Sisältö Vesi ja raakaveden hankinta Veden puhdistus ja pumppaus kulutukseen Veden kulutus ja säästäminen Kiinteistön vesijohdot, osat ja asennus

Transkriptio

1

2 Sisältö Vesi ja raakaveden hankinta 6 Veden puhdistus ja pumppaus kulutukseen 19 Veden kulutus ja säästäminen 40 Kiinteistön vesijohdot, osat ja asennus 62 Vesijohtojen kannakointi, rakenteiden läpäisyt ja eristys 173 Vesijohtojen korroosio 214 Vesijohtojen varusteet 228 Kiinteistön vesijohtoputkituksia 299 Kiinteistön lämpimän veden tuotto ja säätö 324 Kiinteistön märkätilat 357 Veden käyttöpisteet kiinteistössä 365 Palonsammutuslaitteet 490 Vesivuodon havaitseminen ja paikallistaminen 496 Kiinteistön ulkopuoliset vesijohdot 509 Vesijohtojen mitoitus 516

3 Vesi ja raakaveden hankinta 7 Veden kiertokulku K E = ' E 0 = K J= = = I J= % 5 = J= = = A 5 = J= A HE= K A E A! ' 1 = A D L A I ED O HO! 0 = K J= A HE= K A E J= "! HL A J = A J 2 D = L A J & E 8 = K = = = J= " A HA J! " & E ) K HE C EJJ L A I EI J F E J= D O HO I JO O = K I A A A A A E = K = = O I F E I J= A F E L E EI J= L A I EI = J= = = = D = 4 > E + = H A 9 = JA H 6 D A 1 JA H = JE = + HEI EI K = E JK 7

4 10 Vesi ja raakaveden hankinta Pintaveden ottopaikoista Päijänne on Suomen tärkein järvi. Asikkalanselältä otetaan raakavesi lähes miljoonalle suomalaiselle. Laadultaan erinomainen vesi virtaa Päijänteen pinnan korkeudesta johtuen tunnelissa omalla paineellaan pääkaupunkiseudulle 120 km pitkän Päijänne-tunnelin välityksellä. ) I E = = I A L A JJ= 2 E A 4 = = = L A D = E J= 2 A JK A E 8 = J= = E = E A L E = = EJ I 8 = J= = - I F 0 A I E E 2 EJ I E 8 = D = = K F K E 10

5 Veden puhdistus ja pumppaus kulutukseen 29 Pieni vesiautomaatti l. painesäiliölaitos sisältää säiliön, pumpun ja painekytkimen. 29

6 44 Veden kulutus ja säästäminen Yksisuihkumittari Vesimittarissa on kiinteistön kylmin vesi ja mittarin ulkopintaan kondensoituu vettä varsinkin kesällä. Kondensoituvan veden poisjohtamisesta pitää huolehtia. 44

7 58 Veden kulutus ja säästäminen Harmaita vesiä ovat erilaiset asumisessa muodostuvat pesuvedet, kuten pyykinpesu-, astianpesu- ja peseytymisvedet O O E F A I K A 8 = I JA K F I JE 8 6 JJE D J J= K I L A I E 6 JJE D J F E J= L A I E Mihin kahden erilaisen veden käytöllä pyritään? 58

8 102 Kiinteistön vesijohdot, osat ja asennus Viereisissä kuvissa on puristamaton ja puristettu liitos 102

9 122 Kiinteistön vesijohdot, osat ja asennus Kupariputken taivutuspihdit Kupariputken taivutin 122

10 144 Kertauskysymyksiä 1. Millaisia kupariputkia on olemassa vesijohtoasennuksia varten? 2. Millaisen perusedellytyksen vallitessa kupariputki kestää hyvin vesijohtoputkena? 3. Miten kupariputken päähän saadaan kierre? 4. Miksi leikkurilla katkaistun putken pää on jyrsittävä? 5. Onko parempi katkaista leikkurilla kovaa vai hehkutettua kuparia? Perustele vastaus. 6. Milloin putki hehkutetaan? 7. Miten hehkutus tapahtuu? 144

