Sisältö 1. Piirustuksen lukutaidon merkitys 7 1.1. Piirustuksen tarve 7 1.2. Piirustuksen ymmärrettävyys 8 1.3. Ajatuksesta piirustukseksi 8 1.4. Piirustuksen toteutus tuotteeksi 8 1.5. Standardit 8 1.6. Valmistusdokumentaation vaatimusten luokittelu 9 2. Hieman tuotesuunnittelusta 10 2.1. Kappaleen, tuotteen suunnitteluun 10 2.2. Moduuliajattelu 10 2.3. Ergonominen muotoilu 2.4. Design tuotteessa 10 2.5. Valmistustekninen muotoilu 11 2.6. Lujuustekninen muotoilu 11 3. Erilaisia piirustuksia 12 3.1. Piirustusten laatutaso 12 3.2. Luonnospiirustukset 12 3.3. Työpiirustukset 12 3.4. Tarjouspiirustukset 12 3.5. Kokoonpanopiirustus 12 3.6. Koneenpiirustus 3.7. Rakennuspiirustus 13 3.8. LVI-piirustus 13 3.9. Kaaviopiirustus 14 3.10. Sähköpiirustus 15 4. Piirustuksen pohjamateriaali 16 4.1. Piirustuspaperi 16 4.2. Kuultopaperi 16 4.3. Piirustusmuovit 16 4.4. Piirustusarkkien koot 16 4.5. Otsikkoalue 16 4.6. Piirustuksen taittaminen 16 5. Piirustusvälineet 18 5.1. Lyijykynät ja lyijytäytekynät 18 5.2. Kovuus ja käyttö 18 5.3. Piirtäminen lyijykynällä 18 5.4. Lyijykynäviivan pyyhkiminen 18 5.5. Mallineet 18 5.6. Viivaimet 5.7. Suhdeviivain 19 5.8. Harpit 20 5.9. Tussipiirtimet 21 5.10. Piirustuskoje 22 5.11. Tietokone 23 5.12. Käytettävät ohjelmat 25 6. Kopiointi 32 6.1. Työssä käytettävät piirustukset 32 7. Tekstaus 33 7.1. Kirjainten kokoja ja muita mittoja 33 7.2. Tekstausohjeita 33 8. Koneenpiirustus yleisesti 36 8.1. Piirustuksen muodostaminen 36 8.2. Erilaisia kappaleen kuvausmenetelmiä 36 8.3. Perspektiivinen kuvanto 36 8.4. Aksonometrinen kuvanto 37 8.5. Isometrinen kuvanto, Isometrinen projektio 37 8.6. Kohtisuora projisointimenetelmä 37 8.7. Kohtisuora projektio, yhden käännön menetelmä 38 8.8. Kolmannen kuvannon piirtäminen 39 9. Piirtämisohjeita 41 9.1. Piirtämisen suunnittelu ja järjestys 41 9.2. Piirtämisen rationalisointi 41 9.3. Erityisprojektiot, osaprojektiot, oikaisu 41 9.4. Piirtämisohjeita 42 9.5. Kertaus piirtämisen toteutuksesta 42 10. Viivat 44 10.1. Yleistä viivoista 10.2. Viivatyyppejä ja -leveyksiä 44 10.3. Viivojen käyttö 44 11. Mittakaava 45 11.1. Mittakaavan tarkoitus 45 11.2. Luonnollinen koko 45 11.3. Suurennokset 11.4. Pienennykset 45 12. Leikkaukset 48 12.1. Leikkauksen tarkoitus 48 12.2. Leikkauskuvannon teko 48 12.3. Erilaisia leikkauksia 48 12.4. Leikkauksen viivoitus 49 12.5. Eri materiaalien leikkauspintoja 49 12.6. Leikkaustaso 49 12.7. Varsien ja akselien leikkaus 50 12.8. Katkaistu kappale 50 12.9. Ruuvit, mutterit, niitit ja kiilat 50 13. Mitoitus 52 13.1. Mitoitus 52 13.2. Mitoituksen mittojen eriarvoisuus 52 13.3. Mitoitus muodostuu mitoitusalkioista 52 13.4. Mitoitusohjeita 53 13.5. Mitoitustavat 53 13.6. Erilaisia