JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄ- MISTAPASUUNNITELMA

Vastaanottaja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Kesäkuu 2013 KEMI-TORNIO ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄ- MISTAPASUUNNITELMA

KEMI-TORNIO ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA Päivämäärä 24/06/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kirsi Ylipiessa, Annakreeta Salmela Toni Joensuu Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 OULU P +358 20 755 7070 F +358 20 755 7071 www.ramboll.fi

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SISÄLTÖ Tiivistelmä 5 Esipuhe 6 1. Johdanto 7 1.1 Tausta ja tavoitteet 7 1.2 Suunnittelualue ja alueen toimivaltaiset viranomaiset 7 1.3 Päätös joukkoliikenteen järjestämistavasta 7 1.4 Joukkoliikenteen järjestämistapamallit 8 2. ELY-keskuksen järjestämän joukkoliikenteen nykytila 9 2.1 Sopimustilanne 9 2.2 Joukkoliikenteen määrä 13 2.3 Joukkoliikenteen rahoitus 15 3. Joukkoliikenteen järjestämistavan suunnitteluperiaatteet 17 3.1 Pääperiaatteet 17 3.2 Alueelliset indikaattorit ja niiden soveltaminen 18 3.2.1 Seutu- ja työmatkaliikenteen lippujen käyttö 18 3.2.2 Työmatkapendelöinti 19 3.2.3 Toisen asteen opiskelijavirrat 20 3.3 Palvelutasotavoitteet 21 4. Esitys joukkoliikenteen järjestämistavaksi 23 4.1 Järjestämistapa 23 4.2 Liikennekokonaisuudet 25 4.3 Liikenteen hankkimisessa huomioita asiat 30 4.3.1 Määrärahojen riittävyys 30 4.3.2 Miten toimitaan kun liikennekokonaisuuden sopimukset päättyvät eri aikaan 31 4.3.3 Toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteistyö 32 5. Johtopäätökset 33

LIITTEET Liite 1 Joukkoliikenteen vaihtoehtoiset järjestämistavat

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 5 TIIVISTELMÄ Kemi-Tornio seutukunta kuuluu Kemin kaupunkia lukuun ottamatta Lapin ELY-keskuksen toimivalta-alueeseen. Joukkoliikennelain ja Euroopan Unionin palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti Lapin ELY-keskuksen liikennöitsijöille myöntämät linjaliikenneluvat on muutettu siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi. Sopimukset päättyvät Kemi-Tornio seutukunnalla asteittain aikavälillä 30.6.2014 14.8.2019. Tämän jälkeen liikenteet järjestetään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lapin ELY-keskus on valmistautunut siirtymäajan päättymiseen määrittämällä Lapin joukkoliikenteen palvelutason vuosille 2012-2016 sekä tekemällä 30.3.2010 päätöksen, jonka mukaan joukkoliikenne tullaan järjestämään palvelusopimusasetuksen mukaisesti niiltä osin kuin siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät ja markkinaehtoisesti syntyvän liikenteen palveluja ei voida pitää riittävinä palvelutasomäärittelyn mukaisen palvelutason saavuttamiseksi tai lippujen hintojen pitämiseksi houkuttelevalla tasolla. Joukkoliikenteen järjestämistapasuunnitelmassa on esitelty usean ELY-keskuksen kattavan suunnittelukonsensuksen tuloksena syntyneet yhtenäiset periaatteet joukkoliikenteen järjestämistavalle siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen jälkeen. Niiden mukaan ELY-keskus järjestää toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelusopimusasetuksen mukaisesti, jos kunnassa tehdään nykyisin seutu- ja työmatkaliikenteen lipuilla vähintään 10 000 matkaa vuodessa (yhtenäisen lippujärjestelmän toimintaedellytysten turvaaminen), kuntaparin välillä työmatkapendelöinnin määrä on vähintään 400 työssäkävijää suuntaansa tai silloin, kun toisen asteen opiskelijoiden muodostavat matkustusvirrat arvioidaan merkittäviksi. Liikenteen järjestämistapaan voivat vaikuttaa myös muut asiat kuten esim. joukkoliikenteen tavoitteelliset palvelutasotavoitteet sekä nykyisen joukkoliikenteen tarjonta silloin, kun liikenteelle on kysyntää. Myös aluerakenne ja kokonaistaloudellisuus vaikuttavat tapauskohtaisesti järjestämistavan valintaan. PSA-liikenne turvaa merkittävimmille kaupunkiseuduille yhtenäisen ja todennäköisesti myös asiakkaille markkinaehtoista liikennettä edullisemman lippujärjestelmän. Ensisijaisesti ELY:n PSA-liikenteellä turvataan ylikunnallinen työ- ja opiskelumatkaliikenne siellä, missä sille on kysyntää, seuraavaksi tavoitteellisen palvelutason mukaiset yhteydet potentiaalisilla alueilla ja viimeiseksi peruspalvelutasoiset yhteydet muilla alueilla. Kemi-Tornion seutukunnalle esitetään muodostettavan PSA-liikenteenä yhteensä kolmelle yhteysvälille reittipohjaisena käyttöoikeussopimuksena toimivat liikennekokonaisuudet. Liikennekokonaisuudet ovat erikokoisia, mikä tarjoaa mahdollisuuden kaiken kokoisille liikennöitsijöille osallistua liikenteen hankkimisesta järjestettävään kilpailuun. Lisäksi isoimmat kokonaisuudet voidaan jakaa pienempiin osakokonaisuuksiin. Kuntien sisäistä kuntakeskusten ja taajamien/työpaikkakeskittymien välistä liikennettä voidaan määrärahojen puitteissa harkita myös järjestettävän PSA:n mukaisena reittipohjaisena ostoliikenteenä yhteistyössä ao. kuntien kanssa. Tällöin kuntien tulee olla aloitteellisia ja osallistua liikenteen järjestämisen kustannuksiin vähintään 50 prosentin osuudella. Kuntien rooli liikennepalvelujen järjestämisessä tulee siirtymäaikana muutoinkin kasvamaan, mikä voi tarkoittaa kunnille nykyistä seutulipun rahoitusta suurempaa kustannustasoa. Lapin ELY-keskus voi hankkia liikennepalveluja ja korvata hintavelvoitteita vain myönnetyn määrärahan puitteissa. Lapin ELY-keskuksen joukkoliikenteen määräraha on vuodelle 2013 yhteensä 3,35 M, jonka lisäksi ELY-keskus on anonut lisämäärärahaa. Siirtymäajan jälkeisten liikennepalvelujen hankinta määrärahojen puitteissa tulee olemaan haasteellinen ja suunnittelua vaativa tehtävä. Toisaalta erityisesti alueilla, joilla joukkoliikenteen kulkutapaosuutta on mahdollista kasvattaa, PSA-liikenne antaa ELY-keskuksille mahdollisuuden rakentaa uudenlainen joukkoliikennejärjestelmä, jossa liikennöitsijöiden reviirit ja autokierrot eivät rajoita toimivien liikennekokonaisuuksien syntymistä.

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 6 ESIPUHE Lapin ELY-keskus käynnisti toimivalta-alueellaan Kemi-Tornio seutukuntaa koskevan joukkoliikenteen järjestämistapaselvityksen keväällä 2013. Vastaavia joukkoliikenteen järjestämistapaselvityksiä on laadittu samoihin aikoihin myös Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskusten toimivaltaalueille. Vaikka ELY-keskusten toimivalta-alueet ovat erilaisia niin joukkoliikenteen tarjonnan kuin joukkoliikenteen kysynnän osalta, keskeiset järjestämistapaan vaikuttavat suunnitteluperiaatteet on sovitettu valtakunnan tasolla mahdollisimman hyvin yhteen. Joulukuussa 2012 järjestettiin Tampereella kaikkien ELY-keskusten ja järjestämistapasuunnitelmia laativien suunnittelijoiden välinen yhteispalaveri, jonka tavoitteena oli joukkoliikenteen järjestämistapasuunnitteluperiaatteiden läpikäyminen ja yhteensovittaminen. Näitä periaatteita on sovellettu myös tässä työssä. Lapin ELY-keskuksen joukkoliikenteen järjestämissuunnitelman työstämisestä vastasi työryhmä, jonka jäseninä ovat olleet Juha Tapio, Raimo Rajamäki ja Heikki Hirttiö Lapin ELY-keskuksesta. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työn tekemisestä vastasivat Kirsi Ylipiessa, Annakreeta Salmela ja Toni Joensuu.

