kullervo-sinfonian. Kesäinen Loviisa tarkoitti Jean Sibeliukselle (8.12.1865 20.9.1957) aurinkoa ja iloa, vapautta. Hämeenlinnaan oli palattava, kun koulut syksyllä alkoivat. Hän asui kesäisin isänäitinsä Katarina Sibeliuksen ja tätinsä Evelina Sibeliuksen luona talossa, jossa nykyään toimii musiikkiopisto. Sibeliukset tunnettiin paikkakunnalla hyvin, olihan hänen isoisänsä ollut arvostettu raatimies. Sibelius viihtyi erityisesti kylpylässä ja sen kansainvälisessä tunnelmassa, kertoo Mia Grönstrand, Sibeliuksen elämään perehtynyt toimittaja. Merkittävin Loviisa-ajanjakso Sibeliuksella oli hänen palattuaan Wienistä keväällä 1891. Seuraavan vuoden alkupuolelle asti hän sävelsi isoäitinsä ja tätinsä talossa Kullervo-sinfoniaa. 8 9
Nuori Sibelius viihtyi kylpylässä Kaiken läpikäymäni aineiston perusteella voidaan hyvällä syyllä todeta, että Loviisa oli Sibeliukselle tärkeä kaupunki. Siitäkin huolimatta, ettei hän enää vanhemmiten kaupungissa käynyt kuin pikaisesti. Loviisan oma poika Grönstrand kertoo, että loviisalaiset pitivät nuorta musiikkilupausta oman kaupungin poikana. Yleinen mielipide oli, että tästä pojasta kuullaan vielä. Hänen esiintymisiään kylpylän iltamissa ja ravintola Kappelissa arvostettiin. Paikallislehti Östra Nylandissa seurattiin tarkkaan, miten meidän Sibelius otettiin muualla vastaan. Myös Kullervon menestystä seurattiin. Kullervo edusti uudenlaista sävelkieltä, sellaista, mitä ei ollut totuttu kuulemaan. Kalevalaisesta runonpoljennosta tuttua sävelkieltä kannustettiin kuuntelemaan sanomalla, että jokaisen on hyvä kuulla tällaista suomalaista musiikkia. Kun maailma ja kihlattu Aino veivät säveltäjän mukanaan, loviisalaiset tuumailivat jo, että Sibelius unohtaisi nuoruutensa kaupungin. Näin ei kuitenkaan käynyt. Tästä hyvä esimerkki on 1920-luvun vierailu, jonka aikana hän halusi esitellä tärkeitä lapsuutensa paikkoja veljenpojalleen. Todennäköisesti Sibelius esitteli tuolloin ainakin kylpyläkesien kävelykohteita. Heidät on joka tapauksessa kuvattu Myllyharjulla. Tosin tätä ennen Sibelius oli loukkaantunut, sillä hän oli odottanut saavansa kutsun Loviisan laulujuhlille, jotka keräsivät jopa tuhat laulajaa ja soittajaa. Kutsu jäi saamatta ehkä paikalliset arvelivat säveltäjän olevan liian kiireinen. Grönstrand kertoo, että Loviisassa Sibelius oppi rakastamaan luontoa ja ennen kaikkea merta. Yhä edelleen hänet tunnetaan vahvasta luontosuhteesta sekä siitä, miten hän haki luonnosta innoitusta sävellyksiinsä. Sibeliuksen kerrotaan muun muassa kantaneen taskussaan tulitikkuaskia, jossa oli sammalta. Kun hän halusi mielikuvan metsästä, hän avasi askin ja nuuhkaisi sammalpalaansa. Mahtoiko hän palata silloin Loviisaan? JUHLAVUODELLE MONIPUOLINEN OHJELMA Juhlavuoden päätapahtuma Loviisassa on 10. 