Koneenpiirustus. Koneenpiirustus. Teknisen piirtämisen perusteet

Transkriptio

1 69 muodostuu projektioista, viivanpaksuuksista, viivatyypeistä, mitoituksista, leikkauksista ja erilaisista pintamerkeistä. Piirustus on kuva halutusta esineestä, joka valmistetaan piirustuksen avulla. on kaiken teknisen piirtämisen perusta. Yleensä tekninen piirustus muodostetaan kolmiulotteisesta kappaleesta kaksiulotteiseksi kuvaksi. Kuva voidaan piirtää paperille tai tietokoneelle. Piirtäjää auttaa paljon, jos hän pystyy mielessään hahmottamaan kappaleen kolmiulotteisuuden ja muuntamaan sen kaksiulotteisiksi kuviksi ja toisin päin. Kappale voidaan kuvata perspektiivisesti tai aksonometrisesti, jolloin siitä nähdään useita sivuja samanaikaisesti. Kuvausmenetelmä on erittäin havainnollinen. Kohtisuora yhdensuuntaiskuvaus on yleisimmin käytetty kuvausmenetelmä koneenpiirustuksen yhteydessä. Siinä kappaleesta nähdään ja piirretään vain yksi sivu kerrallaan. Perspektiivinen kuvanto. Tätä esitystapaa voidaan käyttää mainoksissa ja taiteessa. Kuvanto on erittäin havainnollinen ja näyttää aksonometriseltä kuvannolta, mutta esineen sivut eivät ole yhdensuuntaiset. Perspektiivinen kuva 69

2 70 Aksonometrinen kuvanto on myös erittäin havainnollinen. Kappaletta katsottaessa nähdään samalla kertaa useampia sivuja. Alla on aksonometrinen esitys. 70

3 & Havainnollistaminen, esim. piirustusten avulla, on teknisessä piirtämisessä voimakkaasti lisääntynyt. Isometrinen projektio antaa kappaleesta kolmiulotteisen vaikutelman ja on erittäin käyttökelpoinen silloin, kun kappaleen kolmella sivulla on esitettäväksi haluttuja muotoja. 71 Isometrinen projektio apuruudukon avulla piirrettynä. Todellisuudessa kappale yleensä piirretään pelkin muotoviivoin ilman pintojen tummennusta. Piirretty kuva voidaan myös mitoittaa. ' % $ & ; : = B= > A A J= Isometrinen projektio antaa kappaleesta kolmiulotteisen vaikutelman ja on erittäin käyttökelpoinen silloin, kun kappaleen kolmella sivulla on esitettäväksi haluttuja muotoja. 71

4 72 Kohtisuora yhdensuuntaiskuvaus, kohtisuora projisointimenetelmä, on teknisen piirustuksen eniten käytetty kuvaustapa. Tässä menetelmässä kappaleen sivut ovat kuvatasojen suuntaisia. = F F = A " 2 H A JE A I JK K J K L = J L = = EJ EJJ= = & % $ " K L = J & % K L = J= I = F F = A A HEL EEL = J= I = & $ = F F = A A HEL EEL = J= I = % Yläkuvassa kappaleen ääriviivat piirtyvät kuvatasolle ja muodostavat kuvan kappaleen olennaisista muodoista. 72

5 73 Yleensä yksi kuvanto ei riitä, vaan kappaleesta piirretään kaksi tai kolme kuvantoa. Kuvantoja piirretään vähin riittävä määrä. Kappale käännetään pääkuvannosta 90 haluttuun suuntaan, jolloin uusi sivu kääntyy piirtäjään päin. = F F = A A F H EI EJK E A = = JE I A E EA I EI F E J= = 2 H A JE I EL K J= 2 F H A JE - I E A + 2 F H A JE = JI J= I K K J= ) * 2 H A JE O D J D JO 73

6 74 2 F H A JE F O I JO J= I 2 H A JE L = I A = J= I EL K J= I ) + * 2 H A JE O D J F A HK I J= I Nyt edellisen kuvan laatikon seinät käännetään tasoon ja eri projektiot ovat siinä vierekkäin. Lisää tietoa asiasta saat standardista SFS

7 75 > B A Yhden käännön menetelmä, kappaletta käännetään kerran 90 aina uutta projektiota varten. a = projektio edestä, pääprojektio b = projektio =? B c = projektio vasemmalta d = projektio oikealta e = projektio alhaalta f = projektio takaa A > Yhden käännön menetelmä perspektiivikuvana Yhden käännön menetelmän tunnus 75

8 76 Yhden käännön menetelmä perspektiivikuvana 76

9 77 Yhden käännön menetelmä perspektiivikuvana 77

10 78 Yhdistä jokainen ylimpänä oleva kuvio kohtaan, josta kappaletta katsotaan: edestä, sivusta ja ylhäältä seuraavan mallin mukaan. Malliratkaisu ei ole välttämättä oikein. = F F = A JJ= = JI J= = A I J = F F = A JJ= = JI J= = I EL K I J= = F F = A JJ= = JI J= = O D J 78

11 79 Yhdistä jokainen ylimpänä oleva kuvio kohtaan, josta kappaletta katsotaan: edestä, sivusta ja ylhäältä seuraavan mallin mukaan. Malliratkaisu ei ole välttämättä oikein. = F F = A JJ= = JI J= = A I J = F F = A JJ= = JI J= = I EL K I J= = F F = A JJ= = JI J= = O D J 79

12 80 Yhdistä jokainen ylimpänä oleva kuvio kohtaan, josta kappaletta katsotaan: edestä, sivusta ja ylhäältä seuraavan mallin mukaan. Malliratkaisu ei ole välttämättä oikein. = F F = A JJ= = JI J= = A I J = F F = A JJ= = JI J= = I EL K I J= = F F = A JJ= = JI J= = O D J 80