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 7 1. JOHDANTO 1.1 Tausta ja tavoitteet Joukkoliikenteen siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät asteittain aikavälillä 30.6.2014 2.12.2019. Joukkoliikennelain (14 ) mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen tulee siirtymäajan aikana tehdä päätös siitä, miten se järjestää toimivalta-alueensa joukkoliikennepalvelut. Julkista tukea joukkoliikenteelle voidaan maksaa ja yksinoikeuksia myöntää vain palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Jos liikenne järjestetään kokonaan tai osittain PSA:n mukaisesti, on viranomaisten annettava asiasta ilmoitus EU:n virallisessa lehdessä viimeistään vuotta ennen tarjouskilpailumenettelyn aloittamista tai vuosi ennen sopimuksen tekemistä ilman tarjouskilpailua. Joukkoliikenteen järjestämistapasuunnitelman tavoitteena on, että suunnitelman valmistuttua Lapin ELY-keskuksella (LAP ELY) olisi tiedossa, mitkä ovat olemassa olevien taustatietojen perusteella tarkoituksenmukaiset liikennekokonaisuudet Kemi-Tornio alueella sekä yhteysväleillä alueelta Ouluun, Rovaniemelle, Ranualle ja Tornionjokivarteen vuonna 2014 päättyvien sopimusten osalta. Järjestämistavan valinta perustuu keväällä 2013 ELY-keskusten yhteisesti määrittämälle valtakunnallisesti yhtenäiselle peruskriteeristölle. Myös järjestettäväksi esitetylle PSA-liikenteelle on tuolloin määritetty prioriteetit. Lisäksi tässä työssä tuli ottaa kantaa, miten toimitaan tilanteissa, joissa tiettyyn kokonaisuuteen kuuluvat siirtymäajan liikenteet päättyvät eri vuosina. Vuonna 2013 ensimmäistä kertaa osa valtion joukkoliikennerahoituksesta on korvamerkitty tietyt edellytykset täyttäville keskisuurille kaupungeille. Em. muutos ei kuitenkaan merkittävästi vaikuta ELY-keskusten toimivaltaan kuuluvan PSA-liikenteen (ostoliikenne) budjettiin, mutta osa toimivaltaisille kunnallisille viranomaisille myönnettävästä valtionrahoituksesta siirtyy ELYkeskuksilta Liikenneviraston budjettiin ja maksettavaksi. Uudistus voi tulevaisuudessa koskettaa myös Lappia ja Kemi-Tornio aluetta, mikäli selvitysvaiheessa oleva joukkoliikenteen seudullinen toimivaltainen kunnallinen viranomainen alueella syntyy. Uusi asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista 2013 on valmistunut ja siinä on määritelty määrärahan jakoperusteet. 1.2 Suunnittelualue ja alueen toimivaltaiset viranomaiset Suunnittelualueena on Kemi-Tornio seutukunta Lapin ELY-keskuksen toimivalta-alueella. Alueella on yksi kunnallinen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen, Kemin kaupunki, joka vastaa oman toimivalta-alueensa sisäisen joukkoliikenteen järjestämisestä. Lisäksi suunnitelmaan on sisällytetty yhteysvälit suunnittelualueelta Ouluun, Rovaniemelle, Ranualle ja Tornionjokivarteen. Alueen toimivaltaisten viranomaisten yhteisenä tavoitteena tulee kuitenkin olla toimivaltaalueidensa joukkoliikennetarjonnan yhteensovittaminen sekä yhtenäinen lippujärjestelmä vyöhykehinnoitteluineen. Suunnittelualueella pitempimatkaista maakuntarajat ylittävää joukkoliikennettä on järjestetty myös muiden, lähinnä Pohjois-Pohjanmaan, ELY-keskusten toimesta. Suunnittelualueella on parhaillaan selvitysvaiheessa seudullisen toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen perustaminen. Mikäli uusi viranomainen päätetään perustaa, sen toiminta alkaa aikaisintaan vuoden 2015 alusta. Samanaikaisesti Kemin kaupunki luopuisi omasta viranomaisstatuksestaan. Mikäli seudullista viranomaista ei perusteta, on Kemin luopuminen joka tapauksessa todennäköistä. Tällöin Kemin tehtävät siirtyisivät Lapin ELY-keskukselle. Jatkossa myös mahdolliset kuntaliitokset voivat aiheuttaa muutoksia toimivalta-alueisiin, liikenteiden järjestämisvastuuseen sekä lippualueisiin. 1.3 Päätös joukkoliikenteen järjestämistavasta Joukkoliikennelain 14 :n 4 momentin mukainen päätös joukkoliikennepalvelujen järjestämisestä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella on annettu 30.3.2010. Päätöksen mukaan Lapin ELY-keskus järjestää osittain toimivalta-alueensa joukkoliikennepalvelut palvelusopimusasetuksen mukaisesti seuraavasti: 1) Täydentävät palvelut Lapin ELY-keskus järjestää toimivalta-alueellaan joukkoliikenteen palveluita siltä osin kuin siirtymäajan liikennöintisopimuksiin perustuvia ja reittiliikenteen tai kutsujoukkoliikenteen

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 8 palveluita ei voida pitää riittävinä peruspalvelutason saavuttamisen / palvelutasomäärittelyn mukaisen palvelutason saavuttamisen kannalta. 2) Edullisemmat palvelut Lapin ELY-keskus on päättänyt asettaa hintavelvoitteen seutulippualueilla harjoitettavassa liikenteessä. Hintavelvoitteesta päätetään erikseen. 1.4 Joukkoliikenteen järjestämistapamallit Siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyessä joukkoliikenne Lapin ELY-keskuksen toimivaltaalueella voidaan järjestää kuvan 1 vaihtoehtojen mukaisesti. Kuva 1. Joukkoliikenteen vaihtoehtoiset järjestämistavat siirtymäajan sopimusten päättymisen jälkeen Varsinaisessa PSA-mallissa toimivaltainen viranomainen maksaa korvauksia tai myöntää yksinoikeuksia tietylle kokonaisuudelle. Markkinaehtoisessa mallissa (ME) viranomainen ei rajoita markkinoille tuloa, tarjonnan määrää eikä matkalippujen hintoja. Lisäostoilla voidaan täydentää markkinaehtoista mallia tai käyttöoikeussopimuksia. Tarkemmat kuvaukset järjestämistavoista on esitetty liitteessä 1.

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 9 2. ELY-KESKUKSEN JÄRJESTÄMÄN JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA 2.1 Sopimustilanne Lapin ELY-keskuksella on liikennöitsijöiden kanssa yhteensä 39 siirtymäajan liikennöintisopimusta (Taulukko 1, tilanne 31.1.2012). Kahdeksan sopimusta päättyy vuonna 2014 ja niistä puolet sisältää suunnittelualueella liikennöitäviä vuoroja. Loput siirtymäajan sopimukset päättyvät tulevien vuosien aikana siten, että viimeinenkin sopimus päättyy 31.10.2019. Yksinoikeussopimuksia ei ole. Voimassa olevat ostosopimukset ja uuden lainsäädännön mukaiset PSA-sopimukset ovat pääsääntöisesti sopimuskaudeltaan kolme (3) vuotta ja sisältävät option mahdollisesta jatkosopimuksesta enintään kolmen (3) vuoden ajalle. Vuonna 2012 Lapin ELY-keskuksen ostosopimusten kuljetuksia toteutti yhteensä 31 liikennöitsijää. Sopimuskorvauksia maksettiin liikennöitsijöille vuonna 2012 yhteensä noin 2,41 M. Suunnittelualuetta koskevia ostoliikenteitä (alueen sisäiset ja pidempimatkaiset yhteensä) ajetaan vuodessa noin 390 000 km, joista vuonna 2013 päättyvien sopimusten osuus on 133 500 km ja vuonna 2014 päättyvien 256 500 km. Kaikki suunnittelualueen ostosopimukset päättyvät viimeistään vuonna 2014 (taulukko 2). Sopimuksen 506592 jatkaminen edellyttää lisärahoitusta vuoden 2013 budjettiin. Matkustajalaskentatiedot (lipputulot ja nousijat) olivat käytettävissä noin puolessa nykyisistä PSA-reiteistä (ostoliikenteet). Niissä keskimääräiset lipputulot vaihtelivat vuosien 2011-2013 laskentojen perusteella välillä 0,13 0,73 /linjakm. Siirtymäajan liikennöintisopimusten osalta julkista tietoa liikenteiden kannattavuudesta ei ole saatavana. Perusinformaation kerääminen voi tietyissä kohteissa puoltaa ainakin alkuun muutaman vuoden bruttosopimuksia, jotta luotettava tieto kysynnästä ja lippu- sekä rahtituloista saadaan kerättyä.