12.9.2015 Sibeliuspäivät, joiden painopiste on korkeatasoisessa kamarimusiikissa. Sibeliuspäivien aikana kuullaan myös Kullervo-sinfonia solisteinaan sisarukset Johanna Rusanen- Kartano ja Ville Rusanen. Kulttuuriohjaaja Sirpa Flinck kehottaa loviisalaisia olemaan nopeita ja varaamaan liput mieleisiin tapahtumiin hyvissä ajoin. Tapahtumat kiinnostavat myös ulkopaikkakuntalaisia. Juhlavuoden konsertteja järjestetään pienissä saleissa, ja niihin on jo ryhmävarauksia, hän kertoo. Juhlavuoteen kuuluu myös luentoja, taidenäyttelyitä, opastettuja Sibeliusaiheisia kävelykierroksia sekä Evelinatädin kahvikutsut Ravintola Loviisan Kappelissa. Kesäkuussa järjestetään Sibelius-purjehdus konsertteineen ja ruokailuineen. Myös nuoria ja lapsia muistetaan. Kouluissa säveltäjämestaria muistetaan konsertilla ja tanssiopistolla on koululaisesityksiä. Kaupunki tarjosi maaliskuun lopussa kaikille Loviisan noin 1 700 koululaiselle Sibelius-konsertin: 0 9-luokkalaisille järjestettiin kahdeksan koulukonserttia kolmen päivän aikana. Lue tapahtumista lisää visitloviisa.fi > Sibelius ja Loviisa Neljä Sibeliuksen elämän keskeisintä kaupunkia olivat Loviisa, Hämeenlinna, Helsinki ja Järvenpää. Juhlavuoden aikana autenttiset Sibeliuskaupungit järjestävät säveltäjään keskittyvää ohjelmaa. Loviisan rooli on kertoa hänen nuoruusvuosistaan. Museointendentti Jaana Toivari-Viitala kertoo, että kylpylä oli yksi Jean Sibeliuksen lempipaikoista kaupungissa. Hän myös itse esiintyi niiden iltamissa. Herätämme juhlavuoden kunniaksi kylpyläkaupungin ilmapiiriä ja kasinon iltahumua uudestaan henkiin. Vanhoja valokuvia on tutkittu tarkkaan ja selvitetty, miten kylpylävieraat pukeutuivat. Museon mallinuket ja torsot puetaan asuihin, jollaisia vieraat pitivät 1880-luvulta 1930-luvulle saakka. Osa asuista on museon kokoelmista, osa on tuoreita lahjoituksia. Yksi pukulahjoituksista on Hambergien sisaruksilta, yksi puku puolestaan kylvettäjien juhlasta. Joka kylpyläkaudella järjestettiin oma kylvettäjien juhlansa. Museossa pääsee myös aistimaan Sibeliuksen isovanhempien talon senaikaista interiööritunnelmaa ja tunnelmoimaan, millaista siellä oli nuoren säveltäjän musisoidessa yhdessä ystäviensä kanssa. Loviisan kaupungin museon näyttely Kylpyläelämää Loviisassa Nuori Jean Sibelius on avoinna 10.6. 27.9. 10 11
Työelämä OVET AUKI TYÖELÄMÄÄN Petri Hirvonen aloitti alkuvuodesta Loviisan kaupungin työllisyyskoordinaattorina. Hänen työtehtäviinsä kuuluu työllistymispalveluiden kehittäminen. Loviisan työpajojen tulokset ovat jo olleet rohkaisevia, Petri Hirvonen kiittää. Työllisyyskoordinaattori kutoo verkostoa, jotta työllisyyspalvelut kohtaisivat tehokkaasti työttömän. Petri Hirvonen ei itse osallistu varsinaiseen asiakastyöhön, vaan hänen tehtäviinsä kuuluu työllisyyspalveluiden kokonaisvaltainen valvonta ja kehittäminen. Hirvonen tekee yhteistyötä muun muassa työvoima- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus), sosiaalitoimiston, Kelan, kehitysyhtiö Posintran ja oppilaitosten sekä työpajojen kanssa. Hänellä on siis langat näpeissään, jotta mahdollisimman moni loviisalainen työllistyisi. Pyrin luomaan tehokkaasti toimivan verkoston eri toimijoiden kanssa, jotta mahdollisimman moni löytäisi oikean paikkansa joko kouluttautumalla tai siirtymällä työelämään. Tietoa tilanteesta saan keskustelemalla muun muassa TEkeskuksen ja sosiaalitoimiston henkilöstön kanssa. Esimerkiksi työttömien työnhakijoiden joukossa pitäisi olla vain työkykyisiä henkilöitä. Työmarkkinatukilistalla ei pitäisi olla kuntalaisia, jotka kuuluvat vaikkapa eläkkeelle tai sairauseläkkeelle. Pyrin siis koordinoimaan kokonaisvaltaisesti tilannetta