Palveluverkkoselvitys

Palveluverkkoselvitys Ikäihmisille suunnatut kotiin tuotavat palvelut ja elinkeinojen kehittäminen DEMO-verkoston neljällä pilottipaikkakunnalla 26.9.2012 Page 1

Selvityksen tausta Hankkeen tavoitteena oli analysoida 1) ikäihmisille suunnattuja kotiin tuotettavia palveluja sekä 2) elinkeinojen kehittämistä valituilla case-alueilla. Tämä raportti käsittää osion 2) Elinkeinojen kehittäminen Tervo-Vesanto kuntaparin case-alueella 1) Ikäihmisille suunnatut kotiin tuotavat palvelut Analysoidaan ikäihmisille suunnattujen kotiin tuotettavien palvelujen kustannuksia, hoitoresurssien määrää ja liikkumista palveluverkkoalueella sekä esitetään miten kustannusanalyyseja voidaan hyödyntää palvelujen näkyvyyden parantamisessa ja palveluiden säilymisessä alueella. Case-alueet: Mikkelin seudun yhteistoiminta-alue, joka muodostuu Mikkelin, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Ristiinan ja Suomenniemen kunnista sekä Multian ja Petäjäveden kuntapari. 2) Elinkeinojen kehittäminen Kuvataan elinkeinojen nykytilannetta sekä tarkastellaan miten palvelujen kannattaisi tulevaisuudessa sijoittua säilyäkseen alueella, kun otetaan huomioon väestön ja rakennuskannan sijoittuminen sekä vapaa-ajan asuminen, vapaa-ajan asukkaiden liikennöinti ja matkailu. Esitetään miten 1-osion tuloksia voidaan hyödyntää em. palvelujen alueellisen näkyvyyden parantamisessa ja siten vaikuttaa em. palvelujen säilymiseen alueella. Case-alueet: Tervon ja Vesannon muodostama kuntapari sekä Pielisen Karjalan seutu (Lieksa, Nurmes ja Valtimo) 26.9.2012 Page 2

Käytetyt aineistot Paikkatietoanalyysien lähtöaineistona on käytetty Esrin tuottamaa Suomen tie- ja katuverkkoaineistoa (Saavutettavuus, reititys) Kuntien rakennusvalvonnan ja väestötietojärjestelmän aineistoja (ympärivuotinen asuminen, loma-asuminen) Tilastokeskuksen yritys- ja työssäkäyntiaineistoja 26.9.2012 Page 3

Vyöhykeajattelu palveluverkko- ja elinkeinoanalyyseissa Vyöhykeajattelu on tullut 2010-luvulla kansalliseen aluekehittämiseen: kehityskäytävät, kehittämisvyöhykkeet Toiminnallisuus ja sopimuksellisuus keskeisiä Kun vyöhykeajattelu viedään pienempään ja konkreettisempaan mittakaavaan, puhutaan saavutettavuusvyöhykkeistä Saavutettavuusvyöhykkeet Matka- ja aikaetäisyys tieverkkoa pitkin henkilöautolla, lyhyillä etäisyyksillä matkaetäisyys myös kevyen liikenteen väyliä pitkin (3km, 500m) Lasketaan eri saavutettavuusvyöhykkeillä asuvien määrä (lkm) ja osuudet (%) Määritetään saavutettavuuteen perustuvat alueet, joilla kukin kunnan palvelu, kaupallinen palvelut tai keskus on helpoiten (=nopeimmin) saavutettavissa Tunnuslukuja esim. Kaupalliset palvelut: hyper- ja supermarketit, kyläkaupat Muut kuin kaupalliset palvelut kuten tk, pk, koulu Liikennevirrat Liikkumisen ja yhdyskuntarakenteen välinen yhteys Tunnuslukuja esim. Tiheä-harva liikenne Ajoneuvoa/arkivrk tai vuosittain Vakituiset asukkaat, vapaa-ajan asukkaat Miehet, naiset Ikäryhmittäin 26.9.2012 Page 4