mitoituskohteita 55 14. Kaavioesitys 60 14.1. Esitystavan hyöty 60 15. Kierre 61 15.1. Kierteen käyttö ja kierteen muotoja 61 15.2. Kierrejärjestelmät 15.3. Sisä- ja ulkokierteet 61 15.4. Kierteen esitys piirustuksessa 62 15.5. Erilaisia kierteen leikkauksia 63 15.6. Kierteen merkintä ja mitoitus 63 16. Kappaleen pinta ja sen karheus 64 16.1. Pinnan karheus 64 16.2. Pintamerkit 64 17. Toleranssit 66 17.1. Toleranssi ja toleranssin tarve 66 17.2. Toleranssimitoituksen käsitteitä 66 17.3. Iso-toleranssimitoitus 66 17.4. Yhteenliitettävien osien toleranssien merkitseminen 68 17.5. Sovitejärjestelmät 68
18. Geometriset toleranssit 69 18.1. Yleistä geometrisista toleransseista 69 19. Hitsauksen merkintä piirustuksessa 70 19.1. Hitsausmerkkien tarve 70 19.2. Viitenuoli ja merkintäviiva 70 19.3. Perusmerkit 70 19.4. Hitsin pinnanmuodon merkit 71 19.5. Hitsin mitoitus 19.6. Hitsin juurimerkit 19.7. Hitsauksen lisämerkinnät 72 19.8. Hitsausesimerkkejä 73 20. Rakennuspiirustus 75 20.1. Yleistä rakennuspiirustuksesta 75 20.2. Työselitykset 75 20.3. Rakennusalan normit 75 20.4. Standardit 75 20.5. Suunnittelun ja rakentamisen valvonta 75 20.6. Erilaisia rakennuspiirustuksia 75 21. Piirustuksien kuvausmenetelmät 78 21.1. Vähillä kuvilla 78 21.2. Suorakuvauksessa 78 21.3. Aksonometrinen kuvaus 78 21.4. Perspektiivikuvaus 78 22. Joitakin rakennuspiirustuksen viivoja 79 22.1. Viivojen käyttö 79 23. Teksti piirustuksessa 80 23.1. Tekstin tyyppi 80 23.2. Tekstin mitat 80 24. Piirustuslehti, taitto ja sisältö 81 24.1. Piirustuslehtien koot 81 24.2. Piirustusten taitto 24.3. Selityssarake 81 24.4. Paikannuskaavio 81 24.5. Nimiö 81 25. Ainemerkinnät 84 25.1. Ainemerkintä, materiaalimerkintä 84 26. Mittakaava 85 26.1. Kertausta mittakaavasta 85 26.2. Mittakaavan suhdetta 85 27. Mitoitus 86 27.1. Rakennusmitoitus 27.2. Mittaviivat 27.3. Mittaluvut ja mittayksiköt 86 27.4. Korkeusasema 87 28. Erilaisia rakenneosia 88 28.1. Ovet ja ikkunat 88 28.2. LVI-kalusteet yleisesti 89 28.3. Nuolet piirustuksessa 90 28.4. Lävistäjät piirustuksissa 91 29. Lyhenteet rakennuspiirustuksessa 93 29.1. Lyhenteiden tarkoitus 93 29.2. Tontin käyttöön liittyvät lyhenteet 93 29.3. Tilojen lyhenteet 93 29.4. Pinta-alojen lyhenteitä 94 29.5. Kalusteiden lyhenteet 94 29.6. Laitteiden lyhenteet 94 29.7. Rakennusosien lyhenteet 95 29.8. Palotekniset lyhenteet 95 30. Rakennuslupapiirustukset 97 30.1. Pääpiirustukset 97 30.2. Asemapiirustus 97 30.3. Julkisivupiirustukset 30.4. Leikkauspiirustus 99 30.5. Rakenneleikkaukset 102 31. Pohjapiirustukset 103 32. Arkkitehtipiirustukset 104 32.1. Arkkitehtikuvien l. detaljikuvien tarkoitus 104 32.2. Kalustepiirustuksen laatimisohje ja malli 105 