Vertaissuhteiden merkitys maahanmuuttaja- ja suomalaistaustaisten nuorten koulutusvalinnassa yhdeksännen luokan yhteishaun aikana Minna Saarinen Helsingin yliopisto
Tutkimushanke Tutkimus nuorten koulutuspoluista peruskoulun jälkeen Transitions and educational trajectories of immigrant youth: A 4-year longitudial study from compulsory to further education (Suomen Akatemian rahoitus Helsingin ja Turun yliopistojen konsortiolle) http://blogs.helsinki.fi/transit-okl/research-project/
Teoriataustasta Tutkimukset osoittavat kaverien merkityksen kouluviihtyvyydessä ja koulun käynnin sujumisessa (Kyttälä ym. 2015) Tärkeää on, että nuoret saavat tukea samoista kulttuurioloista tulevilta ikätovereiltaan (Suarez- Orosco ym. 2009) Nuoret tukevat toisiaan erilaisissa kouluun liittyvissä tehtävissä ja siirtymätilanteissa Yhteishaku edustaa siirtymävaihetta nuorten elämässä
Vertaissuhteet Ovat nuorille tärkeä osa elämää Lisäävät subjektiivista hyvinvointia siirtymätilanteissa (Diener 1984; 1994; Seligman 2011; Stark & Faulkner 1996) Tuottavat elämäniloa ja tarjoavat luonnollista tukea siirtymän valmistelussa (Janney & Snell 2006; Amado 2011; Carter ym. 2009; Seligman 2011) Lisäävät nuoressa emotionaalista turvaa (Castles 1996) Perustuvat vapaaehtoisuuteen, ovat epävirallisia ja henkilökohtaisia (Allan 1989)
Vertaissuhteet Vertaissuhteet ovat molemminpuolisia ja keskinäisiä, henkilökohtaisia ja itse rakennettuja Vertaissuhteisiin kuuluu käytännöllinen apu ja emotionaalinen tuki (Korkiamäki 2013) Kouluissa vertaissuhteiden merkitystä olisi tärkeä korostaa, sillä ne ovat merkityksellisiä henkilölle itselleen (Grenot-Scheyer ym. 1998; Korkiamäki 2013)
Tutkimuskysymys Tässä esityksessä kuvaan ensimmäisen seurantavuoden haastattelujen avulla nuorten koulutusvalintoja vertaissuhteiden näkökulmasta: Mikä merkitys vertaissuhteilla on maahanmuuttajaja suomalaistaustaisten nuorten koulutusvalinnassa yhdeksännen luokan yhteishaun aikana?
Aineisto Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat 112 maahanmuuttaja- ja suomalaistaustaista yhdeksännen luokan oppilasta Suomalaistaustaisia nuoria on 54 ja maahanmuuttajataustaisia on 58 Haastateltu Turussa 42 ja pääkaupunkiseudulla 69 oppilasta Tyttöjä 66 ja poikia 46 Aineisto koostuu keväällä 2015 tehdyistä kvalitatiivisista teemahaastatteluista (7 tutkijaa haastattelijana) Haastattelut on toteutettu yksilö-, pari- ja ryhmähaastatteluina haastattelijan tai haastattelijaparin toimesta
Kaveripiiri ja kavereiden merkitys-haastatteluteema Kuvaile kaveriporukkaasi. Kuka on paras kaverisi, keitä muita kavereita sinulla on, keiden kanssa olet koulussa/koulun ulkopuolella? Mitä kaverit sinulle merkitsevät? Millaista apua ja tukea saat kavereiltasi? Onko kaveriporukkasi sama koulussa ja vapaa-ajalla? Onko sinulla jotain harrastuksia? Miten ja missä yleensä vietät vapaa-aikaasi? Tapaatko näitä kavereita muutenkin? Jutteletteko opiskelusta kavereiden kanssa? Tiedätkö minne parhaat kaverisi hakivat? Kerro mitä kieltä käytätte kavereiden kanssa? Onko teillä yhteinen kieli? Mikä?