11 Kiinteistön vesijohdot, osat ja asennus 151 Wiplet-putkiliitos tehdään niin, että putken pää ja sen ympärille asetettu PEX-muovinen rengas kylmälaajennetaan erikoispihtien avulla. Tämän jälkeen laajennettu putki PEX-renkaineen työnnetään välittömästi liittimen tukiholkkiin ja niiden annetaan puristua itsestään kiinni. 151

12 180 Vesijohtojen kannakointi, rakenteiden läpäisyt ja eristys ) = I = = F F E = J= I K F JA JJK = = I EE EJ = = F F E D O L E I A E EE E 8 8 O J A J J 5 A E I EI L = A JJ= L EI I = A L = F EE = I A K I 8 F K J EJK A A O I = JJE= I J=, 8 0 = = K = H= I E= I A E I EI 6 EEL EI = K = D J= = = EI A L K J L A O L EE E # # K L EL A I E D J = I A K I F K J A I I = ) * + E # 8 # ) F A EJA = EF F = * EE J F EI JA + O E A F E@ E A, K K = I K K L A JJEE E = I A E EE E A Jos putkesta puuttuvat kannakkeet B ja D, putken lämpölaajeneminen ja paineiskut saattavat murtaa metallisen kytkentäjohdon poikki hanan juuresta. 180

13 Vesijohtojen kannakointi, rakenteiden läpäisyt ja eristys 187 Putkien lämmöneriste Oikein sijoitetut ja eristetyt vesijohdot säästävät myös vettä. Kun kylmävesihanasta tulee heti kylmää vettä, sitä ei tarvitse juoksuttaa hukkaan, kylmentää. Kylmävesijohto pitää eristää erillisenä johtona, jotta vesi säilyy kylmänä. 8 % + 2 K J A F E J= F JE = A I E A H E I E% + 2 K J E + # - HEI JA A F E EJA Kylmävesijohdon eristyksessä huomioidaan kondensoitumisen mahdollisuus. Eristys voidaan tehdä ilmatiiviiksi niin, ettei huoneilma ja sen kosteus pääse viileän putken pinnalle. Lämminvesi ja lämpimän käyttöveden kiertojohto voidaan eristää vierekkäin tai jopa yhteen. 2 E J= F JE = A I E A H E I E % + - HEI JA 187

14 198 Vesijohtojen kannakointi, rakenteiden läpäisyt ja eristys 2 JA D A = F E EJA - HEI JA A I E A H E I E L K HEL E = 2 K J E K L E EEJEJ E # L A E Valmiin eristyksen pää on hyvä suojata päätehelan avulla. Jos putkitus läpäisee seinän, päätehelan sijaan laitetaan seinähela. Valmiiseen pintaan kiinnitetään vielä opastetekstit. Kuvasarjassa on käytetty käsinleikattuja eristeosia. 198

15 214 Vesijohtojen korroosio Korroosiolla tarkoitetaan pääosin metallisten materiaalien tuhoutumista ympäristön sähkökemiallisen ja kemiallisen vaikutuksen takia. Lämmönsiirto-ominaisuudet lämmönsiirtimissä ja pattereissa huononevat. Myös laitteiden käyttöikä lyhenee. - F = = E * = + = = C ) + H. A + E5 2 > 0 + K 0 C ) C ) K HH I E A I J O O F = H= A A Bauer Watertechnology 214

16 Vesijohtojen varusteet 247 Lämpötilan noustessa liikaa termostaatti pitenee ja karassa oleva säätöluisti sekä säätölautanen liikkuvat alaspäin. Ylempi virtausaukko (A) pienenee ja alempi suurenee. Nyt sekoitusosaan tulee vähemmän kuumaa vettä ja enemmän kylmää vettä. Lämpötilan laskiessa termostaatti lyhenee, jousi painaa termostaattia kasaan ja osia B ja C ylöspäin. F JE = I J K F F E O I J= E EHEI J K I J= 8 A F JE = JK EI J= L = JA H I J= = JJE = F EJA A A F JE = K I JA I I = = O D A A A F JE = = I EA I I = 8 A I EA I A EJJK E A 8 D = E A # # + 8 A I E A H E I E L = H= = = J= & + ) + ) 8 EHJ= K I = K J * = H= F I I A L = = = H= K = = EE K L = I J = K J= A ) + = H= I I = A L = = I A K = = EE K L = I J K EI JE * K I E JA H I J= = JE L = I J= L E = = 8 O L A I EL A H I J I J= % + 247

