1 Kuopion hyvinvointiryhmän kokous Aika: 13.8.2012 klo 9-11 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone (Tulliportink. 31, 2. krs.). Paikalla: Vähäkangas Pekka Tervahauta Markku Lindell Pekka Lätti-Hyvönen Sirpa Kervola Petri Antikainen Mari Annika Tajakka Raija Hentunen Janne Raninen Kari Parkkisenniemi Juha Rautjärvi Jarmo Pirttimäki Säde (sihteeri) ASIAT: 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen (18.6.2012) muistion tarkistaminen (liite 1) Puheenjohtaja Pekka Vähäkangas avasi kokouksen klo 9.02. Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 2. Miten hyvinvointiteema näkyy vuonna 2013 strategisina toimenpiteinä? Työstettiin pienryhmissä sähköisen hyvinvointikertomuksen pohjalta miten vuodelle 2013 kirjatut hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet näkyvät konkreettisesti strategiassa. Pienryhmätyöskentelyn tulokset: Tavoite ja painopiste: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ehdotetut konkreettiset toimet: Koulun ja kodin yhteistyön lisääminen jokaisella luokka-asteella aloitetaan kolmikantakeskustelut (oppilas, opettaja ja vanhemmat mukana). Oppilaanohjauksen kehittäminen ja tarkempi kohdentaminen esim. hanke Hatsalassa ja Riistavedellä Oppilaiden osallisuuden lisääminen lasten parlamentin kautta esim. kiusaamisongelman ratkaisemiseen. Koulukulttuurin leppoistaminen Tyttöjen talojen ja muiden kolmannen sektorin yhteistyön tiivistäminen Toiselle asteelle siirtymisen kehittäminen Koulun jälkeisen toiminnan lisääminen kouluille yhteistyötahojen kanssa Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen Etsivän nuorisotyön edelleen kehittäminen erityisesti nivelvaiheissa Opettajille matalan kynnyksen puuttumista kehitettävä edelleen - jokainen ottaa vastuuta kun huoli herää varhaisen tuen mallit saatava myös kouluilla näkyviksi Nuorten palveluiden kehittäminen selvitys yhden luukun palvelu
2 Oppilashuollon kehittämistoimet Tavoite ja painopiste: Nuorten ja ikäihmisten päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen ehdotetut konkreettiset toimet: Tiloihin sidoksissa oleva toimintamalli haasteellinen pitäisi päästä tiloista riippumattomaan toimintaan. Palvelusektorit ovat nykyisin kiinteistövaltaista ja kiinteistökulut on kasvava menoerä. Energiatehokkuuden lisääminen tavoitteeksi ja kannustimeksi isoihin kiinteistöihin (Kuopio halli, uimahalli jne.) - lopullinen hyöty kuntalaisille ei tilakeskukselle. Hyödynnettävä laajemmin kaupungin käytössä olevaa tilaverkostoa, erityisesti koulut nuorten palveluiden osalta ja päiväkodit ovat tärkeitä. Myös kansalaisopiston tilojen käyttöä on tehostettava esim. iltapäivisin nuorille toimintaa. Srk:n ja asukastupien kanssa tehtävää yhteistyötä voisi tiivistää -> organisoidaan nuorille ja ikääntyville toimintaa Internetin hyödyntäminen jatkossa entistä aktiivisemmin, erityisesti nuorten ja ikääntyneiden tavoittamiseen Jalkautumista nuorten ja vanhusten pariin tarvitaan lisää Nuoret: Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen Nuorten kiinnittyminen varhain työelämään esim. työpajat Vertaisohjaajien hyödyntäminen Turvallisuussuunnitelma pitää sisällään myös toimenpiteitä tähän teemaan Kouluihin tulossa käyttöön päihdeohjelma Kivakoulu erit. kiusaamisen ehkäisyyn tarkoitettu toiminta