13 81 K A H E K = JI EJA A JJ J= E = E A K = I K A EI I = % & & % " $ ' 81

14 82 K A H E K = JI EJA A JJ J= E = E A K = I K A EI I = % & % " ' & % % " $ ' 82

15 83 Joissakin erikoisemmissa tapauksissa kolmas kuvanto täytyy piirtää piste pisteeltä. Kappaleen sivukuvanto ja pohjakuvanto on piirretty vasempaan reunaan. Kaikkia apuviivoja ei ole piirretty. Pyöreä alempi kuvanto on jaettu osiin, pisteisiin 1-8. Näistä pisteistä on piirretty pystyapuviivat ylemmän kuvan leikkauspintaan asti. Pystyviivojen ja leikkauspinnan yhtymäkohdasta on vedetty vaakaviivat oikealle. Pyöreästä alakuvasta on sitten piirretty vaakaviiva esim. pisteestä 7. Viiva jatkuu vaakaviivana VINOVIIVALLE, josta se lähtee ylöspäin. Tämän pystyviivan ja vaakaviivan 3(7) leikkauskohdassa on etsitty piste, piste numero 7. Kadonneen kolmannen kuvannon metsästys Kuvissa on esimerkkinä vinosti katkaistun akselin kolmas kuva. & & % % 8 = EI K L = J " $ $ " % $ & " Miksi saatu piste on esim. 7 eikä 3, kun se kuitenkin sijaitsee vaakaviivalla 3(7)? 83

16 84 Kadonneen kolmannen kuvannon metsästys. % % $ " $ " % $ " 84

17 85 Kolmannen kuvan piirtäminen 85

18 86 Kolmannen kuvan piirtäminen 86

19 Kappale piirretään paperille siten, että sen pääsuunnat ovat piirustuspaperin reunojen suuntaiset. Kappaleesta valitaan pääkuvanto ja mietitään piirrettävien kuvantojen lukumäärä. Pääkuvanto on se sivu, jossa näkyy kappaleen olennaisin muoto. Piirretään pienin tarpeellinen määrä kuvantoja. 87 Yläkuvassa on muutamia piirtämiseen käytettäviä viivoja. Näkyvä muotoviiva on ehyt viiva, jonka leveys on 0,50 mm. Näkymätön muotoviiva on katkoviiva, jonka leveys on 0,25 mm. Keskiviiva on pistekatkoviiva, jonka leveys on 0,25 mm. " Mikä on mielestäsi numeroiden tarkoitus? Miten nämä kaksi ruuviliitoksen esitystapaa eroavat toisistaan? Pelkistetyin esitys viereisestä kuvasta on se, että piirretään levyt 3 ja 4, pystykeskiviiva sekä numerointi. " 87

20 88 Yksinkertaistetussa esityksessä piirretään ainoastaan olennaiset elementit. Siksi ei piirretä muttereiden ja ruuvien kantojen viisteiden reunoja tai ruuvien päiden muotoa. Viereisen kuvan oikeanpuoleinen esitys on pelkistetyin. Reiän poraussyvyys on myös mitoitettu. N N N " & N " N " & N " 88

21 89 Piirustuksen olennaisimpia ominaisuuksia on selvyys. Tämän vuoksi normaaleiden projektioiden lisäksi voidaan joutua piirtämään erityisprojektioita. * ) ) EJA K L = I A A O JO O K I EJ = J I J= = I K K = I J= A E * Osaprojektiossa esine voidaan katkaista ja kääntää ylläolevan kuvan osoittamalla tavalla. 89

22 90 Määrätynmuotoisten luonnosten piirtämisessä hyvä apuväline on suora särmiö seuraavien esimerkkien mukaisesti. Alakuvissa kappaleesta on piirretty luonnospiirustus suorasärmiön avulla. Kuvaan voidaan piirtää näennäisiä yhtymäkohtaviivoja ylläolevan mallin mukaisesti. Ne voidaan esittää kapealla, ehyellä viivalla, joka ei kosketa muotoviivaa. 90

23 91 Kappaleesta valitaan pääkuvanto ja mietitään piirrettävien kuvantojen lukumäärä. Pääkuvanto on se sivu, jossa näkyy kappaleen olennaisin muoto. Kuvannot sijoitetaan piirustusarkille keskeisesti ja riittävän väljästi mitoituksen sekä muiden merkintöjen vuoksi. Valitaan piirustusmateriaali, arkin koko, piirustusväline ja mittakaava. Työn valmistuttua viivat piirretään oikeaan leveyteen. Kappale mitoitetaan mittakaavan mukaisesti todellisin mitoin. Aluksi mietitään tarvittava paperikoko ja paperin tilankäyttö. = F F = A A F K L = J J J 2 = F A HE 2 EEHK I JK I = K J= E E 2 = F A HE Seuraavaksi piirretään kappaleiden keskiviivat jonka jälkeen hahmotellaan kappaleiden muodot. = F F = A = F F = A 2 = F A HE 91

24 92 Lopuksi vahvistetaan muotoviivat, piirretään mittaviivat, suoritetaan mitoitus ja pyyhitään ylimääräiset viivat pois., 1 5 ) ) ) 5-7, 7 ) ) , - - K H F F = = E A F H EI E JE ; ; ) 4 0 ; Nimiö sijaitsee piirustuksen oikeassa alareunassa. Kuvan nimiö ei ole mittakaavassa. 92

25 93 Kertauskysymykset Mikä on kohtisuoran yhdensuuntaiskuvauksen idea? Mikä on aksonometrisen kuvaustavan hyöty? Miten eroavat toisistaan aksonometrinen kuvanto ja perspektiivinen kuvanto? Mitä tarkoittaa yhden käännön menetelmä ja missä sitä käytetään? Mitä tarkoittaa eurooppalainen projisointi? Mitä tarkoittaa piirtämisen rationalisointi? 93

