ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

Samankaltaiset tiedostot
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

Vaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Väestörakenne 2017/2018

Väestö ja perheet 2004 / 2005

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Väestörakenne 2018/2019

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestörakenne ja väestönmuutokset

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

TIETOISKU 9/

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Väestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016

TIETOISKU 6/

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 %

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

Espoon väestönmuutokset vuonna 2017

Espoon väestönmuutokset vuonna 2018

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI HENGELLÄ VUONNA

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tutkimuksen lähtökohdat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

TIETOISKU 10/

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

TIETOISKU 2/

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

Transkriptio:

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2016 alussa maamme väkiluku oli 5 487 308. Kuten kahtena edellisenäkin vuotena, väestömäärän kasvu oli aikaisempaa pienempi: 15 555 henkeä. Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa 269 802 henkeä. Väestömäärä oli lisääntynyt 4 259 asukkaalla, mikä merkitsi 1,6 % suhteellista kasvua. Kasvu oli noin 530 henkeä edellisvuotta pienempi. Espoon väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli kohonnut edellisvuoden 67,7 %:sta 73,5 %:iin. Koko pääkaupunkiseudun väestömäärä oli vuoden 2016 alussa 1 122 101. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle jatkuu ja vuoden alussa joka viides suomalalainen asui pääkaupunkiseudulla. Alle kouluikäisten määrä oli hieman pienentynyt vuoden aikana. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt ja heidän väestöosuutensakin oli hieman kohonnut jo toisena vuotena peräkkäin. Nuorten, 16-19 -vuotiaiden, osuus ja määrä oli jälleen laskenut edellisestä vuodesta. Varsinaisten työikäisten, 20-64 -vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2015 aikana noin 1 480 hengellä ja ryhmän osuus nousi 13,6 %:sta 13,9 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi 525 hengellä. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2015 aikana se kohosi 13,3 %:sta 14,2 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2016 alussa 38 325. Määrä oli kasvanut noin 3 100 asukkaalla vuoden aikana. Kasvu oli yli 100 henkeä pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Ruotsinkielisten osuus oli jälleen laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 78,3 %:iin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen viro, venäjä, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoolaisten äidinkielinä. Vuoden 2015 aikana eniten oli jälleen kasvanut vironkielisten ryhmä, noin 360 hengellä. Toiseksi eniten kasvoi venäjää äidinkielenään puhuva ryhmä. Arja Munter Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Espoossa asui vuoden 2016 alussa 26 243 ulkomaan kansalaista. Vuoden 2015 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt 7,2 %:a eli 1 753 hengellä. Lisäys oli edellisvuotta pienempi. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 9,2 %:sta 9,7 %:iin. Espoossa asuvista ulkomaiden kansalaisista yli puolet, 53 %, oli jonkin Euroopan maan kansalaisia. Toiseksi eniten vierasmaalaisia oli Aasiasta ja kolmannella tilalla olivat Afrikan maiden kansalaiset. EU-kansalaisia oli eniten Virosta. EU:n ulkopuolisesta Euroopasta eniten Espoossa asui Venäjän kansalaisia. Aasiasta tulleissa espoolaisissa oli eniten Kiinan ja Intian kansalaisia ja Afrikasta tulleissa somalialaisia ja nigerialaisia.

1 Väestön määrän kehitys Vuoden 2016 alussa maamme väkiluku oli 5 487 308. Kuten kahtena edellisenäkin vuotena, väestömäärän kasvu oli aikaisempaa pienempi: 15 555 henkeä. Muuttovoitto ulkomailta oli suurempi kasvuun vaikuttava tekijä kuin luonnollinen väestönlisäys. Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa 269 802 henkeä. Väestömäärä oli lisääntynyt 4 259 asukkaalla, mikä merkitsi 1,6 % suhteellista kasvua. Kasvu oli noin 530 henkeä edellisvuotta pienempi. Espoon väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli kohonnut edellisvuoden 67,7 %:sta 73,5 %:iin. Henkeä 6 000 5 000 4 705 4 761 4 232 4 469 4 365 4 790 4259 4 000 3 000 3 604 3 565 2 634 3 241 3 315 3 028 3 518 2 765 3 640 3 929 2 000 1 000 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 1. Espoon väestömäärän vuosimuutos 1999-2015 Koko pääkaupunkiseudun väestömäärä oli vuoden 2016 alussa 1 122 101. Väestö oli lisääntynyt 15 683 asukkaalla. Lisäys on suurempi kuin koko maan väestönkasvu vuonna 2015. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle jatkuu ja vuoden alussa joka viides suomalalainen asui pääkaupunkiseudulla. Suhteellisesti eniten kasvoi Vantaan väestö ja toiseksi eniten Espoon asukasluku. Pienintä kasvu oli Helsingissä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista keskisuurista kaupungeista myös Tampere, Turku ja Oulu ylsivät noin 1% kasvuun. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2014/15 ja 2015/16 sekä vuosimuutos Kunta 2014/15 2015/2016 Muutos Muutos-% Espoo 265 543 269 802 4 259 1,6 Helsinki 620 715 628 208 7 493 1,2 Vantaa 210 803 214 605 3 802 1,8 Kauniainen 9 357 9 486 129 1,4 PKS yhteensä 1 106 418 1 122 101 15 683 1,4 Tampere 223 004 225 118 2 114 0,9 Turku 183 824 185 908 2 084 1,1 Oulu 196 291 198 525 2 234 1,1 Koko maa 5 471 753 5 487 308 15 555 0,3 2 Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016

Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 2008 ja vuosimuutos Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % 2007/08 238 047 3 028 1,3 2008/09 241 565 3 518 1,5 2009/10 244 330 2 765 1,1 2010/11 247 970 3 640 1,5 2011/12 252 439 4 469 1,8 2012/13 256 824 4 385 1,7 2013/14 260 753 3 929 1,5 2014/15 265 543 4 790 1,8 2015/16 269 802 4 259 1,6 2 Väestön määrä alueittain Suuralueista selvästi suurimman väestönlisäyksen vuoden 2015 aikana sai Suur-Leppävaara. Määrällisesti toiseksi eniten kasvoi Suur-Matinkylä. Pienimmän väestönlisäyksen sai Pohjois- Espoo. Suhteessa kantaväestöön suurimman väestölisäyksen sai Suur-Kauklahti. Henkilöä 60000 50000 40000 30000 20000 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo 10000 0 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 Vuosi Kuva 2. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina 1994-2016 Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2014/15 ja 2015/16 sekä vuosimuutos suuralueittain Muutos v:sta 2015 Suuralue 2014/2015 2015/2016 Asukasta % Suur-Leppävaara 65 824 67 088 1 264 1,9 Suur-Tapiola 44 427 45 126 699 1,6 Suur-Matinkylä 38 336 39 367 1 031 2,7 Suur-Espoonlahti 52 981 53 586 605 1,1 Suur-Kauklahti 8 438 8 986 548 6,5 Vanha-Espoo 39 431 39 780 349 0,9 Pohjois-Espoo 11 165 11 247 82 0,7 Muut 4 941 4 622-319 -6,5 Yhteensä 265 543 269 802 4 259 1,6 Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016 3

3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku Kotikuntana Espoo oli vuoden 2016 alussa 269 802 henkilölle. Sen lisäksi Espoossa asui 2 390 henkeä, joiden kotikunta oli joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Tilapäisten asukkaiden määrä oli lähes 400 henkeä edellisvuotta pienempi. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla noin 2 577 henkeä, mikä oli noin 100 henkeä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kun tilapäiset oleskelut sekä Espoossa että Espoon ulkopuolella otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi 269 615 eli noin 200 henkeä virallista väkilukua vähemmän. Tilapäisasumisen tuoma vähennys oli samaa tasoa kuin vuotta aiemmin. Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2015/16 Suuralue Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasuasukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Suur-Leppävaara 66927 556-408 67 075 Suur-Tapiola 45083 567-361 45 289 Suur-Matinkylä 39213 383-299 39 297 Suur-Espoonlahti 53522 400-287 53 635 Suur-Kauklahti 8959 66-38 8 987 Vanha-Espoo 39670 300-223 39 747 Pohjois-Espoo 11195 118-65 11 248 Muut 5233 - -896 4 337 Koko Espoo 269 802 2 390-2 577 269 615 Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Samoilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia tilapäisesti muualle. 4 Ikä ja sukupuoli Alle kouluikäisten määrä oli hieman pienentynyt vuoden 2015 aikana, ja samalla ikäryhmän osuus koko väestöstä laski. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt lähes 1000 lapsella ja heidän väestöosuutensakin oli hieman kohonnut jo toisena vuotena peräkkäin. Nuorten, 16-19 -vuotiaiden, osuus ja määrä oli jälleen hieman laskenut edellisestä vuodesta. Ikäryhmä oli pienentynyt jo neljänä vuotena peräkkäin. Varsinaisten työikäisten, 20-64 -vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. 4 Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016