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 10 Taulukko 1. Lapin ELY-keskuksen siirtymäajan sopimukset. Kemi-Tornio on korostettu vihreällä. Liikennöitsijä Sopimusnumero Sopimus päättyy pv Sopimuksen liikenne/yhteysväli 2 Liikenne-Pasma Ky SIIRTYMÄ500790 31.5.2015 KITTILÄ-LOHINIVA-KIERINKI 3 Liikennöinti Onni Palo Oy SIIRTYMÄ500783 31.12.2018 HETTA-PALOJOENSUU-KUTTANEN 4 Tunturilinjat Oy SIIRTYMÄ500787 31.5.2018 KOLARI-YLLÄS-KITTILÄ-LEVI 31.5.2019 RAKKAVAARA-LEVI-KOUTALAKI-KITTILÄN LENTOASEMA, KITTILÄ- TEPASTO, KITTILÄ-KÖNGÄS-RAATTAMA, ROURAVAARA-KITTILÄ 5 Viljo Rundgren Ky SIIRTYMÄ500793 30.6.2014 KOLARI-ÄKÄSLOMPOLO-YLLÄSJÄRVI 4.7.2016 ÄKÄSLOMPOLO-YLLÄSJÄRVI-KITTILÄN LENTOASEMA 7 JBUS Oy SIIRTYMÄ500796 25.1.2016 SODANKYLÄ-HÄÄTYLÄ/RAJALA 8 Ketosen Liikenne Oy SIIRTYMÄ500797 31.12.2018 ROVANIEMI-TORNIO/KEMI-OULU 9 Ketosen Liikenne Oy SIIRTYMÄ500798 31.5.2014 KEMIJÄRVI-ISOKYLÄ, KEMIJÄRVI-LEHTOSALMI, SÄRKIKANGAS- LEHTOSALMI 10 North European Bus Tours Ky SIIRTYMÄ500800 31.5.2019 KEMI-TORNIO 11 North European Bus Tours Ky SIIRTYMÄ500804 31.10.2018 KARUNKI-TORNIO-RÖYTTÄ, KIVIRANTA-RÖYTTÄ, KARUNKI-KIVIRANTA 12 Kutilan Liikenne Oy SIIRTYMÄ500806 31.5.2019 KELA-RANUA, ROVANIEMI-RANUA 16 Rajalinjat OY SIIRTYMÄ500808 30.6.2014 TORNIO-ROVANIEMI, YLITORNIO-TORNIO, ROVANIEMI-YLITORNIO 17 Rajalinjat Oy SIIRTYMÄ500810 31.12.2015 ETELÄ-PORTIMOJÄRVI-LOHIJÄRVI-YLITORNIO, YLITORNIO-LOHIJÄRVI- TÖRMÄSJÄRVI 31.5.2017 PELLO-YLITORNIO-TORNIO 18 Linjaliikenne Heikkilä Ky SIIRTYMÄ500814 14.8.2019 KOLARI-OULU, KOLARI-SIRKKA, SIRKKA-KEMI-YLITORNIO-OULU 31.12.2017 KEMI-PELLO-KOLARI 19 Linjaliikenne Heikkilä Ky SIIRTYMÄ500818 6.1.2017 KOLARI-ÄKÄSLOMPOLO 31.12.2017 JUOKSENKI-PELLO 20 Pikakuljetus Rovaniemi Oy SIIRTYMÄ500822 31.5.2019 ROVANIEMI-SODANKYLÄ-IVALO 21 Pikakuljetus Rovaniemi Oy SIIRTYMÄ500825 31.5.2019 (KITTILÄN LENTOASEMA) KITTILÄ-SODANKYLÄ, SUVANTOKUMPU- VAALAJÄRVI-SODANKYLÄ, KAANAANMAA-SODANKYLÄ 22 Möllärin Linjat Oy SIIRTYMÄ500826 31.5.2019 SAVUKOSKI-SALLATUNTURI-SALLA-ROVANIEMI, MARTTI- PELKOSENNIEMI- KEMIJÄRVI, ROVANIEMI-KEMIJÄRVI-SODANKYLÄ, KEMIJÄRVI-ROVANIEMI 23 Möllärin Linjat Oy SIIRTYMÄ500828 31.12.2015 PELKOSENNIEMI-KEMIJÄRVI-ISOKYLÄ 24 Möllärin Linjat Oy SIIRTYMÄ500877 31.5.2019 VAPAUDENKATU-TOHMO, VAPAUDENKATU-SEPÄNKATU, KEMIJÄRVI- ISOKYLÄ, VAPAUDENKATU-SAIRAALA 25 Gold Line Oy SIIRTYMÄ500775 31.5.2019 ROVANIEMI-MUONIO, KITTILÄ-MUONIO, ROVANIEMI-KITTILÄ 26 Gold Line Oy SIIRTYMÄ500829 31.5.2018 ROVANIEMI-IVALO 31.5.2019 IVALO-SAARISELKÄ-KAKSLAUTTANEN 28 Gold Line Oy SIIRTYMÄ500833 31.5.2019 ROVANIEMI-SINETTÄ-YLITORNIO 29 Gold Line Oy SIIRTYMÄ500835 4.6.2015 KEMI-LÄNSIKOSKI TERVOLA, KEMI HIRMULA ITÄKOSKI 30 Gold Line Oy SIIRTYMÄ500839 31.5.2019 ROVANIEMI-SODANKYLÄ-IVALO 31 Koillismaan Turistiauto Oy SIIRTYMÄ500840 30.6.2014 SALLA-HIRVASVAARA-KARHUJÄRVI 32 Koillismaan Turistiauto Oy SIIRTYMÄ500841 31.5.2019 AHOLA-MOURUNIEMI TH, POSIO-MAANINKAVAARA-LAMMINAHO 33 Koillismaan Turistiauto Oy SIIRTYMÄ500764 31.5.2019 ROVANIEMI-POSIO-KUUSAMO 34 Napapiirin Taksi- ja Bussipalvelu Oy SIIRTYMÄ500842 31.5.2018 ROVANIEMI-SINETTÄ-YLITORNIO 35 Koillismaan Liikenne Oy SIIRTYMÄ500758 10.8.2019 KUUSAMO-POSIO-ROVANIEMI 36 Koillismaan Liikenne Oy SIIRTYMÄ500762 11.8.2014 ROVANIEMI-POSIO-KUUSAMO 37 E. Jussila Ky SIIRTYMÄ500849 22.5.2016 TORNIO-LIAKKA, VOJAKKALA-RÖYTTÄ, RÖYTTÄ-TORNIO, TORNIO- ARPELA, RÖYTTÄ-ARPELA 14.8.2016 ARPELA-SATTAJÄRVI-TORNIO, KAISAJOKI-TORNIO, TORNIO-ARPELA, TORNIO-RUOTTALA 38 J.M. Eskelisen Lapin Linjat Oy SIIRTYMÄ500850 14.8.2019 ROVANIEMI-SIRKKA, PALOJOENSUU-ENONTEKIÖ, ENONTEKIÖ- NUNNANEN, PALOJOENSUU-KILPISJÄRVI, ROVANIEMI-PALOJOENSUU, KITTILÄ-YLLÄSJÄRVI-ÄKÄSLOMPOLO, KOLARI-YLLÄSJÄRVI-KITTILÄ- SIRKKA, KOLARI-ÄKÄSLOMPOLO-YLLÄSJÄRVI-KITTILÄ- LEVI,ROVANIEMI-KOLARI, LEVITUNTURI KEMI OULU 39 J.M. Eskelisen Lapin Linjat Oy SIIRTYMÄ500770 31.5.2019 IVALO-VESKONIEMI, IVALO-SAARISELKÄ, ROVANIEMI-KARIGASNIEMI 14.8.2019 ROVANIEMI-SODANKYLÄ-INARI-NUORGAM 42 Veljekset Salmela Oy SIIRTYMÄ500855 31.5.2018 OULUNSALON LENTOKENTTÄ-OULU-KEMI-ROVANIEMI 43 Veljekset Salmela Oy SIIRTYMÄ500856 2.6.2017 KEMI-TORNIO, TORNIO-ROVANIEMI 44 Veljekset Salmela Oy SIIRTYMÄ500858 30.6.2014 KEMI-TORNIO, KAAKAMO-VALTAKUNNAN RAJA, TORNIO-TERVOLA- LOUE-ROVANIEMI 45 Veljekset Salmela Oy SIIRTYMÄ500863 30.6.2014 KEMI-LÄNSIKOSKI-ITÄKOSKI-KEMI, TERVOLA-KEMI, TERVOLA- REUTUAAPA 31.12.2015 ITÄKOSKI-LAURILA, KOSKENKYLÄ-LAURILA 31.12.2016 KEMI-OSSAUSKOSKI, KEMI-TERVOLA, TERVOLA-REUTUAAPA, SUUKOSKI-TERVOLA 46 Veljekset Salmela Oy SIIRTYMÄ500866 30.6.2014 RANUA-SIMON/RANUAN RAJA, SIMO-KEMI 47 Liikenne-Kiviniemi Oy SIIRTYMÄ500868 31.10.2019 PELLO-LAMPSIJÄRVI