17 268 Vesijohtojen varusteet Lämpimän käyttöveden kiertopumppu on yleensä keskipakopumppu, joka koostuu kolmesta pääkomponentista: moottorista, pesästä ja juoksupyörästä. 268

18 288 Vesijohtojen varusteet Uppopumppu 288

19 Kiinteistön vesijohtoputkituksia 307 Kunnallinen käyttövesi Vesi tulee kunnallisesta vesijohtoverkostosta kiinteistöön tonttijohdon kautta. 6 JJE I K K L A JJEE E 8 A I E EJJ= HEL A JJEE EJ 8 5 ) JJE D J EE JA EI J = = I K = F K J A I I = = JK L A I E D J Tonttijohdon sulkuventtiili on maanpintaan ulottuvan valurautaisen hatun alla. 307

20 310 Kiinteistön vesijohtoputkituksia Yläjakoisessa järjestelmässä vesijohdot asennetaan ylä- tai välipohjan koolausti laan, alas laskettujen kattojen välitilaan tai kotelointeihin. = JJ F E J= ; = E A F K J EJK I 5 K = F K J A I I = A L = L = A JJ= L = K L EF K J E = JJ = I A E H= A JA E@ A I EI 8 = JK E K F = HEJ= E F I EEJJE F K J E ) I A K I = = = E JEJA = E = EI A E I EJA O K L EF K J E I K A A I EJJ J= L = = 8 0 = = K = H= I E= L = JI A E I EI E # # 8 O J A J J 8 E # ) = = E A F K J EJK I 5 K = F K J A I I = A L = L = A JJ= L = K L EF K J E = JJE= = I A E H= A JA E@ A I EI = JK E = = A K L EF K J E EE J F EI JA = K EA HEI JA A J= EF K J A = = A 6 K EF K K 8 = JK E 5 K = F K J E 8 # 310

21 Kiinteistön lämpimän veden tuotto ja säätö 327 Viereisessä kuvassa on lämpimän veden tuotto kattilan kierukan avulla ja miltä se saattaa näyttää todellisuudessa. Kuvassa on lämpimän käyttöveden syöttöventtiili ja lämpötilan säätöventtiili. 327

22 Kiinteistön lämpimän veden tuotto ja säätö 335 Alla on varaajan periaatekuva. Hyvä ja ehjä eristys on varaajan taloudellisen käytön edellytys. 335

23 Kiinteistön lämpimän veden tuotto ja säätö 345 Levylämmönsiirrin on nykyisin käytettävää mallia. +, J= E) * A EL J A A EI E= F K J E= L = = F K J E = E A L EHJ= K I = = L = I JK K F A H E = I A A JK EI J= I EEHHE A L O EI J = EE@ A JEEL EI JO I A I J, ) * + 6 EEL EI JO I 6 EEL EI JO I 6 E E J= A I E A H E 6 EEL EI JO I + = K F L A I E JK A A L = ED JE A A = I J= + 6 EEL EI JO I L A I E L EHJ= = K EA I EJJ= = = J= L = = L E EI I EJJ A A L O A I A E E D JO A = L EHH= JA K I = I J=, = K F F K J EI J % + O L A I E L EHJ= = L = ED JE A A = I J= ) F A A A L E EI I = F EI JK K L = ED JE A I J= = * = K JJ= # # + F JE = I I = 345