Palvelurakenne Johtava konsultti Juha Palmunen SÄÄNNÖLLISESSÄ KOTIHOIDOSSA 75 V %-osuus vastaavasta väestöstä STM-suositus: 13-14 % Mikkelin seutu: 5 / 6 kuntaa on tässä tavoitteessa Multia, Petäjävesi ei tässä mukana TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA (ymp.vrk) 75 V %-osuus vastaavasta väestöstä STM-suositus: 5 6 % Mikkelin seutu: 5 / 6 kuntaa on tässä tavoitteessa Multia, Petäjävesi ei tässä mukana LAITOSHOITO Vastaavia tietoja ei ollut kunnista käytettävissä 26.9.2012 Page 5

Vanhustenhuollon kustannukset Kotipalvelun osuus palvelurakenteessa näkyy erityisesti Mäntyharjun luvuissa. Tehostettu palveluasuminen tilastoidaan Muiden vanhusten ja vammaisten palveluiden käyttökustannukset luokkaan Laitospalveluiden yhteinen suuri osuus näkyy erityisesti Kangasniemen luvuissa. Multia, Petäjävesi ei tässä mukana 26.9.2012 Page 6

Ikäihmisille suunnatut kotiin tuotavat palvelut Kotihoidon asiakkaiden lukumäärä ikäryhmittäin 10 minuutin saavutettavuusvyöhykkeellä 26.9.2012 Page 7

Ikäihmisille suunnatut kotiin tuotavat palvelut Kotihoidon asiakkaiden lukumäärä ikäryhmittäin 30 minuutin saavutettavuusvyöhykkeellä Johtava konsultti Juha Palmunen 26.9.2012 Page 8

Ikäihmisille suunnatut kotiin tuotavat palvelut Nykytilanne - 9 aluetta yhteensä ja neljä saavutettavuusvyöhykettä Näiden neljän vyöhykkeen kotihoidon piirissä olevista (1 073 asiakasta) on 37 % 75-84 -vuotiaita ja 39% 85 vuotta täyttäneitä. Kaikista kotihoidon asiakkaista 91 % on 10 minuutin saavutettavuusvyöhykkeellä, 75-84 vuotiaista kotihoidon asiakkaista on 89,7 % ja 85 vuotta täyttäneistä 91,4 % tällä vyöhykkeellä. Vain 0,9 % asiakkaista on 30 min vyöhykkeen ulkopuolella eli 40 min saavutettavuus vyöhykkeellä, näistä on 4 asiakasta on 75-84 -vuotiaita ja 4 asiakasta 85 vuotta täyttäneitä. 20 ja 30 minuutin vyöhykkeellä on yhteensä 37 / 75-84 v ja 32 / 85 täyttäneitä asiakkaita Ajattelun suuntaa eteenpäin Nykyisin valtakunnassa on kotihoidon ajankäytöstä keskimäärin 40 % asiakastyötä. Tavoitteena on nostaa osuus 60 %:iin. Toisin sanoen nykyisin jää noin 3 tuntia asiakastyöhön ja 4,5 tuntia käytetään muuhun työhön. Optimoimalla matkojen viemää aikaa esimerkiksi perustamalla 20 30 minuutin vyöhykkeiden asiakkaiden (Mikkelin seutu 87 asiakasta) keskelle kotihoidon toimipiste voidaan parantaa kotihoidon mahdollisuuksia vastata kasvavaan palvelutarpeeseen. Näin ollaan myös lähempänä nykyisen 40 minuutin vyöhykkeen asiakkaita. Toinen kehityssuunta on ollut rakentaa vuokrataloja ikäihmisille näitä palvelevin tilaratkaisuin, joissa jatketaan itsenäistä asumista ja palvelutarpeen kasvaessa kotihoidon käynti-intensiteetti myös kasvaa. 26.9.2012 Page 9

