31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka Matti Pohjola
1. Kurssin osaamistavoitteet Kurssin suorittaneet a) tuntevat Suomen kansantalouden rakenteen ja talouspolitiikan instituutiot, b) tietävät, mitä talouspolitiikka on ja miten se vaikuttaa, sekä c) pystyvät soveltamaan taloustiedettä Suomen ja euroalueen ajankohtaisten talousongelmien erittelyyn. Kurssi elää ajassa Suomen kansantalouden ongelmat ovat nyt erilaiset kuin ne olivat 100 tai 10 vuotta sitten emme siksi opiskele kaikkia instituutioita, vaan niitä, jotka ovat tärkeitä nykyisten ongelmien ratkaisuissa käytävässä keskustelussa Tänä syksynä painotetaan pitkän ajan kasvusaavutuksia ja tulevaisuuden näkymiä Suomen täyttäessä pian 100 vuotta Kurssi perustuu suoraan perusteiden kurssilla opituille asioille sisältää väistämättä jonkin verran päällekkäisyyttä Vierailtamme opitaan, mitä ekonomistit ovat, mitä he tekevät ja mitä sanottavaa taloustieteellä on
2. Palautetta viime vuoden kurssilta Yleisarvio Vaativuus Toiveita vapaassa palautteessa Vapaaehtoisia harjoituksia Enemmän kirjallisuutta kalvojen rinnalle Vierailijoiden materiaalit pitäisi tarkistaa etukäteen, jotta sopisivat paremmin keskenään yhteen; tiiviimpiä esityksiä Enemmän vastakkaisia mielipiteitä
3. Suomen kansantalouden ajankohtaisia ongelmia pääministeri Sipilän hallituksen näkemyksen mukaan Suomi on näivettymisen kierteessä monista vahvuuksistaan huolimatta. Työttömyys on korkealla. Talouden kasvu on hiipunut. Kilpailukykymme on rapautunut 10 15 prosenttia keskeisiä kilpailijamaita heikommaksi. Vienti ei vedä. Sosiaaliturvaa ja työmarkkinoita ei ole pystytty uudistamaan, vaikka työnteon, yrittämisen ja elinkeinorakenteen muutokset olisivat sitä edellyttäneet. Osaaminen ei muutu innovaatioiksi, innovaatiot eivät kaupallistu. Olemme menettämässä osaamiseen perustuvaa kilpailuetuamme. = Kilpailukyky on heikko Suomen talous on supistunut kolmena edellisenä vuotena. Kuluvana vuonna talous ei juurikaan kasva. Suomen talouskasvun arvioidaan myös seuraavina parina vuotena jäävän kilpailijamaitamme hitaammaksi. = Kansantalous ei kasva
Suomen julkinen talous on muuttunut kuluvalla vuosikymmenellä pysyvästi alijäämäiseksi pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. = Kasvuongelmat ovat sekä suhdanneluonteisia että rakenteellisia Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät alijäämää. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa kuormittaa jatkuvasti väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu. = Julkisen talouden alijäämä, velka ja kestävyysvaje Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden tasapainottaminen käynnistetään välittömästi. Lähteet: Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma ja valtion vuoden 2016 talousarvio 5
=> Kansantaloutemme ongelmia ovat ainakin 1) Eurokriisi ja sen aiheuttama taantuma 2) Kansantalouden rakennemuutoksesta johtuva tuottavuuden ja talouskasvun hidastuminen sekä heikko kilpailukyky 3) Väestön ikääntymisestä aiheutuva julkisen talouden kestävyysvaje Yli hallituskauden ulottuvia haasteita ovat lisäksi 4) Teknologian kehityksen ja työn tuottavuuden kasvun hidastuminen 5) Hyvinvoinnin kasvun kestävyys 6) Digitalisaatio ja globalisaatio talouden muutosvoimina Huom: Ympäristöongelmat ja talouskasvun kestävyys jäävät muilla kursseilla käsiteltäviksi
4. Suomen taloustilanne tiivistettynä 1) Suomen elintason kasvu on pysähtynyt Elintaso (bkt/asukas) kasvoi Suomessa maailman neljänneksi nopeinta vauhtia vuosina 1900-2000, mutta sen jälkeen kasvu on ollut Euroopan heikoimpia Näyttää siltä kuin olisimme hukanneet talouskasvun reseptin 2) Syynä on työn tuottavuuden kasvun pysähtyminen mitä ei ole tapahtunut koskaan ennen rauhan oloissa 3) Euro ei ole ongelma, sillä talouskasvu on ollut euroaikana hyvää mutta Suomi joutui taantumaan vuonna 2012, eikä kasvu ole elpynyt 4) Taantuman myötä verotulot romahtivat mutta julkiset menot kasvoivat 5) Ongelmat eivät näy keskimääräisen työpaikkansa säilyttäneen kansalaisen arjessa siksi, että hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpidetään velkaantumalla