26 94 Kertauskysymykset Mikä on kohtisuoran yhdensuuntaiskuvauksen idea? Kuvitteellisesta kappaleesta piirretyt, yhdensuuntaiset ja paperiin nähden kohtisuorat projektiosäteet muodostavat kuvatasolle kuvan kappaleesta. Mikä on aksonometrisen kuvaustavan hyöty? Aksonometrisesti piirretty kuva on havainnollinen, koska kappaleesta nähdään samanaikaisesti useita sivuja. Miten eroavat toisistaan aksonometrinen kuvanto ja perspektiivinen kuvanto? Aksonometrisessä kuvassa kappaleen sivut ovat yhdensuuntaisia, perspektiivikuvan projektiosäteet yhdistyvät samaan, kauempana olevaan pisteeseen, sivut ovat vinossa. Mitä tarkoittaa yhden käännön menetelmä ja missä sitä käytetään? Kappaletta käännetään aina yhden kerran seuraavaa kuvantoa muodostettaessa. Kuvaustapaa käytetään Euroopassa. Mitä tarkoittaa eurooppalainen projisointi? Samaa kuin edellä, yhden käännön avulla aikaansaatu projisointi. Mitä tarkoittaa piirtämisen rationalisointi? Mietitään piirrettävien kuvantojen vähimmäismäärä. Piirtämistä voidaan pelkistää, jolloin säästetään piirtoaikaa. 94

27 95 Piirretyn kuvannon on oltava havainnollinen ja helppolukuinen. Saman kuvan viivat piirretään samanlevyisinä. Koneenpiirustuksessa piirretty kappale koostuu erilaisista suorista tai kaarevista viivoista. Kappaleen näkyvät muodot piirretään leveällä ja ehyellä viivalla l. muotoviivalla. Viivan leveys on 0,5...0,7 mm. Kapealla, ehyellä viivalla piirretään mitta-apuviivoja, mittaviivoja ja leikkausviivoja. Katkoviivaa käytetään kappaleen näkymättömien muotojen kuvaamiseen. Tällaisia muotoja on esineen takana tai sisällä. Kapeaa pistekatkoviivaa käytetään symmetrisen kappaleen keskiviivana. Ympyrään piirretään kaksi keskiviivaa, jotka ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden. 8 EEL = HO D 2 EA EF EEHK I JK I 5 K K HEF EEHK I JK I 8 EEL = A L A A J A L A = F A = % Koneenpiirustuksessa käytetään kahta viivanleveyttä, leveää ja kapeaa. Kuvan viivat ovat ehyitä viivoja. A E A K J L EEL = = J L EEL = A I EL EEL = K J L EEL = Viereisessä kuvassa on erilaisia viivojen käyttöesimerkkejä. A E = K I L EEL EJK I EJJ= = F K L EEL = K J L EEL = EJJ= L EEL = 95

28 96 Ehyt leveä viiva, kappaleiden näkyvä muoto Ehyt, kapea käsivaraviiva: osaprojektioiden ja -leikkausten rajat Ehyt, kapea siksakviiva: esim. katkaistuissa kappaleissa Katkoviiva, kapea: näkymättömissä olevat muoto- ja ääriviivat sekä näkymättömissä olevat reunat ja rajat Pistekatkoviiva, kapea: keskiviivat, symmetriaviivat, liikeradat, hammaspyörien jakoympyrät ja -pinnat Kapea pistekatkoviiva, päissä ja kulmissa leveä viiva: leikkaustasot Katkoviivojen tulisi leikata toisensa ehyellä viivalla. Muoto- ja katkoviivojen liittymissä ehyet viivat ovat kulmissa. 96

29 Esine piirretään piirustukseen mittakaavassa, todellisen kokoisena, pienennettynä tai suurennettuna. Jos piirrettävä esine kokonsa puolesta sopii hyvin piirustuspaperille, siitä piirretään todellisen kokoinen kuva. Tämä antaa kappaleesta kaikkein selkeimmän vaikutelman. Kun valmistettava osa on erittäin pieni, joitakin kymmeniä millimetrejä, siitä piirretään selvyyden vuoksi todellista esinettä suurempi kuva. Kun piirretään pohjakuva talosta, jonka mitat ovat 15 m x 10 m, mm x mm, piirrettävä kuva on paljon todellista esinettä, taloa, pienempi. 97 Piirustuksessa olevat mitat ovat aina todellisen kappaleen mittoja, olipa mittakaava mikä tahansa. ) D J= ) Vieressä on osasuurennoksen periaate 97

30 98 Kuvassa on kappaleita erilaisissa mittakaavoissa. Erittäin pienet esineet on piirrettävä suurennettuina jo mitoituksenkin vuoksi. EJJ= = = L = 2 EA A O I EJJ= = = L = A E A % % % EJJ= = = L = 5 K K HA I 98

31 99 Jos keskimmäinen koneruuvi on piirretty mittakaavaan 1:1. Mitkä ovat silmämääräisesti muiden koneruuvien mittakaavat? 1:1 99

32 100 Jos keskimmäinen koneruuvi on piirretty mittakaavaan 1:1. Mitkä ovat silmämääräisesti muiden koneruuvien mittakaavat? 1:2 1:1 2:1 100

33 101 Kertauskysymykset Mitä hyötyä on erilevyisistä viivoista? Millaisilla viivoilla piirretään: a) kappaleen näkyvä muoto, b) mittaviiva, c) mitta-apuviiva? Milloin käytetään pistekatkoviivaa? Näkyvän muotoviivan leveys on 0,5 mm. Kuinka leveitä ovat seuraavat, samassa piirustuksessa olevat viivat? Käsivaraviivat Keskiviivat Leikkausviivoitus Mittaviivat Näkymättömän muodon viiva Nimeä allaolevan kuvan viivat A B - ) * C D E, + Mitä tarkoittavat mittakaavat 1:1, 1:5 ja 10:1? Mikä on nimeltään kappaleesta piirrettävä tärkein projektio ja miten se valitaan? 101