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 11 Taulukko 2. Lapin ELY-keskuksen ostosopimukset Kemi-Tornio alueella. OSTO LIIKENTEENHARJOITTAJA REITTI VRO SUNTA LÄHTÖ PERILLÄ KM PÄÄTTYY 7880 KUTILAN LIIKENNE OY ROVANIEMI-YLITORNIO-KEMI SS+ M 1415 1720 200 31.12.2014 7880 KUTILAN LIIKENNE OY 31.12.2014 7880 KUTILAN LIIKENNE OY 31.12.2014 7880 KUTILAN LIIKENNE OY SS+ P 1900 2205 200 31.12.2014 6882 GOLD LINE OY KEMI-ÄKÄSLOMPOLO M-P++ M 655 1130 267 31.12.2013 6882 GOLD LINE OY 31.12.2013 6882 GOLD LINE OY M-P++ P 1255 1725 267 31.12.2013 6882 GOLD LINE OY 31.12.2013 501876 GOLD LINE OY ROVANIEMI-KEMI KOULPV M 615 0845 126 31.12.2014 501876 GOLD LINE OY 31.12.2014 501876 GOLD LINE OY 31.12.2014 501876 GOLD LINE OY KOULPV P 0650 0920 126 31.12.2014 501876 GOLD LINE OY 31.12.2014 501876 GOLD LINE OY 31.12.2014 501876 GOLD LINE OY KOULPV P 1300 1555 126 31.12.2014 501876 GOLD LINE OY 31.12.2014 501876 GOLD LINE OY 31.12.2014 501876 GOLD LINE OY KOULPV M 1440 1700 126 31.12.2014 501876 GOLD LINE OY 31.12.2014 501876 GOLD LINE OY 31.12.2014 7876 VELJEKSET SALMELA OY KEMI-KUIVANIEMI M-P+ M 1715 1805 46 31.12.2014 7876 VELJEKSET SALMELA OY 31.12.2014 7876 VELJEKSET SALMELA OY 31.12.2014 7876 VELJEKSET SALMELA OY SIMO-KEMI M-P+ M 1610 1645 32 31.12.2014 7876 VELJEKSET SALMELA OY 31.12.2014 7876 VELJEKSET SALMELA OY 31.12.2014 7877 VELJEKSET SALMELA OY SIMO - KEMI M-P+ M 0815 0850 28 31.12.2014 7877 VELJEKSET SALMELA OY 31.12.2014 7877 VELJEKSET SALMELA OY 31.12.2014 506592 RAJALINJAT OY KEMI-KOLARI-ÄKÄSLOMPOLO M-P+ M 0925 1405 267 31.12.2013 506592 RAJALINJAT OY M-P+ P 1455 1920 267 31.12.2013 501878 K. HEKKANEN OY KEMI-KUIVANIEMI M-P+ M 1610 1655 46 31.12.2014 501878 K. HEKKANEN OY SIMO-KEMI M-P+ M 1520 1555 32 31.12.2014 501877 ORAJÄRVEN BUSSIT OY KEMI-TERVOLA M-P+ M 0655 0805 61 31.12.2014 M-P+ M 1615 1705 48 31.12.2014 TERVOLA-KEMI M-P+ M 0545 0650 54 31.12.2014 M-P+ M 1420 1505 48 31.12.2014 SIMO-ALANIEMI-RANUA KOULPV M 0645 0825 106 31.12.2014 MKP++ M 0920 1050 106 31.12.2014 MKP++ P 1230 1400 106 31.12.2014 KOULPV P 1450 1630 106 31.12.2014 501885 LKM-TRADE KY KEMI-TERVOLA-ROVANIEMI M-P++ M 0930 1125 122 31.12.2014 M-P++ P 1510 1700 122 31.12.2014 507245 TILAUSLIIKENNE PEKKA KÄKEMI-ÄKÄSLOMPOLO SS++ M 0920 1325 267 31.12.2014 SS++ P 1510 1920 267 31.12.2014 TERVOLA-KEMI, LÄNSIPUOLTA M-P++ M 0815 0905 48 31.12.2014 M-P++ M 1520 1610 48 31.12.2014 KEMI-TERVOLA, ITÄPUOLTA M-P++ M 0915 1005 48 31.12.2014 M-P++ M 1615 1705 48 31.12.2014 RANUA-KEMI M-P++ M 0630 0845 137 31.12.2014 M-P++ P 1115 1325 137 31.12.2014 ROVANIEMI-KEMI M-P++ M 0845 1030 123 31.12.2014 M-P++ M 1345 1535 123 31.12.2014 M-P++ P 0630 0820 123 31.12.2014 KEMI-TERVOLA-ROVANIEMI M-P++ M 1130 1320 122 31.12.2014 KEMI-KUIVANIEMI M-P++ M 1610 1655 45 31.12.2014

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 12 Kuva 2. Siirtymäajan liikennöintisopimukset suunnittelualueella (LAP ELY) Kuva 3. Ostoliikennesopimukset suunnittelualueella (LAP ELY)

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 13 2.2 Joukkoliikenteen määrä Joukkoliikennetarjontaa on tarkasteltu valtakunnallisen tieliikennelupa- ja joukkoliikenteen suunnittelujärjestelmän (VALLU) tietojen pohjalta. Järjestelmä sisältää reittitiedot ELY-keskusten sopimus- ja ostoliikenteistä. VALLU:n tietojen (2011 ja 2013) mukaan alueen paras joukkoliikennetarjonta on Kemin ja Tornion välillä, jossa tarjonta säilyy hyvänä myös kesällä. Muutoin kesällä palvelutaso heikkenee koko seudulla, mutta erityisesti Tornion maaseutualueilla ja Keminmaassa Rovaniementiellä, jossa koulukuljetusten lisäksi ei ajeta muuta ELY:n toimivaltaan kuuluvaa joukkoliikennettä. 2013 vuoromäärätiedoissa näkyy Keminmaa-Kemi paikallisliikenteen siirtyminen kunnan ostoliikenteeksi. Kuva 4. Joukkoliikenteen reitit suunnittelualueella 2011, ei sisällä kuntien liikenteitä (Lähde: VALLU)

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 14 Kuva 5. Joukkoliikenteen tarjonta suunnittelualueella 2011, talviarki. Ei sisällä kuntien liikenteitä (Lähde: VALLU) Kuva 6. Joukkoliikenteen tarjonta suunnittelualueella 2013, talviarki. Ei sisällä kuntien liikenteitä (Lähde: VALLU)

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 15 Kuva 7. Joukkoliikenteen tarjonta suunnittelualueella 2011, kesäarki. Ei sisällä kuntien liikenteitä (Lähde: VALLU) 2.3 Joukkoliikenteen rahoitus Lapin ELY-keskus käytti joukkoliikenteeseen määrärahaa vuonna 2012 noin 3,34 m. Tästä ELYkeskuksen osto- ja PSA-sopimusliikenteiden korvauksiin käytettiin 2,41 m, josta arviolta noin 260-270 t 1 on Kemi-Tornio alueella tai alueen läpi liikennöivää liikennettä. Loput rahoituksesta myönnettiin kunnille pääosin kuntien paikallis- ja palveluliikenteen tukena sekä lippusubventiona. Kemi-Tornio alueen kunnille maksettu avustus oli 379 t eli noin 40 % koko Lapin kuntarahoituksesta (taulukko 3). 2013 käyttösuunnitelma on 3,51 m, joka jakautuu seuraavasti: - ostoliikenne 2 540 000 - erämaalentoliikenne 30 000 - kunnille myönnettävä valtionapu 910 000 - suunnittelu- ja kehittämishankkeet 30 000 Vuodelle 2013 ELY-keskukselle on alustavasti myönnetty määrärahaa 3,35 m, mikä on käyttösuunnitelmaan (3,51 m ) nähden 160 t alijäämäinen ja edellyttää valtion lisärahoitusta. Käyttösuunnitelman mukainen määräraha kattaa indeksikorotukset ELY-keskuksen ostoliikenteen osalta, mutta ei kuntien hankkiman liikenteen tai lippusubvention osalta. Em. kunnille maksettavat avustukset on tällä hetkellä määrärahatilanteen vuoksi jäädytetty vuoden 2011 tasolle. 1 Kemi-Tornio alueen joukkoliikenteen organisointi, 2012, rahoitus arvioitu 2011 tasossa, indeksikorotusta ei ole otettu huomioon