Aineiston analyysi Tutkimus on toteutettu kvalitativiivisella tutkimusotteella Aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla Aineisto on typologisoitu kahtena tyyppinä: kaverisuuntautunut pyrkijä-tyyppi ja itsenäinen pyrkijä-tyyppi
Kaverisuuntautunut pyrkijätyyppi Turun seudun haastatteluissa kaverisuuntautuneita pyrkijätyyppejä oli vain muutamia, joiden joukossa oli yhtä paljon sekä tyttöjä että poikia Turun seudulla kaikki kaverisuuntautuneet hakijat olivat maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja he jakautuivat tässä tyypissä tasaisesti tyttöihin ja poikiin Pääkaupunkiseudun haastatteluissa esiin tuli, että kaverisuuntautuneita pyrkijä-tyyppejä oli vähemmän kuin itsenäisiä pyrkijä-tyyppejä Vahva tyttöjen edustus, etenkin pääkaupunkiseudulla Enempi lukioon hakevissa kuin ammattikouluun tai kaksoistutkintoon pyrkivissä
Kaverisuuntautunut pyrkijätyyppi Kaverien puhe ohjaa hienoisesti koulutusvalintaa, kaverit auttavat katsomaan koulutuslinjoja ja kouluvalinnassa Nuori hakeutuu samaan kouluun kavereiden kanssa, jopa kokonaiset kaveripiirit hakevat samaan kouluun Nuori saattaa valita saman koulun kuin kaverinsa, vaikka linjat poikkeavat Samaan kouluun aiemmin päässeiden kavereiden viihtyvyys siellä lisää kaverisuuntautuneen pyrkijän hakuintressiä, ja samalla ongittiin koulun opettajista ja maineesta lisätietoa Kaverien kertoma koulun hyvä maine kiihdytti valintaa Nuoret olivat hyvin tietoisia kaverien tekemistä hakupäätöksistä
Kaverisuuntautunut tyyppi/jatkoa Kaverisuuntautunut pyrkijä saa apua ja antaa apua kavereilleen kouluasioissa ja valinnasta on helppo puhua Pitää tärkeänä, että tulevassa koulussa olisi jo valmiiksi kavereita Osa koki, ettei halua mennä minnekään kouluun yksin Hakuun liittyy piilottelua, salailua ja jopa kilpailua kaverusten kesken Jotkut tiesivät tarkkaan kaikkien kavereidensa hakukohteet Kävivät tutustumassa kouluihin kavereiden kanssa
Kaverisuuntautunut pyrkijätyyppi/näyte 1-2 Siel on paljon frendei ja pystyis niitten kans olla aika paljon ja oppii samalla tekeen safkaa ja tollast (poika 7, kantasuomalainen) Frendit myös sanoo, miks sä kyselet paljo. Mä sanon näin vaan, mä tykkään vaan tietää tällee näistä amiksista ja lukioista (poika 1, kantasuomalainen)
Itsenäinen pyrkijä-tyyppi Turun seudun haastattelussa ilmeni, että suurin osa haastatelluista oli itsenäisiä pyrkijöitä Mikäli he eivät olleet valinneet hakukohdettaan itse, siinä oli auttanut joko opinto-ohjaaja tai perheenjäsenet Itsenäisiä pyrkijöitä oli tasaisesti sekä lukioon että ammattikouluun hakevissa Tässä tyypissä oli tasaisesti sekä tyttöjä että poikia Pääkaupunkiseudun hakijoista itsenäisiä pyrkijöitä oli enemmän tytöissä ja lukioon hakevissa Toi haussa esiin vahvasti oman päätöksensä ja nojasi siihen Ei hae tietoisesti sinne, minne kaverit hakevat
Itsenäinen pyrkijä-tyyppi/jatkoa Kaverien valintapyrkimykset eivät olleet kovin merkityksellisiä näille nuorille He eivät hakeneet aktiivisesti kavereilta vinkkejä hakupaikoista Osa itsenäisistä pyrkijöistä ei juuri vertaillut hakukortteja toisten kanssa ja keskusteli hausta varsin vähän kavereiden kanssa Ehdottomasti oma vahva päätös, vaikka olisi hakenut samaan kouluun kaverinsa kanssa Eivät jaksaneet säätää valintaa kavereiden kanssa, yksin helpompaa Osa ei puhunut lainkaan valinnasta kavereidensa kanssa Osa teki valinnan itsenäisesti ja yllätti kaverinsa valinnallaan Ei lähde kouluun kavereita etsimään, vaan ammattia oppimaan
Itsenäinen pyrkijä-tyyppi/näyte 1 Mieluummin hakis sinne, minne ite haluu, koska mäkään en päättäny sitä tän X:n takii. Mä päätin sen itseni takia ja X:kin päätti itsensä takii sen. (tyttö 3, äiti syyrialainen ja isä turkkilainen)
Itsenäinen pyrkijä-tyyppi/näyte 2 H: Niin, miten sä sanoisit, että kuka vaikutti eniten sun koulutuspäätökseen? Poika: Ite H: Se on sun oma päätös. Jouduit sä kenenkään kans neuvotteleen asiasta, et sä oot? Poika: en todellakaan H: Et sä päätit sen ite ja sit se on? Poika: Niin totta kai ne tulee aina omasta päästä. En mä nyt ketään muuta kuuntele et mihin mä meen (poika 2, kantasuomalainen, pääkaupunkiseudulla)
