Muistio VM037:02/2016 1 (18) MAAKUNTAUUDISTUS 10.11.2016 Ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää valmisteleva ryhmä MAAKUNTAUUDISTUKSESSA SIIRRETTÄVIIN TEHTÄVIIN KYTKEYTYVÄT TALOUSARVION MOMENTIT JA PERIAATTEET NIIDEN KÄSITTELEMISEKSI Hallituksen linjaus 5.4.2016 maakuntien rahoituksesta ja momenttien tarkastelussa noudatetut periaatteet Hallituksen 5.4.2016 linjauksissa todetaan maakuntien rahoituksesta: Pääperiaatteena on, että maakuntien valtionrahoitus osoitetaan yleiskatteellisena yleisenä valtionosuutena, mikä osaltaan turvaa maakunnan asukkaiden valtaa päättää itse maakunnan toiminnasta ja taloudesta. Sosiaalija terveydenhuollon opetus-, tutkimus-, ja kehittämistoimintaan sekä muihin valtakunnallisiin erityistehtäviin voi kohdistua lisäksi erillistä rahoitusta. Linjaus ja sen toteuttaminen on oleellinen osa maakuntien taloudellista itsehallintoa, koska maakunnille ei ole tulossa verotusoikeutta alkuvaiheessa. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa, että kaikki maakunnille menevä rahoitus osoitetaan sille yhtenä kokonaisuutena, jonka allokoinnista maakunnassa vastaa maakuntavaltuusto. Ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää valmistelevan ryhmän (jatkossa ohjaus- ja rahoitusryhmä) käymissä keskusteluissa on todettu, että eräitä rahoituseriä tulisi erottaa valtion talousarviossa maakunnan yleiskatteisesta rahoituksesta ja näin määritellä niiden käyttötarkoitus Eduskunnassa. Tällaisiksi eriksi on tunnistettu maataloustukien maksatukseen käytettävät varat ja sekä EU:n rahastojen unionin varat. Perusteena on, että ne ovat lähtökohtaisesti unionin päätösvallassa olevia varoja ja niihin voidaan kansallisesti vaikuttaa vain rajallisesti. Rahoitusjärjestelyjen puolella pääsäännöstä tehtävät poikkeukset vaikuttavat olennaisesti myös maakuntien ohjaus- ja neuvottelujärjestelmään. Rahoituslähteiden moninaisuus heijastuu myös ohjausjärjestelmään sen monimutkaistumisena. Ohjaus- ja rahoitusryhmän tekemät selvitykset ja talousarvioissa vuoden 2015 jälkeen tehdyt muutokset Ohjaus- ja rahoitusryhmä on selvittänyt ELY-keskuksista, aluehallintovirastoista ja kunnista siirtyviin tehtäviin liittyvät kustannukset ja määrärahat tehtävä- ja rahoituslähdekohtaisesti. Lisäksi työryhmä on selvittänyt tarkastelun piiriin kuuluvien momenttien määrärahatasot vuosilta 2010-2020 (muistion liite 2). Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, 00023 Valtioneuvosto Puh 0295 16001 (Vaihde) Faksi 09 160 33123 valtiovarainministerio@vm.fi www.vm.fi Y-tunnus 0245439-9
2 (18) Muistion aikaisempia luonnosversioita on käsitelty ohjaus- ja rahoitusryhmän kokouksessa 6.10.2016; projektiryhmässä 18.10.2016 sekä ohjaus- ja rahoitusryhmän kokouksessa 27.10.2016. Ohjaus- ja rahoitusryhmän esitys periaatteista momenttien käsittelemiseksi jatkovalmistelussa Ohjaus- ja rahoitusryhmä tarvitsee työnsä jatkamiseksi (mm. hallituksen esityksen perustelujen kirjoittaminen) momenttikohtaiset linjaukset siitä, mitä kullekin siirrettäviin tehtäviin kytkeytyvälle momentille tapahtuu hallituksen linjauksen 5.4.2016 mukaisten tehtävien siirtyessä 1.1.2019 osin maakunnille ja osin eräille valtion virastoille. Ohjaus- ja rahoitusryhmä esittää maakuntauudistuksen projektiryhmälle valmistelun jatkamista seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. Taulukon 1 mukaisten momenttien määrärahat siirretään 1.1.2019 osaksi maakuntien yleiskatteisen momentin rahoitusta tai osaksi sen viraston momenttia, jolle tehtävät siirtyvät ja momentit lakkautetaan. 2. Taulukon 2 mukaisilta momenteilta siirretään siirrettäviä tehtäviä vastaava osa määrärahoista osaksi maakuntien yleiskatteista momenttia tai osaksi sen valtion viraston momenttia, jolle tehtävät siirtyvät, mutta momenteille ei maakuntauudistuksen johdosta tehdä muita muutoksia. 3. Taulukkojen 3A-3C mukaiset momentit säilytetään ns. erillismomentteina. Käytännössä tämä tarkoittaa, että momentteja hallinnoivat ministeriöt tai keskushallinnon virastot osoittavat momenteilta määrärahat maakuntien tai kyseisiä tehtäviä hoitavan valtion viraston käyttöön erillisin prosessein ja päätöksin. Perustelut esitykselle on esitetty kunkin momentin osalta erikseen tämän muistion liitteessä 1. Näiden momenttien osalta on kuitenkin lisäksi huomattava seuraavaa: Taulukon 3A mukaiset momentit liittyvät valtiolle jääviin tehtäviin, eivätkä määrärahat siten ole siirrettävissä maakunnille. Taulukon 3B mukaiset määrärahat liittyvät suoraan EU-komission hyväksymiin ohjelmiin, eivätkä siten ole, ohjelmakausien ollessa kesken, siirrettävissä osaksi yleiskatteista rahoitusta ainakaan vielä maakuntien aloittaessa toimintansa 1.1.2019. Taulukon 3C mukaisten momenttien määrärahat kytkeytyvät tehtäviin, jotka siirtyvät maakunnille ja momentteihin ei liity EU-tason päätöksentekoa. Ne ministeriöt, joiden pääluokkiin momentit kuuluvat, eivät kuitenkaan eri syistä ole nähneet momenttien siirtämistä osaksi yleiskatteista rahoitusta mahdolliseksi. Perusteluja on avattu tarkemmin tämän muistion liitteessä 1. 4. Taulukon 4 momentin osalta esitys määrärahojen siirtämisestä voidaan tehdä vasta, kun kyseisiin määrärahoihin kytkeytyvät tehtävät vastaanottava taho on poliittisesti linjattu. 5. Taulukon 5 momentit rajataan tarkastelun ulkopuolelle, sillä momentit on joko lakkautettu, ollaan lakkauttamassa tai niillä ei ole yhteyttä siirtyviin tehtäviin.