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 16 Taulukko 3. Lapin ELY-keskuksen joukkoliikennerahoitus 2012 VALTIONAVUSTUKSET KUNNILLE JA KONSULTEILLE VALTIONAVUSTUKSET JA ELY:N JOUKKOLIIKENTEEN ELY:N JOUKKOLIIKENTEEN VALTIONRAHOITUS VUONNA 2012 ( ) JOUKKOLIIKENTEEN HANKINNAT PSA-liikenne Lippujen hintavelvoitteet Kehittäminen ja suunnittelu YHTEENSÄ HANKINNAT YHTEENSÄ LAPPI YHTEENSÄ 2 411 919 460 160 450 900 16 359 927 419 3 339 338 KEMI-TORNIO 222 709 147 331 9 145 379 185 Kemi 122 741 64 839 187 580 Kemijärvi 97 480 13 930 111 410 Keminmaa 35 858 11 822 47 680 Pelkosenniemi 5 000 5 000 Rovaniemi 111 561 289 639 401 200 Simo 7 390 7 390 Tervola 5 620 5 620 Tornio 64 110 57 660 121 770 Sodankylä 28 410 28 410 Kehittämiskeskus 7 500 7 500 Liidea Oy 1 645 1 645 Ramboll Oy 2 214 2 214 Vuonna 2011 Kemi-Tornio alueen kunnat käyttivät joukkoliikenteen ostoihin ja lippurahoitukseen yhteensä 566 t 2 (taulukko 4). Lapin ELY-keskuksen ja kuntien lisäksi joukkoliikennettä rahoittaa myös Kansaneläkelaitos koulumatkatuen ja matkakorvausten kautta. Taulukko 4. Kemi-Tornion kuntien joukkoliikennerahoitus 2011 (lähde: Kemi-Tornio alueen joukkoliikenteen organisointi, 2012) Liikenteen Infra ja Henkilöresurssit 2011 (t ) Lipputuki ostot tiedotus Yhteensä Kemi 76 137 13 10 236 Tornio 71 115 15 45 246 Keminmaa 32 78 7 5 122 Simo 15 20 8 5 48 Tervola 6 16 2 5 29 200 366 45 70 681 2 Kemi-Tornio alueen joukkoliikenteen organisointi, 2012

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 17 3. JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAN SUUNNITTE- LUPERIAATTEET 3.1 Pääperiaatteet Joukkoliikennelain 14 mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen tulee tehdä päätös joukkoliikennepalvelujen järjestämistavasta siirtymäajan jälkeen toimivalta-alueellaan. Joukkoliikenteen järjestämistavan valintaan vaikuttavat seuraavat periaatteet: 1. Turvataan yhtenäisen lippujärjestelmän toimintaedellytykset PSA-liikenteellä niissä kunnissa, joissa tehdään nykyisin yli 10 000 seutulippumatkaa (tai työ- tai kaupunkilippumatkaa yli kuntarajan) vuodessa. Muodostetaan toimivat yhtenäisen lippujärjestelmän alueet, mikä voi tarkoittaa muutoksia nykyisiin seutulippualueiden rajoihin. 2. Turvataan työmatkapendelöintiä palvelevat joukkoliikenneyhteydet PSA-liikenteellä niiden kuntaparien välillä, joissa on vähintään 400 pendelöijää suuntaansa. Pendelöijien 5-10 % joukkoliikenteen kulkutapaosuudella päädytään kuntaparien välillä yli 10 000 matkaan vuodessa. 3. Turvataan joukkoliikenteen palvelutaso PSA-liikenteellä muusta merkittävästä syystä, kuten toisen asteen opiskelijoiden opiskelumatkoille. 4. Niillä alueilla ja yhteysväleillä, joissa kohdat 1-3 eivät toteudu, ensisijainen tavoite on markkinaehtoinen liikenne, jota täydennetään tarvittaessa palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisella ostoliikenteellä. Tällaisia liikenteitä ovat mm. nykyistä pikavuoroliikennettä vastaava liikenne ja kuntien sisäiset lähinnä koululaisliikennettä palvelevat joukkoliikenneyhteydet. Joukkoliikenteen järjestämistavan valintaan vaikuttaa myös nykyinen joukkoliikenteen tarjonta sekä aluerakenne. Vaikka edellä esitetyt joukkoliikenteen järjestämisen periaatteet eivät toteutuisikaan, voi liikenteen järjestämiselle PSA-liikenteenä olla tarpeita nykyisen vuorotarjonnan ja käyttäjämäärän perusteella. Järjestämistapaan vaikuttaa myös kokonaistaloudellisuus. Joukkoliikenteen järjestäminen uudella tavalla voi tarjota myös uusia mahdollisuuksia karsia tarpeetonta liikennettä ja kehittää palveluja alueilla, joissa joukkoliikenteelle on oikeasti kysyntää. Joukkoliikenteen järjestämiseen Lapin ELY-keskuksen toimivalta-alueella Kemi-Tornio alueella soveltuvat seuraavat PSA:n mukaiset toimintamallit: Reittipohjainen käyttöoikeussopimus (KOS/r), Alueellinen käyttöoikeussopimus (KOS/a) sekä mahdollisesti Bruttomalli. Alueellista käyttöoikeussopimusta esitetään käytettävän silloin kun kahden kohteen välillä (yleensä kuntaparien välillä) liikenne voi kulkea monta reittiä. Toimintamalli on soveltuva myös sellaisella alueella, jossa nykyisin ajetaan paljon ostoliikennettä ja sellaista markkinaehtoista liikennettä, joka "kuorii kerman". Alueelliseen käyttösopimukseen on mahdollista kytkeä myös kunnan sisäisiä koulukuljetuksia tms. liikenteitä, jolloin koko alueen liikennetarjonnasta muodostuu alueellinen kokonaisuus. Tällöin viranomaisen kannalta alueellisella käyttöoikeussopimuksella voidaan aikaansaada nykyistä edullisemmalla rahoituksella nykyisen kaltainen tai jopa parempi joukkoliikenteen palvelutaso. Reittikohtaista käyttöoikeussopimusta esitetään käytettävän silloin kun reitti kahden kohteen välillä kulkee lähes yksinomaan tiettyä reittiä pitkin. Reittikohtaista käyttöoikeussopimusta voidaan käyttää myös alueellisen sijaan alkuvaiheessa siirtymäaikana, kun hankittavien vuorojen määrä on vielä niin vähäinen, ettei niistä saada muodostettua liikenteellisesti järkevää alueellista kokonaisuutta. Ennen käyttöoikeussopimuksiin siirtymistä voidaan tarvittaessa käyttää bruttomallia muutaman ensimmäisen vuoden ajan liikenteen suoritetietojen keräämiseksi. Muutoin bruttomallia esitetään vain isoihin kokonaisuuksiin, joissa on kasvupotentiaalia. Bruttomallissa liikenteen järjestäjä kerää lipputulot, mistä ei toistaiseksi ole ELY-liikenteen osalta kokemuksia eikä valmiita käyttömalleja. PSA:n mukaisen joukkoliikennetarjonnan laajuutta määrittelee käytettävissä olevan rahoituksen määrä. Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna joukkoliikennettä kannattaa tarjota siellä, missä sille on kysyntää. Joukkoliikenteen järjestämisessä tärkeintä onkin toteuttaa seudulliset työ- ja

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 18 opiskelumatkayhteydet tärkeimmillä yhteysväleillä eli siellä, missä niille on käyttäjiä. Kysyntään vaikuttaa myös joukkoliikenteen matka-aika. Jos työmatkan pituus joukkoliikenteessä yhteen suuntaan kasvaa yli 45 60 minuuttiin tai aikaero henkilöauton kanssa on huomattava, heikkenee linja-auton houkuttelevuus huomattavasti varsinkin, jos pysäköinti henkilöautolla ei tuota ongelmia määränpäässä. Seudullisten työ- ja opiskeluyhteyksien jälkeen tavoitteena on toteuttaa kaikilla potentiaalisilla alueilla asetettujen palvelutasotavoitteiden mukainen joukkoliikenteen palvelu kaikissa matkoissa (työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan yhteydet). Viimeiseksi rahoitetaan muut peruspalvelutasoiset yhteydet. Lisäksi budjetissa on varauduttava markkinaehtoisen liikenteen alueilla täydentäviin ostoihin. Kunnallisten viranomaisten alueilla ao. viranomaiset vastaavat alueidensa sisäisen liikenteen järjestämisestä. Joillakin ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvilla alueilla voi kuitenkin olla myös sellaista kuntien järjestämää kaupunkimaista kunnan sisäistä tai kuntarajat ylittävää kuntakeskuksien ja taajamien välistä liikennettä, joka täydentää hyvin ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvaa liikennettä. Tällaisten liikenteiden järjestämistä ELY-keskuksen toimesta PSA:n mukaisena liikenteenä on tarkoituksenmukaista harkita silloin, kun hankinta tehdään yhteistyössä ao. kunnan kanssa, kunta on aloitteellinen ja osallistuu merkittävällä osuudella liikenteen järjestämisen kustannuksiin. Merkittävänä osuutena voidaan pitää vähintään 50 % liikenteen järjestämiskustannuksista. ELY-keskuksen hankkiessa liikenteen varmistetaan yhdenmukainen lippujärjestelmä ELY-keskuksen hankkiman runkoliikenteen kanssa. Joukkoliikenteen järjestämisen prioriteetit ovat (tärkein ensin): Ylikunnallinen työ- ja opiskelumatkaliikenne, kysynnän mukaan Joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason mukaiset yhteydet potentiaalisilla alueilla (työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan yhteydet) Peruspalvelutasoiset yhteydet muilla alueilla 3.2 Alueelliset indikaattorit ja niiden soveltaminen 3.2.1 Seutu- ja työmatkaliikenteen lippujen käyttö Suunnittelualueella on käytössä Kemi-Tornion seutulippu, johon kuuluvat kaikki suunnittelualueen kunnat sekä Ii. Lisäksi Keminmaan kaupunkilipulla voi tehdä kuntarajat ylittäviä matkoja Keminmaan ja Kemin välillä, joten se on tässä yhteydessä rinnastettu seutulippuun. Kuvassa 8 on korostettu ne kunnat, joiden seutulippumatkustus on niin merkittävää, että se on syytä turvata jatkossakin. Tällaisia kuntia ovat kaikki Kemi-Tornio seutulippualueen kunnat Tervolaa ja Iitä lukuun ottamatta. Merkittävän seutulippumatkustuksen rajaksi on asetettu 10 000 matkaa vuodessa.