siten, että erilaisille tarvitsijoille olisi oikeanlaista palvelua, Hirvonen kertoo. Yksi Hirvosen tärkeimmistä tehtävistä on kehittää työllistämispalveluita siten, että mahdollisimman moni syrjäytymisvaarassa oleva loviisalaisnuori saataisiin mukaan koulutukseen tai työelämään. Hirvonen kiittää Loviisan ansioituneita työpajoja Pikku Pietarin Pihaa, Starttipajaa, Akselia ja uutta Seinätön-työpajaa. Tulokset ovat olleet hyviä, ja Kesätyösetelillä töihin! Kesätyöseteli on tuki Loviisassa toimiville työnantajille. 250 euron arvoinen kesätyöseteli on tarkoitettu vuosina 1997 1999 syntyneiden nuorten palkkaamiseen. Loviisassa rahaa on varattu 40 setelin verran. Kesätyöseteliä hakee työnantaja. Työsuhteen kesto on vähintään kaksi viikkoa ja bruttopalkka 450 euroa, mutta noudattaen kuitenkin työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa. Päivittäinen työaika on vähintään kuusi tuntia 1.6. 31.8.2015. Työjakson ei tarvitse kuitenkaan olla yhtäjaksoinen. Lisätietoja: www.facebook.com/toitajobb. Anne Wetterstrand, anne@posintra.fi, puh. 050 366 0125 Jenni Lähtevänoja, jenni@posintra.fi, puh. 040 183 7917 www.loviisa.fi/kesatyoseteli Kaupunki työllistää kesällä Loviisan kaupunki työllistää tulevana kesänä 83 nuorta työntekijää. TET-ikäisille (Tutustuminen työelämään, 14 15-vuotiaat) tarjolla oli 19 työpaikkaa, 16-17-vuotiaille 29 ja täysi-ikäisille 35 kesätyöpaikkaa. Kaupungin palkkalistoilla työtehtävien kirjo on moninainen: töitä löytyi muun muassa laitosapulaiselle, puhelinvaihteen hoitajalle, puistotyöntekijälle, oppaalle ja matkailuneuvojalle. Kesätöiden hakuaika on jo päättynyt. pajojen palvelu on loistavaa valtakunnallisestikin katsottuna. Pajojen kautta eteenpäin elämässä päässeiden nuorten määrä on rohkaiseva, Hirvonen toteaa. Vasta perustetussa Seinätön-työpajassa pyritään saamaan nuorelle valmiudet siirtyä työelämään kuten Pikku Pietarin Pihassakin. Erona on kuitenkin se, että Seinätön-pajan nuoret eivät työllisty itse pajassa, vaan heille pyritään saamaan työpaikka yrityksissä tai yhdistyksissä. Hirvonen toivoo, että jatkossa loviisalaisyritysten olisi mahdollisimman vaivatonta palkata lisää työvoimaa muun muassa palkkatukiseteleiden avulla tai oppisopimuskoulutusta hyödyntäen. Helpottamalla tukien hakemista ja tekemällä oppisopimuskoulutuskäytännöt mahdollisimman sujuviksi tuetaan yrityksiä työllistämisessä. Tämä on osa työllisyyskoordinaattorin työtä, Hirvonen sanoo. Lisätietoja: Petri Hirvonen, puh. 040 572 0789 petri.hirvonen@loviisa.fi 12 13
KOSKENKYLÄ Koskenkylä Pernajan kk PERNAJAN KK E18 Suunnittelun tai työn alla olevat linjat näkyvät kartassa sinisellä. HARMAAKALLIO LOVIISAN KESKUSTA VESI- JA VIEMÄRILAITOSMAKSUT eräissä kunnissa Omakotitalo Kerrostalo /m 3 /m 3 Raasepori 6,85 4,97 Hanko 6,51 5,41 Myrskylä 6,23 5,13 Loviisa 6,20 5,07 Mäntsälä 5,96 4,77 Porvoo 5,16 3,66 Pernajan kk Isnäs Pernajan kk Loviisa Lähde: Vesilaitosyhdistys, 2014 Vertailuhinnassa on otettu huomioon käyttömaksujen ohella perusmaksun ja mittarivuokran sekä liittymismaksun vaikutus asiakkaalta perittävään veden ja jäteveden hintaan. ISNÄS Isnäs Rönnäs Loviisa Pernajan kirkonkylä -siirtolinjaa on rakentamatta vielä noin kahdeksan kilometriä. Töiden