34 102 Mikä on viereisen piirustuksen mittakaava? Mittakaava = Onko kuva pienennös vai suurennos? Mikä on viereisen piirustuksen mittakaava? Mittakaava = Onko kuva pienennös vai suurennos? 1 Vihje: 1:10 = 10 = mitta piirustuksessa todellinen mitta Nimeä projektiot kirjaimin > = A Kuinka monta projektiota kappaleesta piirretään? Miten piirustuksen mittakaava valitaan? Mitä tarkoittaa yhden käännön menetelmä? 102

35 103 Kertauskysymykset Mitä hyötyä on erilevyisistä viivoista? Eri viivanleveyksillä kuvataan kappaleen erilaisia muotoja, jolloin kuvaan saadaan selkeyttä. Millaisilla viivoilla piirretään: a) kappaleen näkyvä muoto, b) mittaviiva, c) mitta-apuviiva? Leveä ehyt viiva, kapea ehyt viiva, kapea ehyt viiva Milloin käytetään pistekatkoviivaa? Leveällä pistekatkoviivalla merkitään kappaleen leikkauskohtia. Kapealla pistekatkoviivalla merkitään symmetrisen kappaleen keskiviivaa. Näkyvän muotoviivan leveys on 0,5 mm. Kuinka leveitä ovat seuraavat, samassa piirustuksessa olevat viivat? Käsivaraviivat Keskiviivat Leikkausviivoitus Mittaviivat Näkymättömän muodon viiva 0,25 mm 0,25 mm 0,25 mm 0,25 mm 0,25 mm tai 0,5 mm Nimeä allaolevan kuvan viivat A Näkyvän muodon viiva B Näkymättömän muodon viiva - ) * C Kappaleen keskiviiva D Näkyvän muodon viiva E Leikkausviiva, + Mitä tarkoittavat mittakaavat 1:1, 1:5 ja 10:1? 1:1, kappale piirretään piirustukseen todellisen kokoisena 1:5, kappale piirretään piirustukseen viisi kertaa todellista kokoa pienempänä, 1 mm piirustuksessa on 5 mm todellisessa kappaleessa. 10:1, piirustukseen piirretty kappale on kymmenen kertaa todellista kappaletta suurempi. Mikä on nimeltään kappaleesta piirrettävä tärkein projektio ja miten se valitaan? Pääkuvanto ja se valitaan siten, että siinä näkyy kappaleen olennaisimmat muodot 103

36 104 Mikä on viereisen piirustuksen mittakaava? Mittakaava =1/5 = 1:5 Onko kuva pienennös vai suurennos? Kuva on viisinkertainen pienennös mitta piirustuksessa on 50 mm mitta kappaleessa on 250 mm = 1/5 =v 1:5 Mikä on viereisen piirustuksen mittakaava? Mittakaava =5:1 Onko kuva pienennös vai suurennos? Kuva on viisinkertainen suurennos 1 Vihje: 1:10 = 10 = mitta piirustuksessa todellinen mitta Nimeä projektiot kirjaimin > B e? d a c f A b Kuinka monta projektiota kappaleesta piirretään? Vähin mahdollinen määrä tarpeellisten muotojen esittämiseksi. Mieluiten kuitenkin yksi liikaa kuin yksi liian vähän. Miten piirustuksen mittakaava valitaan? Valinta tehdään siten, että tarpeellisine projektioineen kappale täyttää halutun kokoisen piirustusalueen. Mitä tarkoittaa yhden käännön menetelmä? Kappaletta käännetään aina 90 seuraavaa projektiota varten. 104

37 105 Leikkauskuvannoilla pyritään selventämään kappaleen sisäisiä muotoja. Näkymättömissä olevat muodot saadaan parhaiten esille leikkauskuvannon avulla. Leikkauskuvannossa kappale kuvitellaan halkaistavaksi esim. keskiviivaa pitkin. Kappaleen etuosa poistetaan ja näkyviin jäävän kappaleen takaosa piirretään ehyellä, leveällä viivalla. Kappaleen leikattu pinta esitetään leikkausviivoituksella viivoitettuna. Leikkauskuvantoja on kolmenlaisia: kokoleikkaus puolileikkaus osaleikkaus Vieressä on leikkaamaton kappale. Viivoja alkaa olla liikaa ja esityksen selkeys kärsii. Alla on leikkaamaton todellinen kappale. 105

38 106 Kokoleikkaus, leikattu ja viivoitettu kappale sekä leikattu kappale todellisena näkymänä. 106

39 107 Vasemmalla on puolileikkaus pääkuvantona ja alla sama asia havainnollisuuden vuoksi aksonometrisesti esitettynä. 107

40 108 Osaleikkauksella esitetään kappaleesta halutunsuuruinen osa leikattuna. Leikkauksen rajana on kapea, ehyt käsivaraviiva l. murtoviiva. Vasemmalla on osaleikkaus. Leikattu alue on kappaleen oikeassa reunassa. I EJJ= E A E = JJK = F F = A Leikattu pinta viivoitetaan selvyyden vuoksi 45 kulmassa keskiviivaan tai päämuotoviivoihin nähden olevilla kapeilla, ehyillä viivoilla. Viivat piirretään mm välein. " Vasemmassa kuvassa on vinon leikatun kappaleen viivoitus. 108

41 109 Vasemmassa kuvassa on vierekkäisiä leikkauksia. Mikä osa on viereisessä kuvassa esitetty mustattuna? 109

