AUDIT-TESTI VÄLINE ALKOHOLIN RISKIKULUTUKSEN TUNNISTAMISEEN KIRURGISESSA HOITOTYÖSSÄ

AUDIT-TESTI VÄLINE ALKOHOLIN RISKIKULUTUKSEN TUNNISTAMISEEN KIRURGISESSA HOITOTYÖSSÄ Mitra Korpela Hanne Väyrynen Opinnäytetyö, Kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulu Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK)

TIIVISTELMÄ Korpela, Mitra ja Väyrynen, Hanne. AUDIT-testi väline alkoholin riskikulutuksen tunnistamiseen kirurgisessa hoitotyössä. Oulu 2009, 61 s., 7 liitettä. Diakoniaammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu. Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto; Sairaanhoitaja AMK Terveyden edistäminen kirurgisessa hoitotyössä sisältää hoidon ja kuntoutuksen lisäksi terveyden ylläpidon ja terveysriskien ehkäisemisen. Terveysriskejä aiheuttavaan alkoholin riskikulutukseen voidaan vaikuttaa varhaisella puuttumisella. Kasvava alkoholin suurkulutus ja alkoholihaitat edellyttävät sairaanhoitajilta alkoholin riskikuluttajan tunnistamista ja hoitoa sairastuvuuden, syrjäytymisen ja huonoosaisuuden ehkäisemiseksi. AUDIT-testin avulla alkoholin riskikulutuksen tunnistaminen on helppoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien kokemuksia AUDIT-testin käytöstä kirurgisen potilaan hoitotyössä. Opinnäytetyön tehtävänä oli saada tietoa AUDITin käyttöönottotilanteista, alkoholiin liittyvästä ohjauksesta sekä kirjaamisesta. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla kirurgisen vuodeosaston sairaanhoitajilta, jotka toteuttivat AUDIT-testin potilaille 21.1. 27.2.2009 välisenä aikana. Havaintoyksiköiksi muodostuivat AUDIT-testin käyttöönottotilanteet (N=43). Kyselylomakkeen perustana toimivat aikaisemmat AUDITin käyttöönottoon liittyvät tutkimukset. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS 16.0 for Windowsohjelmalla. Aineiston tulokset on kuvattu frekvenssi- ja prosenttijakaumilla taulukoissa, kuvioissa ja tekstissä. Osastolla olevien potilaiden traumojen taustana on usein terveyttä uhkaava riskitekijä, kuten alkoholi. Käyttöönottotilanteissa kävi ilmi, että potilaan alkoholitottumuksia havainnoitiin enimmäkseen ulkoisen olemuksen ja fyysisten oireiden perusteella. Tulosten perusteella valmiudet ohjata potilasta alkoholinkäytön suhteen jatkohoitoon koettiin huonoksi tai valmiuksia ei osattu arvioida. Tuloksista kävi myös ilmi, että AUDIT-tulos tulisi merkitä selkeästi potilastietojärjestelmään ja sen rinnalla olisi hyvä tarjota muuta ohjausmateriaalia. Aiempien tutkimusten perusteella ja tämän tutkimuksen valossa voidaan tehdä suositus AUDITin käyttöönotosta Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgisella vuodeosastolla. ASIASANAT: AUDIT, alkoholin riskikulutus, suurkulutus, varhainen puuttuminen, kirurginen hoitotyö, terveyden edistäminen

ABSTRACT Korpela, Mitra and Väyrynen, Hanne. The AUDIT test, a method for recognizing risk consumption of alcohol at surgical nursing. Oulu 2009,61 p.,7 appendices. Language: Finnish. Diaconia- University of Applied Sciences, Diak Oulu. Degree Programme in Nursing. Degree: Nurse In addition to normal treatment and rehabilitation, the promotion of good health in surgical nursing also includes health maintenance and prevention of health risks. Early intervention can have an impact on harmful drinking which could cause health risks. Excessive alcohol consumption and harms of alcohol use require nurses to recognize and treat risk consumers of alcohol in order to prevent sickness and alienation. It is easy to recognize hazardous drinking with the help of the AUDIT test. The purpose of this thesis was to map the experiences of nurses about the situations regarding the introduction of the AUDIT test. The aim of this thesis was to get information of the factors related to the introduction of the AUDIT test, the execution of guidance and documentation of alcohol use on the surgical ward. The thesis was made as a quantitative study. The data for the study were collected with a questionnaire from the nurses of the surgical ward who carried out the test to patients between 21 st of January and 27 th of February 2009. The introduction situations of the AUDIT test formed the observational units (N=43). As a basis to the questionnaire were prior studies related to the AUDIT test. The data was analyzed with statistical methods using the SPSS 16.0 for Windows program. The results are depicted as percentages and frequencies in charts and patterns and also as plain text. Some kind of a risk factor, such as alcohol, is often in the background for the traumas of the patients on the ward. It was often found out in the introduction situations that the alcohol habits of the patients were often observed mostly on the appearance and physical symptoms of the patient. Based on the results the readiness of guiding the patient to follow-up treatment was seen as poor or the readiness could not be estimated at all. The results also indicated that the result of the AUDIT test should be clearly documented on the patients medical record and that the patient should be offered further guidance material Based on this and the prior studies, a recommendation of the use of AUDIT on the surgical ward of Oulu University Hospital can be made. KEYWORDS: AUDIT, risk consumption of alcohol, excessive alcohol consumption, early intervention, surgical nursing, promotion of health

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT... 3 SISÄLLYS... 4 JOHDANTO... 6 2 ALKOHOLIN SUURKULUTUS JA TERVEYS... 8 2.1 Alkoholin suurkulutus Suomessa... 8 2.2 Alkoholipoliittisia ohjelmia Suomessa... 9 2.3 Alkoholin vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin... 10 2.4 Alkoholin riskikuluttajan tunnistaminen terveydenhuollossa... 11 3 VARHAINEN PUUTTUMINEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN KIRURGISESSA HOITOTYÖSSÄ... 13 4 VARHAINEN PUUTTUMINEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN... 15 4.1 Terveyden edistäminen ja varhainen puuttuminen Suomessa... 15 4.2 AUDIT - väline varhaiseen puuttumiseen... 16 4.3 AUDITin kirjaaminen potilastietojärjestelmään... 18 5 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 20 6 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN... 21 6.1 Opinnäytetyön menetelmä ja aineiston keruu... 21 6.2 Kyselylomakkeen laatiminen... 21 6.3 Hoitajien perehdytys... 23 6.4 Aineiston analysointi... 24 6.5 Opinnäytetyön eettisyys... 24 7 OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSTULOKSET... 26 7.1 AUDITin käyttöönottoon liittyvät tekijät kirurgisella vuodeosastolla... 26 7.2 Alkoholin käyttöön liittyvän ohjauksen toteuttaminen kirurgisella vuodeosastolla... 31 7.3 Alkoholin käyttöä koskevien tietojen kirjaaminen potilastietojärjestelmään... 34

