Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja
Svenska konkurrensverket huhtikuu 2011 Mat och marknad från bonde till bord
Suomen päivittäistavarakauppa Suomessa on erittäin keskittynyt päivittäistavarakauppa Kahdella isoimmalla on noin 85 prosenttia markkinoista. Missään toisessa länsivaltiossa ei ole näin keskittynyttä päivittäistavarakauppaa
Kilpailuviraston selvitykset (nyt Kilpailu- ja kuluttajavirasto) Kaupan ostajavoima vuonna 2012 -> kyseenalaiset käytänteet kaupalla Alkutuotantoselvitys 2013 -> vaikea tilanne tuottajilla
Kivin selvitys kaupan ostajavoimasta (tammikuu 2012) Selvitys osoitti, että päivittäistavarakauppa hyödyntää ostajavoimaansa monin kyseenalaisin keinoin. Ostajavoima on neuvotteluvoimaa, jota ostajalla on suhteessa myyjään eli kauppa suhteessa teollisuuteen ja tuottajiin.
Valikoimahallinta Miten tuottaja/teollisuus saa tuotteensa kaupan hyllyille? Kauppa päättää. Tavarantoimittajat eivät pysty vaikuttamaan asemaansa kaupan valikoimissa. Maksamalla tai antamalla alennuksia voi saada tuotteensa hyllyille.
Hyllymaksut Liittyy suoraan siihen, miten teollisuus/tuottaja saa tuotteensa hyllylle eli valikoimahallintaan. Tavarantoimittajat voivat joutua maksamaan tietystä (hyvästä) hyllytilasta tai erityis-esillepanosta ja erityis-kampanjoista.
Markkinointirahoja Maksetaan yleisesti Suomessa. On mahdotonta olla maksamatta markkinointirahaa, jos haluaa tuotteensa valikoimiin. Muuta vastinetta rahoista ei Kivin selvityksen mukaan saada. Etenkin pienet tuottajat kärsivät tästä, koska eivät pysty maksamaan samalla tavalla kuin suuret tavaratoimittajat.
Kaupan omat tuotemerkit (private label) Kauppa saa kaksoisroolinsa kautta kustannus- ja muita etuja. Kauppa ei maksa markkinointirahaa jne. omista tuotteistaan. Kauppa voi jopa nostaa merkkituotteiden hintoja pitääkseen omat tuotteensa halvempina. Omat merkit voivat pitkällä aikavälillä vähentää innovaatioita. Omat tuotemerkit eivät siten ole kuluttajien intresseissä pitkällä aikavälillä.
Toimijoiden välinen riskiensiirto Esimerkkejä: toimitusehtoja voidaan takautuvasti muuttaa, hintoja voidaan takautuvasti muuttaa, kauppa voi vaatia, että teollisuus hyvittää myymättä jääneet tai kuljetuksessa vaurioituneet tuotteet, toimitusongelmista teollisuus voi joutua maksamaan sanktioita. Eli muutetaan sopimuksia taannehtivasti
Kilpailulainmuutos Voimaan 1.1.2014 4a Määräävä markkina-asema päivittäistavarakaupassa Elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän, jonka markkinaosuus päivittäistavarakaupan vähittäismyynnissä Suomessa on vähintään 30 prosenttia, on katsottava olevan määräävässä markkina-asemassa Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla. Päivittäistavarakaupan markkinoihin kuuluvat sekä vähittäismarkkinat että hankintamarkkinat.
Määräävä markkina-asema Määräävää markkina-asemaa tai sen saavuttamista ei ole kielletty. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Määräävässä markkina-asemassa olevalle yritykselle asetetaan tiettyjä velvoitteita liikekumppaneitaan ja kilpailijoitaan kohtaan
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö (1) Nykyisen (voimassa olevan) lain 7 :ssä kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen; tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi; erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla; tai
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö (2) Nykyisen (voimassa olevan) lain 7 :ssä sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen. Esimerkkiluettelo ei ole tyhjentävä. Keskeistä on, mitä vaikutuksia menettelyllä on ollut toimivalle kilpailulle.
Lakimuutoksen ongelmia On hyvä, mutta riittämätön. Ei anonyymistä tutkintapyyntöä. Kilpailuvirasto ei tutki kaikkia tapauksia ( keskittyy sellaisten kilpailunrajoitusten selvittämiseen, joilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia kansantaloudessa. ) Päivittäistavarakaupan sopimuksissa on usein salassapito- pykälä jos kertoo sopimuksesta, voi joutua välimiesoikeuteen (tosi kallis menetelmä) tai käräjäoikeuteen (kallis sekin) Miten käy elinkeinonharjoittajan tutkintapyynnön jälkeen, jos hän voittaa? Entä, jos hän häviää tai asiaa ei tutkita?
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV:n) Alkutuotantoselvitys Tutkittu alkutuottajan asemaa suhteessa teollisuuteen ja kauppaan (toukokuu 2013)
Lihantuottajien asema neuvotteluasema heikko lihan hankintamarkkinat ovat keskittyneet sopimustuotanto ja sopimusten irtisanomisajat ovat pitkiä yksintoimitusehtoja ja myyntihintaa ei aina ole tiedossa alkutuottaja on se, joka kantaa suurimman taloudellisen riskin
Avomaaviljely neuvotteluasema heikko suullisia sopimuksia sopimuksia muutetaan yksipuolisesti hävikin korvaaminen pitkät maksuajat tuonnilla pidetään hinnat alhaisina
Kasvihuoneviljely neuvotteluasema heikko lyhyet sopimusjaksot sopimuksia muutetaan yksipuolisesti tuonnilla pidetään hinnat alhaisina
KKV:n päätelmät (1) Sopimuskäytäntöihin on saatava muutos Ongelmia sekä kaupan että teollisuuden kanssa. 1. kirjallisia sopimuksia 2. ei muuteta yksipuolisesti 3. hintojen on oltava tiedossa tuottajilla, eikä vaan annettuina hintoina (aidot neuvottelut) 4. hinnat läpinäkyviksi
KKV:n päätelmät (2) Alkutuottajien hallinnollista taakkaa on vähennettävä 1. maataloustukien haku ja valvonta 2. Elintarvikelainsäädäntö Lainsäädännön tasapuolisuus ja sen tasapuolinen soveltaminen 1. erot toimintaympäristössä Suomen ja muiden jäsenvaltioiden välillä 2. erot Suomen sisällä 3. erot suurten ja pienten yritysten kohtelemisessa (esim. energiaveronpalautuksessa 50 000 :n omavastuu)
KKV:n päätelmät (3) Lakimuutosten voimaantulolle riittävästi aikaa 1. muuten ei kustannustehokasta 2. Suomen ei tarvitse ylittää EU-lainsäädännön vaatimuksia 3. Suomen ei tarvitse olla ensimmäisten joukossa, kun otetaan uusi lainsäädäntö käyttöön
Lopuksi Kilpailulainmuutos on hyvä ensi askel Tarvitsemme tämän lisäksi lainsäädäntöä tai pakollisen Code of Conduct (hyvät toimintatavat) käyttöönottoa Suomeen ja Asiamiestä valvomaan elintarvikeketjun toimintatapoja ETL, PTY ja MTK ovat laittaneet pystyyn vapaaehtoisen elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan (Keskuskauppakamarin lautakunta). Vapaaehtoinen järjestelmä, ei sanktioita, hyvät kauppatavat järjestelmän pohjana. Hyvä ensi askel mutta riittämätön.