3 (18) TAULUKKOJEN 1-5 MOMENTIT YHTEENSÄ Momenttien määrä Siirtyvä Määrärahat Määrärahat määräraha yhteensä yhteensä TAE2017 Määrärahat yhteensä Kehys 2019 TAULUKKO 1: MOMENTTIEN MÄÄRÄRAHAT SIIRRETÄÄN SIIRRETTÄVIEN TEHTÄVIEN SUHTEESSA PÄÄOSIN MAAKUNNILLE JA OSIN VALTION VIRASTOILLE JA MOMENTIT LAKKAUTETAAN 15 1 028 454 000 1 215 028 292 1 028 454 000 947 539 000 TAULUKKO 2: TEHTÄVIÄ VASTAAVA OSA MÄÄRÄRAHOISTA SIIRRETÄÄN, MOMENTEILLE EI MUITA MUUTOKSIA 10 124 029 757 266 880 147 241 484 110 233 263 110 TAULUKKO 3A: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA SILLÄ TEHTÄTÄVÄT SIIRTYVÄT VALTION VIRASTOILLE 7 0 142 465 750 135 972 000 109 581 000 TAULUKKO 3B: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA EU-KYTKENNÄN JOHDOSTA 8 0 1 783 423 599 1 993 072 000 1 988 699 000 TAULUKKO 3C: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA, MUTTA TAUSTALLA EI EU- KYTKENTÄÄ 8 0 603 838 371 626 441 000 593 389 581 TAULUKKO 4: JATKOSELVITETTÄVÄT MOMENTIT 1 228 958 000 109 419 044 234 478 000 372 609 000 TAULUKKO 5: EDELLISEN PROJEKTIRYHMÄN KÄSITTELYN JÄLKEEN TARKASTELUN PIIRISTÄ POISTETUT MOMENTIT 7 0 56 103 826 57 080 000 6 280 000 YHTEENSÄ 56 1 381 441 757 4 177 159 028 4 316 981 110 4 251 360 691
4 (18) TAULUKKO 1: MOMENTTIEN MÄÄRÄRAHAT SIIRRETÄÄN SIIRRETTÄVIEN TEHTÄVIEN SUHTEESSA PÄÄOSIN MAAKUNNILLE JA OSIN VALTION VIRASTOILLE JA MOMENTIT LAKKAUTETAAN 30 MMM 30.40.31 31 LVM 31.10.41 31 LVM 31.10.50 31 LVM 31.30.64 31 LVM 31.30.66 Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v.) 7 136 000 12 679 000 7 136 000 4 636 000 Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon 1 000 000 2 340 000 1 000 000 1 000 000 Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 13 000 000 5 000 000 13 000 000 13 000 000 Saariston yhteysliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen 12 990 000 12 225 000 12 990 000 12 683 000 Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset 5 303 000 5 303 000 5 303 000 5 303 000 32 TEM 32.01.02 ELY-keskusten toimintamenot 179 626 000 214 435 000 179 626 000 176 386 000 32 TEM 32.30.01 TE-toimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v.) 173 131 000 153 486 000 173 131 000 147 642 000 32 TEM 32.30.44 Alueellinen kuljetustuki 5 000 000 5 000 000 5 000 000 0 32 TEM 32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 20 078 000 24 427 544 20 078 000 1 178 000 32 TEM 32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v.) 422 200 000 588 299 000 422 200 000 418 121 000 33 STM 33.20.31 33 STM 33.80.40 33 STM 33.80.41 33 STM 33.80.42 33 STM 33.80.50 Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) 26 840 000 22 893 407 26 840 000 26 840 000 159 300 000 166 040 341 159 300 000 137 900 000 2 550 000 2 600 000 2 550 000 2 550 000 300 000 300 000 300 000 300 000 16 140 000 16 139 973 16 140 000 15 140 000 Yhteensä: 1 028 454 000 1 215 028 292 1 028 454 000 947 539 000 TAULUKKO 2: TEHTÄVIÄ VASTAAVA OSA MÄÄRÄRAHOISTA SIIRRETÄÄN, MOMENTEILLE EI MUITA MUUTOKSIA * 26 SM 26.30.20 Erityismenot (arviomääräraha) 600 000 2 317 272 2 406 000 2 406 000 28 VM 28.90.30 Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)** 70 571 110 70 571 110 70 571 110 70 571 110 28 VM 28.40.01 Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v.) 1 218 647 58 499 000 53 300 000 51 979 000 30 MMM 30.10.51 Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v.) 856 000 1 764 000 1 843 000 1 843 000 30 MMM 30.20.20 Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta 4 200 000 5 065 784 6 028 000 6 028 000 30 MMM 30.40.40 Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) 360 000 651 981 1 245 000 1 245 000 31 LVM 31.30.63 35 YM 35.10.22 35 YM 35.10.61 35 YM 35.20.64 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen V i ti ää ä h i t ii t ( l lli j ik l li Eräät ympäristömenot Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v.) 35 429 000 103 159 000 84 474 000 82 774 000 4 245 000 13 760 000 14 725 000 12 525 000 6 000 000 10 242 000 6 042 000 3 042 000 550 000 850 000 850 000 850 000 Yhteensä: 124 029 757 266 880 147 241 484 110 233 263 110
5 (18) TAULUKKO 3A: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA SILLÄ TEHTÄTÄVÄT SIIRTYVÄT VALTION VIRASTOILLE 32 TEM 32.01.20 Siviilipalvelus (arviomääräraha) 0 4 191 670 4 939 000 4 939 000 32 TEM 32.20.43 32 TEM 32.40.52 (32.30.50) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) 0 11 051 000 5 315 000 0 Palkkaturva (arviomääräraha) 0 27 501 431 32 000 000 43 000 000 32 TEM 32.40.51 Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) 0 2 524 310 2 572 000 2 572 000 32 TEM 32.60.40 Energiatuki (arviomääräraha) 0 45 931 531 70 076 000 38 000 000 35 YM 35.10.21 Eräät luonnonsuojelun menot 0 2 440 000 2 440 000 2 440 000 35 YM 35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot 0 48 825 808 18 630 000 18 630 000 Yhteensä: 0 142 465 750 135 972 000 109 581 000 TAULUKKO 3B: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA EU-KYTKENNÄN JOHDOSTA 30 MMM 30.10.40 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset 0 22 000 000 71 976 000 64 976 000 30 MMM 30.10.43 Eläinten hyvinvointikorvaukset 0 64 933 000 67 767 000 67 767 000 30 MMM 30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 0 391 010 109 440 000 145 920 000 30 MMM 30.20.41 EU-tulotuki ja EU-markkinatuki 0 457 907 950 530 000 000 531 000 000 30 MMM 30.20.43 Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit 0 338 334 000 300 043 000 290 710 000 (siirtomääräraha 3 v ) 30 MMM 30.20.44 Luonnonhaittakorvaukset 0 551 888 000 551 888 000 510 788 000 32 TEM 32.50.64 35 YM 35.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin ( EU:n i ympäristörahaston h ) osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin 0 344 969 639 357 458 000 373 038 000 0 3 000 000 4 500 000 4 500 000 Yhteensä: 0 1 783 423 599 1 993 072 000 1 988 699 000 TAULUKKO 3C: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA, MUTTA TAUSTALLA EI EU-KYTKENTÄÄ 30 MMM 30.10.41 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 0 12 673 232 14 000 000 30 000 000 30 MMM 30.10.42 Luopumistuet ja eläkkeet (siirtomääräraha 2 v.) 0 76 630 000 57 230 000 59 000 000 30 MMM 30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v.) 0 324 750 000 335 400 000 318 700 000 30 MMM 30.40.20 Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) Tulosidonnainen momentti, jonka mitoitus perustuu vuosittain 0 2 900 000 3 000 000 3 000 000 kertyviin vesioikeudellisiin kalatalousmaksuihin (mom 12 30 40) 30 MMM 30.40.51 Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v.) 0 9 734 000 8 700 000 11 000 000 30 MMM 30.40.62 31 LVM 31.10.20 35 YM 35.01.65 Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v.) 0 38 984 000 20 881 000 20 976 000 Seutu ja yhdysteiden osuus perusväylänpidon (siirtomääräraha 2 v.) momentista* 0 136 067 138 185 000 000 148 983 581 Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon 0 2 100 000 2 230 000 1 730 000 V i ti ää ä h i t ii t Mää ä h kä t tää Yhteensä: 0 603 838 371 626 441 000 593 389 581 * Osuus arvioitu laskennallisesti vuoden 2017 tasoon tehdyllä suhdeluvulla 185/1279, sillä momentin noin 1 mrd. kokonaismäärärahan esittäminen vääristäsi kokonaistarkastelua.