42 110 Alakuvassa on eri materiaalien leikkauspintoja. 6 EEL EI JA = E A A J K JA K E= D K F = EL A J= I E= F I EE E A J= E A I JA A J * A J E 2 K K D = EA E = K I 2 K K F E EA E = K I 110

43 111 Nimeä materiaalit 1-6 $ " 111

44 112 Miten allaolevat kappaleet on leikattu? Kuinka monta leikattua osaa on allaolevissa kuvissa? 112

45 113 Miten allaolevat kappaleet on leikattu? Kokoleikkaus Puolileikkaus Puolileikkaus Kuinka monta leikattua osaa on allaolevissa kuvissa? 3 kpl 1 kpl 1 kpl 2 kpl 113

46 114 Alla on neljästä toisiaan muistuttavasta kappaleesta piirretty jokaisesta kolme kuvantoa siten, ettei katkoviivan avulla esitettyjä kuvia ole piirretty. Pääkuvannot on esitetty leikattuna sivun alareunassa. Sovita numeroiden avulla alareunan leikkauskuvat oikeille paikoilleen. A E = K I K L = J A E = K I K L = J A E = K I K L = J A E = K I K L = J A E = K I K L = J " 114

47 115 Alla on neljästä toisiaan muistuttavasta kappaleesta piirretty jokaisesta kolme kuvantoa siten, ettei katkoviivan avulla esitettyjä kuvia ole piirretty. Pääkuvannot on esitetty leikattuna sivun alareunassa. Sovita numeroiden avulla alareunan leikkauskuvat oikeille paikoilleen. A E = K I K L = J " A E = K I K L = J A E = K I K L = J A E = K I K L = J A E = K I K L = J " 115

48 116 Leikkaustaso on se kappaleen pinta, jota pitkin leikkaus kulkee. Leikkaustason avulla kappale voidaan leikata tarkoituksenmukaisesti muutenkin kuin kokotai puolileikkauksella. Leikkauskohta merkitään kapealla pistekatkoviivalla. Leikkaamaton kappale 116

49 117 Leikkaustaso on se kappaleen pinta, jota pitkin leikkaus kulkee. Leikkaustason avulla kappale voidaan leikata tarkoituksenmukaisesti muutenkin kuin kokotai puolileikkauksella. Leikkauskohta merkitään kapealla pistekatkoviivalla. A E = K I ) ) Vasemmanpuoleisessa kuvassa leikkausviivoitus on siirretty kulkemaan leikkausten välistä jakoviivaa pitkin. Alla on saman tapauksen aksonometrinen esitys. ) ) 117

50 118 Leikkaustason kulku 118

51 119 Leikkaa kappale ohjeiden mukaan 119

52 120 Leikkaa kappale ohjeiden mukaan 120

53 121 Varsien ja akselien poikkileikkausten muoto piirretään yleensä leikkausviivoitettuna kapealla, ehyellä viivalla kuvan sisään. Muoto voidaan piirtää paksulla muotoviivalla myös kuvan ulkopuolelle. Alakuvassa on peräkkäisten leikkauksien sijoittaminen akselissa. ) * +, ) * +, ) ) * * + +,, 121

54 122 Pitkät kappaleet voidaan piirtää katkaistuina. Kappaleen keskeltä kuvitellaan poistetuksi sellainen pala, että kappaleen päät sopivat piirustukseen. Katkaisukohta piirretään ohuella, ehyellä käsivaraisella viivalla. Katkaistu putki ja akseli. Siksakviivaa käytetään katkaisun merkkinä tietokoneella piirrettäessä. 122

55 123 Ruuveja, muttereita ja niittejä ei leikata. Katsojaa kohti olevan ruuvitaltan ura piirretään havainnollisuuden vuoksi 45 kulmaan. Kuvat ovat alla. 123

56 124 Kertauskysymykset Mikä on leikkauskuvannon tarkoitus? Miksi leikkauspinta viivoitetaan? Miten leikkauspinta viivoitetaan? Mikä on leikkaustaso? Miten koko- ja puolileikkaus eroavat toisistaan? Miten varsien ja akselien leikkaus voidaan tehdä? Miten esitetään ruuviliitoksen leikkaus? 124

57 125 Kertauskysymykset Mikä on leikkauskuvannon tarkoitus? Kappaleen sisällä olevien muotojen selventäminen Miksi leikkauspinta viivoitetaan? Erottamaan se kappaleen muusta pinnasta Miten leikkauspinta viivoitetaan? Ohuilla ja ehyillä viivoilla, jotka ovat 45 kulmassa keskiviivaan tai päämuotoviivaan nähden Mikä on leikkaustaso? Kappaleen pinta, jota pitkin leikkaus kulkee Miten koko- ja puolileikkaus eroavat toisistaan? Kokoleikkauksessa kappaleesta poistetaan puolet ja puolileikkauksessa neljännes. Miten varsien ja akselien leikkaus voidaan tehdä? Leikkaus voidaan sijoittaa varren tai akselin sisään tai ulkopuolelle. Miten esitetään ruuviliitoksen leikkaus? Liitos esitetään leikattuna, mutta ruuvia ei leikata. 125

58 126 Mitoitus on piirtämisessä erittäin tärkeä osa-alue. Ilman mittoja oleva tai huonosti mitoitettu piirustus on hyödytön. Mitoituksen on oltava selkeää ja helppolukuista. Pelkkä kuva on kappaleen tarkan valmistuksen kannalta hyödytön. Kun siitä tehdään mitoitettu piirustus, on kappaleen määrämittainen valmistus mahdollista. 126