Elinkeinojen kehittäminen Saavutettavuusvyöhykeajatteluun ja palveluverkkoanalyysiin liittyy maankäytön suunnittelu myös elinkeinojen näkökulmasta. Loppuvaiheessa viimein kaavoitus ohjaa kunnan palveluiden/elinkeinojen/asumisen sijoittumisen. Lähtötietojen (saavutettavuus, liikenne, yritysten sijoittuminen) pohjalta voidaan selvittää esim. yrityskeskittymät ja liikenteen solmukohdat, jotka ovat yritysten näkökulmasta kiinnostavimmat sijaintialueet Tarkastelun pohjalta voidaan määritellä potentiaaliset yritystoiminnan kehittämisalueet Potentiaalisten alueiden soveltuvuus yritystoiminnalle pitää arvioida eri näkökulmasta (mm. yhdyskuntarakenne, keskusverkko, asumisen sijoittuminen, liikenne ja liikkuminen), kaupan alueiden osalta on arvioitava em. lisäksi erityisesti sijainti suhteessa keskustaan ja keskustan kauppaan Arvioinnin pohjalta voidaan asettaa alueet paremmuusjärjestykseen ja valita parhaat alueet jatkosuunnitteluun (alueiden profiilien määrittely, alueiden luonne, alueelle soveltuvat toiminnot jne. master plan ) 26.9.2012 Page 10

Elinkeinojen kehittäminen: vapaa-ajan asutuksen sijoittuminen 26.9.2012 Page 11

Elinkeinojen kehittäminen: vapaa-ajan asukkaiden liikkuminen 26.9.2012 Page 12

Elinkeinojen kehittäminen: työmatkaliikenne 26.9.2012 Page 13

Miten vyöhykekartoista eteenpäin? Tarkastellaan asukasmäärän ja eri ikäryhmien kehittymistä saavutettavuusvyöhykkeittäin Kotihoidon palveluverkon kehittäminen vyöhykekarttoja hyödyntämällä Vaatii tahtotilan ja strategisia valintoja Lähipalvelu pitää määritellä uudelleen Matka-aikojen optimointi kotihoidossa esim.: Vyöhykkeiden keskelle kotipalvelupiste. Kiertävä palvelubussi kiertää eri vyöhykkeiden välillä. Nykyiset 40min.asiakkaat lähempänä Kotihoitaja liikkuu yhden vyöhykkeen sisällä, jossa vyöhykkeen keskipisteeseen palvelutalo ja vuokra-asumista RAVAa käyttäen intensiteetti kuinka monta kertaa päivässä kodinhoitajan pitää käydä Elinkeinojen kehittäminen vyöhykekarttoja hyödyntämällä Elinkeinotoiminnan ja yrittäjän näkökulmasta esim. elinkeinotoimintaan osoitettujen tonttien ja yritysalueiden optimaalinen sijoittuminen kilpailukykypalveluiden merkitys Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden yhteissuunnittelu MAL ajattelun mukaisesti. Tehdään toimialasektorit ylittäen kehittämissuunnitelmia, jossa eri toimintoja (asumista, liikennettä, palveluita) suunnitellaan kokonaisuuksina ja suhteessa toisiinsa eikä irrallisina niin kuin perinteisesti on tehty. MAL ei rajoitu kunnan/kaupungin sisälle, vaan toiminnallisiin alueisiin/kaupunkiseutuihin Master plan esim. matkailualueille, yritysalueille, kaupan alueille Kaupan palveluverkkoselvitykset, jotka vaativat kyllä laajemman lähtökohtatarkastelun. 26.9.2012 Page 14