6 (18) TAULUKKO 4: JATKOSELVITETTÄVÄT MOMENTIT 30 MMM 30.40.21 Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v.) 8 000 000 12 752 000 13 520 000 13 520 000 32 TEM 32.70.30 Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) 220 958 000 96 667 044 220 958 000 359 089 000 Yhteensä 228 958 000 109 419 044 234 478 000 372 609 000 TAULUKKO 5: EDELLISEN PROJEKTIRYHMÄN KÄSITTELYN JÄLKEEN TARKASTELUN PIIRISTÄ POISTETUT MOMENTIT 30 MMM 30.10.44 Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen 0 20 000 000 35 000 000 0 30 MMM 30.20.60 Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 0 400 000 200 000 400 000 30 MMM 30.40.22 Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v.) 0 9 010 000 16 880 000 4 880 000 31 LVM 31.01.40 Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 0 978 000 0 0 32 TEM 32.20.45 Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3v.) 0 0 0 0 32 TEM 32.20.46 Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3v.) 0 20 000 000 0 0 32 TEM 32.30.64 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) 0 5 715 826 5 000 000 1 000 000 Yhteensä 0 56 103 826 57 080 000 6 280 000
7 (18) LIITE 1. MOMENTTIKOHTAISET PERUSTELUT ERILLISMOMENTTIRATKAISUILLE Taulukko 3B: momentit säilyvät ns. erillismomentteina EU-kytkennän johdosta 30 MMM 30.10.40 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset 0 22 000 000 71 976 000 64 976 000 Yleiskuvaus: Määräraha on osa EU:n komission 12.12.2014 hyväksymää osarahoitteista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 (maaseutuohjelma) rahoitusta. Määrärahalla maksetaan maaseutuohjelmassa hyväksytyistä aloittamis- ja investointiavustuksista kunakin vuonna aiheutuvat menot. Sanktiomahdollisuus: EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Varsinaiset myöntämispäätökset hankkeista tehdään nykyisin ELYkeskuksissa ja jatkossa maakunnissa. EU:n osarahoittamien toimenpiteiden tuet voi asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti maksaa vain EU:n komission hyväksymä maksajaviranomainen, joka Suomessa on Maaseutuvirasto. 30 MMM 30.10.43 Eläinten hyvinvointikorvaukset 0 64 933 000 67 767 000 67 767 000 Yleiskuvaus: Määräraha on osa EU:n komission 12.12.2014 hyväksymää osarahoitteista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 (maaseutuohjelma) rahoituskehystä. Määrärahalla maksetaan maaseutuohjelmassa hyväksytyistä eläinten hyvinvointikorvauksista aiheutuneet menot. Sanktiomahdollisuus: EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: EU:n osarahoittamien toimenpiteiden tuet voi asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti maksaa vain EU:n komission hyväksymä maksajaviranomainen, joka Suomessa on Maaseutuvirasto. 30 MMM 30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 0 391 010 109 440 000 145 920 000 Yleiskuvaus: Määräraha on osa EU:n komission 12.12.2014 hyväksymää osarahoitteista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 (maaseutuohjelma) rahoituskehystä. Määrärahalla maksetaan maaseutuohjelman mukaisiin yritys- ja kehittämishankkeisiin (sisältäen Leader-tuet) sekä koko maaseutuohjelman toimeenpanoa varten tarkoitettuun tekniseen apuun kunakin vuonna kohdentuvat menot. Sanktiomahdollisuus: EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: EU:n osarahoittamien toimenpiteiden tuet voi asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti maksaa vain EU:n komission hyväksymä maksajaviranomainen, joka Suomessa on Maaseutuvirasto. Hankkeiden viranomaispäätökset tehdään koko ohjelmakautta koskevan rahoitussuunnitelman ja talousarviossa vuosittain myönnettävän valtuuden puitteissa pääosin maakunnissa (paitsi maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston käytettävissä olevan teknisen avun osalta). Leader-tuissa tarkoituksenmukaisuusharkinta on EU:n yleisasetuksen mukaisesti Leader-ryhmillä. 30 MMM 30.20.41 EU-tulotuki ja EU-markkinatuki 0 457 907 950 530 000 000 531 000 000 Yleiskuvaus: Momentin määräraha on kokonaisuudessaan EU:n rahoittamaa tukea, joka toimeenpannaan EU:n säädösten mukaisesti. Määräraha on läpivirtauserä joiden käytöstä maakunnat eivät voi päättää. Sanktiomahdollisuus: Koska momentin määrärahat ovat suoraan EU:n maataloustukirahaston varoista maksettavia, liittyy näihin sanktioinnin mahdollisuus sekä tuen takaisinperintä tuensaajalta korkoineen. Lisäksi EUsäädösten mukaisten tukiehtojen toimeenpanon laiminlyönti hallinnon toimesta aiheuttaa riskin Suomen valtiolle EU-tukien maksatuksen keskeytyksen ja/tai vähennyksen sekä EU-rahoituksen menetyksen kautta. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Määräraha on läpivirtauserä joiden käytöstä maakunnat eivät voi päät-
8 (18) tää. EU:n kokoaan rahoittamat maatalousrahastojen tuet voi asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti maksaa vain EU:n komission hyväksymä maksajaviranomainen, joka Suomessa on Maaseutuvirasto. 30 MMM 30.20.43 Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit ( ii t ää ä h 3 ) 0 338 334 000 300 043 000 290 710 000 Yleiskuvaus: Määräraha on osa EU:n komission 12.12.2014 hyväksymää osarahoitteista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 (maaseutuohjelma) rahoituskehystä. Määrärahalla maksetaan maaseutuohjelmassa hyväksytyistä ympäristökorvauksista, neuvontatoimenpiteestä sekä ei-tuotannollisista investoinneista aiheutuneet menot. Sanktiomahdollisuus: EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: EU:n osarahoittamien toimenpiteiden tuet voi asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti maksaa vain EU:n komission hyväksymä maksajaviranomainen, joka Suomessa on Maaseutuvirasto. 