TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ



Samankaltaiset tiedostot
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

VANTAA. Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan neuvoloissa

Työkaluja, tietoa ja uudenlaista näkökulmaa Raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien kokemuksia Iloa Varhain -ryhmistä

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Vauvan Taika projektin loppuseminaari

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät

Miten sinä voit? Miten

Ryhmäneuvola isille ja puolivuotiaille vauvoille. Piia Murto

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Mielenterveyden häiriöt

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Elämyksi kehittämisseminaari

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011


Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Isyyden kielletyt tunteet

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke Osallisuuden helmi

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOPOLKU NEUVOLOISSA

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Mielialataidot -ryhmätoiminta

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Yhdessä pohjoissuomalaisten parhaaksi

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT

Monitoimijainen perhevalmennus

VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä Porin YTA -alueella

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

parasta aikaa päiväkodissa

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

VANTAA. ILOA VARHAIN ryhmien ohjekirjanen ohjaajille DEPRESSIOKOULU TYÖKIRJAN RINNALLA

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.


Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

MONIAMMATTILLISUUS VOIMAVARANA Neuvolan perhetyöntekijöiden kokemuksia Sateenvarjoprojektista

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Tausta tutkimukselle

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Psykiatrisen sairaanhoitajan toimenkuvan kehittäminen neuvolatyössä Rovaniemen perhepalvelukeskuksessa

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Transkriptio:

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011

OPINNÄYTETYÖN TAUSTAA Toteutettiin Laurea-ammattikorkeakoulun terveysalan koulutusohjelmassa yhteistyössä Vantaan Sateenvarjoprojektin kehittämishankeen kanssa Iloa Varhain ryhmät ovat hankkeen luoma uudenlainen työmenetelmä Vantaan neuvoloissa Iloa Varhain ryhmien tarkoitus: Ennaltaehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta Hoitaa lievää masennusta Tukea äidin ja vauvan varhaista vuorovaikutusta

OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE Tarkoitus Kuvata raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien kokemuksia Iloa Varhain -ryhmistä Tavoite Tuottaa palautetietoa, jonka avulla voidaan kehittää Iloa Varhain -ryhmän toimintaa

ILOA VARHAIN RYHMÄT Kehitelty Depressiokoulu-menetelmästä vastaamaan neuvolaasiakkaiden tarpeita Kokoontuu kerran viikossa 8 10 viikon ajan 2 ohjaajaa 4 5 äiti-vauva paria Äidit opettelevat tunnistamaan omia tunteitaan ja mielialojaan sekä pyrkivät vaikuttamaan niihin Vertaistuki on tärkeä osa ryhmän toimintaa Tukena Depressiokoulu-kirjan rinnalla Iloa Varhain -ohjekirja, jossa perehdytään äidin ja vauvan väliseen vuorovaikutukseen, iloon ja leikkiin vauvan kanssa sekä vanhemmuuteen ja sosiaaliseen verkostoon

ILOA VARHAIN - RYHMÄT Äiti ohjataan ryhmään jos: Mieliala laskenut Lievää masennusta tai EPDS mielialakyselyn pisteet yli 12 Aikaisempaa masennusta tai muuta psyykkistä oireilua Epävarmuutta vanhemmuudessa Itse kokee tuen tarvetta Kuuluu riskiryhmään Puolison tuen puute, teiniäidit

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Kärsii 10 15 % raskaana olevista ja synnyttäneistä äideistä kulku muistuttaa minkä tahansa elämänvaiheen aikana saadun masennuksen kulkua Oireet kestävät noin 6-8 viikkoa Hoitamattomana voi kestää yli puoli vuotta, jopa kroonistua Masennuksen uusiutumisriski on jopa 40 % seuraavien synnytysten yhteydessä Haittaa lapsen varhaista vuorovaikutusta ja altistaa turvattomalle kiintymyssuhteelle -> lapsen tunteiden ja käyttäytymisen säätely vaikeutuu -> lapsen kognitiiviset osa-alueet eivät kehity normaalisti -> altistaa lapsen myöhemmälle psyykkiselle häiriölle

MASENTUNEEN ÄIDIN TUKEMINEN Puolison tuen on todettu vähentävän synnytyksen jälkeisen masennuksen esiintymistä ja lyhentävän sen kestoa Vertaisryhmistä on todettu olevan hyötyä synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa Huonosti tunnistettavissa Seulotaan neuvoloissa EPDS -mielialakyselyn avulla Synnytyksen jälkeinen masennus jää usein vaille asianmukaista hoitoa Aiheuttaa koko perheelle haittaa, jos äiti jää synnytyksen jälkeisen masennuksen kanssa ilman tukea ja asianmukaista hoitoa Suurin osa synnytyksen jälkeisistä masennustiloista on lieviä ja hoidettavissa neuvolan antamalla psykososiaalisella tuella

OPINNÄYTETYÖN KULKU Sateenvarjoprojektin-työryhmä toteutti aineiston keruun Vantaalaisia Iloa Varhain ryhmään osallistuneita äitejä Lomakehaastatteluna puhelimitse Puolistrukturoidulla lomakkeella Tuotti määrällistä ja laadullista aineistoa Saimme 49 paperikopiota alkuperäisistä haastattelulomakkeista Tutkimuskysymykset sovittiin Sateenvarjo-projekti työryhmän kanssa

TUTKIMUSKYSYMYKSET Millaista hyötyä äidit kokivat saaneensa Iloa Varhain -ryhmästä? Millaisia mielenhallintakeinoja äidit oppivat Iloa Varhain -ryhmässä?