59 127 Mitoitusalkioita ovat mitta-apuviivat, mittaviivat, mittaviivan päätteet esim. nuolenkärjet ja mittaluvut. Viivat ovat ehyitä, kapeita viivoja. Mittaviivat eivät saa yhtyä keskiviivaan, vaan ne pyritään sijoittamaan muotoviivojen ulkopuolelle. Ne piirretään yleensä vaaka- tai pystysuoraan asentoon. Mittaviivat eivät myöskään saisi leikata muotoviivoja. EJJ= = F K L EEL = Viereisessä kuvassa on erilaisia mitoitusalkioita. EJJ= L EEL = EJ EJA JJ= L = = F F = A & EJJ= K K F EI JA 2 JA K A F Mitta-apuviiva piirretään n. 2 mm mittaviivan ohi. Mitta-apuviiva voidaan piirtää mittaviivaan nähden 60 kulmaan. Kuvat ovat yllä. " EJJ= = F K L EEL = $ 127

60 128 Mittaviivan molemmissa päissä on yleensä nuolenkärki, joka on avoin, suljettu tai suljettu ja täytetty mustalla värillä. Kun mittaviiva on erittäin lyhyt, eivätkä nuolenkärjet mahdu, käytetään mustaa pistettä tai pientä, vinoa viivaa, joka on 45 kulmassa myötäpäivään mitta-apuviivan suhteen. Jos tilaa on vähän, voidaan mittaluku liittää mitoitukseen viiteviivan avulla. K A HA E E H E A K J K A HA J= H = K J N " ) D J= = = EJ EJK I $ % % 128

61 129 Mittaluvun yksikkö on millimetri. Mittaluku on asetettava siten, että sen lukusuunta on piirustuksen alasivulta. Mittaviivat, jotka eivät ole vaakasuoria, katkaistaan mieluiten keskeltä mittaluvun asettamisen vuoksi. Jos mittaluku esitetään alleviivattuna, piirretty pituus ei vastaa todellisuutta. Ylläolevassa kuvassa on suositeltavia ja vältettäviä mittaluvun kirjoitussuuntia. Vältä mittojen kirjoittamista tummalle alueelle. 129

62 130 A JK EJ EJK I = J K L = F A HK I L EEL = EJ EJK I " " ; A I K K J= E A F A HK I L EEL = EJ EJK I ; EI JA JJO EJ EJK I ; A L = K L = A F E= EJ EJK I J= F = A EJEA JA O JA J O D J = E = = " " Mittojen oikea ryhmittely selkeyttää kuvan lukemista ja vähentää virhemahdollisuuksia. 130

63 131 " Kappaleen mitoitus & % " " " % & 131

64 132 ; H@ E = = JJE EJ EJK I A F A HE= = JA : " ; $ * = F F = A + : $ ; & : ; ), : & ; : ) * +, : ; " $ $ & & Koordinaattimitoitus voidaan esittää myös taulukkona Suoralla olevat samansuuruiset jakovälit voidaan mitoittaa kuvan osoittamalla tavalla. Kuvassa olevat reiät ovat myös halkaisijaltaan samansuuruisia. Jakovälin mitoitus N 132

65 133 Puolet ympyrän halkaisijasta on nimeltään ympyrän säde. Mittaluvun edessä ympyränkaarien mitoituksessa käytetään säteen tunnusta R. Mittaviivassa on vain yksi nuolenkärki, joka on kiinni kappaleessa. Säteen mittaviiva on säteen suuntainen. Kun säde on niin suuri, ettei se sovi piirustukseen, se voidaan piirtää lyhennettynä siksakviivan avulla. Tällöin säteen mittaviiva on todellisen säteen suuntainen. Säteen ja keskiviivan risteykseen piirretään pieni poikkiviiva. 4 4 " 4 " 4 " 4 " 4 " 4 " 133

66 134 Ympyrän halkaisijan merkki ( ø ) kirjoitetaan mittaluvun eteen ainoastaan sellaisessa kuvannossa, jossa ympyrän pyöreys ei näy. Reiän mitoituksessa ilmoitetaan sen halkaisija, syvyys ja paikka. Reiän paikka mitoitetaan reiän keskiöön. Reiän syvyys on täysimittaisen reiän syvyys. Akselin halkaisijan ja porattavan reiän halkaisijan mitoitus. 134

67 135 & & I O L & & Vieressä on reiän mitoitus. Kuvat on sivun taiton takia piirretty rinnakkain. Missä kohtaa piirustuksessa leikattu kuva todellisuudessa sijaitsee vasempaan kuvaan nähden? Vieressä on ympyrän halkaisijan esitystapoja. Toinen kuva on leikattu malliksi halki. " $ " 135

68 136 Allaolevissa kuvissa on esitetty laipan reikien erilaisia mitoituksia. N " % 4 & " N ' N % 5 & Pallon halkaisijan mittaluvun eteen kirjoitetaan merkintä Sø. 136

69 137 Mitoitusesimerkkejä 4 " 4 4 " 4 4 $ $ 5 4 & & % $ 137

70 138 Mitoitusesimerkkejä 5 " " 5 " " " 138

71 139 Reiän reunaan tuleva upotus voidaan porata esim. kartioupottimella. Mitoitustapa riippuu reikään asennettavan ruuvin tai niitin kannan muodosta. Viereisessä kuvassa on erilaisia kartio- ja lieriöupotuksia sekä upotuksen mitoituksia. & N ' & I O L % ' % 139

72 140 Kuvassa on mitoitettu viisteitä ja väiste. Viisteen kulma on 45 ja 3 tarkoittaa reiän tai akselinsuuntaista pituutta millimetreinä. " Sisä ja ulkopuoliset viisteet N " " N " N " 140

73 141 Väiste : D J= : 4 4 ' $ 141

74 142 Kuvassa on kulman, kaaren ja jänteen mitoitus. Kuvassa on myös esitetty, millaisia ympyrän osia kulma, kaari ja jänne ovat. K = K = A A = = HE D = = EI E= $ = = HE K = A A 142