30 MMM 30.20.44 Luonnonhaittakorvaukset 0 551 888 000 551 888 000 510 788 000 Yleiskuvaus: Määräraha on osa EU:n komission 12.12.2014 hyväksymää osarahoitteista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 (maaseutuohjelma) rahoituskehystä. Määrärahalla maksetaan maaseutuohjelmassa hyväksytyistä luonnonhaittakorvauksesta aiheutuvat menot. Momentille on budjetoitu myös maaseutuohjelman yhteydessä EU:n komission hyväksymän kansallisen luonnonhaittakorvauksen menot. Sanktiomahdollisuus: EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat osarahoitetun tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: EU:n osarahoittamien toimenpiteiden tuet voi asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti maksaa vain EU:n komission hyväksymä maksajaviranomainen, joka Suomessa on Maaseutuvirasto. 32 TEM 32.50.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin ( i ää ä h ) 0 344 969 639 357 458 000 373 038 000 Yleiskuvaus: Määräraha on osa Euroopan komission 11.12.2014 hyväksymän EU-osarahoitteisen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoituskehystä. Määrärahalla maksetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) osarahoitettavien hankkeiden EUja valtion rahoitusosuudet sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuudet mukaan lukien ohjelmien toimeenpanoa varten tarkoitettuun tekniseen tukeen kunakin vuonna kohdentuvat menot Määrärahalla maksetaan myös vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman (FEAD) sekä pkyritysaloiteohjelman EU- ja valtion rahoitusosuudet. Sanktiomahdollisuus: Euroopan komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus Euroopan komission rahoitusoikaisuihin. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 123 artiklan 6 ja 7 kohtien mukaisesti jäsenvaltio voi nimetä yhden tai useamman välittävän toimielimen, joka suorittaa tietyt hallinto- tai todentamisviranomaisen tehtävät kyseisen viranomaisen vastuulla. Nykyisten välittävinä toimieliminä toimivien RR-ELYkeskusten ja maakuntien liittojen tehtävät siirtyvät maakuntauudistuksen myötä maakunnille. Hankkeiden viranomaispäätökset tehdään talousarviossa vuosittain myönnettävän valtuuden puitteissa pääosin maakunnissa (paitsi työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Tekesin osalta). 35 YM 35.10.64 EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin 0 3 000 000 4 500 000 4 500 000 Yleiskuvaus: Kyseessä on läpivirtausmomentti EU:n LIFE-ympäristörahastosta maksettaville varoille. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hyväksymien LIFE-hankkeiden EU-rahoitusosuuksien maksamiseen. EUrahoitus tuloutetaan vastaavasti valtion talousarviossa momentille 12.35.99 (Ympäristöministeriön hallinnonalan
9 (18) muut tulot). Kotimainen rahoitusosuus kyseisiin hankkeisiin voidaan valtion osalta maksaa useilta eri momenteilta. Ympäristöministeriön osalta muun muassa momenteilta 35.01.04 (Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot), 35.10.21 (Eräät luonnonsuojelun menot), 35.10.52 (Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät), 35.10.61 (Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen) ja 35.10.63 (Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot) voidaan maksaa kotimaista osuutta EU:n hyväksymissä hankkeissa. Sanktiomahdollisuus: EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Maakuntien vaikutusmahdollisuudet: EU-rahoituksen määrä vaihtelee vuosittain riippuen EU:n komission hyväksymien hankkeiden ja niissä toteutuvien maksuaikataulujen mukaan. Samoin alueellisesti rahojen jakaantuminen riippuu kokonaan hyväksytyistä hankkeista. Kotimaisilla toimijoilla ei ole päätösvaltaa rahoitettavien hankkeiden valinnassa. Momentin maksatuksissa ei maakunnilla ole roolia. Momenttien 35.10.64 ja tulomomentin 12.35.99 kautta hoidetaan EU-rahoitus valtion budjettitalouden piirissä toimiville hanketoimijoille, ja ympäristöministeriö vastaa teknisestä maksamisesta sen jälkeen, kun EU on hyväksynyt maksun. Taulukko 3C: Momentit säilyvät ns. erillismomentteina, mutta taustalla ei EU-kytkentää 30 MMM 30.10.41 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 0 12 673 232 14 000 000 30 000 000 Yleiskuvaus: Määräraha on Mavin hallinnoima läpivirtauserä. Sanktiomahdollisuus: Määrärahalla ei ole EU-kytkentää. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Määräraha on kokonaan Mavin hallinnoima läpivirtauserä, joka liittyy aiempina vuosina myönnettyjen korkotukilainojen valtion maksettavaksi tulevan korkotukiosuuden maksamiseen. Maakunnilla tai millään muullakaan taholla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa määrärahan käyttöön tai kohdentamiseen, vaan tämä määräytyy suoraan korkotukiosuuden perusteella. 30 MMM 30.10.42 Luopumistuet ja eläkkeet (siirtomääräraha 2 v.) 0 76 630 000 57 230 000 59 000 000 Yleiskuvaus: Määräraha on Melan käytössä. Sanktiomahdollisuus: Määrärahalla ei ole EU-kytkentää Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: ELY -keskukset tai kunnat eivät osallistu myöntöprosessiin, joten eivät myöskään maakunnat jatkossa. ELY-keskuksissa on osin tehtävään liittyvä valvonta tällä hetkellä. Valvontatehtävä rahoitetaan ELY-keskusten toimintamenoista ja siirretään uudistuksessa maakunnille. 30 MMM 30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v.) 0 324 750 000 335 400 000 318 700 000 Yleiskuvaus: Kansallisilla tukijärjestelmillä täydennetään EU:n tukijärjestelmiä, joiden kanssa ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kansallisilla tuilla turvataan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja ne vaikuttavat suoraan viljelijöiden tulotasoon. Tukea voidaan maksaa EU:n kansallisia tukia koskevien päätösten tai EU:n valtiontukea koskevien säädösten nojalla. Keskeiset kansalliset tukivälineet ovat pohjoinen tuki ja Etelä- Suomen kansallinen tuki, ja niiden vuotuinen toimeenpano on tarkkaan rajattu Suomea sitovilla EU-komission päätöksillä. Maksetuista tukimääristä, tuotannon kehittymisestä ja tukien muusta vaikuttavuudesta on myös raportoitava vuosittain EU:n komissiolle. Kansallisten tukien eri tukimuotoja voidaan maksaa alueittain hyvin tarkkaan rajatuilla ehdoilla, jotka perustuvat suoraan EU-komission päätöksiin. Keskeisiä maatalouden tukialueita on yhteensä seitsemän, joista kahdella eteläisimmällä (A ja B) maksetaan Etelä-Suomen kansallista tukea ja viidellä muulla (C1, C2, C2pohjoinen, C3 ja C4) maksetaan pohjoista tukea. Pääosa kansallisten tukien eri kohteiden vuotuisista tuista on porrastettu tukialueittain osana kansallisten ja EU-tukijärjestelmien laajaa ja tarkkaan koordinoitua kokonaisuutta. Maatalouden tukialueet eivät noudata maakuntarajoja, eikä yksikään tukialue vastaa yksittäisen maakunnan aluetta. Kansallisten tukien aluejako on vahvistettu kansallisella lainsäädännöllä ja komission päätöksillä, eikä tukialueita tai muita keskeisiä kansallisten tukien periaatteita voida muuttaa ilman komission hyväksyntää. Momentilta maksetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaisia tukimuotoja. Tämän lain 7 :n perusteella tukien määristä, yksikkötukien tasoista sekä tukialueista säädetään val-