8 POHDINTA... 35 8.1 Yhteenveto tuloksista ja johtopäätökset... 35 8.2 Luotettavuus... 37 8.3 Tutkimuksen merkitys ja ajankohtaisuus... 39 8.4 Suositus AUDIT- testin käytöstä kirurgisella vuodeosastolla... 41 LÄHTEET... 42 LIITTEET... 49 Liite 1: Saatekirje Sairaanhoitajalle... 49 Liite 2: Saatekirje Potilaalle... 50 Liite 3: Kyselylomake Sairaanhoitajille... 51 Liite 4: AUDITtiin liittyviä tutkimuksia Suomessa... 55 Liite 5: Sopimus opinnäytetyöstä... 57 Liite 6: Tutkimuslupahakemus... 58 Liite 7: AUDIT... 59

JOHDANTO Arvion mukaan Suomessa on 300 000-500 000 alkoholin suurkuluttajaa, joista suurin osa on työikäisiä. Vuonna 2006 alkoholista johtuvat syyt olivat työikäisten yleisin kuolinsyy. Epäterveelliset elämätavat ja alkoholin suurkulutus ovat useammin nähtävissä alemmissa sosiaalisissa asemissa. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin & Palosuo 2007, 25; Tilastokeskus 2007.) Suomessa alkoholin suurkulutuksella on yhteiskunnallisia, kansanterveydellisiä ja sosiaalisia haittoja, puhumattakaan yksilön ja perheen hyvinvoinnista. Terveyserot syntyvät siitä, että aineelliset, tiedolliset, sosiaaliset ja kulttuuriset voimavarat eivät jakaudu kaikille tasaisesti. Varhaisella puuttumisella pyritään näiden terveyserojen kaventamiseen vaikuttamalla niihin ryhmiin, joilla on eniten terveysriskejä, köyhyyttä ja syrjäytymistä. Terveyden edistäminen onnistuu vasta kun nähdään huono-osaisuuteen liittyvät riskit ja asenteet, sekä huolehditaan tasa-arvoisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006a; STM 2008a.) Kirurgisen vuodeosaston hoitajat haastetaan vastaamaan terveyden edistämisen haasteisiin, sillä potilaiden traumojen taustalla on usein terveyttä uhkaavia riskitekijöitä, esimerkiksi alkoholin suurkulutusta. Sairaanhoitajan on tunnettava päihteidenkäyttöön liittyvät oireet ja niiden hoitaminen sekä hallittava liitännäissairauksien hoito. Päihteidenkäyttäjä on tarvittaessa osattava ohjata jatkohoitoon kunnan-, yksityisen- tai kolmannen sektorin palveluihin. (Havio & Holmberg 2009.) Kirurgisen hoitotyön tarkoitus on sairauksien parantaminen, kärsimysten lievittäminen ja terveyden edistäminen, joten sairaanhoitajan on osattava hoitaa murtuneen jalan lisäksi myös taustalla olevaa riskikäyttäytymistä. (Holmia, Murtonen, Myllymäki & Valtonen 2004, 16 24; Pyykkö 2009.) Opinnäytetyön aihe valittiin päihdetyön ajankohtaisuuden ja merkittävyyden vuoksi. Useat tahot eri toimintaohjelmineen ovat tarttuneet kasvavaan päihdeongelmaan, eikä sairaanhoitajan merkitystä toimintaohjelmien ja varhaisen puuttumisen toteuttajana voida vähätellä. Moniammatillinen yhteistyö eri instanssien välillä on tarkoituksenmukaista.

7 AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) on WHO:n (World Health Organisation) kehittämä yksinkertainen strukturoitu lomaketesti liiallisen alkoholinkäytön seulontaan. AUDITtia on testattu Suomen perusterveydenhuollon kentällä, mutta ei erikoissairaanhoidossa. AUDIT on luotettava ja tehokas menetelmä riskikulutuksen tunnistamisessa, mutta sen käyttöönotossa on ollut ongelmia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien kokemuksia AUDIT-testin käyttöönottotilanteista. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa AUDIT- testin käyttöön liittyvistä tekijöistä, alkoholiin liittyvän ohjauksen toteutuksesta sekä kirjaamisesta kirurgisella vuodeosastolla. Tutkimustulosten avulla voidaan laatia suositus kirurgiselle vuodeosastolle AUDIT-testin käytöstä varhaisen puutumisen välineenä alkoholin riskikäytön vähentämiseksi. Opinnäytetyön hakusanoina käytimme: Alcohol, AUDIT, validation of AUDIT, miniintervention, brief intervention, mini-interventio, alkoholi ja terveydenhuolto, riskikulutus, suurkulutus, terveyden edistäminen, varhainen puuttuminen. Kirjallisuushakuja tehtiin Google ja Google scholar, Cochrane, Cinahl, Pubmed ja Ohtanen tietokannoista sekä Nelli-portaalista.

8 2 ALKOHOLIN SUURKULUTUS JA TERVEYS 2.1 Alkoholin suurkulutus Suomessa Suomessa liiallinen alkoholin käyttö on merkittävä terveysuhka. Alkoholin kulutus on Eurooppalaista keskitasoa, mutta runsas kertakulutus on keskeinen ongelma. Humalahakuisella juomisella on kansanterveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. (STM 2006a.) Arvion mukaan Suomessa on 300 000-500 000 alkoholin suurkuluttajaa. Noin joka viides mies- ja joka neljästoista naispotilas on alkoholin suurkuluttaja. Suurin osa alkoholin suurkuluttajista on työikäisiä. Tilastokeskuksen mukaan alkoholista johtuvat syyt olivat työikäisten yleisin kuolinsyy vuonna 2006. (Tilastokeskus 2007.) Alkoholin suurkulutus ja muut epäterveelliset elintavat ovat yleisempiä alemmissa sosiaalisissa asemissa, kuin ylemmissä sosiaalisissa asemissa olevilla (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin & Palosuo 2007, 25). Terveyserot syntyvät monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta, sillä aineelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset voimavarat eivät jakaudu yhteiskunnassa tasan. Sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja voidaan vähentää yhteiskuntapoliittisilla päätöksillä ja toimilla. (STM 2008a.) Alkoholin suurkulutus tarkoittaa riskikulutusrajan ylittymistä säännöllisessä alkoholin käytössä. Miesten riskikulutuksen rajana pidetään 24 annosta ja naisten 16 alkoholiannosta viikossa. Kertakäytön ylärajana on miehillä seitsemän annosta ja naisilla viisi. Yksi annos sisältää 12g alkoholia ja voi olla esimerkiksi yksi pullo olutta. Suomessa miesten riskiraja on 40 g/vrk ja naisilla 20 g/vrk, mutta jo 25 g vuorokausiannos lisää sairastumisvaaraa. (Käypä hoito 2005.) Matkustajatuonnin vapautumisesta aiheutuvat paineet alkoholiveron ja hintatason alentamiseen pahentavat alkoholiongelmaa Suomessa. Alkoholin kulutuksen kasvu ja alkoholin aiheuttamien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen lisääntyminen kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta. (Käypä hoito 2005; STM 2001.) Alkoholin aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat satoja miljoonia euroja ja näistä kustannuksista iso osa näkyy terveydenhuollon menoissa (Mellin, Vihmo & Österberg 2006, 3).