% 100 90 80 70 60 50 65+ 35-64 20-34 40 30 20 16-19 7-15 10 0-6 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 3. Espoolaisten ikärakenne (%) vuosina 2001-2016 Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2015 aikana noin 1 480 hengellä, mikä oli edellisvuotta pienempi lisäys. Ryhmän osuus väestöstä nousi 13,6 %:sta 13,9 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi 525 hengellä ja osuus kohosi 5,1 %:iin. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta 1997. Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa kuitenkin työikäisten osuus pieneni. Supistuminen jatkui edelleen vuoden 2015 aikana. Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina 2012-2016 Ikä, vuotta 1.1. 0-6 7-15 16-19 20-34 35-64 65-74 75+ Yht. 2011/12 24 669 27 514 13 080 54 393 102 244 19 067 11 472 252 439 2012/13 25 005 27 891 12 979 55 185 103 306 20 451 12 007 256 824 2013/14 25 137 28 499 12 731 55 915 104 169 21 701 12 601 260 753 2014/15 25 528 29 446 12 456 56 419 105 693 22 719 13 282 265 543 2015/16 25 485 30 313 12 391 56 956 107 177 23 673 13 807 269 802 % 2011/12 9,8 10,9 5,2 21,5 40,5 7,6 4,5 100 2012/13 9,7 10,9 5,1 21,5 40,2 8,0 4,7 100 2013/14 9,6 10,9 4,9 21,4 39,9 8,3 4,8 100 2014/15 9,6 11,1 4,7 21,2 39,8 8,6 5,0 100 2015/16 9,4 11,2 4,6 21,1 39,7 8,8 5,1 100 Kun ikämittarina käytetään alle 35-vuotiaiden osuutta, nuorin väestön ikärakenne oli Suur-Kauklahdessa, jossa alle 35-vuotiaita oli puolet väestöstä. Myös Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa alle 35-vuotiaita oli keskimääräistä enemmän. Vanhin ikärakenne on Suur-Espoonlahdessa, jossa alle 35-vuotiaiden osuus oli laskenut 43 %:iin. Yli 65-vuotiaiden osuus oli edelleen korkein Suur- Tapiolassa, 17 %, ja Suur-Matinkylässä lähes 17 %. Matalin eläkeikäisten osuus oli Suur-Kauklahdessa. Vuoden aikana eläkeikäisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta. Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016 5

% 100 80 60 40 20 12,9 39,2 23,0 4,3 10,9 17,1 16,6 15,5 37,0 37,5 42,0 23,3 23,5 16,1 5,0 4,4 4,0 9,9 9,7 12,0 8,9 10,3 9,9 13,9 41,1 40,8 44,9 39,7 17,6 21,6 12,6 21,1 5,1 5,9 15,0 4,9 4,6 11,9 15,8 11,2 65+ 35-64 20-34 16-19 7-15 0-6 0 9,7 8,3 8,7 9,4 12,2 10,6 10,9 9,4 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Kuva 4. Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2015/16 (%) Suur-Kauklahti Espoolaisväestön sukupuolirakenne oli pysynyt ennallaan vuoden 2015 aikana, ja naiset ovat edelleen enemmistönä espoolaisessa väestössä. Suur-Matinkylä ja Suur-Espoonlahti olivat edelleen naisvaltaisimpia alueita ja Pohjois-Espoo ja Suur-Tapiola miesvaltaisimpia. Naisten osuus oli kohonnut tai pysynyt ennallaan Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta. Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Taulukko 6. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2015/16 (%) Suuralue Miehet Naiset Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 49,4 50,6 100 67 088 2. Suur-Tapiola 50,4 49,6 100 45 126 3. Suur-Matinkylä 48,3 51,7 100 39 367 4. Suur-Espoonlahti 48,5 51,5 100 53 586 5. Suur-Kauklahti 49,9 50,1 100 8 986 6. Vanha-Espoo 49,1 50,9 100 39 780 7. Pohjois-Espoo 50,6 49,4 100 11 247 Koko Espoo 49,5 50,5 100 269 802 Lkm 133 648 136 154 6 Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016

Kuva 5. Yli 65-vuotiaiden määrä pienalueittain vuodenvaihteessa 2015/2016. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja yli 65-vuotiaiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016 7