jatkuu Netti ja chat verkostojen hyödyntäminen Terve Kuopio kioski myös nuorille! Seniorit: Ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn panostettu, menossa mm. kotihoidonhenkilöstökoulutus koulutetaan varhaisen puuttumisen malleihin ja ehkäisyyn Ensihoidon roolin selvittäminen ja yhteistyömallien luominen Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäytön mittari http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/ohjelmat/alkoholiohjelma/julkaisut/ammat tilaisille/yli_65_vuotiaiden_alkoholimittari ja itsearviointimittari käyttöön http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/ohjelmat/alkoholiohjelma/yli_- 65_vuotiaiden_itsearviointi Märkä sukupolvi eläköityy / ikääntyy
3 Tavoite ja painopiste: Verkostoyhteistyö ja vertaisryhmien hyödyntäminen - ehdotetut konkreettiset toimet: Asukastupatoiminta onko oikea sana pitäisikö liittää Terve Kuopio sanaparin yhteyteen? Kylien elinvoimaisuus säilytettävä Kuopion vahvuus ja piirre on se, että meillä on hyviä kyliä joissa yhteistyökäytännöt vahvoja, näissä piirteitä joita on hyvä tavoitella myös lähiöissä. Kylien toimintaa on tuettava. Tilojen tehokas käyttö tiloja myös kuntalaisten käyttöön mietittävä miten tuetaan kuntalaisten jo olemassa olevia hyvien sosiaalisten suhteiden ylläpitoa Kaupunkien välistä yhteistyötä edistettävä hyvien käytäntöjen ja kokeilujen vaihto säännönmukaiseksi Säde Pirttimäki esitteli hyvinvointiryhmän valmistelevan ryhmän lisäykset ehdotettuihin konkreettisiin toimiin: - kaikille ikäryhmille kohdennettu selviämisasema - jossa mukana myös ennaltaehkäisy ja puheeksiottaminen - sähköisen asioinnin kehittäminen - esim. nettiajanvaraus, tiedottaminen palveluista ja esitietojen täyttäminen - itse- ja omahoidon tukeminen - ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen esim. tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, neuvolassa ja muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisäksi on tarvetta monipuolistaa käytettävissä olevia lastensuojelun avohuollon tukitoimia ja tiivistää yhteistyöstä yhteistyö järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Keskustelussa tuotiin esille, että tärkeää on tehostaa tilojen käyttöä ja luopua tiloista, joita ei tarvita. Lisäksi on syytä pohtia mennäänkö kehittämistoimissa tilat vai toiminta edellä? Tapio Räsänen toi esille kuntatekniikan päiviltä esimerkin siitä, miten Ruotsissa ja Norjassa energiatehokkuus on otettu yhdeksi säästökeinoksi. Säästöillä voidaan kehittää esim. vanhustenhoitoa. Lisäksi nostettiin esille pohdittavaksi, miten voitaisiin avata palveluja niin, että vapaaehtoistyö olisi entistä enemmän mahdollista? 3. Terve Kuopio kioski Tarja Hoffren ja Anja Paasisalo esittelivät Terve Kuopio kioskin toimintaa (ks. liite 2). Terve Kuopio kioski on osa Hyvinvointikioski hanketta (EAKR hanke). Hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun. Tavoitteena on luoda matalan kynnyksen asiakaslähtöinen ja asiakkaiden omaehtoista hyvinvointia ja terveyttä sekä toimintakykyä edistävä monipalvelu. Terve Kuopio kioskilla on käytössä palautekysely ja sen mukaan toimintaa kehitetään. Toiminnan arviointia kehitetään myös parhaillaan, jotta saadaan tietoa siitä, onko toiminta Kuopion