9 2.2 Alkoholipoliittisia ohjelmia Suomessa Alkoholipolitiikalla tarkoitetaan sellaisia julkisen vallan toimia, joilla pyritään ehkäisemään sosiaalisia, terveydellisiä sekä yhteiskunnallisia alkoholin aiheuttamia haittoja. Alkoholipoliitisia keinoja ovat alkoholin verotuksen nostaminen, alkoholin mainonnan rajoittaminen, alkoholin vähittäismyynnin monopolisoiminen, alkoholijuomien myyntiaikojen rajoittaminen, rattijuopumuksen vastaisen työn tehostaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen tehostaminen. Alkoholipolitiikan toimintatavoista merkittäviä tämän opinnäytetyön kannalta on varhaisen puutumisen vakiinnuttaminen pysyväksi toimintamalliksi sekä ehkäisevän päihdetyön tehostaminen. Ehkäisemällä alkoholihaittoja saavutetaan kustannussäästöjä sekä lisätään hyvinvointia. (STM 2008a.) Suomessa on useita ohjelmia, jotka pyrkivät alkoholinkäytön vähentämiseen. Vuonna 2004 aloitetut hankkeet vastaavat vero- ja tuontimuutoksista johtuvaan alkoholin kulutuksen kasvuun. Alkoholin suurkulutuksen ehkäisyä on tutkittu pitkään, mutta tieteellisestä näytöstä huolimatta toiminta on juurtunut terveydenhuoltoon toivottua hitaammin. Hankkeiden tavoitteina on alkoholin käytön kysymisen ja miniintervention juurtuminen osaksi terveydenhuollon ammattilaisten rutiinitoimintaa. (Aalto ym. 2008, 1.) Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma tavoittelee työ- ja toimintakyvyn, terveyden, sairastavuuden ja kuolleisuuden välisten erojen kaventamista eri sosioekonomisissa väestöryhmissä. Yksi terveellisten elintapojen tukemiseen liittyvä toimenpide koskee alkoholihaittojen vähentämistä. Alkoholiveron korotuksen lisäksi kuntien tulee järjestää päihdepalvelut osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja sovittaa muut sosiaali- ja terveyspalvelut päihdepalvelujen kanssa saumattomasti yhteen. (STM 2008b, 17 18; 42 44.) Hallituksen vuonna 2003 käynnistämä alkoholiohjelma jatkuu vuosina 2008 2011. Alkoholiohjelma tähtää alkoholihaittojen vähenemiseen ja ehkäisyyn. Sen erityisenä tavoitteena on vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja lasten ja perheiden hyvinvoinnille, vähentää alkoholijuomien riskikäyttöä ja siitä aiheutuvia ongelmia sekä kääntää laskuun alkoholijuomien kokonaiskulutus. (STM 2008a.) Terveys 2015-

10 ohjelman tavoitteena on muun muassa alentaa nuorten työikäisten miesten vapaa-aikaan ja alkoholin käyttöön liittyvien väkivaltaisten kuolemien ja tapaturmien määrää (STM 2001). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008 2011 tavoittelee osallisuuden lisääntymistä ja syrjäytymisen vähenemistä, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntymistä ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumista sekä palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden paranemista ja alueellisten erojen vähentymistä (STM 2009). 2.3 Alkoholin vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin Pitkään jatkunut alkoholin käyttö vaikuttaa elintoimintoihin, psyykkiseen tasapainoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Alkoholi aiheuttaa ääreishermostovaurioita, mahavaivoja, maksasairauksia, kohonnutta verenpainetta, sydänlihassairauksia ja pikkuaivojen surkastumista. Suurkulutus kasvattaa aivoverenvuodon sekä useiden syöpien riskiä. Alkoholin suurkulutuksesta varhaisvaiheessa aiheutuvia fyysisiä haittoja voivat olla nopea, epäsäännöllinen sydämen syke, eteisvärinä, kohonnut verenpaine, lihastoiminnan liikavilkkaus ja hikoilu. (Käypä hoito 2005.) Alkoholi voi olla taustalla sukupuolielämän häiriöiden kohdalla (Seppä 2003, 60). Vuonna 2003 somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitojakson 7482: n päädiagnoosin kuten murtuman taustalla, oli suora yhteys alkoholiin. Hoitopäiviä, joissa alkoholi oli taustalla, kertyi 38 427. Sairauden taustalla vaikuttavan alkoholin aiheuttamia hoitojaksoja oli 2770. Vuonna 2003 alkoholin yhteyteen liittyviä somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksia on laskettu olevan 16,4 miljoonaa euroa. (Mellin, Vihmo & Österberg 2006, 13.) Alkoholin kertakulutusrajojen ylittäminen altistaa tapaturmille. Viikoittaisten riskirajojen ylitys kasvattaa riskiä saada fyysisiä ja psyykkisiä oireita, pahentaa sairauksia ja aiheuttaa alkoholiriippuvuutta. (Seppä 2003, 57.) Alkoholiriippuvuudelle eli alkoholismille on ominaista alkoholin jatkuva, usein toistuva tai pakonomainen käyttö riippumatta käytön aiheuttamista sosiaalisista tai terveydellisistä haitoista.

