Talouskehitys ja talouspolitiikka Kaj Paulamäki Economic Research
Luennon sisältö Talouden perusteet Käsitteitä RAPO ja FIPO Suhdanne ja trendi Rahapolitiikan hullut päivät jatkuvat Mihin keskuspankki pyrkii ja millä keinoilla? Tavanomainen ja epätavanomainen rahapolitiikka Miten rahapolitiikka välittyy talouteen Negatiiviset korot
Talous on vuorovaikutusta Kotitaloudet Julkinen valta Yritykset
Mikä on BKT?
BKT on kotimaisen tuotannon mitta Kuvaa talouden kokoa ja toimeliaisuutta yhdellä luvulla Antaa tietoa kansantalouden rakenteesta ja sen muutoksista Kansantalouden tilinpito on apuna talouspoliittisessa päätöksenteossa BKT on kysyntää ja tarjontaa Tarjonta = kotimaassa tuotetut tuotteet sekä ulkomailta tuodut tuotteet Kysyntä = välituotekäyttö, yksityinen ja julkinen kulutus, investoinnit, vienti ja varastojen muutos Maakohtaiset vertailut voivat olla ongelmallisia Jos BKT:n arvo muutetaan dollareiksi, käytetäänkö nimellisiä vai ostovoimakorjattuja valuuttakursseja? Kehittyneissä maissa nimelliset ja ostovoimakorjatut valuuttakurssit lähempänä toisiaan kuin nousevissa talouksissa Kasvua helpompi verrata kuin arvoa tai tasoa Nimellinen BKT voi kasvaa hintojen tai/volyymien kautta
Kertooko BKT hyvinvoinnista?
Kumpi talous on paremmassa kunnossa?
BKT:n määrän taso antaa eri kuvan kuin kasvuprosentit
Euroalue elpynyt hitaasti
Talouspolitiikkaa tehdään parlamenteissa ja keskuspankeissa Finanssipolitiikkaonvaltion harjoittamaatalouspolitiikka Finanssipolitiikan välineet ovat valtion budjetin eri osat Verot, maksut, tuet, julkinen kulutus ja julkiset investoinnit Finanssipolitiikan avulla voi pyrkiä ohjaamaan talouden kehitystä elvytys taantumissa hillitseminen korkeasuhdanteissa kontrasyklinen talouspolitiikka Finanssipolitiikan kerroin Rahapolitiikkaon keskuspankin harjoittamaa talouspolitiikkaa, jonka tavoite on hintavakaus Rahapolitiikan välineet ovat korko ja rahan määrä Myös rahapolitiikalla pyritään tasoittamaan talouden kehitystä
Finanssipolitiikan viritys Finanssipolitiikan tilaa voidaan arvioida suhdannekorjatun jäämän avulla Tähän tarvitaan arvio tuotantokuilusta sekä siitä, miten tuotantokuilu vaikuttaa julkisen sektorin alijäämään Ei välttämättä kerro, johtuuko muutos pelkästään päätösperäisistä toimista
Automaattiset vakauttajat Finanssipolitiikka ei aina päätösvaltaista Kun kokonaistuotanto laskee, julkiset menot kasvavat ja verotulot supistuvat Tulonsiirtojen kokonaissuuruus riippuu talouden tilasta Noususuhdanteissa verotulot alkavat kasvaa Budjetin yli-tai alijäämä vaihtelee suhdanteiden mukana Automaattiset vakauttajat elvyttää taantumassa Mutta valtion budjettien on syytä olla tasapainossa, kun tuotanto vastaa potentiaalista kokonaistuotannon tasoa Liika velkaantuminen asettaa rajoitteen automaattisille vakauttajille
Euroalueella finanssipolitiikan liikkumavara vähissä
Mikä on trendi ja mikä on suhdanne? Varsinainen talouden toimeliaisuus, esimerkiksi BKT Pitkän aikavälin keskimääräinen kehitys (trendi tai potentiaalinen toimeliaisuus) Pitkän aikavälin näkymiin vaikuttaa ratkaisevasti tarjonnan kehitys Trendikasvukin vaihtelee, mutta pysyy usein pitkään vakaa Suhdanteissa kysynnän vaihtelut keskeisellä sijalla Mitä tapahtuu viennille, kulutukselle ja investoinneille?
Potentiaalinen talouskasvu = Tehtyjen työtuntien kasvu + Työn tuottavuuden kasvu Pääomakanta Teknologia Työikäisen väestön kasvu Työllisyysaste Koulutus Talouden rakenteet Siirtolaisuus Keskimääräinen työaika liikkuvuus Innovaatiot
Rahapolitiikan hullut päivät jatkuvat Finanssikriisi mullisti rahapolitiikan EKP:n varaan on laskettu paljon Onko odotukset realistisia?