10 (18) tioneuvoston asetuksilla. Momentin määrärahan vuosittaisesta käytöstä eri tukikohteisiin neuvotellaan maataloustuottajien keskusjärjestöjen (MTK ja SLC) kanssa ennen valtioneuvoston asetusten antamista. Esimerkiksi vuonna 2015 tukijärjestelmäkohtaisia valtioneuvoston asetuksia oli 14 kpl ja 14 kpl niihin liittyvää asetusmuutosta. Tukijärjestelmän hallinnointiin liittyviä asetuksia annettiin 4 kpl. Vuositasolla päätetään kaiken kaikkiaan yli 100 tukitasosta eri alueilla ja tuotteille. Tukitasot tulee sovittaa tukialuekohtaisiin rajoitteisiin mm. tuetun tuotannon määrästä tai tuen enimmäismäärästä. Näiden komission asettamien rajoitteiden ylittäminen johtaisi suoraan siihen, että vastoin komission päätöksiä maksettuja tukia voitaisiin maksaa jatkossa aiempaa vähemmän. Komissio voisi myös kieltää tuen maksamisen Suomelta jatkossa kokonaan, jos rajoitteita rikotaan laajasti ja toistuvasti. Vuosittainen kansallisten tukijärjestelmien suunnittelu, koordinointi ja seuranta edellyttävät tästäkin syystä jatkuvaa ja keskitettyä asiantuntijatyötä. Maaseutuvirasto (Mavi) hallinnoi kansallisia tukia pääosin samoin menettelyin kuin EU-tukia. Kaikki muutokset ja poikkeamat tukijärjestelmiin edellyttävät muutoksia myös tietojärjestelmiin ja lisäävät näin olleen toimeenpanon kustannuksia. Sekä EU:n viljelijätuet että kansalliset viljelijätuet hallinnoidaan yhdistetyillä hakemuksilla ja yhtenäisillä käsittely- ja tukipäätösprosesseilla. MMM ja Mavi vastaavat kansallisten lakien ja EU-säädösten pohjalta tukien keskitetystä valmistelusta, koordinoinnista ja seurannasta. Tällä varmistetaan tuenhakijoiden tasapuolinen ja asiakaslähtöinen kohtelu ja EU-säädösten niin kansallisille kuin EU-tukijärjestelmille asettamien tiukkojen ehtojen täyttyminen. Jos eri viljelijätukien ohjaus ja käsittely hajautettaisiin eri tasoille ja eri paikkoihin, vaarannettaisiin merkittävällä näiden keskeisten periaatteiden ja velvoitteiden toteutuminen. Viljelijätukiin liittyvien tehtävien ja hallinnointiprosessin sirpaloituminen maakuntatasolle merkitsisi samalla merkittävää lisäresursoinnin tarvetta maakunnissa. Samalla kasvaisi riski sille, että hallinnointikokonaisuus muuttuu nykyistä tehottomammaksi ja että Suomelta voi vuosittain jäädä merkittävä määrä EU-rahoitusta saamatta. Sanktiomahdollisuus: Kokonaan kansallisesti rahoitettavien, EU-välineitä täydentävien toimenpiteiden pitää olla yhdenmukaisia yhteisen EU-maatalouspolitiikan reunaehtojen kanssa. Vastoin EU:n päätöksiä tai valtiontukisääntöjä maksettu kansallinen tuki (valtiontuki) aiheuttaa tuen takaisinperinnän tuensaajalta korkoineen. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Momentin määrärahan siirtämistä ns. maakuntien yleiskatteelliseen rahoitukseen ei pidetä em. esitetyn vuoksi perusteltuna. Maakuntien osallistuminen kansallisen tuen vuosittaisen jakoehdotuksen valmisteluun lisäisi huomattavasti hallinnollista työtä, toisi valmisteluun yhden uuden tason sekä edellyttäisi maakunnilta usean maakuntien välistä koordinaatiota ja päätösesitysten yhteensovittamista tukien toimeenpanon eri vaiheissa. Tämä on tarpeen, jotta tukimuotoihin liittyvien rajoitteiden noudattaminen voitaisiin varmistaa. Lisäksi maakunnilla tulisi olla riittävää asiantuntemusta tukijärjestelmäkokonaisuudesta ja eri tukimuotojen välisistä kytkennöistä. Kansalliset tuet kuuluvat kiinteästi laajempaan, koko maan kattavaan maatalouden tukikokonaisuuteen, jota on koordinoitava tasapainoisesti ja keskitetysti EU-säädösten ja muiden EU-maatalouspolitiikan reunaehtojen mukaisesti. 30 MMM 30.40.20 Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) 0 2 900 000 3 000 000 3 000 000 Yleiskuvaus: Vesilain mukaiset kalatalousviranomaistehtävät ollaan siirtämässä maakunnille, jolloin maakunnat vastaisivat mm. kalatalousmaksujen keruusta ja käytön hyväksymisestä. Sanktiomahdollisuus: Määrärahalla ei ole EU-kytkentää. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Vesilain säännöksistä johtuen määräraha on kokonaisuudessaan läpivirtauserä, jolloin maakunnalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa määrärahan käyttöön ja kohdentamiseen. Mikäli rahoitus olisi osana yleiskatteista momenttia, tulisi sieltä korvamerkitä jollakin tavoin tarkalleen tulomomenttia vastaava määrärahaosuus. 30 MMM 30.40.51 Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v.) 0 9 734 000 8 700 000 11 000 000 Yleiskuvaus: Tulosidonnainen momentti, eli määrärahan mitoitus perustuu kertyviin kalastonhoitomaksutuloihin (12.30.44). Momentin määrärahaa voidaan käyttää ainoastaan kalastuslain 82 :n mukaisiin käyttötarkoituksiin, jolloin momenttia ei voida siirtää edes osittain osaksi maakuntien yleiskatteista rahoitusta. Kyseessä on veroluonteisena kalastonhoitomaksuina kertyvien tulojen (12.30.44) käyttö kalastuslaissa määritettyihin käyttötarkoituksiin. Momentille budjetoitavan määrärahan määrä vaihtelee vuosittain, koska kalastuslain mukaisesti mitoitus perustuu viimeisimpään vahvistettuun tilinpäätökseen. Näin ollen myös eri käyttötarkoituksiin käytetyn määrärahan määrä vaihtelee vuosittain. Sanktiomahdollisuus: Määrärahalla ei ole EU-kytkentää.
