TIINA APILO HARRI I. KULMALA HANNU KÄRKKÄINEN HANNELE LAMPELA MARKKU MIKKOLA MIRVA NEVALAINEN JORMA PAPINNIEMI ISMO RUOHOMÄKI TIINA VALJAKKA Tuotekehitysverkostojen uudet toimintamallit
Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA KUSTANTAJA JA MYYNTI Teknologiateollisuus ry Teknologiainfo Teknova Oy Eteläranta 10, 4. krs 00130 HELSINKI Puh. (09) 19231/julkaisumyynti www.teknologiainfo.net ISBN 978-951-817-954-5 Ebook ISBN 978-951-817-977-4 Teknologiateollisuuden julkaisu 1/2008 Teknologiainfo Teknova Oy Ulkoasu ja taitto: Public Design Oy Painopaikka: Tammer-Paino Oy, Tampere, 2008 2
Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Lukijalle... 6 Kirjan käyttöohje... 7 1 Muutostuulet... 9 1.1 Tuotekehitysverkosto tiivistyy... 10 1.2 Tuotekehitysverkoston haasteita... 12 1.3 Tuotekehityksen verkostoitumismuotoja... 15 1.4 Tarvitaan uusia rooleja... 18 1.5 Onko Suomesta tulossa prototalous?... 22 1.6 Yhteenveto tuotekehitysverkostojen muutoksesta... 26 2 Tuotekehitysyhteistyön edellytykset... 27 2.1 Verkostotason hallinta... 27 2.2 Integroiva tiedonhallinta... 28 2.3 Modulaarisuus yhteistyön koordinoinnissa... 29 2.4 Luottamuksen rakentaminen... 31 2.5 Tarvitaan yhteisiä toimintatapoja... 32 2.6 Yhteenveto tuotekehitysyhteistyön edellytyksistä... 35 3 Globalisaatio haasteita ja mahdollisuuksia... 36 3.1 Miksi tuotekehitystä Kiinaan?... 37 3.1.1 Tuotannon tuesta tuotekehitysyksikköön Kiinassa... 39 3.1.2 Tuotekehityshaasteet Kiinassa... 40 3.2 Toimijoiden roolit autoteollisuuden arvoverkostossa... 42 3.3 Yhteenveto globaaleista tuotekehitysmahdollisuuksista... 46 4 Rohkaisevia kokemuksia tuotekehityksen uudelleenorganisoinnista... 47 4.1 Virtuaalipilottitehdas... 48 4.1.1 Virtuaalipilottitehdas-konseptin tavoitteet... 53 4.1.2 Toiminnan organisointi projekteissa... 55 4.2 Tuotteet valmiimpina markkinoille lyhyemmässä ajassa Case KONE... 58 4.3 Tuotekehityksen projektimalli Case Konecranes... 69 4.4 Pk-yritykset kilpailuetua etsimässä... 75 4.4.1 Elinkaariyhteistyö Case Trafomic... 75 4.4.2 Täyden palvelun protopaja Case Cam Company... 78 4.4.3 Pieni erikoistuja Case Astex Engineering... 80 4.5 Matkalla tuotekehityskumppaniksi... 82 4.6 Yhteenveto tulevaisuuden tuotekehityksen konsepteista... 85 3
5 Integroiva tiedonhallinta tuotekehitysverkostossa... 86 5.1 Haastava tuotekehitysverkostojen tiedonhallinta... 89 5.1.1 Tuotteen asiakasvarioituvuuden ja liiketoiminnan ymmärtäminen... 90 5.1.2 Modularisoituva ja verkostoituva toimintaympäristö... 92 5.2 Tiedonhallinnan kehittämisen ratkaisuja... 93 5.2.1 Tuotetiedonhallinnan strategiset konseptit... 95 5.2.2 Tuotetiedon kriittiset prosessit... 99 5.2.3 Tiedonhallinnan ratkaisut ja työkalut... 100 5.3 Tiedonhallinnan vaikuttavuuden ja kilpailukykyvaikutusten arviointi... 107 5.3.1 PDM:n kilpailukykyvaikutuksia... 108 5.3.2 PLM:n kilpailukykyvaikutuksia... 109 5.4 Tuotteen geneerinen tietomalli Case Rocla... 111 5.5 Yhteenveto tuotekehitysverkoston tiedonhallinnasta... 