EKP tavoittelee hintavakautta Mandaattina pitää inflaation lähellä, mutta alle 2 prosenttia (keskipitkällä aikavälillä) Miksi 2 prosenttia? Onko euroalue ollut deflaatiossa? Pohjainflaatio ei sisällä energiaa, tupakkaa, alkoholia ja ruokaa
Raakaöljyn hinta on merkittävä taakka euroalueen inflaatiolle Energiakomponentin painoarvo noin 10 prosenttia euroalueen inflaatiossa
Miten EKP (yrittää) pitää inflaation tavoitteessa? Perinteinen tapa: ohjauskorkopäätöksiä ja säännöllisiä markkinaoperaatioita Perusrahoitusoperaatiot ( maturiteetti 1 viikko) + pitkät rahoitusoperaatiot (3 kk)
Keskuspankin korkosykli yksinkertaistetusti Korkeammat korot hidastavat talouskasvua, lainaaminen hidastuu, inflaatiopaineet hellittävät Keskuspankki laskee korkoja talouden piristämiseksi / liiallisen hidastumisen ehkäisemiseksi ja deflaatiouhan torjumiseksi Keskuspankki nostaa korkoja ylikuumenemisen estämiseksi, pitääkseen inflaatiopaineet kurissa Talouskasvu piristyy, lainanotto kasvaa, inflaatiopaineet kiihtyvät
Tavanomaisen rahapolitiikan välityskanavat Keskuspankin ohjauskorko Odotukset Rahamarkkinakorot Rahan määrä ja luotonanto Arvopapereiden hinnat Pankkikorot Valuuttakurssit Palkat ja hintojen asettaminen Kysyntä ja tarjonta hyödyke-ja työmarkkinoilla Kotimaan hinnat Tuontihinnat Inflaatio
Pitkä korot voivat elää omaa elämäänsä suhteessa keskuspankin ohjauskorkoon Perinteisesti pitkissä koroissa pitkän aikavälin kasvunäkymät ja inflaatiot keskeisemmässä roolissa kuin lyhyissä koroissa QE on kuitenkin muuttanut tilannetta
Mikä QE? EKP aloitti määrällisen kevennyksen ohjelman maaliskuussa Käytännössä kyse on setelipainosta, sillä ostot rahoitetaan painamalla uutta rahaa Määrällinen keventäminen vs. setelirahoitus Kuukausittaisten ostojen suuruus 80 miljardia euroa kuukaudessa Pääasiassa valtinlainoja, mutta mukana myös yritysten joukkovelkakirjoja Ostot niin sanotun pääoma-avaimen perusteella EKP osto-ohjelma kestää ainakin vuoden 2017 maaliskuuhun asti Mutta riittääkö ostettavaa -0,40 prosenttia on alaraja ostettujen valtionlainojen koroille
Epätavanomaisessa rahapolitiikassa taseen merkitys korostuu Perinteinen rahapolitiikka: talouteen vaikutetaan lyhyen koron kautta Määrällinen keventäminen: markkinainterventiot & pitkät korot
QE välittyy talouteen eri kanavia pitkin ainakin teoriassa Reaalitalous, talouskasvu ja inflaatio Rahoitusmarkkinat, varallisuushinnat, lainanotto, ostopäätöksiä, investointipäätöksiä Portfolio Valuutta Korko Signalointi Luottamus
Talletuskorosta on tullut EKP:n keskeinen politiikkakorko Negatiiviset korot ovat keskuspankkien uusi innovaatio
Keskuspankit ovat olleet isossa roolissa valuuttamarkkinoilla
Valuuttamarkkinolla useita ajureita Useita malleja valuuttakurssin oikean tason määrittämiseen pidemmällä aikavälillä Ostovoimapariteetti (PPP): Big Mac ei voi olla erihintainen eri maissa Korkopariteetti (UIP): Kahden valuutan korkoero tulisi kompensoitua valuuttakurssin muutoksella Talouden fundamentit Vaihtotaseen tasapaino, talouskasvu, inflaatio, korkoerot Pääomavirrat Osakemarkkinat, M&A Poliittiset tekijät Markkinapsykologia ja sentimentti Tekniset tasot, risk on / risk off Keskuspankkipolitiikka Vaikuttaa valuutan tarjontaan (QE) Korkopäätökset Interventiot
Keskuspankkielvytys on näkynyt osakemarkkinoilla
Korot ovat painuneet alas, mutta trendiin on tullut myös säröjä
Negatiivisten korkojen hyöty on rajallinen Negatiiviset korot eivät ole painaneet monia talouden kannalta olennaisia korkoja enää alemmas 31
Lainakannan kasvu piristymässä
Raha on halpaa, mutta investoinnit toipuvat hitaasti
Kone- ja laiteinvestoinneissa kasvupotentiaalia
Nordea Markets on Nordea Bank Norge ASA:n, Nordea Bank AB:n (publ), Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Nordea Bank Danmark A/S:n Marketstoimintojen yhteinen nimi. Oheiset tiedot on tarkoitettu taustatiedoksi vastaanottajan yksinomaiseen käyttöön. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat Nordea Marketsin mielipidettä tiedotteessa mainittuna päivänä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tämä asiakirja ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä, eikä sitä tulisi pitää sellaisena tai käyttää ilman vastaanottajan omaa harkintaa. Oheisia tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Annetut tiedot eivät liity kenenkään yksittäisen vastaanottajan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Ennen sijoitus-tai luotonottopäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. Nordea Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito-tai lainopillinen neuvonantaja missään toimipaikassaan. Kiitos! Kaj Paulamäki Nordea Markets Macro Research Finland kaj.paulamaki@nordea.com Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman Nordea Marketsin etukäteen antamaa kirjallista lupaa.