11 Alkoholismiin liittyy usein riippuvuuden kehittyminen, jolloin henkilön kyky sietää alkoholin vaikutuksia on kasvanut ja vieroitusoireita ilmenee alkoholin käytön lopettamisen jälkeisinä päivinä. Alkoholin aiheuttamat psyykkiset haitat ilmenevät ahdistuksena, levottomuutena ja masennuksena. (Huttunen 2008; Käypä hoito 2005.) Alkoholin käytön vaikutukset eivät ulotu pelkästään fyysisiin tai psyykkisiin oireisiin, vaan myös sosiaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin. Alkoholin liiallinen käyttö aiheuttaa sosiaalista syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. (Holopainen 2003, 265.) Aikuisiän terveyskäyttäytyminen juontaa juurensa nykyisiä elinoloja ja sosiaalista asemaa edeltäviin elämänvaiheisiin yksilöä ja koko perhettä koskettaen. Huonoille sosiaalisille elinoloille altistuminen lapsuudessa tai niistä seuranneet elinolot aikuisuudessa voivat johtaa heikentyneeseen terveydentilaan ja terveyttä vaarantavaan käyttäytymiseen. Ongelma on laaja-alainen, sillä lapsuuden elinolot ja huonot sosiaaliset suhteet ennustavat nuorten aikuisten alkoholin suurkulutusta. (Kestilä 2008, 7-8; Niemelä 2008, 4.) 2.4 Alkoholin riskikuluttajan tunnistaminen terveydenhuollossa Vuonna 2007 julkaistussa Varhaisvaiheen päihdehoitotyö perusterveydenhuollossa - alkoholin suurkulutus hoitotyön haasteena - tutkimuksessa selvitettiin miten hoitajat tunnistavat työssään alkoholin suurkuluttajan. Lisäksi selvitettiin, mitä menetelmiä ja työvälineitä hoitajat käytettävät ja mitä he tekevät kun alkoholin suurkuluttaja on tunnistettu. Tutkimustulosten mukaan alkoholin suurkulutusta arvioitiin muun muassa alkoholin hajun avulla ja ulkoisen habituksen perusteella. Tunnistamisessa käytettiin psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen voinnin havainnointia. Hoitajan kokemus ja vaisto auttoivat tunnistamaan alkoholin suurkuluttajan. Henkilökunnan mielestä tunnistamista vaikeuttivat muun muassa kohtaamistilanteen lyhyys, osaamisen puute sekä oman roolin epäselvyys. Tutkimukseen osallistuvat hoitajat tunnistivat suurkuluttajia pitkälti ulkoisten tunnusmerkkien avulla. Huonosti hoidettu ihottuma, turpeat korvasylkirauhaset, rikkinäiset hampaat tai huono suuhygienia saattavat olla varhaisvaiheen suurkuluttajan ulkoisia tunnusmerkkejä. Alkoholin riskikulutus ei kuitenkaan aina näy ulospäin varhaisessa vaiheessa. (Behm, Pietilä & Kankkunen 2007; Käypä hoito 2005.)

12 Veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus voi olla paras suurkulutuksen mittari nuorilla työikäisillä vammapotilailla. Alkoholismidiagnoosi on todennäköinen, jos potilaan veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus on vastaanottotilanteessa yli 1, jos alkoholipitoisuudeksi todetaan yli 3 tai jos pitoisuus on ollut yli 1.5 ilman päihtymyksen merkkejä. Punasolujen keskitilavuus (MCV) seerumin glutamyylitransferaasi (GT) ja seerumin niukkahiilihydraattinen transferriini (CDT) ovat merkkejä alkoholin suurkulutuksesta. MCV:n on todettu olevan suurentunut 48 90 %: lla alkoholiongelmaisista, mutta varhaisessa vaiheessa suurkulutuksen toteamisessa MCV ei ole yhtä herkkä kuin GT tai CDT. Noin 70 %:ia suurentuneista GT-arvoista selittyy alkoholin suurkulutuksella. CDT toteaa herkästi alkoholismin, mutta varhaisen suurkulutuksen toteamisessa se on herkkyydeltään vain GT:n veroinen (noin 30 %: ia). CDT ja GT ovat yhtä hyviä alkoholismin toteamisessa ja yhtä huonoja suurkulutuksen varhaisessa toteamisessa. Laboratoriokokeissa alkoholismi näkyy herkästi, mutta suurkulutuksen varhaisen vaiheen tunnistamisessa niiden merkitys on vähäinen. (Käypä hoito 2005.)

13 3 VARHAINEN PUUTTUMINEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN KIRURGISESSA HOITOTYÖSSÄ Voidaan olettaa, että kuten tehohoitopotilaiden, myös kirurgisten potilaiden sairauksien taustalta löytyy terveyden syntymistä, turvaamista ja ylläpitämistä uhkaavia riskitekijöitä. Potilaiden elintavat, valinnat, arjen olosuhteissa ja vuorovaikutuksessa tapahtuneet muutokset sekä syrjäytyminen voivat aiheuttaa näitä riskitekijöitä. Nämä tekijät aiheuttavat elintoimintoja uhkaavia sairauksia, altistavat mielenterveysongelmille ja erilaisille elämän kriiseille, lisäävät tapaturmariskiä ja itsetuhoista käyttäytymistä. (Pyykkö 2009.) Alkoholin käytön on todettu olevan merkittävästi altistava tekijä tapaturmille, ja varsinkin humalahakuinen juominen ja runsas kertajuominen lisäävät tapaturmien yleisyyttä. Noin puolet kaikista aivovammoista syntyy alkoholin vaikutuksen alaisena ja lähes yhtä suurella määrällä vamman saaneista on päihdetaustaa. (Impinen, Lunetta & Lounamaa 2008; Kiiskinen, Vehko, Martikainen, Natunen & Aromaa 2008, 30; 37.) Kirurgisessa hoitotyössä toteutettu alkoholin käytön varhainen puuttuminen tarkoittaa ongelmiin puuttumista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tai ennaltaehkäisevästi, ennen kuin ongelmat ovat suuria. Alkoholin varhaiseen riskikulutukseen puuttumisen tulisi olla näyttöön perustuvaa. Pelkkä hyväksi havaittu toimintamalli ei riitä, vaan on osattava etsiä parasta ja ajankohtaisinta, alkoholin riskikulutusta koskevaa tutkimustietoa ja pystyttävä arvioimaan sen soveltuvuutta ja merkitystä omassa työssä. (Ahonen, Karjalainen-Jurvelin, Ora-Hyytiäinen, Rajalahti & Saranto 2007, 186; STM 2003, 14; 36, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009.) Kirurgisen hoitotyön tarkoituksena on pyrkiä edistämään ihmisen terveyttä, parantamaan sairauksia ja lievittämään kärsimyksiä. Terveyden edistäminen kirurgisessa hoitotyössä sisältää hoidon ja kuntoutuksen lisäksi terveyden ylläpidon ja terveysriskien ehkäisyn. Varhaisella puuttumisella ja ohjauksella voidaan vaikuttaa terveysriskejä aiheuttaviin elämäntapoihin. (Hallila 1999, 12; Pyykkö 2009.) Laadukas ohjaus ei ole ainoastaan sairaudenhoitoa, vaan potilaan hoitamista kokonaisvaltaisesti. Ohjauksen tavoitteena on esimerkiksi tapaturman hoidon ja kuntoutuksen lisäksi asenteiden ja käyttäytymisen muutoksen edistäminen sekä selviytymiskyvyn ja

14 elämänlaadun parantaminen. (Kääriäinen 2007, 109; 122.) Sairaanhoitajan ammatillisuuteen kuuluu omistautuminen väestön laadukkaalle terveyden edistämiselle, terveyshaittojen ehkäisemiselle sekä sairauksien hoidolle. Alkoholin käytön varhainen puuttuminen, alkoholihaittojen tunnistaminen, puheeksi ottaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus kuuluvat sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin. (Havio & Holmberg 2009.) Jokaisen sairaanhoitajan osaamiseen kuuluu näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttaminen.. (Ahonen, Karjalainen-Jurvelin, Ora-Hyytiäinen, Rajalahti & Saranto 2007, 186.)