116 6 Kohti kannustavia hinnoittelumalleja... 119 6.1 Tuotteen ja palvelun hinnoittelu... 119 6.1.1 Yleiset teolliset hinnoittelutavat... 120 6.1.2 Palvelun hinnoittelu... 122 6.1.3 Arvoperusteinen näkemys... 126 6.1.4 Verkostojen hinnoittelumalleja... 128 6.2 Tuotekehityksestä liiketoimintaa... 135 6.2.1 Prototalous haastaa ansaintalogiikat... 135 6.2.2 Hikipääoma, tuotekehityksen uusi ansaintamalli... 137 6.2.3 Uusi ansaintalogiikka laskennallinen esimerkki... 143 6.2.4 Uuden ansaintamallin soveltamisen haasteita... 147 6.3 Yhteenveto tuotekehityspalveluiden hinnoittelusta... 150 7 Tavoitteena aktiivinen oppiva verkosto... 153 7.1 Aktiivinen rooli mahdollistaa ennakoimisen... 153 7.2 Oppivan verkoston strategian rakentaminen... 158 7.2.1 Kehitysaskelia aktiivisen tulevaisuuden tekemisen polulla Case Etteplan... 161 7.3 Tasapainoilua tehokkuuden ja oppimisen mahdollistamiseksi... 165 7.3.1 Oppiminen verkostossa... 166 7.3.2 Oppimisen tasot... 168 7.3.3 Projektien tiedonhallinta oppimisen tukena Case KONE... 170 7.4 Yhteenveto verkoston oppimismahdollisuuksista... 174 8 Tulevaisuuden joustava, tehokas ja innovatiivinen tuotekehitysverkosto... 176 Kirjoittajat... 4
Esipuhe Tuotekehitys siirtyy yhä enemmän verkostoon ja tulee riippumattomammaksi tuotekehitysorganisaation sijaintipaikasta. Tässä kirjassa etsimme keinoja, joilla tuotekehitystä voidaan tehdä tehokkaasti ja joustavasti suomalaisissa tuotekehitysverkostoissa. Tarkoituksemme on jatkaa ja viedä omalta osaltamme eteenpäin keskustelua tuotekehityksestä ja yritysverkostoista. Katsomme verkoston edellytyksiä niin uusien roolien ja toimintatapojen näkökulmasta kuin tiedonhallinnan ja oppimisenkin näkökulmista. Korostamme yksittäisten yritysten ja tuotekehitysverkostojen omaa aktiivista roolia tulevaisuuden mahdollisuuksien luomisessa ja uudenlaisten roolien löytämisessä sekä toiminnan kehittämisessä. Tunnistamme kirjassa uusien toimintatapojen asettamat haasteet erityisesti ansainta- ja sopimusmalleihin. Kirjalla on kaksi päätavoitetta. Ensinnä haluamme herättää keskustelua siitä, miten Suomessa voidaan tehdä tuotekehitystä globaalissa taloudessa. Tähän keskusteluun tuomme arvioitavaksi useita uusia toiminta-, hinnoittelu- ja ansaintamalleja. Toiseksi haluamme rohkaista yrityksiä kokeilemaan uusia toimintamalleja ja kehittämään omia uusia konsepteja kirjassa esitettyjen yritysesimerkkien innoittamina. Lisäksi olemme koonneet verkostomaisen tuotekehityksen edellytyksiä ja haasteita tasoittamaan polkua uusien toimintamallien kehittämisessä. Olemme kirjoittaneet kirjan Liito-ohjelman Lean-tuotekehitys verkostossa -projektissa. Siinä yhdistettiin monipuolisesti VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijoiden osaamista useilta osaalueilta. Tekesin ja siellä erityisesti Kari Penttisen lisäksi kiitämme projektissa mukana olevia yrityksiä eli Etteplania, KONEtta, Konecranesia, Roclaa, Laroxia, Trafomicia ja ABB Drivesia antoisasta yhteis - työstä. Kiitämme myös tutkijakollegoita niin VTT:llä kuin LTY:ssä. Erityisesti kiitämme Toni Laaksosta, joka kirjoitti toiseen lukuun luottamuksesta. Kiitokset ansaitsee myös Teknovasta Kristiina Kaski, joka on kannustavasti kommentoinut ja auttanut kirjaprojektiamme eteenpäin. Kirjoittajat Tiina Apilo, Harri I. Kulmala, Hannu Kärkkäinen, Hannele Lampela, Markku Mikkola, Mirva Nevalainen, Jorma Papinniemi, Ismo Ruoho - mäki ja Tiina Valjakka 5
