Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Keski-Suomen liiton tilaisuus 27.9.2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen
I Kuntauudistus
Valtuuston I vastaus 10.4.2012/38 valtiovarainministeriölle (1) Jyväskylän kaupunki yhtyy VM:n rakennetyöryhmän arvioon siitä, että kaupungin kannalta seuraava kysymys on olennainen: Keski-Suomessa keskeiseksi kysymykseksi nousee myös se, kuinka turvataan Jyväskylän seudun asema valtakunnallisessa kilpailussa ja kuinka suureksi Jyväskylän kaupunkia voitaisiin kasvattaa ilman, että sen elinvoima kärsii (Alueellinen tarkastelu, sivu 228. Jyväskylän kaupunki katsoo, että rakennetyöryhmän ehdottamalla yhdeksän / yhdentoista kunnan selvitysalueella erityisen kuntajakoselvityksen tulee pohjautua kahden vahvan peruskunnan vaihtoehtoon.
Valtuuston vastaus 10.4.2012/38 valtiovarainministeriölle (2) Kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee selvitysalueella hakea yhdistymisratkaisu, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät kahdeksi kunnaksi seuraavasti: Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Laukaa on selvitysalueen toinen kunta, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Jyväskylän kaupungin näkemyksen mukaan selvitysalueen kuntajaon muutokset tulee toteuttaa vuoden 2015 alusta lukien.
Hallinnon- ja aluekehityksen ministeriryhmän linjaukset 27.6.2011 kuntarakenteen uudistuksen kriteereistä (1) Uudistuksen yleisenä edellytyksenä on, että selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus. Kuntaliitosselvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat 1. palveluita ja väestöpohjaa, 2. työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta, sekä 3. kuntataloutta. Kunta ei voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle siinäkään tapauksessa, ettei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei voida muutoin saavuttaa toiminnallista kokonaisuutta.
Hallinnon- ja aluekehityksen ministeriryhmän linjaukset 27.6.2011 kuntarakenteen uudistuksen kriteereistä (2) Sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja koskee palvelu- ja väestökriteeri Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa.
Kriteerit Keski-Suomessa
II Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset
Aluksi (1) Tarkoitus on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja järjestäminen nimenomaan kuntaperustaisesti, kun perustason palvelujen väestöpohja on vähintään 20 000 asukasta. STM:n työryhmän työskentelyssä on noussut alkusyksystä esille 20 keskuskaupungin merkittävä rooli alueidensa vastuukuntina (järjestäminen / rahoituksen kanavoituminen)
Aluksi (2) Voimavarojen jakaantuminen, kun puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Lasten päivähoito 25 %, Vanhuspalvelut ja muut sosiaalipalvelut 25%, Perusterveydenhuolto 25 %, Erikoissairaanhoito 25 %, Erva 2%-4% Perustason palvelut 2/3 ja erikoissairaanhoito 1/3 ilman päivähoitoa
Aluksi (3) Ensisijainen integraatio kuntaperustaisessa mallissa Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio VS. perusterveydenhuollon / erikoissairaanhoidon integraatio Vastaukset erilaisia riippuen siitä, mitä korostetaan Vahva järjestämisvastuu / monituottajuus Kuntajohdolle kesällä tehdyn kyselyn tuloksissa paljon vaihtelua. Jyväskylältä keskuskaupunkina toivotaan linjauksia. Myös muiden kuntien on hyvä olla aloitteellisia riippumatta kuntauudistukseen liittyvistä kuntajaon muutospaineista. Maakunnallista sote-palvelurakennetyötä on mahdollista jatkaa Keski- Suomen liiton aiemmin teettämän työn pohjalta.
Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 (1) SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISEN KOLME TARKASTELUTASOA 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut (2/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) 2. Erikoissairaanhoidon valtaosa keskussairaalatoiminta ja muutamat muut erityispalvelut (1/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) 3. ERVA (2-4 % voimavaroista)
Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 (2) 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut (2/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) Kaupunginvaltuuston 22.3.2010 hyväksymän kaupunkistrategian mukaan: Kaupunki pitää itsellään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuun Kaupunki toimii yhteistyössä työssäkäyntialueen kuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisesti
Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 (3) 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut (2/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) Valmistelun lähtökohta: Jyväskylä kaupunki mahdollisten kuntajaon muutosten jälkeenkin järjestää omat sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut. Kaupungin kanssa 2015/2017 yhdistyvien kuntien palvelut ovat tässä järjestämiskokonaisuudessa mukana. Jyväskylän kaupunki tekee kuntayhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelujen järjestämisessä yhdessä kaupunkiseudun muiden kuntien kanssa kuntajaon muutosten jälkeenkin (nykyiset Seututk- ja Jytekunnat).
Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 (4) Pohdintaa sosiaali- ja terveydenhuollon piiristä Sote-palvelurakenteeseen liittyvässä keskustelussa on myös esitetty maakunnan kattavaa sosiaali- ja terveydenhuollon piiriä joko vastuukunta- tai kuntayhtymäperiaatteen mukaisesti niin, että näin rakentuva organisaatio järjestää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueella. Jyväskylän kaupungin näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon piiri ei ole kehittämislinjana ensisijainen: tilanteessa, jossa merkittävä osa kuntajaon muutoksista on odottamassa yli 20 kunnan tilanteessa kaikki sote-palvelut kattava kokonaisuus on vaikeasti hallittavissa ja paikallistuntemus saattaa jäädä taka-alalle eikä se kuntien näkökulmasta vastaa kaikin osin lähidemokratian toteutumisen edellytyksiin, mikäli puhutaan kuntaperustaisuudesta lisäksi Keski-Suomi on väestöllisesti huomattavasti suurempi kokonaisuus kuin alueet, joissa sote-piiriä on jo jonkin aikaa toteutettu.
Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 (5) 2. Erikoissairaanhoidon valtaosa keskussairaalatoiminta ja muutamat muut erityispalvelut (1/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) Valmistelun lähtökohta Jyväskylän kaupunki vastuukuntana vastaa keskussairaalatoiminnasta ja joistakin maakunnallisista sosiaalihuollon erityispalveluista (kv. erityishuolto) - Merkittävä asia on muiden kuntien sitoutuminen pitkällä aikavälillä käyttöön /kustannuksiin/investointeihin, kun sairaanhoitopiiriä ei ole - Ylikunnallinen päätöksenteko tapahtuu kaupungin erikoissairaanhoidon toimielimessä. Mukana olevia kuntia merkittävästi nykyistä vähemmän. Valmistelussa otetaan huomioon kuntalaisten valinnan mahdollisuuden parantuminen erikoissairaanhoidossa 2014 alkaen. Sekä eri keskussairaaloiden työnjaon ja profiilien muutokset pitemmällä aikavälillä.
Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 (6) 3. Erityisvastuualue (ERVA, 2-4 % voimavaroista) Valmistelu- ja kehittämislähtökohtana on yhteistyö ITÄ-ERVAN ja itäalueen kuntien kanssa (sairaanhoitopiirin hallituksen päätös 16.8.2012). Kuntien välinen yhteistyö erityisen tärkeää. Mikäli ERVA:n tehtävät ovat isolta osin nykyiset, ERVA -ratkaisu ei ole lyhyellä aikavälillä pääkysymys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Pitemmälle aikavälillä korostuvat keskussairaaloiden työjakokysymykset ja potilasvirtojen ohjautuminen/suuntautuminen potilaiden valinnan mahdollisuuksien parantuessa 2014 alkaen. Nämä seikat eivät suoraan liity ERVAn tehtäviin, mutta ne on otettava huomioon. Jyväskylän kaupunki on valmis olemaan ERVA kuntayhtymän ylläpitäjä- ja jäsenkunta, mikäli tämä tulee olemaan valtakunnallinen linjaus.
NYKYTILANNE: KUUSI KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ALUETTA Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari Perusturvaliikelaitos Saarikka: Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski Äänekoski Yhteistoiminta-alue: Jämsä ja Kuhmoinen Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (Jyte-alue): Perusterveydenhuollon isäntäkuntamalli: Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana Seututerveyskeskus: Sairaanhoitopiirin liikelaitos: Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: laajan väestöpohjan kuntayhtymä
Hankkeen esitys: KESKI-SUOMEN UUDET SOTE - ALUEET Pohjoinen Keski-Suomi (54 000 asukasta) Sote-kuntayhtymä: Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski Keskinen Keski-Suomi (64 000 asukasta) Sote-kuntayhtymä: Hankasalmi, Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka,ja Uurainen Eteläinen Keski-Suomi (25 000 asukasta) Vastuukuntamalli (Jämsä): Jämsä ja Kuhmoinen Jyväskylä (131 000 asukasta) vahva kunta)
Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 (6) 2. Erikoissairaanhoidon valtaosa keskussairaalatoiminta ja muutamat muut erityispalvelut (1/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) Vaihtoehto 2. Sairaanhoitopiirien purkauduttua perustetaan uusi vapaaehtoinen kuntayhtymä, joka jäsenkuntina ovat kuntauudistuksen mukaiset uudet peruskunnat. Perussopimuksen uusiminen, äänileikkurit, rahoitus muuttuneessa peruskuntatilanteessa. Mm. äänileikkurit eivät liene aiempaan tapaan merkittäviä, kun kuntakoko on aiempaa suurempi.