OPINNÄYTETYÖN KULKU Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS for Windows tilastoohjelmalla Analyysimenetelmät Frekvenssi- ja prosenttijakauma Keski-arvo ja keskihajonta Ristiintaulukointi Kuvaileva aineisto litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä Poimittiin analyysiyksiköt Tuotettiin pelkistetyt ilmaisut Muodostettiin luokat

TULOKSIA ÄITIEN KOKEMA HYÖTY ILOA VARHAIN - RYHMISTÄ Äitien EPDS mielialakyselyn pisteet laskivat Iloa Varhain ryhmien aikana

TULOKSIA ÄITIEN KOKEMA HYÖTY ILOA VARHAIN - RYHMISTÄ Lähes kaikki (fr=42) äideistä kokivat mielialansa hyväksi ryhmän jälkeen Äitien sosiaaliset suhteet lisääntyivät Osalla äideistä (fr=39) jäi kontakti toiseen ryhmään osallistuneeseen äitiin 71 % äideistä ei tarvinnut lainkaan psykiatrista hoitokontaktia ryhmän jälkeen 73 % äideistä ei käyttänyt mitään psyykelääkettä ryhmän jälkeen

TULOKSIA ÄITIEN KOKEMA HYÖTY ILOA VARHAIN RYHMISTÄ Äidit kokivat vertaistukea: tavatessaan samassa tilanteessa olevia äitejä peilatessaan omia kokemuksiaan toisten ryhmäläisten kokemuksiin saadessaan keskusteluapua Äidit kokivat voimaantuneensa henkisesti Koettiin saavan apua parisuhteeseen ja mielialan nousuun

TULOKSIA ÄITIEN KOKEMA HYÖTY ILOA VARHAIN RYHMISTÄ Äidit kokivat selviytyvänsä paremmin ryhmän jälkeen Äidit kokivat saavansa: kannustusta avun hakemiseen apua masennusoireiden tunnistamiseen tukea henkiseen selviytymiseen

TULOKSIA - ÄITIEN NÄKEMYS OPPIMISTAAN MIELENHALLINTAKEINOISTA Äidit kokivat oppineensa erilaisia selviytymiskeinoja Eniten käytettyjä coping-keinoja ryhmän jälkeen olivat: keskustelu positiivinen ajattelu ystävät ja vertaistuki Puolet äideistä (fr=24) koki saaneensa paljon mielihyvää lapsistaan ryhmän jälkeen

TULOKSIA - ÄITIEN NÄKEMYS OPPIMISTAAN MIELENHALLINTAKEINOISTA Äideistä 75 % (fr=36) koki saaneensa paljon tukea puolisoltaan kodinhoidossa ryhmän myötä 63 % (fr=30) äideistä koki saaneensa paljon emotionaalista tukea puolisoltaan ryhmän jälkeen Lasten hoidossa 52% (fr=25) koki saaneensa paljon tukea puolisoltaan ryhmän jälkeen Äideillä, jotka kokivat saaneensa paljon emotionaalista tukea puolisoltaan, ei ollut masennusoireita ryhmän lopussa

JOHTOPÄÄTÖS TULOSTEN PERUSTEELLA Iloa Varhain ryhmät tukevat raskaana olevia ja synnyttäneitä äitejä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta selviytymisessä ennaltaehkäisevät synnytyksen jälkeistä masennusta ja toimivat hyödyllisenä hoitomuotona lievässä masennuksessa Iloa Varhain ryhmien toteuttamista kannattaa jatkaa Vantaan neuvoloissa sekä ottaa ryhmämuotoinen tukimenetelmä käyttöön myös muissa kaupungeissa ja kunnissa

PARHAITA PALOJA ÄITIEN KUVAAMISTA KOKEMUKSISTA ILOA VARHAIN - RYHMISTÄ Pääsi vauvan kanssa pois kotoa, tapasi muita äitejä. Pääsi pahimman vaiheen yli muiden ryhmäläisten tuella Kevensi oloa, ei tullut synnytyksen jälkeistä masennusta Ryhmä auttoi minua tosi paljon ja nosti mielialaani Keinot mielialan hallintaan Ryhmien pitäisi olla tarjolla joka kaupungissa, joka alueella Tällaisia ryhmiä kannattaa jatkaa

KIITOS MIELENKIINNOSTA! http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk- 201104204554