24 350 Kiinteistön lämpimän veden tuotto ja säätö Lämpötila-anturi TE2 mittaa käyttöön menevän lämpimän veden lämpötilaa. Jos lämpötila laskee säätimeen TC2 asetetun arvon alle (asetteluarvo on esim. 60 C), TV2 alkaa avautua ja kaukolämpövettä kiertää lisää lämmönsiirtimen läpi. Jos käyttöpisteelle menevä vesi todetaan liian kuumaksi, TV2 alkaa sulkeutua. Säätö ei ole on/off säätö )

25 360 Kiinteistön märkätilat Saniteettisilikonilla tiivistetään kaikki kohdat, joissa jälkiasennukset lävistävät vedeneristyksen, myös ruuvien läpimenopaikat. = I E E$ 8 J I A E L A I EA HEI JO I A L EI JO I E H EI A L A I E= K A A = 2 A EJA = EF F = 5 = EJA A JJEI E E E 5 A E 360

26 386 Veden käyttöpisteet kiinteistössä Pesuallashanoja Mora 386

27 Veden käyttöpisteet kiinteistössä 413 Reiän teko kannen altaiden väliin 413

28 Veden käyttöpisteet kiinteistössä 421 Sekoittaja Mora 421

29 Veden käyttöpisteet kiinteistössä 443 K L = I I = I A EJK I J= I = F = E JE = I I = K E = L O I F = E A A J= I = = = 7 EL = I K A L A JJEE E 6 A H I J= = JJE 8 8 K I E A EJK I EE= K K = = JA H I J= = JE F EJK K I = I L = = = JA H I J= = JJEF = E = = I K A L A JJEE E L = I A = A 8 JK = K JF EA A A L J = 8 JK = K JI K K HA A L = J 5 A EJK I A F JE = = I A A 443

30 454 Veden käyttöpisteet kiinteistössä 454

31 Veden käyttöpisteet kiinteistössä 471 Muovimaton asentaminen Lattiakaivo ja tiiviste puhdistetaan huolella. Tarkistetaan, että tiiviste on vahingoittumaton ja kunnolla paikoillaan. K L E = JJ L A A HEI JO I = EF F = H A HA = = JEEL EI JA = JJE= = EL EE = HA C = I = JJE= = EL = I E 2 E J= L = K 8 A I EJK A A F A I K 2 E J= L = K JE = = JJE= J= F A HEI JA EE EJO I I E@ A = C E = A I J= = I J= 8 A I EJK A A K EL = = EL I J= H A HA C = I = JJE= = EL JEEL EI JA 8 A F E J= K EL = = EL = EL E = L A I E K = A I E A H E I EI = K = I I = 8! * A J E = = JJ= J= E A? = D = H 2 A EI JA JJO K L = 7 F L EA I A H, % # L = = = = EL I J= 8 % # 8 A I E K E A = JJE= = EL A I E A H E I EF A I K D K A A I I = 471

32 478 Veden käyttöpisteet kiinteistössä 7 E K HEL A JJEE E = K E I E E J O JJO O L A = 9 + D K K D JA K A A E ) L A I EL A H I J I J= +, 5 E E L A F E J= 8 A I ED K K D JA K I E E * Kun säiliön vedenpinta laskee, laskee myös uimuriventtiilin kelluke B ja se avaa vivun D välityksellä pienen venttiilin C. Kumikalvon yläpuolella oleva vesi ja paine poistuvat ja verkoston paine nostaa kalvon ylös sallien verkoston veden pääsyn kalvon A alta huuhtelusäiliöön. Kun säiliön vedenpinta saavuttaa säädetyn korkeuden, sulkee uimuri pikkuventtiilin C. Kalvon A keskellä olevan pienen aukon kautta vesi pääsee myös kalvon yläpuolelle. Nyt kalvon molemmilla puolilla on sama paine. Kalvon yläpuolinen pinta-ala on suurempi kuin alapuolinen pinta-ala. Alapuolen pinta-alahan on vesi verkostosta putken suuruinen. Viereisen kaavan osoittamalla tavalla kalvon A yläpuolella vallitsee suurempi voima, joka sulkee kalvon, veden tulon verkostosta. 7 E K HEL A JJEE E EE E I E E J O = 9 + D K K D JA K F F K K J F. ) =. F ) F = E A 8 E = 2 E J= = =, ) + * 5 E E L A F E J= L A I EL A H I J I J= 478