15 4 VARHAINEN PUUTTUMINEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN 4.1 Terveyden edistäminen ja varhainen puuttuminen Suomessa Alkoholiongelmien ehkäisyä, varhaista toteamista ja varhaista puuttumista terveydenhuollossa on tärkeää lisätä (STM 2008a). Alkoholin käytöstä pitäisi kysyä rutiininomaisesti ja sen tulisi olla osa asiakastyötä kaikkien asiakkaiden kohdalla. Mikäli alkoholi otetaan puheeksi vain niiden kanssa, joita todennäköisimmin pidetään alkoholiongelmaisina, jää suurin osa liikaa juovista varhaisen puuttumisen ja terveyden edistämisen ulottumattomiin. Monet reilusti riskikulutuksen rajan ylittävät olevat eivät ole tietoisia, että omat juomatottumukset ylittävät suurkulutuksen rajan. (Aalto 2001, 65 66; Babor, Higgins- Biddle, Saunders & Monteiro 2001, 14, 23.) Terveyden edistäminen on toiminnan ja osaamisen alue yhteiskuntapolitiikassamme, jossa pääarvona ja tavoitteena on väestön terveyden lisääminen ja terveyserojen kaventaminen. Terveyden edistäminen on siis yhteiskuntapolitiikkaa, jossa julkinen valta ja kansalaisjärjestöt sitoutuvat kaikessa toiminnassaan edistämään terveyttä. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 14; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2008.) Runsas alkoholin käyttö on kansanterveydellinen uhka, jonka vuoksi tarvitaan alkoholin käytön varhaista puuttumista. Varhaista puuttumista voidaan toteuttaa mini-intervention avulla. Mini-interventio tässä opinnäytetyössä tarkoittaa keinoa, millä pyritään tunnistamaan potilaan runsas alkoholin käyttö jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja antamaan ohjausta siinä vaiheessa, kun alkoholin aiheuttamia haittoja ei vielä ilmene. Pääosa suomalaisesta väestöstä käyttää vuosittain perusterveydenhuollon palveluja. Terveyden edistämistä ajatellen alkoholin riskikäytön varhaista tunnistamista ja alkoholisairauksien ehkäisyä voidaan toteuttaa laajasti kysymällä jokaiselta aikuisasiakkaalta hänen alkoholin käytöstään. (Aalto ym. 2008, 13; 21.) Terveyden edistämistä ajatellen, alkoholin käyttöön puuttuminen varhaisessa vaiheessa ei ole kuitenkaan itsestään selvää tai helppoa. Työterveyslaitoksen tutkimustulosten johtopäätöksissä esitettiin, että vuoden 2003 kyselyssä, vajaalta puolelta vastaajista ei oltu kysytty lainkaan alkoholin käytöstä. Vuonna 2006 vajaa kolmannes vastaajista

16 kertoi, että alkoholin käyttöä ei oltu koskaan otettu puheeksi. Kumpanakin vuonna alkoholin käyttöä oli tiedusteltu noin neljänneltä vastaajista. Johtopäätöksistä käy myös ilmi, että neuvontamateriaali kiinnostaa asiakkaita. (Husman 2008, 4; 8.) Aallon (2001) laajan suomalaisessa perusterveydenhuollossa tekemän tutkimuksen mukaan pienimuotoisella neuvonnalla on yhtä hyvä vaikutus kuin mini-interventiolla. (Aalto 2001, 10.) 4.2 AUDIT - väline varhaiseen puuttumiseen AUDIT on Maailman terveysjärjestön (World Health Organisation, WHO) kehittämä yksinkertainen strukturoitu lomaketesti liiallisen ja haitallisen alkoholinkäytön sekä alkoholiriippuvuuden seulontaan ja tunnistamiseen. Varhaisen suurkulutuksen toteamiseksi AUDIT- testi on suositeltavin mittari (Duodecim 2006). AUDITin avulla alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen mahdollistuu ja alkoholin aiheuttavat haitat vähenevät. (Babor ym. 2001, 5.) AUDIT-testistä saadun pistemäärän virheellinenkään tulos ei johda kalliisiin tutkimuksiin, vaan lyhyeen keskusteluun alkoholin käytöstä (Kaarne 2008, 2535). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettaman työryhmän mukaan strukturoidut kyselyt sopivat hyvin haastattelun tueksi, kun pyritään selvittämään alkoholiin liittyviä ongelmia (Käypä hoito 2005). AUDIT on lomake, joka sisältää kymmenen henkilökohtaista kysymystä koskien potilaan alkoholin käyttöä. AUDITin tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan alkoholin kulutusta, alkoholin aiheuttamia haittoja ja riippuvuutta. Kyselylomakkeen kolme ensimmäistä kysymystä mittaavat juomistiheyttä, määrää ja runsaan juomisen tiheyttä. Kolme seuraavaa kysymystä selvittävät riippuvuusoireita, jotka ovat heikentynyt juomisen hallinta, juomisen merkityksen kasvu ja krapulajuominen. Neljä viimeistä kysymystä mittaavat runsaan kertakäytön haittoja, jotka ovat syyllisyys juomisesta, tajunnan menetys, alkoholiin liittyvät tapaturmat ja lähipiirin huolestuminen juomisesta. (Babor ym. 2001, 10 11.)