Lukijalle Perinteisesti verkostot ovat kilpailleet lähinnä erilaisten tehokkuuteen liittyvien hankinnan, valmistuksen ja markkinoinnin kustannus- ja mittakaavaetujen avulla. Kääntöpuolena verkoston toimimisen kannalta on tällöin kuitenkin ollut usein tehokkuuden korostuminen joustavuuden ja innovatiivisuuden kustannuksella. Tällöin myös verkostosuhteisiin aina kiinteästi liittyvät erilaiset riskit voivat helposti realisoitua sekä koko verkoston tasolla että yksittäisten yritysten kohdalla. Lyhyen tähtäimen kustannusetujen tavoittelu ei enää riitä, koska liiketoiminnan kenttä muuttuu jatkuvasti globalisoitumisen, tuotekehityksen hajautumisen ja tietoteknologisten ratkaisujen nopean kehittymisen ja kypsymisen myötä. Verkostojen erilaisten resurssien ja kyvykkyyksien suunnitelmallinen, monipuolinen ja tehokas yhdistäminen on yhä tärkeämpää pysyvien kilpailuetujen saavuttamiseksi. Paljolti kustannus- ja mittakaavaetuihin pohjautuvan tehokkuuden ohella tarvitaan huomattavaa panostusta verkoston ja yksittäisten yritysten proaktiiviseen ennakointiin ja oppimiseen sekä koko verkoston tasolla: verkostossa mobilisoitavaan innovatiivisuuteen, jotta pystyttäisiin toimimaan kilpailukykyisesti globaaleilla markkinoilla eri maissa sijaitsevien partnereiden kanssa. Innovatiivisuuden liikkeelle saamisen myötä muutoshaasteisiin ja esimerkiksi globalisoitumisen mukana tulleisiin pirstaloituneisiin ja yhä vaativampiin asiakastarpeisiin voidaan vastata nopeasti ja kilpailukykyisesti. Miten siis saataisiin eri tavoin verkoston partnereiden innovatiivisuus tehokkaasti hyödynnettyä yhteisten tavoitteiden nopeaksi ja joustavaksi toteuttamiseksi? On oltava tehokkaita, ennakointikykyisiä ja innovatiivisia sekä pyrittävä löytämään toimintatapoja, joiden avulla nämä kaikki voidaan toteuttaa samanaikaisesti. Perinteiset tuotekehitykseen ja protovalmistukseen liittyvät hinnoittelu- ja voitonjakomallit, mm. tuntihinnoittelupohjaiset mallit, eivät tavallisesti motivoi partneriyrityksiä toimimaan tehokkaasti ja innovatiivisesti. Tuomme esille ajankohtaisia ja jopa täysin uusia toimintatapoja tuotekehitysverkostojen toiminnan organisointiin ja tiedonhallintaan ja verkostopartnerien innovatiivisen potentiaalin parempaan hyödyntämiseen. Tavoitteenamme on saada aikaan proaktiivinen, oppiva ja liiketoimintaan kohdistuvien muutostuulten kourissakin kilpailu - 6