32.3. Huoneseloste, ikkunaseloste ja oviseloste 105 33. Rakennepiirustukset 106 33.1. Rakennepiirustuksien sisältö 106 33.2. Mittapiirros 106 33.3. Betoniraudoitus 106 33.4. Reikäpiirustus 108 33.5. Puurungon piirustuksia 108 33.6. Elementtirakentaminen 109 34. LVI-piirustus 110 34.1. LVI = lämpö, vesi ja ilmastointi 110 34.2. LVI-piirustus yleisesti 110 34.3. Piirustuspohja 111 34.4. Työselitykset 34.5. Alan normit 111 35. Erilaisia LVI-piirustuksia 112 35.1. Asemapiirustus 112 35.2. Reikäpiirustus 115 35.3. Vaakaleikkaukset, pohjapiirustukset 116 35.4. Pystykaavio, nousukaavio, linjapiirustus 118 35.5. Pystykuvannot 119 35.6. Kytkentä- ja säätökaaviossa 120 35.7. Kaaviopiirustukset, pystykaavio 35.8. Detaljikuva 121 35.9. Esivalmistuspiirustus 122 35.10. Isometrinen esitystapa 123 35.11. Putkistot tietokoneella piirtäen 123 35.12. Esitteet ja mainonta 124 36. LV-piirustuksien kuvausmenetelmät 126 36.1. Vähillä kuvilla 126 36.2. Kohtisuora yhdensuuntaiskuvaus 126 36.3. Aksonometrinen kuvaus 126 37. Piirustuslehden sisältö 127 37.1. Teksti piirustuksessa 127 37.2. Piirustuslehtien koko ja taittaminen 127 37.3. Paikannuskaavio 127 37.4. Nimiö ja muutostaulukko 127 37.5. Kertausta mittakaavasta 37.6. Piirustusluettelo 128 38. Viivat 129 38.1. Viivojen informaatio 129 38.2. Viivojen käyttöesimerkkejä 129 38.4. Putkiston erilaisia merkitsemistapoja 131 39. Putkien mitoitus rakennuksessa 132 39.1. LV-mitoitus 132 39.2. Mitoitusesimerkkejä 133 39.3. Teollisuusputkiston mitoitus 134
40. Piirustusmerkkien käyttö 136 40.1. Piirustusmerkkien käytön hyöty 136 41. Putkivarusteita 137 42. LV-lyhenteet piirustuksissa 138 42.1. Lyhenteiden tarkoitus 138 42.2. Raaka-aineet 138 42.3. Järjestelmät ja putkijohdot 138 42.4. Kojeet ja laitteet 138 42.5. Muut varusteet 138 42.6. Kaivot 138 42.7. Verhoukset ja eristys 138 42.8. Urakkarajat 138 43. Sulku-, säätö- ja mittauslaitteet 141 44. Kojeet ja laitteet 144 45. Lämpöpatterit 145 45.1. Lämpöpatteri 145 45.2. Patterit rakennuksessa 145 45.3. Erilaisia patteriputkituksia 146 46. Viemäröidyt laitteet 148 46.1. Viemäröityjen laitteiden asennusmittoja 149 47. Vesijohtokalusteet 150 47.1. Symboleista yhdistellen koottuja kokonaisuuksia, pesuallas 150 47.2. Pesuallas ja pyykinpesukone 47.3. WC-laite 151 47.4. Suihku 152 47.5. Astianpesuallas 153 47.6. Hieman tietoa kiinteistön lämpimän käyttöveden valmistuksesta sekä kalusteet nousukaaviossa 154 56. Mittaus- ja ohjaustoimintoja 178 56.1. Yleistä 178 56.2 Esimerkkejä 179 56.3. Kirjaintunnukset 180 56.4. IV-laitoksen säätökaaviopiirustus 181 Sähköpiirustus 183 57.1. Sähköpiirustus yleisesti 183 57.2. Elektroniikkapiirustukset Piirilevy 185 57.3. Sulakkeet 188 57.4. Kiinteistön