17 AUDIT voidaan toteuttaa suullisesti haastattelemalla potilas tai antaa hänen itse täyttää AUDIT-testi. Haastattelutilanne mahdollistaa yksilöllisen palautteen antamisen sekä ohjauksen. Itse täytettynä lomakkeen voi täyttää useampi potilas samanaikaisesti. (Babor ym. 2001, 16.) AUDIT on osoittanut parhaimmaksi yhtenäiseksi mittariksi naisille, miehille, nuorille ja iäkkäille. Eniten tutkimusnäyttöä sen toimivuudesta on ollut työikäisten parissa. AUDITtia voidaan käyttää kymmenen, kolmen tai yhden kysymyksen versiona. Kymmenen kysymyksen AUDIT on näytönastekatsauksen mukaan näytön tasoa A, joka tarkoittaa sitä, että AUDITin taustalla on useita menetelmällisesti tasokkaita tutkimuksia samansuuntaisilla tuloksilla. Varhaisen suurkulutuksen havaitsemiseksi kymmenen kysymyksen AUDIT on toimivin malli, joka toimii parhaiten kokonaan täytettynä. Kymmenen kysymyksen AUDITissa kahdeksan pistettä saanut henkilö on jo riskikuluttaja. Miehille voidaan käyttää kolmea ensimmäistä kysymystä, jolloin riskikulutuksen raja on viisi pistettä. AUDITtia voi myös kiiretilanteessa käyttää kysymällä humalajuomista kartoittava kolmas kysymys, joka antaa jonkin verran lisätietoa alkoholin riskikäytöstä. Tuolloin riskikulutuksen raja on kolme pistettä. (Duodecim 2006; Käypä hoito 2004a; Käypä hoito 2004b; Käypä hoito 2005.) AUDIT-lomakkeen testauksen ja tutkimuksen jälkeen siitä on julkaistu yli 50 tutkimusta. AUDITtia on testattu perusterveydenhuollossa, ei niinkään erikoissairaanhoidon puolella. AUDITin käyttöönotossa on havaittu ongelmia. Ongelmat liittyvät usein työntekijöiden asenteisiin ja ennakkoluuloihin alkoholiongelmaisen auttamisen mahdottomuudesta. Seulontaohjelmat ja miniinterventiot saatetaan kokea hankaliksi ja tuloksettomiksi, jos ajatellaan, ettei alkoholiongelmaisia voida auttaa, elleivät he vajoa pohjalle tai hakeudu itse hoitoon raitistuakseen. Tämä rajaa ulkopuolelleen ne, jotka ovat riskikuluttajia ja tarvitsisivat asiaan puuttumista. (Babor ym. 2001, 25 26.) Heilala (2007) on tutkinut mini-intervention soveltuvuutta Oulun seudun yhteispäivystyksessä. Hän selvitti miten sairaanhoitajat kokivat alkoholin miniintervention hyödyllisyyden yhteispäivystyksessä. Tutkimustuloksissa todettiin, että mini-interventio sopii hyvin sairaanhoitajan työvälineeksi päivystyksessä. Mini-

18 interventio vie hyvin vähän työaikaa ja sen voi tehdä potilaan muun haastattelun yhteydessä. Sairaanhoitajat kokivat mini-intervention toteuttamisen helpoksi ja potilaat suhtautuivat alkoholista kysymiseen positiivisesti. (Heilala 2007, 4; 47; 60.) Behm, Pietilä ja Kankkunen (2007) tutkivat erään suomalaisen kaupungin terveyskeskuksen avovastaanottojen, työterveyshuollon, neuvoloiden sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien (N=56) suurkuluttajan tunnistamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. AUDIT-testi oli käytössä arvioinnin menetelmänä ja hoitajat pitivät Auditpa keskustelun herättäjänä ja yhteistyön välineenä. AUDIT- testi ei saanut pelkkää kiitosta vaan siihen suhtauduttiin kriittisesti, sillä kokemuksen ja seurantatietojen mukaan asiakkaiden alkoholin käyttö oli kohtuullista. Suurkulutuksen tunnistamisen jälkeen käytettyjä työvälineitä olivat puheeksi ottaminen, tietoisuuden lisääminen riskeistä, muutoksen suunnittelu ja asiakkaan oman vastuun korostaminen. Apuna käytettiin esimerkiksi kirjallista AUDIT-testiä ja annostaulukkoja. (Behm, Pietilä & Kankkunen 2007.) AUDIT- testi alkoholinkäytön varhaisen puuttumisen välineenä kirurgisessa hoitotyössä vaatii menetelmän arviointia. Terveydenhuollon menetelmillä tarkoitetaan kaikkia terveyttä ylläpitäviä ja suojelevia toimintatapoja ja järjestelmiä. Menetelmien arviointi tutkii näiden terveydenhuollon menetelmien kehittymisen, leviämisen ja käytön edellytyksiä sekä niistä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia, eettisiä ja taloudellisia vaikutuksia. AUDIT- testin tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta on runsaasti tutkimusnäyttöä. Pelkkä tutkimustieto ei kuitenkaan riitä, jos käytännöt pysyvät entisellään. Tiedon välittämisen tavoitteena on menetelmän arviointitiedon siirtyminen käytäntöön. AUDIT-testin suurin ongelma on ollut sen käyttöönotto. (Mäkelä, Kaila, Lampe & Teikari 2007, 11) 4.3 AUDITin kirjaaminen potilastietojärjestelmään Alkoholin käytön ja AUDITin kirjaaminen potilastietojärjestelmään on perusteltua, sillä kirjaamisen avulla muun muassa näyttöön perustuva hoitotyö tulee näkyväksi. Hoitotyön kirjaamisessa tulee näkyviin se, minkälaiseen tietoon hoitotyön päätökset perustuvat ja mitä hoitotyön keinoilla on saatu aikaan. Potilaan vamman tai sairauden

19 lisäksi on tärkeä kartoittaa potilaan elämäntilanne ja sairauden takana vaikuttavat muut asiat. Alkoholin käytöstä kysymättä jättäminen ja alkoholin käytön kirjaamatta jättäminen voi johtaa siihen, että potilaan moniammatillinen ja kokonaisvaltainen hoitotyö kärsii tai ei toteudu ollenkaan. Mitä tarkemmin hoitotyön tarpeet pystytään erottelemaan, sitä paremmin kyetään kehittämään hoitotyön auttamismenetelmiä ja osoittamaan hoitotyön vaikuttavuutta. Kirurgisessa hoitotyössä voi olla kaksi saman lääketieteellisen diagnoosin ja toimenpidenumeron omaavaa potilasta, mutta he voivat tulla tyystin erilaisista taustoista. Toisella potilaalla voi olla aktiivinen ja mielekäs elämä, toisen elämä voi olla täynnä huono-osaisuutta ja siitä johtuvaa alkoholin runsasta käyttöä. Heidän lääketieteellinen diagnoosinsa voi olla sama, mutta hoitotyön suunnitelma on eri. (Hallila 2005, 12; Hallila & Graeffe 2005, 62, 71; Pyykkö 2007, 68; Suhonen 2005, 42.) AUDITin kirjaaminen potilastietojärjestelmään on mahdollista tulevaisuudessa, sillä hoitotyön dokumentointi tulee saamaan Suomessa yhtenäisen luokituksen. Yhtenäisten luokitusten ja yhtenäisten tallennusmallien avulla saadaan kerättyä vertailukelpoista tietoa hoitotyön kuvaamiseksi ja laadun mittaamiseksi. Suomalaisen hoitotyön luokitus eli FinCC muodostuu hoidon tarveluokituksesta, toimintoluokituksesta ja hoidon tuloksen tilan luokituksesta. Hoitotyön kirjaaminen tapahtuu käyttämällä hoitotyön sisältöalueita eli komponentteja ja niiden pää- ja alaluokkia. FinCC: ssä terveysongelmat on määritelty hoitotyön sisältöalueittain tarkasti luokittelemalla joten ne ovat hyvin mitattavissa. (Junttila 2007, 6; Liljamo, Kaakinen & Ensio 2008, 4.) Alkoholin käyttö määritellään FinCC: ssä terveyskäyttäytymiseen ja tarkemmin terveyden edistämiseen liittyviin osatekijöihin. Potilaalla voi olla hoidon tarvetta aiheuttava ongelma päihteiden väärinkäytössä ja päihdekäyttäytymisen hallintaan liittyvässä päätöksenteossa. Hoitotyöllä kartoitetaan potilaan elintapoja, pyritään edistämään hoitoon sitoutumista ja terveyden edistämistä sekä annetaan niihin liittyvää ohjausta. (Liljamo, Kaakinen & Ensio 2008, 3; 19: 38.)