33 Palonsammutuslaitteet 493 Sammutus käynnistyy palotilanteessa ilman lämpötilan ylittäessä 68 C, jolloin sulkuventtiilinä toimiva nestetäytteinen lasikapseli rikkoutuu. Järjestelmä reagoi vain lämpöön. Savu, tupakansavu tai ruuankäry eivät käynnistä sammutusta. Sammutusjärjestelmän kanssa onkin aina käytettävä myös palovaroitinta. 2 K J EI J = K A A EJ= I K K JJE E= 8 A L EHJ= = = = J E EL = D O JO I A 5 F HE A H= I A = L EI EI J O I F = E A A H JK I F K F K 5 F HE A HE F I K K 2 = D O JO I = JK L A I E D J 493

34 494 Palonsammutuslaitteet Korkeapainesprinkler, joista esimerkkinä on vantaalainen Marioff Corporation Oy. Yritys on maailman johtava vesisumusammutusjärjestelmien toimittaja. Korkeapaineiseen vesisumuun perustuva HI-FOG-järjestelmä kehitettiin alunperin matkustaja-aluksiin. 6 K EF = I I = D K A A F JE = D = = = I E= F K EI I = A L = A I JA = = A A A = I A HE L A JK F F = = A L = = I E= F K E 8 A A I JA A J F I O D K A A I A A Korkeapainesuuttimia = I E= F K E 5 = JE 494

35 502 Vesivuodon havaitseminen ja paikallistaminen Vesivuodon korjaus, Munters Oy Munters on kuivannut kosteus- ja vesivahinkoja Suomessa 25 vuoden aikana noin kohteessa. Kuivatuksen perusajatus on rakenteiden kuivaus vaurioitumatonta materiaalia säästäen. 502

36 Vesijohtojen mitoitus JJE F = E A D L E 2 = 8 A I E EJJ= HE F = E A D L E # 2 = 2 = E A A = A K I L A JJEE E F = E A D L E = F = E A D L E 2 = 8 EHJ= K I F = E A = K I JA A A 2 = E A = JK I I = J JJE EEJ I = I I = Viereisessä kuvassa on esitetty paineen kuluminen verkostossa l. verkoston painehäviö. 6 JJE D J = JK D J = JK L A H I J L A I E D J F = E A A D K F A A E A = K I JA A A 517

37 526 Vesijohtojen mitoitus Putkisto mitoitetaan laskennallisesti siten, että käytettävissä oleva katuverkoston paine riittää antamaan hanasta halutun virtaaman, esim. 0,2 dm³/s. Laskennallista mitoitusta käsin tehtäessä käytetään erilaisia lomakkeita, joihin tiedot kerätään. F 8 A I EF EI JA H EL EHJ= = I 8 8 O D JA A I 8 8 O D JA A I 9 + = EJA $ 5 K ED K I A EJE 2 A I K = = I I A EJE $ ) I JE= F A I K = J= = I A EJE $ 2 A I K F O J I A E D EJ $ ) I JE= F A I K A $ 2 O O E F A I K A H EL EHJ= = EA I K = 8 & " 8 % H EL EHJ= = EA I K = # $ = = L = = D EA = L EHJ= L EEL = EI JA JJK EJ EJK I L EHJ= = = I I K K HE H EL EHJ= = = I # 3 I K K HE H EL EHJ= = = % 3 I K K HE H EL EHJ= = = EJ EJK I L EHJ= = = I # # $ % # I 5 K ED K $ /! 0 # 8 I E D EJED K A $ A EJJ $.! - " I 2 #! 3 # 9 + # 4 # 2 A I K = =! #, 8 I + # 1 # Kuvassa on putkipituudet ja normivirtaamien summat. I I 8 I *! ) J= H EJJ= = F K J E I K K JJ= ) = F EJK K I K I J= JO F O H JH= = = L = JF K J E I K A F EJK A ) 8 526