Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013



Samankaltaiset tiedostot
Maatalouden kuormittamien jokien jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta. Jarmo Linjama MaaMet-seminaari

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä Mittausraportti

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Maija Taka Pienvesitapaaminen

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vesiensuojelukosteikot

Hulevesien laadun hallinta

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Biohiili ja ravinteet

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

KUIVASTENSUO Sijainti

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Nykyiset mittaukset ja vaatimukset droneilla tehtäville vedenlaatumittauksille luonnonvesissä

Tutkimustodistus Projekti: /10

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

TASO-mittausasemien kalibrointi

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

JatkuvaLaatu valtakunnallisen mittausverkoston suunnittelu jatkuvatoimisille vedenlaatumittauksille

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1195/BollBeha), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Leif Helander

Sameus ph Kokonaiskloori. KMnO4 pmy/ml pmy/ml pmy/100 ml FTU mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l <0,2 7,0 1,0 0,25 0,76 3,0 3,1 0,22

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

äärä ja laatu Suomessa

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

joten ei E-colia AMMONIUM * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 AMMONIUM-TYPPI * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 HAJU

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Testausseloste. Sieniojanharjun VO. N.ottopaikka: Sieniojanharju vo P-koord: I-koord: Koordinaatisto: ETRS-TM35FIN

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

HULE- JA VUOTOVESITUTKIMUKSIA ETELÄ-SAVOSSA

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI

D Dräger Suomi Oy Huoltaja- ja käyttäjäkurs sit 2015

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Transkriptio:

Laitteistojen asennus ja huolto Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013

Vartin verran mm. seuraavista Pienten valuma-alueiden taustaa Mitä mitataan Anturin valinta Paikan valinta Asennus Huolto

Pienten valumaalueiden verkko Perustettu 1958-1962 Vanhimmat 1930-luvulla Tavoitteena mitata valuntaa maa-alueilta kattavasti erilaisissa oloissa (ilmasto, maankäyttö, maaperä, kaltevuus )

Pinnankorkeushavainnot käytännössä automatisoitu Pinnankorkeus patoaltaassa [cm] + purkautumiskäyrä virtaama [m 3 /s tai l/s] valunta valuma-alueelta [l/s/km 2 ]

Laatuhavaintojen merkitys kasvaa jatkuvasti valunta [l/s/km 2 ] + pitoisuudet [mg/l] kuormitus valuma-alueelta [kg/ha/v] Löytäneenoja, Kokemäki Huopakinoja, Pattijoki

Perinteiset laatuhavainnot Tiheä näytteenotto (10-40 krt/v) 13 alueelta Automaattisia näytteenottimia muutamalla alueella

Laatuhavainnot, mitä analysoidaan/mitataan? Pienten valuma-alueiden seurantaohjelma: Johtokyky, ph, alkaliteetti, sameus, kiintoaine, PO 4 -P, Tot-P, Tot-N, NO 3 -N, NH 4 -N, Ca, Mg, Na, K, SO 4, Cl, DOC, Fe, Mn, F, Al Näistä (mahdollisesti) automatisoitavissa johtokyky, ph, sameus, NO 3 -N, DOC

Mittauspaikan valinta Edustavuus Asennussyvyys Jäätyminen ja jäänlähtö Ilkivalta Verkkovirta Rakennuslupa Kiinteä/liikuteltava asema Kulkuyhteydet Paikan raivaus

Anturin valinta Mitä mitataan Olosuhteet (valo, ravinteet ) Budjetti Paineilmaputsaus, pyyhkijä, ei automaattipuhdistusta? Photo: Lippo Sundberg, MTT

Automaattiantureita usealla mittapadolla Esim. Savijoki S::can 12.6.07 alkaen Nitraatti, sameus, pinnankorkeus, veden ja ilman lämpötilat

Erilaisia asennustapoja Betonilaatta pohjassa Kierretankojen varassa Kuva VARELY

Savijoki, rosteriputki laiturin päässä Huolto helppoa Anturin asento ja syvyys säädettävissä Johdot turvassa

Teeressuonoja Rosteriputken päässä mittalaitekopin alla Valolta suojaus mahdollista Jäätymisvaara pienempi Kuvat Yrjö Kivinen

Vantaanjoki, Pitkäkoski Haastava paikka, anturi pitkän teräsputken päässä Kuvat Sirkka Tattari

Vantaanjoki, Pitkäkoski Kuvat Sirkka Tattari Kuvat Sirkka Tattari

Laajoki, Mynämäki Mittaus kerran tunnissa, lähetys kerran päivässä NO3-N, TURB, DOC, w, Tw Verkkovirta + akkuvarmennus Paineilmapuhdistus

Laajoki, Mynämäki Teräsputkiasennus laiturin päässä Anturi ylös talveksi Jäänlähtö

Laitteiden huolto kaiken perusta Suunniteltu huolto-ohjelma josta pidetään kiinni Antureiden puhdistus riittävän usein Antureiden kalibrointi Aseman toiminnan tarkistus Vertailunäytteiden haku Huoltokäyntien mahdollisimman tarkka dokumentointi

Talvisuojausta Esim 10 cm finnfoam ja reilusti lunta päälle suojaa jäätymiseltä hyvin Kuva: VARELY Kuvat: J. Linjama

Anturin puhdistus talvella työlästä mutta välttämätöntä Kuvat: VARELY Helmi Kotilainen VARELY

Kesällä huollon tarve korostuu

Automaattilaitteiden ongelmia akkuongelmat modeemin hyytyminen heikko kenttä loggerin hyytyminen datan (esim. tekstiviestit) häviäminen Syken laitteiden data tulee suoraan Sykeen eli erillistä datapalvelua ei ole ohjelmavirheet

Automaattilaitteiden ongelmia anturin rikkoontuminen harvinaista anturin likaantuminen tai jäätyminen pysyvä ongelma kompressorin rikkoutuminen ilkivalta ukkonen eläimet (majavat, hiiret, ampiaiset, kotilot )

Yhteenvetoa: Mittauspaikka valittava huolella (edustavuus, jäätyminen, likaantuminen, jäänlähtö, ilkivalta ) Anturi valittava kohteen mukaan Säännöllinen kalibrointi ja huolto äärimmäisen tärkeää Vesinäytteitä tarvitaan edelleen (antureiden kalibrointi, mallit, kaukokartoitus, viralliset pitoisuudet) Datan virheenkorjauksessa asennus ja huolto ykkösasemassa (?) Helmi Kotilainen VARELY 24

Roskia sameusanturin linssissä Sameus ja nitraatti 14.-30.8.2007 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 14.8.2007 15.8.2007 16.8.2007 17.8.2007 18.8.2007 19.8.2007 20.8.2007 21.8.2007 22.8.2007 23.8.2007 24.8.2007 25.8.2007 26.8.2007 27.8.2007 28.8.2007 29.8.2007 30.8.2007 FTU alkup FTU alkup NO3 mg/l 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0

Datan korjaus helppoa filtteröimällä Sameus ja nitraatti 14.-30.8.2007 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 14.8.2007 15.8.2007 16.8.2007 17.8.2007 18.8.2007 19.8.2007 20.8.2007 21.8.2007 22.8.2007 23.8.2007 24.8.2007 25.8.2007 26.8.2007 27.8.2007 28.8.2007 29.8.2007 30.8.2007 FTU 3havmin FTU 3havmax NO3 mg/l 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0

Jatketaan juttua jarmo.linjama@ymparisto.fi p. 0400-148825