20 5 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien kokemuksia AUDIT- testin käytöstä kirurgisen potilaan hoitotyössä. Opinnäytetyön tehtävänä oli saada tietoa AUDITin käyttöönottotilanteista, alkoholiin liittyvästä ohjauksesta sekä kirjaamisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia suositus kirurgiselle vuodeosastolle AUDITin käytöstä varhaisen puuttumisen välineenä kirurgisessa hoitotyössä. Tutkimustehtävät Millaisia tekijöitä tulee huomioida AUDIT-testin käyttöönotossa kirurgisella vuodeosastolla? Miten alkoholin käyttöön liittyvä ohjaus on toteutettavissa kirurgisella vuodeosastolla? Miten alkoholin käyttöä koskevat tiedot tulisi kirjata potilastietojärjestelmään?

21 6 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN 6.1 Opinnäytetyön menetelmä ja aineiston keruu Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien kokemuksia AUDIT-testin käytöstä kirurgisen potilaan hoitotyössä. Tutkimus päätettiin tehdä määrällisenä kvantitatiivisena tutkimuksena. Tiedetään että AUDIT on validi mittari mutta käyttöönotossa on havaittu ongelmia. Käyttöönottotilanteita pystyttiin selvittämään parhaiten hoitajille suunnatun strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Näin saatiin laaja tutkimusaineisto lyhyessä ajassa. Tutkimuksen perusjoukon muodosti 44 kirurgisen vuodeosaston potilasta. Vapaaehtoiset sairaanhoitajat valikoivat potilaat tutkimukseen oman harkintansa mukaan. Tutkimuksen havaintoyksiköiksi muodostuivat toteutuneet AUDIT- testin käyttöönottotilanteet (N=43), joista yksi jäi pois epäluotettavuuden takia. Aineiston keruu tapahtui 21.1.- 27.2.2009. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 184.) Sairaanhoitajat tekivät AUDIT- testin potilaalle haastattelemalla tai antamalla potilaan itse täyttää AUDIT-testi. AUDIT- testin jälkeen sairaanhoitajat vastasivat laatimaamme strukturoituun kyselylomakkeeseen. Strukturoitu kyselylomake tuottaa vastauksia, joita on helppo käsitellä ja analysoida tietokoneella. Kyselylomakkeella saatiin tietoa AUDIT- testin käyttöönottotilanteisiin liittyvistä kokemuksista. (Vilkka 2007, Hirsjärvi ym. 2007, 180; 190.) 6.2 Kyselylomakkeen laatiminen AUDIT-testi oli mahdollista ottaa käyttöön sellaisenaan. Opinnäytetyön aineiston keruuta varten ei ollut valmista sairaanhoitajille suunnattua kyselylomaketta, joten lomake laadittiin itse. Kysymykset pyrittiin laatimaan selkeiksi ja monimerkityksettömiksi. Lomaketta laatiessamme pidimme tärkeänä kysymysten määrää sekä lomakkeen täyttöön kuluvaa aikaa, jotta se ei muodostu esteeksi vastaajille. Kyselylomakkeeseen valittiin monivalintakysymyksiä, joista vastausvaihtoehto valitaan rastittamalla. Lomakkeeseen vastattiin valitsemalla yksi, kaksi tai useampi vastausvaihtoehto riippuen kysymyksestä. Kysymyksissä 4, 5 ja 11 oli mahdollisuus

22 vastata yhteen tai useampaan vastausvaihtoehtoon. Kysymyksissä 6-10 ja 13 15, sekä 17 18 käytettiin vastausvaihtoehtoa En osaa sanoa, mikä ei pakota valitsemaan mitään annetuista vaihtoehdoista.. Kysymyksissä 4, 11 ja 16 esitettiin avoimet, tarkentavat kysymykset valmiiden vastausvaihtoehtojen jälkeen, saadaksemme esiin vastauksia, joita emme ole osanneet etukäteen ajatella. Kysymyksessä 12, jossa kysyttiin potilaan saamaa AUDIT-pistemäärää, kirjattiin vastaus tyhjälle viivalle. Kysymyksissä 6-10, 13 15 sekä 17 18 käytettiin vastausvaihtoehtoa En osaa sanoa, mikä ei pakota valitsemaan mitään annetuista vaihtoehdoista. Tutkimuskirjallisuuden mukaan monet vastaajat käyttävät En osaa sanoa -vaihtoehtoa, jos sellainen on lomakkeessa. Monivalintakysymykset mahdollistavat vastausten mielekkään vertailun. Täsmällisiä asioita on kysyttävä yksinkertaisina kysymyksinä. Alkuun sijoitettiin yleisiä kysymyksiä AUDITista ja niiden jälkeen potilaskohtaisempia kysymyksiä sekä kysymyksiä kirjaamisesta. Loppuun sijoitettiin mielipidekysymyksiä AUDITin käyttöönottoon liittyen. Taustakysymyksiä kuten ikä tai koulutus ei kysytty, sillä kaikkien sairaanhoitajien tulisi hallita alkoholin käytön varhainen puuttuminen. (Havio & Holmberg 2009; Hirsjärvi ym. 2007, 190, 194, 198.) Lomakkeen kysymykset, sekä vastausvaihtoehdot laadittiin AUDITin käyttöä koskevien tutkimusten (LIITE 4) ja niistä saatujen tutkimustulosten sekä aiheeseen liittyvän kirjallisuuden ja oppaiden pohjalta, sillä teoria on aina sovellettava juuri siihen kohteeseen, mitä ollaan tutkimassa (Vilkka 2007, 42). Kysymysten muotoilun tarkistamista ja korjaamista varten lomake oli arvioitavana kirurgisella vuodeosastolla sekä yhdellä hoitotyön asiantuntijalla, joka on tehnyt tutkimuksen mini-intervention soveltuvuudesta Oulun seudun yhteispäivystyksessä (Heilala 2007). Kyselylomaketta arvioitiin ja korjattiin vielä Oulun seudun ammattikorkeakouluun kuuluvan SPSSasiantuntijan kanssa, joka arvioi kyselylomakkeen sujuvuuden ja kysymysten loogisuuden ja ymmärrettävyyden. Kyselylomake sisälsi 18 kysymystä (LIITE 3), jotka oli jaoteltu potilaskohtaisiin kysymyksiin, kirjaamiseen liittyviin kysymyksiin ja käyttöönottoon liittyviin kysymyksiin. Tutkimuskysymyksiä varten mittarin kysymykset jaoteltiin taulukon 1 mukaisesti.