4 strategian ja asiakkaiden tarpeiden mukaista. Keskustelussa nostettiin mittareiden kehittämisen tärkeys, esim. miten mitata vähentääkö Terve Kuopio kioski terveyskeskuskäyntejä. ssä tiedusteltiin, onko Terve Kuopio kioskilla tavoitettu asiakaskunta sitä, jota tavoiteltiin. Tarja Hoffren esitteli Terve Kuopio kioskin kävijämäärätilastoja (ks. liite 3). Tavoitteena on saada jatkossa lisää lapsia ja nuoria sekä miehiä asiakkaiksi. Varkaudessa on saatu hyviä kokemuksia siitä, että koululaiset ovat käyneet opettajien johdossa tutustumassa kioskin toimintaan jonkin oppiaineen puitteissa. Miesten aktivoimiseksi Terve Kuopio kioskilla järjestetään mm. Äijä viikko vk 37. Ryhmästä ehdotettiin, että ko. viikolle voisi miettiä jotain sisäänheittoa esim. kutsua jonkin yrityksen (esim. Motonet, Biltema ym. ) kumppaniksi. Terve Kuopio kioskin facebook sivut ovat myös testauksessa parhaillaan. Tavoitteena on avata sivut elokuun aikana. Myös internetsivut löytyvät http://www.kuopio.fi/web/terveyspalvelut/terve-kuopio-kioski Terve Kuopio kioskin henkilökunta kehittää jatkuvasti osaamistaan mm. markkinointiviestinnän osaamisesta ja hoitopolkujen tuntemuksesta. Keskustelussa tuotiin esille vieläkin vahvempi strateginen toiminnan ohjaus. Esimerkiksi päihteiden käytön ehkäisy on niin nuorten kuin ikääntyneiden ongelma miten ko. kohderyhmä tavoitetaan? Onko Terve Kuopio kioski se, jolla ko. kohderyhmä tavoitetaan? Pohdittiin myös, voisiko opiskelijaresursseja hyödyntää Terve Kuopio kioskin toiminnassa. Lisäksi vanhustenhoidon tilaresursseja voisi hyödyntää. Tarja Hoffrenin mukaan yhteistyö eri oppilaitosten kanssa on lähtenyt erinomaisesti käyntiin. Terve Kuopio kioskin toiminta ja teemat koettiin erinomaisiksi. Ehdotettiin myös seuraavia teemapäiviä: terveellisen rakentamisen päivä, oppilashuollon päivä, jätevesipäivä jne. Teemat säilytettävä pop up tyylisinä. 4. Lasten ravitsemuskasvatus Katri Juntunen ja Anneli Poikela esittelivät lasten ravitsemuskasvatuksen Sapere menetelmää (ks. liite 4). Tavoitteena on kehittää lapsilähtöistä ruokakasvatusta varhaiskasvatuksessa ja tukea perheiden terveellisten ruokatottumusten syntymistä. Mukana on noin 40 kuntaa. Leikkiikäiset lapset syövät suosituksia vähemmän kalaa, kasviksia ja marjoja. Lasten syömisen pulmat ovat tavallisia; valikoiva syöminen, ruoka-allergiat ja yliherkkyydet, suun hienomotoriikkaan ja pureskeluun liittyvät pulmat. Lasten lihavuus lisääntyy ja alku varhaistuu. Haasteena on vähentää lasten sosio-ekonomiseen taustaan liittyviä ravitsemus- ja terveyseroja jo varhaislapsuudessa. Kunnon ateriat ja kiinnostus ruokaan ovat terveellisen syömisen perusta. Sapere menetelmää käytetään lasten ruokakasvatuksen pedagogisena työvälineenä hyödynnetään lapsen luontaista uteliaisuutta. Lapsilähtöisessä ruokalistassa otetaan huomioon lapselle ominainen tapa