jatkumisaikataulu riippuu paljolti maanomistajista, joiden kanssa käydään vielä neuvotteluja. Rönnäs-Isnäs -linja on jo valmis. Koskenkylän ja Pernajan kir- RÖNNÄS Nils Vainio kiittelee osuuskuntia hyvästä yhteistyöstä. Pernaja kytkeytyy Loviisan vesiverkkoon SIIRTOLINJAN TYÖT ETENEVÄT Loviisan Harmaakalliolta Pernajan kirkonkylään vievän siirtolinjan rakennustyöt ovat edenneet molemmissa päissään. Siirtolinja liittyy laajempaan hankkeeseen, jolla Pernajan, Koskenkylän ja Isnäs Rönnäsin alueen vesi- ja viemäriverkostot liitetään yhteen ja kytketään Loviisan verkostoon. LOVIISAN VESILIIKELAITOS LIITTYMÄT Yritykset, kpl 180 Osuuskunnat, kpl 20 Kerros- ja rivitalot, kpl 230 Omakotitalo, kpl 3 260 NÄIN PALJON MAKSAA VUOTOVESI VUODESSA Vuodon laatu Vuotokohdan koko Kustannus vuodessa TIHEÄ TIPPAVUOTO konkylän välinen linja on sen sijaan suunnitteluvaiheessa, Loviisan vesiliikelaitoksen vesihuoltopäällikkö Markku Paakkarinen kertoo. Kolmas eli Pernajan kirkonkylältä Isnäsiin johtava linja on yksi osa kokonaisuutta. Sen urakkalaskentaan on tar- OMPELU- LANKA 30 m 3 / vuosi 159,90 / vuosi OHUT VESIVIRTA PARSIN- NEULA 300 m 3 / vuosi 1 599 / vuosi WC:N JATKUVA VUOTO TULITIKKU 3 000 m 3 / vuosi 15 990 / vuosi koitus päästä tämän vuoden loppupuolella. Tällöin linja voisi valmistua vuoden 2016 aikana, Paakkarinen selvittää. Osuuskunnille kiitosta Loviisan Vesiliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Nils Vainio kiittelee vesiosuuskuntien panosta vesihuoltopalvelujen turvaamisessa. Vesiosuuskunnat ovat tehneet arvokasta työtä. Kaupunki ei olisi pystynyt hoitamaan asioita paremmin, hän sanoo. Alavesisäiliötä lukuun ottamatta suuri osa Loviisan vesiliikelaitoksen viime vuosien investoinneista Kaikki sisältävät alv:n. Kuutiohinta on 5,33. Markku Paakkarinen toivoo maanomistajilta ymmärrystä seudun vesihuoltopalvelujen kehittämisessä. LOVIISAN VESITIETOA Veden kovuus Fluoripitoisuus Happamuus Loviisan keskusta 1 1,1 mmol/l 1,2 mg/l 7 7,5 ph Liljendal 1 1,1 mmol/l 0,7 mg/l 7 7,5 ph Ruotsinpyhtää 1 1,1 mmol/l 1,2 mg/l 7 7,5 ph Pernaja kk 0,21 mmol/l 0,35 mg/l 7 7,5 ph Koskenkylä, Vanhakylä 0,47 mmol/l 0,68 mg/l 7 7,5 ph Isnäs 1,00 mmol/l 0,23 mg/l 7 7,5 ph Lähde: Loviisan Vesiliikelaitos onkin suunnattu maaseutualueille. Annamme vesiosuuskunnille myös hieman alennusta, jotta ne pystyisivät tarjoamaan asukkaille veden samaan hintaan kuin vesiliikelaitoksen alueella asuville tarjotaan, Vainio kertoo. Johtokunnan puheenjohtaja toivoo, että yhteistyö maanomistajien kanssa sujuisi hyvässä hengessä. On valitettavaa, että emme ole päässeet kaikkien maanomistajien kanssa sopimuksiin. Yksi yksittäinen maanomistaja voi näin hankaloittaa koko seutukunnan vesihuoltopalvelujen kehittämistä, hän harmittelee. Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt jo vuonna 2011 Pernajan kaupunginosan vesi- ja viemäröintisuunnitelman, mutta toteutusta on jouduttu siirtämään osaksi eräiden maanomistajien vastustuksen takia. Lainanottovaltuudet ovat olemassa, myös tälle vuodelle. Valmius hankkeeseen on tältä osin kunnossa, Markku Paakkarinen säestää. Lisätietoja: Vesihuoltopäällikkö Markku Paakkarinen, puh. 0440 555 409, markku.paakkarinen@loviisa.fi 14 15