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 19 Taulukko 5. Seutulippu- ja Keminmaalippumatkustus (matkaa, kpl) 2012 (Lähde: Oy Matkahuolto Ab) Matkustus, kpl 2010 2011 2012 Kemi 36954 38003 35757 Tornio 60460 63267 58924 Keminmaa 7799 7686 6011 Simo 11367 10246 10038 Tervola 4891 5854 6030 Ii 3966 4043 4072 125437 129099 120832 Matkustus, kpl 2010 2011 2012 Keminmaa 20925 21898 17929 Kuva 8. Seutulippu- ja Keminmaalippumatkustus (matkaa, kpl) 2012 (Lähde: Oy Matkahuolto Ab) 3.2.2 Työmatkapendelöinti Suomen Ympäristökeskus (SYKE) on vuonna 2012 selvittänyt työssäkäynti- ja asiointialueet maakunnittain. Selvityksen perusteella suunnittelualue, Tervolan Rovaniemen puoleisia reunaalueita lukuun ottamatta, muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen. Asiointi suuntautuu torniolaisilla Tornioon ja muilla pääasiassa Kemiin. Myös PSA-liikennekokonaisuuksien suunnittelussa on järkevää pyrkiä noudattamaan em. luontaisesti muodostunutta toiminnallista aluejakoa kuntakeskusten väliset yhteystarpeet huomioon ottaen. Kuva 9. Kemi-Tornion työssäkäyntialue 2012 (Lähde: Suomen Ympäristökeskus) Yli 400 pendelöijän yhteysvälejä alueella on useita. Suurinta pendelöinti on Keminmaalta Kemiin, jonne pendelöi 37 % Keminmaan työllisistä. Muita merkittäviä yli 400 pendelöijän yhteysvälejä ovat Tornio Kemi molempiin suuntiin, Keminmaa Tornio, Kemi Keminmaa ja Simo Kemi.

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 20 Torniosta Keminmaahan pendelöi lähes 300 henkilöä, mutta muilla yhteysväleillä työssäkäynti on vähäistä, vain noin sata pendelöijää tai vähemmän. Kuva 10. Työssäkäynti suunnittelualueella 2009 (Lähde: Tilastokeskus/Lapin liitto) Taulukko 6. Työssäkäynti suunnittelualueella ml. Rovaniemi ja Ylitornio 2009. Yli 400 pendelöijän yhteysvälit on korostettu. (Lähde: Tilastokeskus/Lapin liitto) Työllisen asuinkunta Työlliset Lapin maakunnan ulkopuolella työssäkäyvät 3.2.3 Toisen asteen opiskelijavirrat Työllisen työpaikan sijaintikunta Kemi Kemin- Rova- Simo Tervola Tornio Ylitornio maa niemi Kemi 7 864 404 6 144 485 77 50 37 629 6 Keminmaa 3 414 171 1 277 1 293 55 11 54 531 3 Rovaniemi 24 447 1 238 89 23 22 250 4 60 80 26 Simo 1 194 119 412 58 11 507 4 71 0 Tervola 1 130 64 79 36 76 0 797 64 1 Tornio 8 816 328 786 291 103 11 39 7 158 39 Ylitornio 1 523 68 19 12 52 0 6 103 1185 Kemi-Tornio 22 418 1 086 8 698 2 163 322 579 931 8 453 49 Kemi-Tornio alueen merkittävimmät toisen asteen (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) opiskelupaikkakunnat ovat Tornio ja Kemi (taulukko 7). Suurimmat opiskelijavirrat suuntautuvat Tornioon Kemistä ja Keminmaalta ja Kemiin vastaavasti Torniosta ja Keminmaalta. Alla oleva taulukko ei kuitenkaan suoraan kerro opiskelumatkojen volyymiä, sillä osa opiskelupaikan vastaanottaneista muuttaa opiskelupaikalle ja osa jättää opinnot kesken tai vaihtaa alaa tai opiskelupaikkakuntaa. Lisäksi vastaavia tietoja korkeakouluopiskelijoista ei ole saatavana. Taulukko sisältää tiedot vain yhden vuoden osalta, kun keskimäärin 2. asteen koulutus kestää 3-4 vuotta.

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 21 Taulukko 7. Toisen asteen opiskelupaikan vastaanottaneet 2012 (lähde: Opetushallitus, KOULUTA Tilastoraportit) Opiskelupaikka Kotipaikka Kemi Keminmaa Oulu Rovaniemi Simo Tervola Tornio Yhteensä Kemi 531 25 10 97 663 Keminmaa 59 113 51 223 Oulu 13 13 Simo 19 32 51 Tervola 16 13 35 10 74 Tornio 86 34 574 694 Yhteensä 711 172 10 13 32 35 745 1718 Kela maksaa 2. asteen opiskelijoille koulumatkatukea tietyin edellytyksin. Matkahuollon opiskelijaseutulipusta ja 44 matkan opiskelijavuosilipusta opiskelija maksaa omavastuuosuuden ja Kela korvaa ylimenevän osuuden Matkahuollolle. Vuonna 2012 opiskelijaseutulipun ja 44 matkan opiskelijavuosilipun käyttäjiä suunnittelualueella oli yhteensä 771 ja koulumatkatukea opiskelijalipulla matkustaville maksettiin lähes puoli miljoona euroa (taulukko 8). Eniten tuen saajia (koulumatkatukilipun käyttäjiä) oli Torniossa. Matkahuollon tilastojen mukaan opiskelijaseutulippuja myytiin suunnittelualueella vuonna 2012 1573 kpl ja niillä tehtiin yhteensä 50 572 matkaa. Opiskelijaseutulippu eroaa seutulipusta siinä, että Kelan tuki katsotaan suoraan matkustajalle maksetuksi korvaukseksi, eli opiskelijaseutulippua voidaan käyttää myös markkinaehtoisessa liikenteessä. Matkahuollolle maksettujen korvausten osuus kokonaispotista ( ) heijastelee myös kunnan joukkoliikennetarjontaa. Kemissä, Torniossa ja Keminmaalla vähintään 80 % koulumatkatuen korvauksista maksetaan Matkahuollolle, kun Simossa ja Tervolassa jäädään alle 70 %:n. Taulukko 8. Kelan koulumatkatuki suunnittelualueella kunnittain 2012 (Lähde: Kelasto) Matkahuollon osuus 2012 Saajat yht Saajat /saaja (ka) Kemi 193 117 007 158 102 001 606 Tornio 450 247 835 369 202 635 551 Keminmaa 145 82 553 116 65 811 569 Simo 87 55 647 73 38 115 640 Tervola 97 106 140 55 69 903 1 094 972 609 182 771 478 465 627 3.3 Palvelutasotavoitteet Kelan koulumatkatuki Turvataan joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso ainakin niillä alueilla, joissa joukkoliikenteelle on kehityspotentiaalia. Tällaiseksi voidaan tulkita keskitasoon määritellyt yhteysvälit (kuva 11).