sähköpiirustukset 189 Hydrauliikka ja pneumatiikka 197 58.1. Yleistä 197 48. IV-Piirustus 159 48.1. Yleistä IV-piirustuksista 159 48.2. IV-piirustus 159 48.3. Piirustuspohja 159 48.4. Työselitykset 48.5. Alan normit 165 48.6. Standardit 165 48.7. Suunnittelun ja rakentamisen valvonta 165 49. Piirustusmerkkien käyttö, D4 166 49.1. Piirustusmerkkien käytön hyöty 166 49.2. Ilmanvaihtohormit 166 50. Viivat 167 50.1. Viivojen informaatio 167 50.2. Viivojen käyttöesimerkkejä 168 51. IV-piirustusten mitoitus 169 51.1. Yleistä IV-mitoituksesta 169 52. IV-piirustusten lyhenteet 171 52.1. Lyhenteiden tarkoitus 171 53. Sulku- ja säätölaitteet 172 54. Kojeet ja laitteet 173 55. Tulo- ja poistoilmakalusteet 175
4 Piirtämisen perusteet 2. Hieman tuotesuunnittelusta 2.1. Kappaleen, tuotteen suunnitteluun voi osallistua monen eri ammat- tialan ihmisiä. Eräs heistä voi olla teollinen muotoilija, joka tuo tuotteeseen teknisen insinöörinäkemyksen lisäksi taiteellista, myyvää muotoa, ulkonäköä. Viereinen tuoli on varsin nykyaikainen tuote. Sitä voidaan pitää myös istumatyöläisen työkaluna. Tuolin tulee olla teknisesti kestävä, hyvännäköinen ja hyvä istua. Tuolissa on riittävästi säätöjä niin, että se sopii erikokoisille ihmisille. Nykytuotteiden elinkaari on paljon lyhyempi kuin vuosia aikaisemmin. 2.2. Moduuliajattelu Tuotteen suunnittelussa voidaan käyttää moduuliajattelua. Tässä ajattelumallissa valmis tuote kootaan yhdistelemällä vain joitakin rakenneosia. Esim. hyllystö voidaan koota ovellisista kaapeista ja viereen voidaan sijoittaa sama osa ilman ovia laatikostoin varustettuna. Tuote on helposti muunneltavissa ja koska valmistettavien osien määrää on voitu pienentää, tuote voidaan myydä halvemmalla. Eräs esimerkki on alakuvassa. Hyvä työtuoli ja sen monipuoliset säädöt. Työtuoli voi olla kallis, mutta minkä hintainen on terveytesi? Viereisessä kuvassa on huonekalun moduuliajattelua. 2.3. Ergonominen muotoilu Ergonomisessa muotoiluajatuksessa tuote muotoillaan huomioimalla käyttäjän tarpeet. Tuote on miellyttävä, turvallinen ja käytössä tehokas. Hyvä esimerkki ergonomisesta muotoilusta on suomalaisen Fiskars-yhtiön tekemä saksisarja. Aikanaan se on ilmeisesti ollut hyvinkin mullistava oivallus, koska saksista on tehty monenlaisia ulkomaisia kopioita. Saksissa on sormia ja peukaloa varten muovista muotoillut leveäpintaiset reiät. Eräs ergonomian sovellutus on käsiaseiden oikein muotoillut kumiset kahvat. Niistä saa hyvän ja pitävän otteen. Yläkuvassa on saksia ergonomialla ja ilman. Viereisen kuvan pistoolin kumipintaisesta kahvasta saa pitävän otteen. 2.4. Design tuotteessa tarkoittaa tuotteen taiteellista muotoilua, taiteellista puolta. Tässä, kuten monessa muussakin asiassa on saatava aikaan sopiva tasapainotila. Jos pelkkä tekniikka saa vallan, tuote voi olla ruma ja toimiva. Jos design taas on numero ykkönen, tuote saattaa olla kaunis ja toimimaton, ehkä vielä kummallisen näköinen ja toimimaton. Kun asiat ovat tasapainossa, voidaan puhua jopa käyttötaiteesta. Tanskalainen tv- ja stereolaitteita valmistava Bang & Olufsen edustaa alansa huippumuotoilua. 4