Alustavat tulokset osoittavat, että Kaikilta löytyi useita sosiaalisia suhteita ja vertaissuhteita, joita he saattoivat halutessaan käyttää koulutusvalinnan pohdintaan Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutusvalintaan vaikuttavat usein opettajat, sisarukset sekä sukulaiset Kavereiden merkitys koulutusvalinnassa oli maahanmuuttajataustaisilla nuorilla hiukan pienempi kuin kantaväestön nuorilla Kantaväestön nuorista vain harvat mainitsivat kaverien vaikutuksen suurena koulutusvalintaa ohjaavana ryhmänä
Yhteenveto Länsimainen kulttuuri painottaa yksilöllisyyttä ja valinnanvapautta, itsenäisyyttä, omaa elämäntapaa ja omaa elämänpolitiikkaa Elämänpolitiikka on elämää koskevien päätösten politiikkaa (Giddens 1991) Giddens korostaa erityisesti itsensä toteuttamisen ja sosiaalisten suhteiden tärkeyttä Suomessa nuorten oletetaan tekevän vastuullisia ja itsenäisiä valintoja koulutuksensa suhteen Yksin toimijuutta korostavassa näkökulmassa on, että vastuu jää yksilöiden harteille nuoret korostavat toimijuuttaan valinnan tekijöinä Nuorten valintaprosessit yhteishaussa ovat tärkeä keskustelualue koulutuspolitiikan kentällä
Yhteenveto Molemmissa tyypeissä nuoret selvittivät koulutusvaihtoehtojaan aktiivisesti koulujen sivustoilta ja koulujen maineita vertaamalla Koulujen maine ohjaa olennaisesti koulutusvalintaa
Tulossa julkaisuja vertais- ja ystävyyssuhteisiin liittyen: Saarinen, M, Kalalahti, M., Varjo, J., Zacheus, T., Mäkelä. M., Jahnukainen, M. & Kivirauma, J. Vertaissuhteiden merkitys maahanmuuttaja- ja suomalaistaustaisten nuorten koulutusvalinnassa yhdeksännen luokan yhteishaun aikana (valmisteilla) Saarinen, M. Jahnukainen, M. & Pirttimaa, R. 2016. The Social Networks of Young People with Intellectual Disabilities during the On-Campus supported adult education program (julkaistu lehdessä Journal of Education and Learning) Saarinen, M., & Takala, M. 2016. Draama osallisuuden innoittajana nuorten kokemuksellinen oppimisprosessi (julkaistu lehdessä NMI-Bulletin) Saarinen, M., Uusitalo-Malmivaara, L & Holm, L, Pitkittäistutkimus kehitysvammaisiksi luokiteltujen henkilöiden sosiaalisista verkostoista (valmisteilla) Saarinen. M. Kaksoisjärjestelmästä kohti yhdistynyttä koulutusjärjestelmää (valmisteilla) Mattila, S & Saarinen, M. Jos hän olisi ollut kuten me muut Oppilaiden moninaisuus yläkoulun vertaissuhteiden haasteena (valmisteilla). Pesonen, H, Järvenpää, T., Saarinen, M. & Kontu, E., Sosiaalisten suhteiden ja kouluyhteisöjen merkitys nuoren psykososiaaliselle hyvinvoinnille (tulossa)
Oheislukemistoksi: Brubaker, R. (2005) Etnisyys ilman ryhmiä Isotalo, A. 2015. Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitys Juvonen, T. 2015. Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen. Nuorten toimijuuden rakentuminen etsivässä työssä Kivijärvi, A. (2015) Etnisyyden merkityksiä nuorten vertaissuhteissa Martinovic, B., van Tubergen, F. & Maas, I. (2009). Changes in Immigrants social integration during the stay in the host country: The case of non-western immigrants in the Netherlands Souto, A-M (2011) Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista Varjonen, S. (2013) Ulkopuolinen vai osallistuja? Identiteetti, ryhmäsuhteet ja integraatio maahanmuuttajien elämäntarinoissa Vestel, V. (2004) Community of Differences Hybrididazation, Poplar Culture and the Meaning of Social Relations among Multicultural Younters in Rudenga East Side of Oslo. Martikainen, T. 2006. Ylirajainen kulttuuri. Etnisyys Suomessa 2000-luvulla. Saukkonen, P. 2013. Erilaisuuksien Suomi. Martikainen, T., Saukkonen, P.& Säävälä, M. 2013. Muuttajat. Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Giddens, A.1991. Modernity and Self-Identity.
Kiitos Minna Saarinen, KT,YTL,EO Tutkijatohtori, Transit-hanke (SA) Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, erityisopettajankoulutus PL 9, 00014 Helsingin yliopisto Puh. 050-3185 660 E-mail: Minna.K.Saarinen@Helsinki.fi