kykyinen teollinen tuotekehitysverkoston tulevaisuuden malli. Yhteistoimintaa tehostavista ja innovatiivisuutta lisäävistä toimintamalleista ovat esimerkkeinä luvussa 4 esitetyt virtuaalipilottitehdas-malli (VPF - Vir tual Pilot Factory) sekä pienten ja keskisuurten yritysten hyödyntämät uudet toimintamallit. Lisäksi kirjan luvussa 6 on kuvattu muiden muassa verkoston hinnoittelumalleja ja uusia ansaintalogiikoita, joilla voidaan merkittävästi vaikuttaa yhteistyön kannustavuuteen ja sitä kautta verkoston yritysten resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen ja innovatiivisuuteen. Kirjan käyttöohje Olemme pyrkineet luomaan kirjasta lukijaystävällisen kokonaisuuden. Kirjan osa-alueita olemme hahmotelleet kuvassa 1. Ensimmäinen ja toinen luku johdattelevat lukijan aiheeseen. Ensimmäisessä luvussa käsittelemme liiketoimintaympäristön muutosta niistä näkökulmista, jotka koskettavat erityisesti tuotekehitystä ja sitä lähellä olevaa valmistusta Suomessa. Toisessa luvussa käymme läpi tuotekehitysverkoston yhteistyön edellytyksiä. Kolmannessa luvussa tarkastelemme esimerkkien avulla, millaisia mahdollisuuksia kansainväliset markkinat erityisesti Aasiassa tarjoavat suomalaisille tuotekehitysverkostoille ja mitä suomalaiset yritykset voivat oppia autoteollisuuden toimintamalleista. Luvuissa neljästä seitsemään kuvaamme niitä toimintamalleja, joiden avulla tuotekehitysverkoston on mahdollista kehittyä joustavaksi ja tehokkaaksi. Kutsumme tätä teollisten tuotekehitysverkostojen tulevaisuuden mallia proaktiiviseksi oppivaksi verkostoksi. Neljännessä luvussa esittelemme käytännön esimerkkien avulla, millaisia uusia rakenteita, rooleja ja toimintamalleja voidaan kehittää tavoiteltaessa joustavia, tehokkaita ja innovatiivisia tuotekehitysverkostoja. Esimerkeissä käsittelemme isojen yritysten haasteiden pohjalta kehitettyä virtuaalisen pilottitehtaan konseptia ja sen testaamista sekä pk-yritysten uusia rooleja tuotekehitysverkostoissa. Verkoston integroivaa tiedonhallintaa käsittelemme luvussa viisi, jossa esittelemme tarkemmin kolme tiedonhallintakonseptia: tuotetiedonhallinta sekä elinkaarenaikainen ja massaräätälöintiä tukeva tiedonhallinta. Kuudennessa luvussa tuomme esille käytössä olevien hinnoittelumallien lisäksi uusia kannustavia hinnoittelumalleja ja käsittelemme uudenlaisia ansaintamalleja. Seitsemännessä luvussa korostamme, miten yritysten ja tuotekehitysverkostojen tulee tietoisesti 7
tehdä valintoja, eikä sattumanvaraisesti ajalehtia, eli verkostojen pitää tasapainoilla tehokkuuden ja oppimisen välillä. Viimeisessä luvussa kokoamme yhteen kirjan sanoman sekä nostamme tutkimuksen tulokset esille. Lopuksi suuntaamme vielä katseemme tulevaisuuteen ja kuvailemme mahdollisia kehityssuuntia ja niiden asettamia haasteita. Teollisten tuotekehitysverkostojen tulevaisuuden malli Proaktiivinen oppiva verkosto Joustava, tehokas, innovatiivinen verkosto Uudet rakenteet ja roolit Luku 4 Integroiva tiedonhallinta Luku 5 Kannustava hinnoittelu Luku 6 Verkoston oppiminen Luku 7 Verkoston yhteistyön edellytykset Luku 2 Globaalit mahdollisuudet Luku 3 Liiketoimintaympäristön muutos Luku 1 Kuva 1. Kohti proaktiivista oppivaa verkostoa. 8