5 Piirtämisen perusteet Viereisessä kuvassa on tekstausta mallineen ja tussipiirtimen avulla. Kuvassa on LVI-piirustuskaavio ja WC-laitteen piirtäminen edestä päin katsottuna. Tässä pätee sama ohje kuin tekstauksessakin. Kaavio painetaan alustaan oikeaan kohtaan ja tussipiirtimellä piirretään kuva mallineen reunoja pitkin. 5.10. Piirustuskoje on jaloilla seisova piirustuslauta, jonka korkeutta ja kaltevuutta voidaan säätää. Laudan koko on usein A0. Laudan reunassa on piirustuskoje. Paras on vaunukoje, laudan yläreunassa olevassa johteessa liikkuva koje. Kojeeseen kuuluu piirtopää, joka sisältää kaksi viivainta. Piirtopäätä viivaimineen voidaan kääntää eri asentoihin l. astelukuihin. Viivainten paikalle voidaan kiinnittää tekstityslaite, jolla kirjoitetaan piirrettyyn kuvaan teksti tai numerot. Koje alkaa olla jo historiaa. Viereisessä kuvassa on piirustuskoje käytössä. 5
Koneenpiirustus 7 8.7. Kohtisuora projektio, yhden käännön menetelmä Yleensä yksi kuvanto ei riitä, vaan kappaleesta piirretään kaksi tai kolme kuvantoa. Kuvantoja piirretään vähin riittävä määrä. Kappale käännetään pääkuvannosta 90 haluttuun suuntaan, jolloin uusi sivu kääntyy piirtäjään päin. Kuvassa esine on kuvantojen muodostamisen takia tavallaan laatikossa. Kappaleen sivujen muodoista piirretään projektiosäteet kohtisuoraan seinämiä vastaan. Kappale piirtyy seinämille ja lattiaan. Seuraavan sivun yläkuvassa laatikon sivut on käännetty yhteen tasoon, laatikko on levitetty. Seuraavassa projisointimenetelmässä käytetään tätä yhden käännön menetelmää. = F F = A A F H EI EJK E A = = JE I A E EA I EI F E J= = 2 H A JE I EL K J= 2 F H A J E F O I J O J = I 2 H A J E L = I ) + 2 F H A JE - I E A + * 2 H A J E O D J F A H K I J = I ) 2 F H A JE = JI J= I K K J= Nyt viereisen kuvan laatikon seinät käännetään tasoon ja eri projektiot ovat siinä vierekkäin. Lisää tietoa asiasta saat standardista SFS 3703. * 2 H A JE O D J D JO Yhden käännön menetelmä, kappaletta käännetään kerran 90 aina uutta projektiota varten. a = projektio edestä, pääprojektio b = projektio ylhäältä c = projektio vasemmalta d = projektio oikealta e = projektio alhaalta f = projektio takaa > B A? @ = @ =? B A > 7