23 TAULUKKO 1 Tutkimustehtäviin vastaavat kyselylomakkeen kysymykset Tutkimustehtävät Kyselylomakkeen kysymykset 1. Millaisia tekijöitä tulee huomioida AUDIT-testin käyttöönotossa kirurgisella 1-5, 8, 17 18 vuodeosastolla? 2. Miten alkoholin käyttöön liittyvä ohjaus on toteutettavissa kirurgisella 6-7, 9-12 vuodeosastolla? 3. Miten alkoholin käyttöä koskevat tiedot tulisi kirjata potilastietojärjestelmään? 13 16 6.3 Hoitajien perehdytys Tutkimusten mukaan AUDIT- testin käyttöönotto vaatii suunnittelua, koulutusta, seurantaa ja palautetta, jotta sen toteuttaminen on tuloksellista. Koulutuksessa tulisi käydä läpi AUDITin merkitystä, edellytyksiä ja testilomakkeen käyttöä. Koulutuksen seurauksena sairaanhoitajat ymmärtävät AUDITin arvon ja ottavat sen mahdollisesti työvälineekseen. (Babor ym. 2001, 25.) Tätä opinnäytetyötä varten sairaanhoitajille annettiin perehdytystä alkoholin riskikäytöstä ja suurkulutuksesta, AUDIT- testistä sekä kyselylomakkeesta kolmen osastotunnin aikana. Perehdytyksessä käytiin läpi alkoholin aiheuttamia haittoja ja kansanterveydellisiä merkityksiä. Lisäksi esiteltiin alkoholipoliittisia ohjelmia, jotka tähtäävät muun muassa alkoholin riskikulutuksen vähentämiseen. Ohjausta annettiin AUDIT- testin täyttämiseen ja pisteiden laskuun sekä kyselylomakkeen täyttämiseen. Perehdytysten tavoitteina oli antaa tietoa AUDITin merkityksellisyydestä ja ajankohtaisuudesta ja sitä kautta motivoida henkilökuntaa osallistumaan AUDIT-testin käyttöönottotilanteisiin. Osastolle toimitettiin myös kirjallista materiaalia. Osastotunnilla antamamme perehdytyksen lisäksi kyselylomakkeisiin liitettiin saatekirje, jossa oli ohjeet kyselylomakkeeseen vastaamista varten kirjallisena. Perehdytyksiin osallistui osaston 24: sta sairaanhoitajasta noin puolet.

24 6.4 Aineiston analysointi Opinnäytetyön tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) 16.0 for Windows-ohjelmaa käyttäen. Palautetut kyselylomakkeet numeroitiin juoksevasti ennen taulukkoon syöttöä, tietojen tarkastamista ja mahdollista korjaamista varten. Havaintomatriisissa rivit muodostuivat havaintoyksiköistä eli AUDIT- testin käyttöönottotilanteista (N=43) ja sarakkeet muuttujista. Kysymyksistä 4, 5 ja 11 muodostettiin dummy - muuttujia. Dummy - muuttuja voi saada vain kaksi eri arvoa, jotka on koodattu nollaksi ja yhdeksi. Tyypillinen esimerkki dummy - muuttujasta on vastaajan sukupuoli, mutta tämän opinnäytetyön kohdalla sitä käytettiin kysymyksissä, joissa sai valita useita vastausvaihtoehtoja. Kukin vastausvaihtoehto sai arvon nolla ja yksi, joista valittiin yksi jos vastaaja oli valinnut sen vastausvaihtoehdon ja nolla jos vaihtoehtoa ei ollut valittu. (Borg, Paaso, Mattila & Sivonen.) Aineistosta laskettiin prosenttijakaumat ja frekvenssijakaumat. Muuttujien välisiä riippuvuuksia tutkittiin ristiintaulukoinnilla kysymysten 1 ja 3 välillä, sekä kysymysten 5 ja 2 välillä. 6.5 Opinnäytetyön eettisyys Opinnäytetyölle anottiin lupa (LIITE 6) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä ja sen myönsi kirurgian hallinto ylihoitaja. Sopimus opinnäyteyhteistyöstä (LIITE 5) tehtiin kirurgisen vuodeosaston osastonhoitajan kanssa. Sairaanhoitajien valikoituminen opinnäytetyön asiantuntijoiksi perustui vapaaehtoisuuteen, samoin AUDITin tekeminen potilaalle. Osallistuminen tulkittiin suostumiseksi. Saatekirjeissä korostettiin, että osallistuneiden sairaanhoitajien ja heidän potilaidensa nimettömyys säilyy, sillä tunnistetietoja emme pyytäneet missään vaiheessa. Sairaanhoitajilta saadut vastaukset käsiteltiin luottamuksellisesti ja ne olivat vain opinnäytetyön tekijöiden käytössä vastausten analysoinnin ajan. Kyselylomakkeet hävitettiin opinnäytetyön valmistuttua. Osallistuneet tietävät, että toimitamme osastolle valmistuneen opinnäytetyön. (Vilkka 2007, 91.)

25 Opinnäytetyöstä saadut tulokset esitettiin totuudenmukaisesti ja avoimesti. Tulokset on saatu puolueettomasti eikä opinnäytetyön tuloksia vääristelty eikä epäsopivia vastausvaihtoehtoja jätetty käyttämättä. (Vilkka 2007, 154.)

26 7 OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSTULOKSET 7.1 AUDITin käyttöönottoon liittyvät tekijät kirurgisella vuodeosastolla Yleisimmin potilaan riskikulutus tunnistettiin ulkoisesta olemuksesta (98 %) ja fyysisistä oireista (79 %). AUDIT-testin perusteella potilaan riskikulutuksen tunnisti vain noin joka seitsemäs (14 %). (KUVIO 1) KUVIO 1: Alkoholin riskikuluttajan tunnistamiseen liittyvät tekijät (n=43)