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 22 Kuva 11. Lapin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet (Lapin joukkoliikenteen palvelutaso 2012-2016)

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 23 4. ESITYS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAVAKSI 4.1 Järjestämistapa Esitys perustuu luvussa 3 esitettyihin joukkoliikenteen järjestämistavan valintaan vaikuttaviin periaatteisiin. Lähtökohtaisesti pikavuorojen oletetaan siirtyvän kokonaisuudessaan markkinaehtoiseksi liikenteeksi viimeistään siirtymäajan sopimusten päättyessä. Pikavuorojen lisäksi markkinaehtoista liikennettä voidaan olettaa syntyvän luontaisesti sinne, jossa kysyntä on vahvaa, kuten työ- ja koulumatkoja palvelevassa liikenteessä. Palvelusopimusasetuksen keinovalikoimista alueelle soveltuvimmat ovat käyttöoikeussopimus (reitti- tai aluepohjainen) sekä mahdollisesti bruttomalli siellä, missä kysynnän voidaan olettaa kasvavan tai missä alkuvaiheessa halutaan kerätä lisää perustietoa liikenteiden kysynnästä ja kannattavuudesta. Markkinaehtoista liikennettä täydentäviin ostoihin soveltuu parhaiten reittipohjainen käyttöoikeussopimus. Käyttöoikeussopimusta esitetään niille kuntaparien yhteysväleille, joilla on merkittävää pendelöintiä tai seutu- ja kaupunkilippumatkustusta. Oleva pikavuorotarjonta on tarkoituksenmukaista säilyttää markkinaehtoisena. Tuetuilla seutu- ja kaupunkilipuilla tehtiin yli 10 000 matkaa vuodessa Kemistä, Torniosta, Keminmaalta ja Simosta. Kemiä lukuun ottamatta matkat sisältävät osittain kunnan sisäisiä matkoja, mutta voidaan olettaa seudullisia matkoja tehtävän merkittävässä määrin. Tämä matkustus esitetään turvattavaksi PSA-liikenteellä. Merkittävää työmatkapendelöintiä (yli 400 tt suuntaansa) seudulla on Keminmaalta, Torniosta ja Simosta Kemiin, Kemistä Keminmaalle ja Tornioon sekä Keminmaalta Tornioon. Myös näiden yhteysvälien liikenne esitetään turvattavaksi PSA-liikenteellä. Vaikka joukkoliikenteen kysyntä Tervolassa ei täytäkään seutulippumatkustusta ja pendelöintiä koskevia vaatimuksia, kuuluu Tervola kiinteästi Kemi-Tornion työssäkäyntialueeseen ja sen joukkoliikenne on tarkoituksenmukaisinta yhdistää Keminmaan kanssa samaan liikennekokonaisuuteen. Lisäksi seudulliset työmatkayhteydet (matkaketjut) Tornion Outokummun tehtaalle tulee turvata, mikä edellyttää hankintayhteistyötä Lapin ELY-keskuksen ja Tornion kaupungin kesken, jotta turvataan seudullinen yhteinen lippujärjestelmä myös Outokummun työmatkaliikenteessä. Ensisijaisesti reittipohjaista käyttöoikeussopimusta esitetään yhteysväleille - Kemi-Tornio - Keminmaa-Kemi - Keminmaa-Tornio - Simo-Kemi - Tervola-Keminmaa Myöhemmässä vaiheessa siirtymäajan loppupuolella tai sen päätyttyä voidaan siirtyä isompiin alueellisiin hankintakokonaisuuksiin eli alueelliseen käyttöoikeussopimukseen. Kuvaan 14 on vihreällä merkitty Kemi, joka on alueen ainoa kunnallinen toimivaltainen viranomainen. Kemin vastuulla olevan liikennetarjonnan yhteensovittamistarve ELY-keskuksen liikenteiden kanssa on ilmeinen, jotta työmatkaliikenteelle tarpeellinen yhtenäinen lippujärjestelmä ja matkaketjut voidaan turvata. Erityistapaus on Keminmaa-Kemi paikallisliikenne, joka esitetään siirrettäväksi Keminmaan kunnalta ELY-keskuksen toimivaltaan ja kytkettäväksi ELY-keskuksen PSA-sopimukseen, jopa muiden vähemmän tärkeiden liikenteiden kustannuksellakin. Esitys koskee nykytilannetta. Mikäli toimivaltainen viranomainen alueella muuttuu ja uusi seudullinen kunnallinen viranomainen syntyy, tulee uuden viranomaisen tarkastella järjestämistapaa uudelleen.

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 24 Yhteydet alueelta Ouluun, Rovaniemelle, Ranualle ja Ylitornion suuntaan eivät täytä PSAliikenteelle asetettuja vaatimuksia ja esitetään järjestettäväksi ensisijaisesti markkinaehtoisesti. Suurin joukkoliikennepotentiaali em. yhteysväleistä on välillä Tornio-Kemi-Oulu, mutta tällä hetkellä kysyntä ei sielläkään ole riittävää PSA-liikennettä ajatellen. Mikäli tilanne muuttuu, tulee liikenne järjestää yhteistyössä Oulun seudun toimivaltaisen viranomaisen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Yhteysväleillä, joilla ostoliikenteen määrä on jo nykyisin merkittävä, voidaan liikenne järjestää myös kokonaan PSA-liikenteenä, mikäli toimivaltainen viranomainen arvioi sen kokonaistaloudellisimmaksi ratkaisuksi. Tällaisia mahdollisia yhteysvälejä ovat Rovaniemen, Ranuan ja Ylitornion suunnat. Näillä yhteysväleillä PSA-kokonaisuuteen voidaan liittää myös sellainen kuntien järjestämä liikenne, joka täydentää hyvin ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvaa liikennettä. Tällaisten kuntien järjestämisvastuulla olevien liikenteiden järjestämistä ELYkeskuksen toimesta PSA:n mukaisena liikenteenä on tarkoituksenmukaista harkita silloin, kun hankinta tehdään yhteistyössä ao. kunnan kanssa, kunta on aloitteellinen ja osallistuu merkittävällä osuudella liikenteen järjestämisen kustannuksiin. Merkittävänä osuutena voidaan pitää vähintään 50 % liikenteen järjestämiskustannuksista. ELY-keskuksen hankkiessa liikenteen varmistetaan yhdenmukainen lippujärjestelmä ELY-keskuksen hankkiman runkoliikenteen kanssa. Markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytyksiä tukeakseen toimivaltainen viranomainen voi tehdä myös markkinaehtoisen liikenteen harjoittajan kanssa sopimuksen PSA-lipputuotteiden käytöstä siten, että liikennöitsijä saa lipputuotteella tehdystä matkasta asiakasmaksun mukaisen nousukorvauksen, mutta ei subventio-osaa. Tällainen sopimus kannattaa pyrkiä tekemään esimerkiksi sellaisten pitkämatkaisen liikenteen harjoittajien kanssa, joiden liikenne tulee seudun ulkopuolelta. Kuva 14. Esitys joukkoliikenteen järjestämistavaksi suunnittelualueella Lapin ELY-keskuksen toimivaltaalueella