11 (18) Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Määrärahan jakautuu eri käyttötarkoituksiin seuraavasti (perustuu vuoden 2016 käyttöön): n. 40 % määrärahasta käytetään sellaisiin tarkoituksiin, joilla ei ole mitään yhteyttä maakuntien toimintaan. Nämä määrärahat on perusteltua jatkossakin jakaa suoraan MMM:stä: valtakunnalliset kalatalouden edistämishankkeet (11 %), kalatalousalan valtakunnallisen neuvontatoiminnan (järjestöt) tuet (19 %), kalataloushallinnon rekistereiden ylläpito ja kehittäminen (1 %) sekä Metsähallitukselle maksettavat maksunkantokulut (7 %). n. 44 % määrärahasta on ELY-keskusten (jatkossa maakuntien) maksamia läpivirtauseriä, joiden käyttöön ja kohdentamiseen maakunnilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa: kalavesien omistajakorvaukset (29 %) ja kalastusaluetoiminta (15 %). n. 17 % määrärahaa, jotka ELY-keskus (jatkossa maakunta) myöntää hankehaun perusteella kalatalouden alueellisiin edistämis- ja kehittämishankkeisiin. Näissäkin hankehaun painopistealueet päätetään kalastuslain mukaan maa- ja metsätalousministeriössä. 30 MMM 30.40.62 Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v.) 0 38 984 000 20 881 000 20 976 000 Yleiskuvaus: Määrärahasta n. 95 % käytetään EU:n komission hyväksymän Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta osaksi rahoitettavan Suomen toimintaohjelman rahoitukseen. Määrärahan kohdennus EMKR:n toimintaohjelmaan perustuu EU-komission päätökseen, jota jäsenvaltion tulee noudattaa. Määrärahalla maksetaan ohjelmassa hyväksytyistä hankkeista ja toimenpiteistä kunakin vuonna aiheutuvat menot. Hankkeiden viranomaispäätökset tehdään jatkossa maakunnissa. Toimintaohjelman varojen pienen mittaluokan johdosta varoja ei voi allokoida pieniksi eriksi etukäteen maakunnille, vaan varojen alueellinen jako tulee voida tehdä vuosittain tarvearvion perusteella, jotta suuria hankkeita voidaan tarvittaessa rahoittaa koko maassa. Sanktiomahdollisuus: EU:n komissio ja tilintarkastustuomioistuin tarkastavat tuen toimeenpanoa ja määrärahaan liittyy mahdollisuus EU:n komission rahoitusoikaisuihin. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Valtakunnalliset, paikallisten toimintaryhmien valitsemat sekä viranomaistoiminnan hankkeet, joissa maakunta tekee vain muodollisen tukipäätöksen, kattavat noin 60 % toimintaohjelmalle varatusta rahoituksesta. Määrärahasta käytetään lisäksi 5 % kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain mukaiseen valtiontukeen. Se on läpivirtauserä, jonka määrään ja käyttötarkoitukseen maakunta ei voi vaikuttaa. Tuen määrä vaihtelee vuosittain vahinkotapahtumien mukaan. Tukijärjestelmän viranomaispäätökset tehdään jatkossa yhden maakunnan keskittämistehtävänä. 31 LVM 31.10.20 Seutu ja yhdysteiden osuus perusväylänpidon (siirtomääräraha 2 v.) momentista* 0 136 067 138 185 000 000 148 983 581 Projektiryhmä odottaa valtion verkkoyhtiöön liittyviä poliittisia päätöksiä. Maakuntalaki annetaan eduskunnalle esitetyssä muodossa. Rahoituslaissa lähdetään siitä, että alueellinen tieverkko säilyy valtion omistuksessa ja rahoitus säilytetään LVM:n pääluokassa. ELY L-henkilöstön palkat ja muut L-toimintaan välittömästi liittyvät menot, lukuun ottamatta Trafiin siirtyviä tehtäviä, sisällytetään maakuntien yleiskatteelliseen rahoitukseen. Valtion verkkoyhtiötä koskevien päätösten pohjalta tehdään linjaukset ja maakunta- ja rahoituslain muuttamisesta eduskuntakäsittelyn aikana tarpeen mukaan. 35 YM 35.01.65 Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon V i ti ää ä h i t ii t Mää ä h kä t tää 0 2 100 000 2 230 000 1 730 000 Yleiskuvaus: Tehtävä jää ministeriöön. Momentin määrärahasta suurin osa menee avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu-, ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöille. Nämä avustukset myönnetään ympäristöministeriöstä. Vain 18 % määrärahasta myönnetään hankerahoina keskitetysti muutaman ELY-keskuksen toimesta niin ikään valtakunnallisiin tai alueellisesti merkittäviin hankkeisiin. ELY-keskusten myöntämistä avustuksista ympäristönhoitoavustukset saariston kehittämiseen on mainittu erikseen tehtäväsiirtoja koskevissa teksteissä siirtyväksi ELY-keskuksista maakuntiin. Toinen ELY-keskuksilla oleva avustuskohde ovat ympäristökasvatushankkeet. Sanktiomahdollisuus: Määrärahalla ei ole EU-kytkentää. Maakunnan vaikutusmahdollisuudet: Määrärahoista 18 % kohdennetaan vuodesta 2019 eteenpäin erikseen nimettäville maakunnille, joiden tehtäväksi tulee saariston ympäristöhoitoavustusten ja ympäristökasvatushankkeiden avustusten hoito.
12 (18) Taulukko 4: Jatkoselvitettävät momentit 30 MMM 30.40.21 Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v.) V i tö k t id k id kä tö j k hittä i 8 000 000 12 752 000 13 520 000 13 520 000 Vesistörakenteiden kunnossapidon, käytön ja kehittämisen osuus, n. 8 000 0000, joka järjestetään samalle taholle kuin vesistörakenteiden omistajuus. Momentti säilyy, momentilla myös mm. SYKEn rahoitusta. 32 TEM 32.70.30 Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) 220 958 000 96 667 044 220 958 000 359 089 000 Yhteensä 228 958 000 109 419 044 234 478 000 372 609 000 TEM selvittää asiaa projektiryhmän kokoukseen 15.11. mennessä. Taulukko 5: Edellisen projektiryhmän käsittelyn jälkeen tarkastelun piiristä poistetut momentit 30 MMM 30.10.44 Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen 0 20 000 000 35 000 000 0 Momentille budjetoidaan kertaluonteisia eriä. Vuosina 2017-2021 momentille ei ole osoitettu määrärahaa 30 MMM 30.20.60 Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 0 400 000 200 000 400 000 ELY-keskukset ovat nykyisin tehneet interventiotoimintaan liittyviä vastaanottotarkastuksia, mutta ne eivät liity tähän määrärahaan. Momentin määrärahalla ei ole yhteyttä siirtyviin tehtäviin. 30 MMM 30.40.22 Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v.) 0 9 010 000 16 880 000 4 880 000 Tällä hetkellä Lapin ELY-keskus vastaa Suomen osalta Tenojoen kalastuksen valvonnasta Suomen ja Norjan välisen valtiosopimuksen mukaisesti (vuotuiset kustannukset n. 150 000 euroa, rahoitus Tenojoen kalastuslupamaksutuloista mom. 12.30.41). Kalastuksen valvontaan liittyvät tehtävät on valmisteilla olevassa Tenon kalastussopimuksessa tarkoitus antaa 1.1.2019 toimintansa aloittaville kalatalousalueille. Tehtävä ja rahoitus eivät siis ole siirtymässä maakunnille. 31 LVM 31.01.40 Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 0 978 000 0 0 Momentilta on siirretty vuoden 2016 talousarviossa OKM:n pääluokkaan 461 000 euroa momentille 29.80.32 ja 500 000 euroa momentille 29.01.50 ja momentti on tuossa yhteydessä lakkautettu. Momentille 29.80.32 siirretyt avustukset jaetaan osana kaikkien museoiden valtionavustusten kokonaisuutta ministeriön päätöksellä. Momentille 29.01.50 siirretyt sanomalehdistön tukiavustukset (500 000 euroa) jaetaan asetuksen (389/2008) perusteella, jossa säädetään, että avustuspäätöksen tekee valtioneuvosto. Määräraha on ollut samanmääräinen asetuksen voimassaoloajan. 32 TEM 32.20.45 Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3v.) 0 0 0 0 Momentti on lakkautettu.