75 143 Poikkileikkaukseltaan neliömäisen kappaleen mittaluvun eteen merkitään neliön merkki silloin, kun neliömäisyys ei näy piirustuksesta. Viereisissä kuvissa on avainvälin merkintä, lieriömäisessä kappaleessa olevan tason merkintä ja neliö. & ' 143

76 144 Kartiomaisuus on ympyrämäisen kappaleen kartio-osan halkaisijoiden erotuksen ja kartion pituuden välinen suhde. Esimerkki kartion halkaisijoiden suhteesta = HJE Suippous ja kaltevuus 5 K EF F K I : = JA L K K I : > = 144

77 145 Kiilaura on akselin tai reiän pituusakselin suuntainen ja symmetrisesti keskiviivan molemmilla puolilla. Mitoitettaessa ilmoitetaan uran pituus, leveys ja syvyys ja joskus päätynurkan pyöristyssäde. ) I A E & 4 A E " " ' 145

78 146 Kun kappale valmistetaan levystä, siitä tehdään mitoitettu levityspiirros sekä piirros valmiista kappaleesta mittoineen. Metallia taivutettaessa ulkotaive venyy ja sisätaive tyssääntyy. % % 6 = EL K JK I D J= % % & Numerointi voidaan aloittaa arabialaisin numeroin vaikka kappaleen vasemmasta reunasta. Osanumerot voidaan ympyröidä samankokoisilla ympyröillä. " 146

79 Kertauskysymykset 147 Mikä on mitoituksen tarkoitus? Millaisia viivanpaksuuksia käytetään mitoituksessa? Miten mittaluku sijoitetaan mittaviivalle? Millainen mitoitustapa on koordinaattimitoitus? Mitä etua siitä on toisiin mitoitusmenetelmiin verrattuna? Miten ympyrän säde merkitään mitoitukseen? Mitä merkintöjä käytetään pallon säteen ja halkaisijan merkitsemisessä? Millä eri tavoilla reikä voidaan mitoittaa piirustuksessa? 147

80 148 Kertauskysymykset Mikä on mitoituksen tarkoitus? Mitat on merkitty piirustukseen eikä niitä tarvitse mittaamalla selvittää kuvasta. Millaisia viivanpaksuuksia käytetään mitoituksessa? Ehyitä, kapeita viivoja Miten mittaluku sijoitetaan mittaviivalle? Noin 1,5 mm mittaviivan yläpuolelle, suunnilleen mittaviivan keskelle Millainen mitoitustapa on koordinaattimitoitus? Mitä etua siitä on toisiin mitoitusmenetelmiin verrattuna? Mitoitus lähtee Y ja X akselin 0-pisteestä. Mitoitusta voidaan käyttää reikäisten kappaleiden valmistukseen tietokoneohjatulla työstölaitteella. Miten ympyrän säde merkitään mitoitukseen? Mittaluvun eteen merkitään R-kirjain Mitä merkintöjä käytetään pallon säteen ja halkaisijan merkitsemisessä? SR ja Ø Millä eri tavoilla reikä voidaan mitoittaa piirustuksessa? 148

81 149 Kaavioesityksen hyöty on piirtämisen yksinkertaistaminen l. helpottaminen ja nopeuttaminen. Seuraavana on hammaspyörien ja jousien kaavioesitys. Suorasivuinen ja sahalaitainen merkki Vieressä on uraliitoksen yksinkertaistettu ja täydellinen esitys. 149

82 150 2 JA F E J= 6 O L EF E J= Hammasrattaita 2 JA O F O H = O F O H = F E J= 150

83 151 Hammasrattaita 151

84 152 EA HE E A EA HJA E A L A J K I E A E = JJK ; I E A HJ= EI JA JJK Jousia EA HE E A EA HJA E A F K HEI JK I K I E = E EJK A D JE K I E I E K = F J 152

85 153 Kiinnityskierteiden avulla kiinnitetään koneenosia toisiinsa. Kolmiokierre on kiinnityskierre. Liikekierteiden avulla voidaan liikuttaa esim. sorvin teräkelkkaa. Liikekierteitä ovat puolisuunnikaskierre, sahakierre, lattakierre ja pyörökierre. Kolmiokierre Sahakierre Puolisuunnikaskierre 153

86 154 Pyörökierre Lattakierre 154

87 155 Kierre esitetään teknisessä piirustuksessa kaaviona, eikä todellisen näköisenä. D on kierteen ulkohalkaisija l. nimellishalkaisija, d on kierteen sisähalkaisija. O E K = EA HJA A D = H= EA HJA A F D = EA HJA A D = H= A = mahdollisimman lähellä kierteen oikeaa syvyyttä, vähintään 2 x leveämmän viivan leveys tai 0,7 mm, suurempi näistä kahdesta EA HJA A F D = EA HJA A K I K EA HJA A F JA ) 155

88 156 Kaaviossa ulkopuolisen kierteen harja on leveä, ehyt viiva, kierteen pohja on kapea, ehyt viiva. Kierteen pääte esitetään leveällä, ehyellä viivalla. Kierrettä päästä katsottaessa kierteen pohja esitetään kapealla, ehyellä viivalla, joka on 3/4 kierrosta ympyrän kehästä. Viereisessä kuvassa on ulkokierteen esitys. Kaaviossa ulkopuolisen kierteen harja on leveä, ehyt viiva ja kierteen pohja on kapea, ehyt viiva. 156

89 157 Leikkaamaton sisäkierre esitetään katkoviivoilla. Leikatussa kierteellisessä reiässä tai mutterissa kierteen harja on leveä, ehyt viiva ja kierteen pohja on kapea, ehyt viiva. Päästä katsottuna ehyt, kapea pohjaviiva on 3/4 kierrosta ympyrän kehästä. Leikkauskuvannossa leikkausviivoitus piirretään leveään viivaan asti. 157