5 oppia syömään ja oppia ruoista. Kytketään sapere-menetelmä osaksi päivähoidon arkitoimintaa. Tavanomaista lyhyempi ruokalistakierto tukee makujen oppimista. Mitä Kuopiossa on tehty: pilottipäiväkodit on koulutettu 11/ 2011. Hankkeen myötä tumma leivän ja vihannesten käyttö on lisääntynyt, henkilöstön asennemuutosta on tapahtunut suhtautumisessa ruokaan ja ruokailuun, lasten osallisuus on lisääntynyt jne. Päiväkotien koulutukset jatkuvat. Lasten ravitsemus- ja ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa työryhmä on myös muodostettu. Sapere tulisi kirjata lasten varhaiskasvatussuunnitelmaan ja hyvinvointisuunnitelmaan sekä Servican kanssa tehtävään yhteistyösopimukseen. Keskustelussa tuotiin esille, että Sapere-menetelmää edistetään yhdessä Servican kanssa. Sapere-menetelmä voi vaikuttaa alkuun ruoan hintaan nousevasti, mutta terveysvaikutukset voivat olla isoja terveyden näkökulmasta. Lasten olisi hyvä päästä myös näkemään, miten ruokaa tehdään. Katri Juntusen mukaan päiväkoteihin on hankittu peruskeittiövälineistöä, jotta lapset voivat tehdä esim. päivän salaatin. Lisäksi päiväkodeille voidaan kutsua vapaa-ajan kalastajia kertomaan kalastamisesta, rakentaa päiväkodin pihaan kasvimaa jne. Haasteena on se, miten kotihoidon piirissä olevat lapsiperheet voitaisiin tavoittaa menetelmän piiriin? Keinoiksi ehdotettiin mm. avoimia varhaiskasvatuspalveluja, esikouluja sekä terveydenhoitajien kanssa tehtävä yhteistyö ja Terve Kuopio toiminta. Katri Juntusen mukaan Saperemenetelmästä on olemassa myös koulusovellus. Hanke koettiin tärkeäksi ja toivottiin, että taloudellisia resursseja sen jatkamiseksi löytyy. Lisätietoja: www.sapere.fi 5. Muut asiat Lisätään Varhaiskasvatussuunnitelma Kasvattajan käsikirja ja Pienet lapset liikkeelle asiakirja sekä Lastensuojelun toimintaohje hyvinvointikertomukseen. Oulun kaupunki on kutsunut Kuopion kaupungin mukaan Itä- ja Pohjois-Suomi ohjelmaan etsimään yhteisiä edistettäviä teemoja. Kuopio on tarjoutunut kumppanuuteen. Viedään verkostoitumista eteenpäin. Helsingissä järjestetään 10.- 14.6.2013 WHO:n maailmankonferenssi http://www.stm.fi/en/ministry/international_cooperation/who/healthpromotion2013 Kuopion olisi hyvä olla mukana Turun kanssa esittelemässä terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä. Verkkosivulla WHO ja STM etsivät kumppanuuksia ja pyytävät ottamaan yhteyttä (laitettu viestiä 14.8./SP). Päätettiin, että hyvinvointiryhmän valmisteleva ryhmä miettii, mitä teemoja Kuopiosta voisi konferenssiin esittää. Otetaan konferenssi huomioon talousarviossa, jotta voidaan olla tapahtumassa mukana. Valmisteleva työryhmä työstää seuraavan kokouksen asialistan.
6 Pyydetään myös PHAN-hankkeen tulosten esittely myöhempään kokoukseen. 6. Kokouksen päättäminen ja seuraavien kokousten toteaminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.16 17.9. 2012 klo 9.00 11.00 15.10. 2012 klo 9.00 11.00 19.11. 2012 klo 9.00 11.00 17.12. 2012 klo 9.00 11.00 Pekka Vähäkangas n puheenjohtaja Säde Pirttimäki n sihteeri Jakelu: n jäsenet Tervahauta Markku, Vähäkangas Pekka, Pirhonen Jarmo, Pietikäinen Matti, Saarinen Pirjo, Antikainen Mari Annika, Rautjärvi Jarmo, Räsänen Tapio, Pöyhönen Lea, Raninen Kari, Lindell Pekka, Hentunen Janne, Norja Heli, Lätti-Hyvönen Sirpa, Kervola Petri, Tajakka Raija, Juha Parkkisenniemi, Säde Pirttimäki Tiedoksi: kaupunginjohtaja, palvelualuejohtajien sihteerit Tiedoksi hyvinvointiryhmän valmistelevalle ryhmälle: Niemi Sirpa, Mannerkorpi Anne, Kervola Petri, Kolari Marketta, Norja Heli, Väänänen Jari, Pirttimäki Säde, Tikkanen Päivi, Juha Parkkisenniemi ja n valmistelevan ryhmän varajäsenille: Kuosmanen Sani, Nikula- Partanen Ansa, Varjoranta Pirjo, Satu-Mari Tolonen ja Päivi Kristiina Kauppinen