5 Äidinkieli Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2015 aikana se kohosi 13,3 %:sta 14,2 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2016 alussa 38 325. Määrä oli kasvanut noin 3 100 asukkaalla vuoden aikana. Kasvu oli yli 100 henkeä pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Ruotsinkielisten osuus oli jälleen laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 78,3 %:iin. Taulukko 7. Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2014/15 ja 2015/16 2014/15 2015/16 Äidinkieli Lkm % Lkm % Suomi 210 078 79,1 211 252 78,3 Ruotsi 20 261 7,6 20 216 7,5 Viro 5 452 2,1 5 808 2,2 Venäjä 5 335 2,0 5 788 2,1 Englanti 2 363 0,9 2 524 0,9 Somali 2 175 0,8 2 324 0,9 Kiina 2 015 0,8 2 155 0,8 Arabia 1 728 0,7 2 035 0,8 Albania 1 423 0,5 1 522 0,6 Kurdi 1 177 0,4 1 347 0,5 Persia 886 0,3 1 014 0,4 Vietnam 836 0,3 975 0,4 Espanja 687 0,3 771 0,3 Muut 11 127 4,2 12 071 4,5 Yhteensä 265 543 100 269 802 100 Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen viro, venäjä, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoolaisten äidinkielinä. Vuoden 2015 aikana eniten oli jälleen kasvanut vironkielisten ryhmä, noin 360 hengellä. Toiseksi eniten kasvoi venäjää äidinkielenään puhuva ryhmä. 100 80 60 15,0 5,6 10,0 7,6 16,3 8,9 11,7 9,5 9,3 10,1 18,9 7,1 6,7 5,5 14,2 7,5 Muu Ruotsi Suomi % 40 79,4 82,5 74,8 79,0 80,3 74,0 87,9 78,3 20 0 Suur- Leppävaara Suur- Tapiola Suur- Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur- Kauklahti Vanha- Espoo Pohjois- Espoo Koko Espoo Kuva 6. Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2015/16 (%) 8 Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016

Vieraskielisiä oli eniten Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä asuvissa. Pienin vieraskielisten osuus oli Pohjois-Espoossa, jossa oli vähiten myös ruotsinkielisiä. Vieraskielisten osuus oli kasvanut kaikilla suuralueilla. Vieraskielisten osuus kasvoi eniten Suur-Leppävaarassa, Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä ja vähiten Pohjois-Espoossa. 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Espoossa asui vuoden 2016 alussa 26 243 ulkomaan kansalaista. Vuoden 2015 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt 7,2 %:a eli 1 753 hengellä. Lisäys oli selvästi edellisvuotta pienempi. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 9,2, %:sta 9,7 %:iin vuoden 2015 aikana. Espoossa asuvista ulkomaiden kansalaisista yli puolet, 53 %, oli jonkin Euroopan maan kansalaisia. Toiseksi eniten vierasmaalaisia oli Aasiasta ja kolmannella tilalla olivat Afrikan maiden kansalaiset. EU-kansalaisia oli eniten Virosta. EU:n ulkopuolisesta Euroopasta eniten Espoossa asui Venäjän kansalaisia. Aasiasta tulleissa espoolaisissa oli eniten Kiinan ja Intian kansalaisia ja Afrikasta tulleissa somalialaisia ja nigerialaisia. Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanha-Espoon (12%) ja Suur-Matinkylän (11 %) väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Suur-Kauklahden (4% ja 7 %) väestössä. Taulukko 8. Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä suuralueittain 1.1.2016 Väestö Suuralue yhteensä Ulkomaalaiset % 1 Suur-Leppävaara 66 927 6 638 9,9 2 Suur-Tapiola 45 083 3 617 8,0 3 Suur-Matinkylä 39 213 4 333 11,0 4 Suur-Espoonlahti 53 522 4 262 8,0 5 Suur-Kauklahti 8 959 624 7,0 6 Vanha-Espoo 39 670 4 807 12,1 7 Pohjois-Espoo 11 195 473 4,2 Muut 5 233 1 489 28,5 Yhteensä 269 802 26 243 9,7 Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016 9