Mitä kotihoidon palveluverkkoanalyysi voisi olla? Tarkastelun lähtökohtia Johtava konsultti Juha Palmunen Millä tasolla tarkastelu on tarpeen tehdä: Skenaariotaso Palveluverkko Palvelukonsepti, joka on laajempi kuin pelkkä fyysinen palveluverkko, täydentyy muilla palvelumalleilla kuten yhteispalvelupisteet, liikkuvat palvelut, etäpalvelut ja sähköiset itsepalvelut Kuntaliitostilanteissa huomioidaan entisten itsenäisten kuntien palvelutarve muutostilanteessa, mutta kuitenkin vastataan laajenevan alueen palvelutarpeeseen ja pystytään perustelemaan päätöksiä ja valintoja Vastaavasti yhteistoiminta-alueita kehitettäessä Esimerkiksi vanhustenhuollon palvelurakennetta kehitettäessä Mitä aineistoja tarvitaan esimerkiksi Mikkelin seudun kaltaisen tarkastelun toteuttamiseen? Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden lukumäärä, kotiosoitteet ja ikä Missä sijaitsee kotihoidontyöntekijän toimipiste, josta hän tulee Pidemmälle menevää tarkastelua (ei Mikkelin seudulla) Asiakkaiden toimintakyky (esim. RAVA) Kuinka monta käyntiä käy ko. asiakkaan luona Kuinka monen asiakkaan luona työntekijä käy päivässä Omaishoidon toteutus Tukipalvelut, joita järjestetään asiakkaalle tai asiakas itsenäisesti käyttää 26.9.2012 Page 15

Kouvolan terveyspalveluverkkoselvitys 2010-2011 PALVELUVERKKO 2010 KUVAUS* Nykyinen palveluverkko ja yhdyskuntarakenne Terveydenhuollon palvelut sijoittuvat nykyisille taajama-alueille. Terveysasemien saavutettavuus ja sijainti nykyisessä yhdyskuntarakenteessa on liikenneyhteyksien ja väestön sijoittumisen kannalta hyvä. Valtaosa taajama-alueista ja asukkaista (n. 85 %) on viiden kilometrin säteellä terveysasemista. Itäosien taajama- ja kyläalueet ovat pääosin palveluverkon ulkopuolella (väestöpohja pieni, liikkuminen omalla autolla). Vuonna 2007 Kouvolan alueella oli yhteensä noin 7 500 kesämökkiä. Valtaosa kesäasunnoista (n. 82 %) sijaitsee entisten Valkealan ja Jaalan kuntien alueella vesistöjen äärellä. * Pohjatietolähteet: Kouvolan kaupunki Keinänen, Kujala, Palmunen 2011 16 26.9.2012 16 Page 16

Väestö tilastoalueittain vuonna 2010: 2010 NRO TILASTOALUE yhteensä 0-6 v. 7-15 v. 16-24 v 25-64 v yli 65 v. 0 ei aluetta 1541 71 118 123 658 571 1 Kangas 4518 94 152 610 2070 1592 2 Kaunisnurmi 2389 90 148 408 1269 474 3 Sarkola 2178 127 230 204 1114 503 4 Vahtero 2780 190 269 285 1600 436 5 Käpylä 2577 73 156 384 1186 778 6 Tornionmäki 3711 192 308 482 1977 752 7 Lehtomäki 5201 351 427 596 3040 787 8 Kankaro 5573 364 504 658 2997 1050 9 Mielakka 978 109 136 83 583 67 10 Tykkimäki 55 5 4 1 34 11 11 Korjala 88 8 13 4 48 15 18 Mäyrämäki 1979 154 201 190 1202 232 19 Ruotsula 994 77 144 97 575 101 20 Rantakulma 2458 185 258 217 1431 367 21 Voikkaa 1600 105 156 135 876 328 22 Mattila 1113 78 122 119 591 203 23 Pilkanmaa 1556 115 204 140 881 216 24 Tähtee 1278 73 162 129 691 223 25 Mäkikylä 2946 212 304 264 1628 538 26 Naukio 2490 93 143 276 1165 813 27 Kuusaa 2876 110 166 256 1372 972 28 Kuusaanniemi 5 0 0 0 5 0 29 Keltti 173 10 23 12 96 32 31 Myllykoski 6891 417 719 638 3672 1445 32 Inkeroinen 5825 354 560 502 3130 1279 33 Sippola 1566 96 149 105 793 423 34 Kaipiainen 711 36 75 61 361 178 35 Muhniemi 760 41 78 69 397 175 41 Niinistö 2983 288 340 290 1714 351 42 Valkealan kk 2492 212 333 204 1247 496 43 Jokela 1504 177 188 85 876 178 44 Kiehuva 377 41 41 26 198 71 45 Aitomäki 563 48 54 53 307 101 46 Utti 1131 81 136 98 587 229 47 Selänpää 843 62 109 77 433 162 48 Tuohikotti 491 22 42 38 263 126 49 Vekaranjärvi 1109 56 98 78 616 261 51 Koria 4193 354 497 411 2286 645 52 Vilppula 1019 77 109 93 559 181 53 Elimäki kk 2135 95 205 170 1046 619 54 Villikkala 702 55 99 49 368 131 61 Jaala 1292 84 126 92 687 303 62 Karijärvi 450 19 26 18 244 143 YHT. 88094 5501 8332 8830 46873 18558 Keinänen, Kujala, Palmunen 2011 17 26.9.2012 17 Page 17

