Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group
Fosforin kierrätyspotentiaali Fosforin kierrätyspotentiaali eli kasveille käyttökelpoisen kierrätysfosforin määrä eri lähteistä Suomessa, peltohehtaaria kohti vuodessa Kotieläinten lanta n. 8 kg P/ha/v Yhdyskuntien jätevesilietteet n. 2 kg P/ha/v Elintarvike- ja rehuteollisuuden sivuvirrat ja biojätteet n. 1,5 kg P/ha/v Yhdyskuntien biojätteet n. 0,5 kg P/ha/v Vertailuna: väkilannoitefosforin käyttö Suomessa keskim. 5 kg P ha/v Vielä 1990 väkilannoitefosforin käyttö 30 kg/ha/v Järki Lannoite 2
Lanta laajemmalle? Tuotantosuunta Sikatalous Lantaa saanut peltoala ELY-keskus Pohjois-Savon Kainuun Lantaa saanut peltoala Lypsykarjatalous Pohjois-Pohjanmaan Muu nautakarjatalous Kaikki tuotantosuunnat Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Lapin Muu kasvintuotanto Pohjois-Karjalan Muu tuotanto Siipikarjatalous Etelä-Savon Koko maa Keski-Suomen Viljanviljely Pirkanmaan Lammas- ja vuohitalous Erikoiskasvintuotanto Varsinais-Suomen Hämeen Satakunnan Puutarhatuotanto Kaakkois-Suomen Hevostalous 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Ahvenanmaa - Åland Uudenmaan 0 5 10 15 20 25 30 35 % käytössä olevasta maatalousmaasta % käytössä olevasta maatalousmaasta Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lähde: SVT: Tike, Maatalouden rakennetutkimus, Maatalouslaskenta 2010 TEHO-hanke 3
Lannan käyttö Painottunut kotieläintiloille Tavoite: lannan ravinteiden jakautuminen nykyistä laajemmalle peltoalalle ja kauemmas kotieläinsuojista Tunnistettuja ongelmia: - lannan ravinteiden arvo vs. kuljetuskustannus - kasvitilojen halukkuus vastaanottaa lantaa - kotieläintilojen halukkuus luovuttaa lantaa - kotieläintuotannon keskittyminen: yhä enemmän lantaa syntyy yhdessä paikassa => yhä pidempi kuljetusmatka vaadittaisiin Järki Lannoite 4
Nurmien ja yksivuotisten kasvien osuus Lähde: MTT raportti 124 (2014) 5
Savimaiden ja karkeiden kivennäismaiden osuus viljelymaasta Lähde: MTT raportti 124 (2014) 6
Eläintiheys naudat ja siat Lähde: MTT:n raportti 124 (2014) 7
Lannan käytön biologiaa: Liukoinen vs kokonaistyppi Naudan kuivalanta kg/m3 Naudan lietelanta kg/m3 Sian Broileri lietelanta kuivalanta kg/m3 kg/m3 P/m3 1,2 0,5 0,8 3,5 Ntot/m3 4,2 3 3,7 9,3 Nliuk/m3 1,2 1,8 2,7 5,1 K kg/m3 3,2 2,9 1,9 4,5 - Orgaaniseen ainekseen sitoutunut iso osa lannan typestä - Vapautuminen hitaasti kasvukauden aikana, osa vasta seuraavana kasvukautena - Kasvien ravinteiden oton rytmi: kevätviljat, nurmet, syysviljat, kerääjäkasvit - Käytännössä ei orgaanisen typen vaikutusta juuri oteta huomioon Järki Lannoite 8
Lannan käytön teknologiset tekijät Lietelannan levitysteknologioihin tarvittaisiin vaihtoehtoja! Nyt ympäristökorvauksessa tuettuna menetelmänä lietelannan sijoitus Muita mahdollisuuksia hajalevitys, letkulevitys, syöttöletkulevitys (letkulevitys- tai multainyksiköllä), SyreN-letkulevitys Varsinais-Suomen lietteenlevitysteknologiat 2010, % levitysalasta Sijoitus 32 % Pintalevitys + multaus 58 % Pintalevitys, ei multausta 10 % Järki Lannoite 9
Entäpä pellon tiivistyminen? Alhainen tiivistymisriski Saveksen osuus pieni Maa kuivaa Alhainen akselipaino Nurmikasvusto Korkea tiivistymisriski Saveksen osuus suuri Kostea maa Kevätlevitys Myöhäinen syksy Korkea akselipaino Ei kasvustoa Esimerkkejä Greppa Näringen -lantalaskurista: - tiivistymishaitta e/m3 lietelantaa - maalaji keskiraskas savi (saveksen osuus 40-60 %) Kevät, vilja, sijoittava kalusto (8m) 3,3 e/m3 Kevät, vilja, letkulevitys (18 m) 1,9 e/m3 Alkukesä, vilja, sijoittava kalusto 1,7 e/m3 Alkukesä, vilja, letkulevitys 1,4 e/m3 Kevät, vilja, vetoletkulevitys 0,4 e/m3 Alkukesä, nurmi, sijoittava kalusto 1,0 e/m3 - myös kuivalannan levitys tiivistää Järki Lannoite 10