!! &! 6 Rakennuspiirustus $ & # " " # ' 4 = A K I A H O I J 2 ' 9 Asemapiirustuksiin merkitään kiinteistön huoltoon ja piha-alueen järjestykseen liittyvät asiat kuten jäteastiat, pyykinkuivauspaikat, autopaikat yms. Piirustuksiin merkitään myös kadun nimi, pohjoissuunta, korkeusmerkinnät sekä tontin entiset ja pysyvät rakennukset. Tontin rakennusoikeus on esitetty piirtämällä alue, jolle rakennus sijoitetaan sekä sallittu kerroskorkeus, autokatokset, lipputangot, sekä leikkipaikat keinuineen ja liukumäkineen. Viereisessä kuvassa on osa kokonaisesta asemapiirroksesta.!! $ " 2 6 ) 2 ) 2! 6 - $ 0 ) ) 4 1 ) 6 7 7 I A E = = J EJA JJK 4 = A K I A OJ L = J D = H = I K K J= Vieressä on esimerkki asemapiirustuksen ja yleensä kartan korkeuskäyrien muodostumisesta. Näetkö kuvasta käyrien muodostumisen idean? Millainen maasto on silloin kyseessä, kun korkeuskäyriä on tiheästi vierekkäin? 9
12 Kertauskysymykset LV-piirustus Piirrä rakennuksen pohjakuvaan leikkauskuvan putket mittoineen 18 8 & 8 & # 18 8 8 & % 8 &! # 8 8 & Ratkaise tehtävä 0 K A H A K I # = = J J E= H A K @ A I E H = = L EEL = = = @ K J E A I E = F EEH H I EL K K L = K L = F " ' # # 2 EEH H K L = I = JJE= 12
IV-piirustus 13 IV-piirustus 48. IV-Piirustus 48.1. Yleistä IV-piirustuksista IV-piirustuksissa ja LV-piirustuksissa on hyvin paljon samankaltaisuutta. Tämän vuoksi asiat kerrataan lyhyesti. Lämmin ilma johdetaan kanavia pitkin huoneeseen sitä lämmittämään. Käytetty ilma poistetaan toisen kanavan avulla lämmönvaihtimen kautta ulos. Joissakin tapauksissa käytetään myös kierrätysilmaa. IV-piirustuksia tarvitaan rakennusten, teollisuusprosessien, teollisuuslaitosten ja laivojen ilmanvaihdon toteuttamisessa. Aksonometriaa LVI-piirustuksessa käytetään harvoin aksonometristä kuvausta. Esitystapaa voidaan käyttää joissakin vaativissa kohteissa, esim. teollisuusputkituksissa. 48.2. IV-piirustus muodostuu erilevyisistä ja -tyyppisistä viivoista, symboleista, mitoituksista, leikkauksista ja paljosta muusta. Kaikki tämä pohjautuu sopimuksiin ja standardeihin. Näistä ehkä tärkein on Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D4, LVI-piirrosmerkit ja ohjeet. Seuraavaksi lähdemme käsittelemään rakennusputkituksia ja myöhemmin teollisuusputkituksia. Kun tämä LVI-osio on opiskeltu, opiskelija osaa tehdä joitakin yksinkertaisia piirustuksia. Opetuksen pääpaino on kuitenkin piirustusten lukemisessa. IV-asentajan opintosuunnalla opetellaan myös IV-piirustusten piirtämistä. Piirustukset on laadittava riittävän tarkoiksi ja selkeiksi siten, että niistä käy ilmi, ovatko IV-laitteistot määräysten mukaisia. Piirustuksia voidaan selventää värein, numeroin, tekstein ja mukana seuraavien laskelmien avulla. 