Taulukko 9. Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2014/15 ja 2015/2016 2014/2015 2015/2016 Muutos 2015-16 Lkm % Lkm % Lkm Eurooppa (28) 13 149 53,7 14 019 53,4 870 Muu EU(27)-maat 9 857 40,2 10 484 39,9 627 Viro 5 900 24,1 6 301 24,0 401 Ruotsi 412 1,7 427 1,6 15 Britannia 502 2,0 508 1,9 6 Saksa 439 1,8 416 1,6-23 Ranska 230 0,9 227 0,9-3 Muu Eurooppa 3 292 13,4 3 535 13,5 243 Venäjä 1 941 7,9 2 082 7,9 141 Entinen Serbia ja Montenegro 501 2,0 538 2,1 37 Turkki 258 1,1 270 1,0 12 Serbia 110 0,4 106 0,4-4 Ukraina 160 0,7 199 0,8 39 Afrikka 2 708 11,1 2 746 10,5 38 Somalia 741 3,0 716 2,7-25 Kenia 244 1,0 228 0,9-16 Nigeria 296 1,2 321 1,2 25 Etiopia 265 1,1 276 1,1 11 Ghana 254 1,0 272 1,0 18 Amerikka 770 3,1 796 3,0 26 Yhdysvallat (USA) 328 1,3 332 1,3 4 Kanada 104 0,4 104 0,4 0 Aasia 7 557 30,9 8 334 31,8 777 Kiina 1 473 6,0 1 583 6,0 110 Intia 1 554 6,3 1 677 6,4 123 Irak 820 3,3 982 3,7 162 Iran 343 1,4 396 1,5 53 Pakistan 455 1,9 498 1,9 43 Thaimaa 337 1,4 345 1,3 8 Vietnam 409 1,7 513 2,0 104 Oseania 72 0,3 79 0,3 7 Australia 56 0,2 63 0,2 7 Uusi-Seelanti 14 0,1 15 0,1 1 Ilman kansalaisuutta tai tuntem. 234 1,0 269 1,0 35 Ulkomaan kansalaiset yhteensä 24 490 100,0 26 243 100,0 1 753 10 Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016

Kuva 7. Vieraskielisten (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) osuus väestöstä vuodenvaihteessa. 2015/2016 (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja vieraskielisten määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016 11

I början av 2016 var Finlands invånarantal 5 487 308 personer. Såsom under de två föregående åren var befolkningstillväxten mindre än tidigare: 15 555 personer. Esbos invånarantal var 269 802 personer i början av detta år. Befolkningen hade ökat med 4 259 invånare vilket innebar en relativ tillväxt på 1,6 procent. Ökningen var cirka 530 personer mindre än året innan. Andelen personer med främmande modersmål utgjorde en större del av befolkningstillväxten än året innan och hade ökat från 67,7 procent till 73,5 procent. Hela huvudstadsregionens befolkningsmängd var 1 122 101 personer i början av år 2016. Befolkningen koncentreras allt jämt i huvudstadsregionen och i början av året bodde var femte finländare i huvudstadsregionen. Antalet barn under skolåldern hade minskat något under året. Antalet barn i skolåldern ökade också och deras andel av befolkningen ökade också en aning redan andra året i rad. Andelen och antalet unga i åldern 16 19 år minskade åter från året innan. Andelen personer i egentlig arbetsför ålder, 20 64-åringar, minskade återigen under året trots att gruppen kvantitativt sett ökat. Antalet personer över 65 år ökade under 2015 med cirka 1 480 personer och deras andel steg från 13,6 procent till 13,9 procent. Antalet över 75 år gamla personer ökade med 525 personer. Andelen personer med främmande modersmål har under flera år ökat i rask takt. Under 2015 steg andelen från 13,3 procent till 14,2 procent. Antalet personer med främmande modersmål uppgick till 38 3254 i början av 2016. Detta innebär en ökning på cirka 3 100 invånare under året. Ökningen var mer än 100 invånare färre än året innan. Andelen svenskspråkiga sjönk åter en aning och andelen finskspråkiga sjönk således till 78,3 procent. De vanligaste utländska modersmålen var återigen estniska, ryska, engelska, somaliska och kinesiska. Dessa språk ökade också mest som modersmål bland Esboborna. Den grupp som ökade mest under 2015 var esterna. Ökningen var cirka 360 personer. Den näst största ökningen skedde i den grupp som talar ryska som modersmål. I början av 2016 bodde 26 243 personer med utländskt medborgarskap i Esbo. Under 2015 ökade antalet utländska personer med 7,2 procent, det vill säga med 1 753 personer. Ökningen är mindre än året innan. Utlänningarnas andel av Esboborna ökade från 9,2 procent till 9,7 procent. Av utlänningarna var över hälften, 53 procent, från ett land i Europa. Den näst största gruppen kom från Asien och på tredje plats var medborgare från afrikanska länder. Av EU-medborgare kom största delen från Estland. Ryska medborgare utgjorde den största gruppen från ett land i Europa som är utanför EU. Bland asiaterna kom största delen från Kina och Indien och bland afrikanerna från Somalia och Nigeria. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Konserniesikunta / strategia ja kehittäminen PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. 043 8257004, 043 8257006 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 043 826 5209 Konserniesikunta/ Strategia ja kehittäminen Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Tarkemmat alueittaiset tiedot: www.aluesarjat.fi Espoon kaupungin henkilöstön käytössä on myös Verkkotilastopalvelu: Essi > Työkalut > Verkkotilastopalvelu Tiedon data-aitta: L-verkkolevy > Yhteiset > Tiedon data-aitta