13 (18) 32 TEM 32.20.46 Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3v.) 0 20 000 000 0 0 Momentti on lakkautettu. 32 TEM 32.30.64 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) 0 5 715 826 5 000 000 1 000 000 Momentti on lakkaamassa.
14 (18) LIITE 2. MOMENTTIEN TILINPÄÄTÖS- JA TALOUSARVIOTIEDOT SEKÄ KEHYSSARJAT 2010-2020 TAULUKKO 1: MOMENTTIEN MÄÄRÄRAHAT SIIRRETÄÄN JA MOMENTIT LAKKAUTETAAN TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 kehys 2018 kehys 2019 kehys 2020 30 MMM 30.40.31 19 158 000 20 158 000 17 073 000 12 079 000 13 639 000 12 679 000 7 136 000 7 136 000 7 636 000 4 636 000 4 636 000 31 LVM 31.10.41 2 000 000 2 700 000 2 340 000 1 000 000 1 000 000 2 340 000 1 150 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 31 LVM 31.10.50 23 000 000 23 000 000 13 000 000 9 000 000 8 000 000 5 000 000 8 000 000 13 000 000 13 000 000 13 000 000 13 000 000 31 LVM 31.30.64 8 667 000 9 367 000 11 007 000 12 724 000 10 745 000 12 225 000 12 500 000 12 990 000 12 683 000 12 683 000 12 683 000 31 LVM 31.30.66 0 0 0 0 5 303 000 5 303 000 5 303 000 5 303 000 5 303 000 5 303 000 5 303 000 32 TEM 32.01.02 221 486 000 210 563 000 212 670 000 215 204 000 215 135 000 214 435 000 193 120 000 179 626 000 178 777 000 176 386 000 175 996 000 32 TEM 32.30.01 166 893 000 164 102 000 158 692 000 160 975 000 159 626 000 153 486 000 165 117 000 173 131 000 148 138 000 147 642 000 147 663 000 32 TEM 32.30.44 5 000 000 5 000 000 6 000 000 5 039 000 5 067 000 5 000 000 5 000 000 5 000 000 0 0 0 32 TEM 32.30.45 25 551 112 29 985 491 25 077 666 24 176 476 26 298 360 24 427 544 30 218 000 20 078 000 8 171 000 1 178 000 678 000 32 TEM 32.30.51 538 081 215 563 338 000 513 863 000 579 254 000 504 475 000 588 299 000 585 395 000 422 200 000 314 820 000 418 121 000 412 628 000 33 STM 33.20.31 11 079 953 12 240 212 13 237 589 16 275 978 19 808 753 22 893 407 31 784 000 26 840 000 26 840 000 26 840 000 26 840 000 33 STM 33.80.40 194 116 325 208 399 753 206 673 279 189 615 262 181 842 526 166 040 341 168 600 000 159 300 000 143 500 000 137 900 000 129 902 000 33 STM 33.80.41 2 600 000 2 600 000 2 600 000 2 600 000 1 700 000 2 600 000 2 600 000 2 550 000 2 550 000 2 550 000 2 550 000 33 STM 33.80.42 300 000 300 000 300 000 0 300 000 300 000 300 000 300 000 300 000 300 000 300 000 33 STM 33.80.50 16 139 951 16 139 959 16 139 945 16 139 646 17 039 705 16 139 973 15 140 000 16 140 000 15 140 000 15 140 000 15 140 000 Yhteensä: 1 217 932 605 1 251 753 456 1 182 533 533 1 227 942 716 1 152 939 639 1 215 028 292 1 216 223 000 1 028 454 000 862 718 000 947 539 000 933 179 000
15 (18) TAULUKKO 2: TEHTÄVIÄ VASTAAVA OSA MÄÄRÄRAHOISTA SIIRRETÄÄN, MOMENTEILLE EI MUITA MUUTOKSIA TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 kehys 2018 kehys 2019 kehys 2020 26 SM 26.30.20 2 216 242 1 544 159 1 707 176 2 166 077 1 950 749 2 317 272 2 406 000 2 406 000 2 406 000 2 406 000 2 406 000 28 VM 28.90.30 70 571 110 70 571 110 70 571 110 70 571 110 70 571 110 70 571 110 70 571 110 70 571 110 70 571 110 70 571 110 70 571 110 28 VM 28.40.01 50 681 000 54 750 000 54 257 000 55 926 000 58 594 000 58 499 000 56 361 000 53 300 000 53 157 000 51 979 000 51 907 000 30 MMM 30.10.51 0 0 0 1 764 000 1 764 000 1 764 000 1 696 000 1 843 000 1 843 000 1 843 000 1 843 000 30 MMM 30.20.20 2 912 035 0 0 5 364 973 5 795 424 5 065 784 6 028 000 6 028 000 6 028 000 6 028 000 6 028 000 30 MMM 30.40.40 0 0 0 1 008 208 1 261 002 651 981 1 245 000 1 245 000 1 245 000 1 245 000 1 245 000 31 LVM 31.30.63 94 991 993 98 024 902 99 262 000 100 243 000 102 843 000 103 159 000 82 774 000 84 474 000 82 774 000 82 774 000 82 774 000 35 YM 35.10.22 0 0 14 160 000 14 460 000 17 160 000 13 760 000 15 825 000 14 725 000 15 025 000 12 525 000 12 525 000 35 YM 35.10.61 2 000 000 2 000 000 11 750 000 14 942 000 12 342 000 10 242 000 11 072 000 6 042 000 5 242 000 3 042 000 3 042 000 35 YM 35.20.64 2 350 000 2 350 000 1 350 000 1 350 000 1 350 000 850 000 850 000 850 000 850 000 850 000 850 000 Yhteensä: 225 722 380 229 240 171 253 057 286 267 795 368 273 631 285 266 880 147 248 828 110 241 484 110 239 141 110 233 263 110 233 191 110