1) Suomen elintason kasvu on pysähtynyt Bkt/asukas (viitevuoden 2010 hinnoin, ostovoimakorjattu, ) 64 000 32 000 16 000 Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi Elintason kasvu oli Suomessa Singaporen, Japanin ja Norjan jälkeen maailman nopeinta 1900-2000, nyt Euroopan heikoimpia 8 000 4 000 2 000 Suomi saavutti Saksan ja Ruotsin tason 10 vuotta sitten, mutta jää nyt jälkeen Talouskasvu kiihtyi 1800-luvun lopulta 1970-luvulle saakka 1 000 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Lähde: Kansalliset tilastokeskukset, OECD ja Maddison-projekti, http://www.ggdc.net/maddison/maddison-project/home.htm 8
2) Syynä on työn tuottavuuden kasvu on pysähtynyt 32,0 16,0 8,0 Indeksejä, 1860 = 1 Bkt asukasta kohden Bkt tehtyä työtun;a kohden Työtunnit asukasta kohden Bkt/asukas = työn tuottavuus eli bkt/työtunnit työtunnit/asukas 4,0 2,0 Tuottavuus on kasvanut enemmän kuin elintaso, koska työn määrä on vähentynyt 1,0 0,5 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Tuottavuuden kasvu ei ole ennen pysähtynyt rauhan oloissa Lähde: omat laskelmat, Tilastokeskus, historiasarjat 9
Hallitus ja valtiovarainministeriö olettavat tuottavuuden kasvun elpyvän tulevaisuudessa, vaikka mm. koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan 5,0 Bkt/tehdyt työtunnit, vuosikasvu, % 4,7 4,5 4,0 3,5 3,0 3,5 4,0 3,0 3,2 2,5 2,0 1,5 1,3 1,4 1,0 0,5 0,0 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 1991-00 2001-10 2011-14 2015-18 2019-60 0,1 0,8 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, ja valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 10
3) Euro ei ole ongelma, sillä talouskasvu on ollut euroaikana yhtä hyvää kuin Saksassa --- Suomi joutui uuteen taantumaan 2012 Lähde: Eurostat Database Bkt:n volyymi-indeksi neljännesvuosittain, 2000 = 100 140 138 Ruotsi 136 Yhdysvallat 134 Suomi 132 Saksa 130 Euroalue 128 Tanska 126 Italia 124 122 120 118 116 114 112 110 108 106 104 102 100 98 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ruotsin kasvu Suomea selvästi parempaa, Tanskan heikompaa Saksa ei kasvanut 2000- luvun alkuvuosina juuri ollenkaan 11
5) Taantuman myötä verotulot romahtivat mutta julkiset menot kasvoivat Miljardia euroa 110 105 100 95 Val/on ja kun/en menot (mrd., vasen asteikko) Val/on ja kun/en tulot (mrd., vasen asteikko) Nimellinen brucokansantuote (mrd., oikea asteikko) 220 210 200 Viime vuosina tehdyt leikkaukset ovat hillinneet julkisten menojen kasvua 90 190 85 180 80 75 170 70 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 160 12 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
6) Hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpidetään velkaantumalla velka/bkt, % 70 65 60 55 50 Julkinen velka Val;onhallinto Paikallishallinto 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Velkasuhde ylittää jo talousja rahaliiton vakaus- ja kasvusopimuksessa määritellyn 60 %:n rajan Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 13
Suomen talouspolitiikan vaihtoehdot 1) Sopeutetaan julkinen talous hitaan talouskasvun olosuhteisiin rakenteita uudistamalla Karsitaan kuntien velvoitteita ja tehtäviä aloitettu jo Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, SOTE-uudistus nyt valmistelussa 2) Lisätään työn määrää maahanmuuttoa edistämällä poliittisesti vaikeaa työaikaa ja työuria pidentämällä Juuri tehty kilpailukykysopimus (kiky) pidentää työaikaa 24 tuntia vuodessa eläkeikää on päätetty nostaa; opiskeluaikaa pyritään lyhentämään Nämä lisäävät tulotasoa mutta eivät sen kasvuvauhtia 3) Parannetaan työn tuottavuuden kasvua. Parempi tuottavuus voidaan käyttää tulojen kasvattamiseen vapaa-ajan lisäämiseen julkisiin palveluihin verotuksen keventämiseen 14
5. Miten Suomi saadaan uuteen kasvuun?: Kurssin alustava sisältö Otetaan tällä kurssilla asiantuntijoilta asiasta selvää: I. Talouskriisit, taantumat ja suhdannepolitiikka II. Talouskasvu, hyvinvointi ja teknologian kehitys III. Yhteenveto Vierailuluennoitsijat ovat alansa parhaita asiantuntijoita Samalla opitaan, mitä ekonomistit tekevät ja mitä taloustiede on käytännön työelämässä Kurssin onnistuminen riippuu teistä: olkaa aktiivisia! Luennot ma 10:15-11:45, ke 10:15-11:45 to 13:15-14.45, tarvittaessa 13:15-15:45