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 25 4.2 Liikennekokonaisuudet Tarkastelussa nousi esille viisi yhteysväliä, joilla liikenne esitetään järjestettäväksi PSAliikenteenä. Osa näistä on niin laajoja, että ne tulee jakaa edelleen osiin. Reittipohjaista käyttöoikeussopimusta esitetään seuraaville reiteille ja/tai yhteysväleille: Simo-Kemi Kemi-Tornio Keminmaa-Kemi (sisältää nykyisin myös Keminmaa kunnan ostoliikennettä) Keminmaa-Tornio Tervola-Keminmaa-Kemi Näistä ainoastaan Simon ja Kemin välillä linja-autoliikenteen reitti kulkee pääasiassa yhtä reittiä. Muilla yhteysväleillä vaihtoehtoisia reittejä on vähintään kaksi. Em. kokonaisuuksiin voidaan mahdollisuuksien mukaan liittää myös suunnittelualueen ulkopuolelta saapuvia kaukoliikenteitä tai kuntien ostoliikenteitä tuettujen matkalippujen turvaamiseksi ja liikennekokonaisuuksien kokonaistaloudellisuuden parantamiseksi. Muu liikenne (2013 ja 2014 päättyvät sopimukset) koostuu suunnittelualueen ulkopuolelta Oulun, Rovaniemen, Ranuan ja Ylitornion suunnilta saapuvasta liikenteestä sekä muutamasta kunnan sisäisestä siirtymäajan vuorosta Torniossa, Keminmaalla ja Tervolassa. Nämä liikenteet esitetään järjestettäväksi pääsääntöisesti ensisijaisesti markkinaehtoisena. Toimivaltaisen viranomaisen kannattaa kuitenkin pyrkiä tekemään myös markkinaehtoisen liikenteen harjoittajan kanssa sopimus PSA-lipputuotteiden käytöstä siten, että liikennöitsijä saa lipputuotteella tehdystä matkasta asiakasmaksun mukaisen nousukorvauksen, mutta ei subventio-osaa. Seuraavassa on kuvattu jokainen käyttöoikeussopimuksen mukainen liikennekokonaisuus lyhyesti. Kuvauksissa on pyritty kertomaan nykyisten liikennekokonaisuuksiin kuuluvien liikenteiden maksimiautomäärä sekä arvioimaan liikenteen järjestämisen kokonaistaloudellisuutta yleisesti. Nykyisten liikennekokonaisuuksiin kuuluvien liikenteiden maksimiautomäärä on teoreettinen arvio. Liikennekokonaisuudet muodostuvat usein eri liikennöitsijöiden vuoroista eikä yhden liikennöitsijän kyseen ollessakaan tämä välttämättä rakenna autokiertojaan yksinomaan valittuihin liikennekokonaisuuksiin kuuluvista vuoroista. Tämän vuoksi jokainen liikennekokonaisuus on jollain tapaa suunniteltava ennen sen kilpailuttamista. Nykyiset vuorot eivät sellaisenaan kelpaa liikennekokonaisuuden asiakirjojen liitteiksi. Vaikka käyttöoikeussopimuksessa on suunnitteluvastuu liikennöitsijällä, tilaajan tulee tarjouspyynnössään osata määrittää sellaiset palvelutaso- ja aikatauluvaatimukset, että niille saadaan rakennettua operatiivisesti ja kustannustehokkaasti toimivat autokierrot. Liikennekokonaisuuden järjestämisen hinta vaihtelee hyvin paljon sen mukaan, kuinka tehokkaasti se voidaan liikennöidä, vaikka liikennöitsijällä ei olisi mitään muuta liikennettä hoidettavanaan. Kuvauksissa tehokkaalla autokierrolla tarkoitetaan autolle räätälöityä mahdollisimman "tehokasta työpäivää". Liikennöitsijän tehtävänä on rakentaa autokierroista kuljettajilleen työvuorot, jotka täyttävät työaikalain edellyttämät vaatimukset. Simo-Kemi Simo-Kemi yhteysvälillä liikenne koostuu sekä seutuliikenteestä kuntakeskusten välillä että kauempaa saapuvasta / suunnittelualueen läpi liikennöivästä liikenteestä, jotka tulee sovittaa yhteen yhdeksi kokonaisuudeksi. Seutuliikenne on lähes kokonaan yhdessä siirtymäajan liikennöintisopimuksessa (500866), joka päättyy 30.6.2014. Lisäksi seutuliikenteestä on kolme (3) ostosopimusta, jotka kaikki päättyvät 31.12.2014. Suunnittelualueen läpi ajavaa liikennettä on yhteysvälillä lisäksi kahdessa siirtymäajan liikennöintisopimuksessa (500797 ja 500814), jotka päättyvät vuosina 2018-2019. 2014 päättyvien sopimusten mukaiset aikataulut edellyttävät enimmillään talviarki-iltapäivänä jopa kolmea autoa. 120 min autokierrolla kahdella autolla saavutetaan tunnin vuoroväli, minkä voidaan arvioida riittävän myös tärkeimpinä liikennöintiaikoina. 120 minuutin autokierto mahdollistaa myös esimerkiksi Kemissä reitin jatkamisen Kivikon oppilaitoksille. Ns. hiljaisina aikoina riittänee yksikin auto (kahden tunnin vuoroväli).

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA 26 Seutulippumatkojen määrä, pendelöintitiedot, 2. asteen opiskelijoiden vastaanottamat opiskelupaikat ja joukkoliikennematkan ajallinen pituus suhteessa henkilöautolla tehtävään antavat viitteitä siitä, että joukkoliikenteelle on kysyntää etenkin tärkeimpinä liikennöintiaikoina, mutta itsekannattavasti koko liikennekokonaisuuden liikenne ei todennäköisesti tule toimimaan. Liikennettä hoidetaan nykyisin suurimmalta osin siirtymäajan liikennöintisopimuksilla, joten kokonaiskustannusten voidaan arvioida olevan kohtuullisia. Ostoliikenteiden ilmoitetut lipputulot ovat kuitenkin pienet, alle 0,30 e/km. Liikennekokonaisuus edellyttää ennen kilpailuttamista pienimuotoisen tarkastelun, jossa tarkistetaan palvelutasotavoitteet ja optimoidaan teoreettiset autokierrot valitulle reittipohjaiseen käyttöoikeussopimukseen perustuvalle liikennekokonaisuudelle. Tavoitteena on, että vilkkaimpana aikana liikennekokonaisuus sitoisi vain kaksi autoa. Taulukko 9. 2014-2015 päättyvät sopimukset yhteysvälillä Simo-Kemi SIIRTYMÄ LIIKENTEENHARJOITTAJA REITTI VRO SUNTA LÄHTÖ PERILLÄ KM PÄÄTTYY 500866 VELJEKSET SALMELA OY KEMI-MAKSNIEMI KOULPV M 1250 1305 13 30.6.2014 500866 VELJEKSET SALMELA OY L-PKS-KEMI LAS-SIMO M-P+ M 0950 1035 32 30.6.2014 500866 VELJEKSET SALMELA OY SIMO-KEMI M-P+ M 1135 1205 26 30.6.2014 500866 VELJEKSET SALMELA OY KOULPV M 1430 1505 29 30.6.2014 500866 VELJEKSET SALMELA OY M-P+ M 0910 0945 32 30.6.2014 500866 VELJEKSET SALMELA OY M-P++ M 1300 1335 32 30.6.2014 500866 VELJEKSET SALMELA OY M-P+ M 0700 0745 32 30.6.2014 500866 VELJEKSET SALMELA OY M-P+ M 0645 0710 27 30.6.2014 500866 VELJEKSET SALMELA OY KOULPV P 1410 1440 32 30.6.2014 500866 VELJEKSET SALMELA OY M-P P 1520 1545 27 30.6.2014 500866 VELJEKSET SALMELA OY M-P+ P 0725 0800 28 30.6.2014 500866 VELJEKSET SALMELA OY M-P+ P 0900 0925 27 30.6.2014 500866 VELJEKSET SALMELA OY M-P+ P 0925 1000 32 30.6.2014 500866 VELJEKSET SALMELA OY M-P+ P 1525 1600 32 30.6.2014 500866 VELJEKSET SALMELA OY M-P P 1815 1850 32 30.6.2014 500866 VELJEKSET SALMELA OY SIMO-SIMONKYLÄ-KEMI M-P+ M 1200 1240 32 30.6.2014 OSTO 7876 VELJEKSET SALMELA OY SIMO-KEMI M-P+ M 1610 1645 32 31.12.2014 7877 VELJEKSET SALMELA OY SIMO - KEMI M-P+ M 0815 0850 28 31.12.2014 501878 K. HEKKANEN OY SIMO-KEMI M-P+ M 1520 1555 32 31.12.2014 Kemi-Tornio Kemi-Tornio yhteysvälillä liikenne koostuu sekä seutuliikenteestä kuntakeskusten välillä että kauempaa saapuvasta / suunnittelualueen läpi liikennöivästä liikenteestä, jotka tulee sovittaa yhteen yhdeksi kokonaisuudeksi. Seutuliikenne on kolmessa siirtymäajan liikennöintisopimuksessa (500800, 500856 ja 500858), joista yksi päättyy 30.6.2014 ja muut vuosina 2017 ja 2019. Moottoritietä hyödyntävä liikenne sisältyy pääsääntöisesti 2019 päättyvään sopimukseen. ELYkeskuksen ostosopimuksia seutuliikenteestä ei ole. Suunnittelualueen läpi ajavaa liikennettä on yhteysvälillä kahdessa siirtymäajan liikennöintisopimuksessa sekä kolmessa ostosopimuksessa. 2014 päättyvän siirtymäajan sopimuksen mukaiset aikataulut edellyttävät talviarkiaamuna neljää autoa. Tehokkaalla autokierrolla (90 min) kolmella autolla saavutetaan puolen tunnin vuoroväli, minkä lisäksi neljäs auto toimii ns. lisäautona palvellen tarpeen mukaan mm. koulukuljetuksia tai muita tarpeita/reittejä. Hiljaisemman kysynnän aikaan riittää vähäisempikin tarjonta, jolloin kahdella autolla saavutetaan tunnin vuoroväli ja yhdellä kahden tunnin vuoroväli. Liikennekokonaisuudessa on paljon potentiaalia seutulippumatkojen ja työmatkapendelöinnin perusteella, mikä tarjoaa mahdollisuuden keskitasoisen liikennetarjonnan syntymiselle. Kemi-Tornio liikennekokonaisuus on suuri kokonaisuus, joka edellyttää liikennekohdekohtaisen suunnitelman laatimista jo senkin vuoksi, että nykyinen liikenne perustuu osaltaan kahden liikennöitsijän reviiriajatteluun eikä sitä välttämättä ole optimaalisimmalla tavalla rakennettu. Liikenne ajaa yhteysvälillä useampaa reittiä ja kullekin reitille tai niiden varren taajamille tulee määritellä tavoitteellinen ja tehokkaisiin autokiertoihin soveltuva palvelutaso liikenteen kilpailuttamista varten. Suun-