Lannanlevityksen aikaikkunoiden merkitys Lannan käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat: - ravinnearvo - kuljetuskustannukset - aikaikkunat Aikaikkunoiden pidentäminen: - nurmien osuuden lisääminen - kevään aikaikkunan pidentäminen viljalohkoilla esim. oraslevitykset, SyreN Aikaikkunoiden tehokas hyödyntäminen: - lannan kuljetus levityslohkolle etukäteen (etälantavarastot, kuivalannan patterivarastointi) - erillinen lietteen kuljetuskalusto + välivarastokontit lannanlevityssesonkina Järki Lannoite 11
Syöttöletkulevitystä ennen kylvöä, oraille tai nurmelle Kevyt laite, mahdollista käyttää letkulevitysyksikön tai multaimen kanssa Lietteen syöttö etälietesäiliöstä tai välikontista Käytössä vain muutamilla tiloilla Suomessa Menetelmällä paljon etuja, kasvupotentiaalia Järki Lannoite 12
Lannan käytön taloudelliset tekijät + Ravinteiden arvo mitkä ravinteet otetaan huomioon mikä on viitehinta + Maanparannusarvo + Kannuste lannan käytölle lantapoikkeus, lannan ravinteiden laskentatapa tuki, kompensaatio 20 18 16 14 12 10 8 5,4 6,3 - Lannan kuljetuskustannus - Lannan levityskustannus - Maan tiivistyminen - Kasvuston tallaustappio - Epätasainen tuleentuminen - Aikatekijä Lannan käytön kannattavuus 6 4 2 0 3,84 2,16 0,9 1,44 Naudan kuivalanta 3,48 2,16 Naudan lietelanta 2,28 1,44 3,24 Sian lietelanta 6,12 Broileri kuivalanta Liuk. Typen arvo Fosforin arvo e/m3 Kaliumin arvo e/m3 viitearvoina N 1,2 e/kg P 1,8 e/kg K 1,2 e/kg Järki Lannoite 13
Jakeistettujen lantojen arvoja viitearvoina N 1,2 e/kg, P 1,8 e/kg, K 1,2 e/kg 20 18 16 14 5,4 12 10 8 6 4 2 0 3,84 2,16 0,9 1,44 Naudan kuivalanta 3,48 2,16 Naudan lietelanta 2,28 1,44 3,24 Sian lietelanta 6,3 6,12 Broileri kuivalanta 1,92 0,234 2,52 Sian lietelanta laimea pintaliete 2,028 2,628 3,324 Sian lietelanta sakea liete 1,32 3,312 1,968 Sian sep. kuivajae emakko 3,84 5,58 2,88 Sian sep. kuivajae lihasika kalin arvo e/m3 fosforin arvo e/m3 liuk. typen arvo e/m3 Järki Lannoite 14
Nyrkkisääntöjen sijasta todellisiin ravinnemääriin perustuva käyttö N liuk/m3 N tot/m3 P/m3 Levitysmäärä m3/ha N liuk/ha N tot/ha P/ha Sian liete 2,7 3,7 0,8 25 68 93 20 Laimea liete 2,07 2,43 0,13 25 52 61 3 Sakea liete 2,77 3,88 1,46 25 69 97 37 Sakeasta separoitu nestejae 2,8 3,68 1,34 25 70 92 34 Sakeasta separoitu kuivajae 1,64 3,74 1,84 25 41 94 46 Sian liete 2,7 3,7 0,8 25 68 93 20 Laimea liete 2,07 2,43 0,13 50 104 122 7 Sakea liete 2,77 3,88 1,46 10 28 39 15 Sakeasta separoitu nestejae 2,8 3,68 1,34 10 28 37 13 Sakeasta separoitu kuivajae 1,64 3,74 1,84 10 16 37 18 Järki Lannoite 15
Yhteistyön sosiaalinen näkökulma Yhteistyön kaikkien osapuolten täytyy hyötyä Lyhyen tähtäimen vai pitkän tähtäimen etu? Täytyy hyväksyä se että toinen voittaa Ei luonto tiedä kenen kirjoilla se pelto on. Yhteistyön avulla kotieläin- ja kasvitilat voivat keskittyä oman tilan ja erikoistumisalan töihin Kyläyhteisön, mökkiläisten, ohikulkijoiden näkökulma Imago: Lanta kuuluu maaseudulle vs. Itämeren pilaaminen Lantaa syntyy kun tuotetaan lihaa, maitoa, kananmunia: Lanta kuuluu ruokaketjuun Järki Lannoite 16
KIITOS! Kiitos! Järki Lannoite projektikoordinaattori Kaisa Riiko kaisa.riiko@bsag.fi Puh: 045-118 4709 www.jarki.fi 17