16 (18) TAULUKKO 3A: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA SILLÄ TEHTÄTÄVÄT SIIRTYVÄT VALTION VIRASTOILLE TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 kehys 2018 kehys 2019 kehys 2020 32 TEM 32.01.20 4 967 816 4 753 116 5 235 984 5 505 400 4 096 521 4 191 670 4 939 000 4 939 000 4 939 000 4 939 000 4 939 000 32 TEM 32.20.43 20 390 163 20 848 284 19 496 626 15 977 000 14 351 319 11 051 000 8 018 000 5 315 000 100 000 0 0 32 TEM 32.40.52 (32.30.50) 35 066 500 33 340 870 36 130 778 39 111 257 35 546 196 27 501 431 43 000 000 32 000 000 43 000 000 43 000 000 43 000 000 32 TEM 32.40.51 1 099 079 1 566 109 1 608 906 2 001 939 2 079 048 2 524 310 2 572 000 2 572 000 2 572 000 2 572 000 2 572 000 32 TEM 32.60.40 44 496 913 60 633 741 49 791 343 29 282 488 51 178 146 45 931 531 76 402 000 70 076 000 48 754 000 38 000 000 35 000 000 35 YM 35.10.21 2 770 000 2 940 000 2 440 000 2 440 000 2 840 000 2 440 000 2 440 000 2 440 000 2 440 000 2 440 000 2 440 000 35 YM 35.10.63 36 500 000 39 830 000 50 830 000 53 830 000 53 530 000 48 825 808 18 480 000 18 630 000 18 630 000 18 630 000 18 630 000 Yhteensä: 145 290 471 163 912 119 165 533 637 148 148 083 163 621 230 142 465 750 155 851 000 135 972 000 120 435 000 109 581 000 106 581 000 TAULUKKO 3B: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA EU-KYTKENNÄN JOHDOSTA TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 kehys 2018 kehys 2019 kehys 2020 30 MMM 30.10.40 0 0 0 0 0 22 000 000 54 800 000 71 976 000 75 276 000 64 976 000 54 826 000 30 MMM 30.10.43 0 0 0 56 286 000 55 399 350 64 933 000 67 767 000 67 767 000 67 767 000 67 767 000 67 767 000 30 MMM 30.10.64 0 0 0 0 365 494 391 010 82 630 000 109 440 000 136 800 000 145 920 000 145 920 000 30 MMM 30.20.41 0 0 0 523 245 713 517 230 517 457 907 950 597 000 000 530 000 000 531 000 000 531 000 000 531 000 000 30 MMM 30.20.43 0 0 0 322 323 000 310 236 360 338 334 000 300 043 000 300 043 000 290 710 000 290 710 000 153 200 000 30 MMM 30.20.44 0 0 0 411 673 000 422 673 000 551 888 000 546 888 000 551 888 000 518 738 000 510 788 000 514 788 000 32 TEM 32.50.64 371 667 919 474 660 446 495 138 213 466 306 515 433 124 274 344 969 639 242 324 000 357 458 000 372 687 000 373 038 000 399 954 000 35 YM 35.10.64 2 000 000 4 000 000 4 000 000 4 500 000 3 000 000 3 000 000 4 500 000 4 500 000 4 500 000 4 500 000 4 500 000 Yhteensä: 373 667 919 478 660 446 499 138 213 1 784 334 228 1 742 028 995 1 783 423 599 1 813 322 000 1 993 072 000 1 997 478 000 1 988 699 000 1 871 955 000
17 (18) TAULUKKO 3c: MOMENTIT SÄILYVÄT NS. ERILLISMOMENTTEINA, MUTTA TAUSTALLA EI EU-KYTKENTÄÄ TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE2017 kehys 2018 kehys 2019 kehys 2020 30 MMM 30.10.41 0 0 0 11 251 114 12 516 618 12 673 232 17 000 000 14 000 000 30 000 000 30 000 000 30 000 000 30 MMM 30.10.42 0 0 0 97 084 000 84 390 000 76 630 000 72 630 000 57 230 000 63 830 000 59 000 000 51 000 000 30 MMM 30.20.40 0 0 0 511 000 000 498 800 000 324 750 000 321 700 000 335 400 000 325 400 000 318 700 000 318 700 000 30 MMM 30.40.20 2 300 000 2 300 000 2 300 000 2 400 000 2 500 000 2 900 000 3 000 000 3 000 000 3 000 000 3 000 000 3 000 000 30 MMM 30.40.51 0 0 0 8 981 146 9 406 296 9 734 000 10 550 000 8 700 000 11 000 000 11 000 000 11 000 000 30 MMM 30.40.62 0 0 0 13 439 000 9 390 000 38 984 000 20 837 000 20 881 000 20 862 000 20 976 000 21 188 000 31 LVM 31.10.20 131 923 081 133 644 926 137 739 660 140 194 273 147 094 238 136 067 138 153 525 410 185 000 000 186 591 087 148 983 581 148 983 581 35 YM 35.01.65 2 050 000 2 050 000 2 050 000 2 120 000 2 160 000 2 100 000 1 734 000 2 230 000 1 730 000 1 730 000 1 730 000 Yhteensä: 136 273 081 137 994 926 142 089 660 786 469 533 766 257 152 603 838 371 600 976 410 626 441 000 642 413 087 593 389 581 585 601 581 TAULUKKO 4: JATKOSELVITETTÄVÄT MOMENTIT TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE2017 kehys 2018 kehys 2019 kehys 2020 30 MMM 30.40.21 0 0 0 16 742 000 15 754 460 12 752 000 13 519 000 13 520 000 13 520 000 13 520 000 13 520 000 32 TEM 32.70.30 83 429 140 77 504 928 80 810 000 102 266 927 106 568 835 96 667 044 162 225 000 220 958 000 355 190 000 359 089 000 284 907 000 Yhteensä 83 429 140 77 504 928 80 810 000 119 008 927 122 323 295 109 419 044 175 744 000 234 478 000 368 710 000 372 609 000 298 427 000
18 (18) TAULUKKO 5: EDELLISEN PROJEKTIRYHMÄN KÄSITTELYN JÄLKEEN TARKASTELUN PIIRISTÄ POISTETUT MOMENTIT TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TAE 2017 kehys 2018 kehys 2019 kehys 2020 30 MMM 30.10.44 0 0 0 0 20 000 000 20 000 000 20 000 000 35 000 000 0 0 0 30 MMM 30.20.60 0 0 0 1 000 000 354 000 400 000 350 000 200 000 400 000 400 000 400 000 30 MMM 30.40.22 0 0 0 2 289 000 2 539 743 9 010 000 14 780 000 16 880 000 14 880 000 4 880 000 4 880 000 31 LVM 31.01.40 942 000 942 000 628 000 622 000 1 028 000 978 000 0 0 0 0 0 32 TEM 32.20.45 10 000 000 10 000 000 5 000 000 4 000 000 2 000 000 0 0 0 0 0 0 32 TEM 32.20.46 0 16 000 000 17 100 000 26 100 000 13 200 000 20 000 000 0 0 0 0 0 32 TEM 32.30.64 21 166 697 12 803 117 18 529 169 14 303 218 7 307 163 5 715 826 6 000 000 5 000 000 1 700 000 1 000 000 1 000 000 32 108 697 39 745 117 41 257 169 48 314 218 46 428 906 56 103 826 41 130 000 57 080 000 16 980 000 6 280 000 6 280 000