48.3. Piirustuspohja IV-pohjapiirustukset piirretään yleensä rakennuspiirustusten alkuperäiskuviin, päälle. Pienemmissä rakennuskohteissa IV-piirustus ja lämpöjohtopiirustus piirretään samaan piirustukseen silloin, kun ne eivät sekoita toistensa lukemista. Pystykaaviot, linjakuvat ja erikoispiirustukset piirretään erikseen. Rakennuspiirustuksen paperikoko, piirustuksen taitto ja tekstikoko ovat samaa kokoa kuin IV-piirustuksessa. Riittävästi kuvia Piirrettävä kohde pyritään esittämään mahdollisimman vähin piirroksin. Omakotirakennuksessa iv-piirustuksesta riittää pelkästään pohjakuva. Mittakaavaksi valitaan yleensä 1:50. Yhdensuuntaiskuvaus Miltei kaikki iv-piirustukset tehdään yhdensuuntaiskuvauksena. IV-piirustuksissa suositellaan käytettäväksi pystyä pienaakkostekstiä, gemenaa. Otsikko voidaan kirjoittaa kokonaan suuraakkosin, versaalein. Sopiva kirjaintyyppi on standardin SFS-ISO 3098-1 mukainen pysty teksti. IV-piirustuksessa pätevät myös LV-piirustuksen ohjeet: tekstin sijoitus ja luettavuus, piirustuslehden koko, SFS 4926, piirustusten taittaminen, paikannuskaavio, muutostaulukko ja nimiö. 13
Sähköpiirustus 15 4 O D D J! N # Kuvassa on johdotuspiirustus ja miltä se näyttää todellisuudessa. Kuva: Finnparttia Oy. 8 EHJ= 1 ) = F F K D @ I K = = J = EI E = $ ) 8 EHJ= 1 "! # ) O J E I K A JJK 8 A D J= 1 "! ) ) EJOIL=IJKI EJ A 7! A8 A A J J E # ' 2 - A J = L ED H A I K = EJ J E A J A H I J = = J J E = = @ EJ K II K D @ A E K J K A A = 57.3. Sulakkeet, Oikosulku- ja ylivirtasuojaus Sulake voi toimia johdon tai sähkölaitteen ylikuormitus- tai oikosulkusuojana tai molempina. Se ehkäisee kaapeleiden eristeiden ja johdinten vahingoittumisen sekä mahdollisen tulipalon. Sulake ei välttämättä suojaa ihmistä sähkölaitteen vikaantuessa. K H EJ K I A A 2 I EE E= Sulakkeen Sallittu Tunnusväri nimellisvirta kuormitus 6 A 1400 W vihreä 10 A 2300 W punainen 16 A 3700 W harmaa 20 A 4600 W sininen AI K IAIJ= 2 D = I A J E 5 K = A 8 = H A F A I AH E =IJ= 5 K = Tulppavarokkeen periaate. Palaneen sulakkeen irronnut värillinen merkkinasta. Sulake voi palaa myös vanhuuttaan. # )! " # #! " ' 9 4 O D EA EEJ J O E A = A I K I A A # 1. Pääkytkin 25 A 2. Sulake 10 A/ varoke 25 A 3. Valaisin ja jakorasia 4. Kaksiosainen suojakosketinpistorasia 5. Liesi, jonka teho on 9 kw, kytkentä on kiinteä. Liesi voidaan vetää syvyysmittansa verran ulos puhdistettavaksi. 6. Ryhmänumero 1 7. Kolmivaihekaapeli, jossa on kolme vaihejohdinta sekä N- ja PE-johdin $ # % 5 D EA I E F EEH H A J = D @ E EL = ED A D @ J K I K = = O J E O I E = F = = D @ E = I K = D @ E 5 K = D @ E O J E K F F = I A K I 5 K = I A J E F EI J H = I E= O D @ A A J = E = D @ A A F EI J J K F = A F E J = = I A K I = H = I E= F E J = = I A K I = H = I E= K F F = I A K I 5 K = I A J E F EI J H = I E= O D @ J = E A A F EI J J K F = A K 15