Väestöennuste terveysasemien kohdealueittain 2020 asti* Kouvolan väestö vähenee vuosina 2010 2020 yhteensä noin 3 400 asukkaalla, eli noin 4 % ** Väestömäärä kasvaa Valkealan ja jonkin verran myös Jaalan terveysaseman vaikutusalueella Väestömäärä vähenee etenkin Kouvolan ja Keltakankaan terveysasemien vaikutusalueilla Vanhusväestön määrä kasvaa etenkin keskustaalueilla ja taajamissa. Ympäröivillä maaseutumaisilla pientalo- ja omakotitaloalueilla kasvaa myös lasten sekä nuorten osuus. * Lähde: Kouvolan kaupungin toimittamat alueittaiset väestötiedot ** Tarkempi numeerinen väestökehitys terveysasemittain on kuvattu liiteosiossa Keinänen, Kujala, Palmunen 2011 18 26.9.2012 18 Page 18

1 KOKO KAUPUNKIA KOSK. KESKITETYT PALVELUT 2 KAUPUNGINOSAA PALVELEVAT PALVELUT 3 LÄHIPALVELUT VAIHTOEHTO 2: UUSI PALVELUVERKKO Palveluverkkoa uudistetaan kuvan mukaisesti Investointi uuteen sairaalakeskukseen, johon keskitetyt palvelut, lähialueiden kaupunginosapalvelut sekä keskustan lähipalvelut yhdistetään Henkilöstöresursointia voidaan eläköitymisen kautta keventää keskittämisestä johtuvien arvioitujen tuottavuus- ja työaikahyötyjen perusteella Tässä vaihtoehdossa: 1. Sairaalakeskus + pääterveysasema Kouvolan keskustassa 2. Terveysasema Keltakankaalla 3.1 Terveyspalvelupisteitä 4 Jaala, Kuusankoski, Valkeala, Elimäki 3.2 Potentiaalisia terveyskioskien sijainteja 2 kpl Tervaskankaan market-alue Utti (muut potentiaaliset pisteet merkitty kolmioilla) 3.3 Palvelubussin alustavat reitit (FCG ehdotukset merkitty, 3kpl ) Koria-Villikkala-Inkeroinen-Vilppula n. 65 km Myllykoski-Sippola-Kaipiainen-Utti n. 75 km Valkeala-Tuohikotti-Vuohijärvi n. 85 km 4. Kotiin vietävät palvelut Kotihoito Kotisairaala Kotisaattohoito Sähköiset palvelut Keinänen, Kujala, Palmunen 2011 19 26.9.2012 19 Page 19

Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kiitos! 26.9.2012 Page 20