90 158 Aikanaan käsin piirrettäessä pyrittiin esityksen yksinkertaisuuteen selvyyden takia, mutta myös työajan säästön vuoksi. Yksinkertaistetussa esityksessä piirretään ainoastaan olennaiset elementit. Siksi ei piirretä esim. muttereiden ja ruuvien kantojen viisteiden reunoja tai ruuvien päiden muotoa. A HK K L E J= H = A I EJO I N N " & N " N N " & N " ; EA HJA EJ = EE@ A A HE= EI E= A I EJO I E 158

91 159 A HK K L E O I E A HJ= E A A I EJO I K K I E HK K L E EA HE = J= E A HEI JEK H= HK K L E K F K K F F = J= E A K H= HK K L E 159

92 160 Reiässä olevaa ruuvia ei leikata. Poratun reiän halkaisija ja ruuvin ulkohalkaisija piirretään leveällä, ehyellä viivalla. Kierteitetty reikä ja ruuvin sisäkierre piirretään kapealla, ehyellä viivalla. Kuvissa on koneruuvi ja kierteitetty alakappale sekä koneruuvi ja mutteri Kuvissa on koneruuvi pohjareiässä sekä kierteitetty putki 160

93 161 Kun kierre halutaan määrittää tarkasti, siitä ilmoitetaan kierretyyppi, nimellishalkaisija, nousu, jako ja tarvittaessa kätisyys (oikeakätinen, vasenkätinen). Viereisissä kuvissa on kierteiden mitoitusesimerkkejä. Kuvissa on sisä- ja ulkokierre, putkikierre sekä standardiruuvin mitoitus 4 $ 161

94 162 Kappaleiden pinnat eivät ole tasaisia eivätkä virheettömiä. Pinnan karheus aiheutuu työtavoista, raaka-aineesta ja työkalujen epätarkkuudesta. Lastuavat terät jättävät kappaleen pintaan uria. Kappaleen käyryys tai pinnan suuri aaltomaisuus ei ole pinnan karheutta. Valmiin kappaleen pinnan laatu riippuu kappaleen käyttötarkoituksesta. Sorvissa pyörivään akseliin jää uria lastuavasta, liikkuvasta sorvin terästä. 5 HL = JJ= L = = F F = A 5 HL E JA H 4 = Kappaleen poikkileikattu pinta suurennettuna 4 = N 5 HL = JJ= L = = F F = A 5 HL E JA H 162

95 163 8 = EI JK I A A JA J 2 E = = HD A K I 4 = 8 = K J 6 = H K K I J= J= K J L = I I = K I 8 A J E A 5 HL = K I A J 0 O O I 2 H= K I O HI E J 0 E J= EE JK I D E J= 5 = D = K I $ " & $ $ Erilaisilla työ- tai työstömenetelmillä saavutettavia pinnanlaatuja: Metalliteollisuuden keskusliitto. Pintamerkit piirustuksessa kertovat, millaisen valmiin kappaleen pinnan on oltava. Ilman pintamerkkiä ei kappaleen pinnan tasaisuudelle aseteta vaatimuksia. Pintamerkkiä käytetään silloin, kun pinnan laatu on tärkeä. Esim. pintamerkin mukana oleva luku 6,3 tarkoittaa 6,3 mikrometriä. 4 = $ 4 = 4 = $ 4 = $ F A HK I A H E 4 = O HI EJJO E EJA J= = JO I J J= F = 4 = = JO I J = = H K A I K K J= = I JK = L = JO I J A H E 4 = $ 4 = $ = E A A F EI J = A EI = EJ= = F F = A A I A A JA JJ L JO L = H= = 4 = A EI = = = EJJ= = A E O EJJ $ 4 = 4 = A EO E E H A JHE L = EI JK I A I E J= = = 163

96 164 = F F = A A I A A JA JJ L JO L = H= A I E 4 = = HD A A = HL A I E $ O HI EJJO 8 = EI JK I A A JA Merkinnässä käytetään lyhennettä Ra ja haluttua pinnanlaadun numeroarvoa. 0 $ $ Pintamerkki sijoitetaan vain kerran sen kuvannon muotoviivalle, jossa kyseinen pinta on mitoitettu. 0 K EH= E JA H A K I L = J0 0 K EH= E JA H A K I L = J0 % 0 Jos kyseessä on pyörähdyskappale, mitkä merkeistä ovat turhia? 164

97 165 Pintamerkki luetaan alhaalta ja oikealta ja se osoitetaan terän lastuamaan pintaan. Myös mitta-apuviivoja voidaan käyttää hyväksi allaolevan kuvan osoittamalla tavalla. 4 = 4 = $ 4 = $ Jos kyseessä on pyörähdyskappale, mitkä merkeistä ovat turhia? 165

98 166 Toleranssi ja toleranssin tarve. Ehdottoman tarkkamittaisen kappaleen valmistaminen on hankalaa, miltei mahdotonta ja ainakin hyvin kallista. Toleranssi kertoo kappaleen valmistuksessa sallitun mittapoikkeaman. Mikä mitoitus on mielestäsi tarkin? Mikä mitoitus on mielestäsi tarkin? ' ' 166

99 167 " 5 = = EJ EJK I A I EJA JJO = A = A HE J= L = = 8 = I A = = A H EJ EJK I = E A = = H= = EJ EJK I " ' & " F A HK I EJJ= O A H EJJ= = = A H EJJ= " O H= EJJ= ' & = = H= = EJJ= J A H= I I E 4 = = EJ EJK I A I I = EJJ= K L K J= I A JJK L = EE I EF EEHK I JK I A A E L D A A J = I A J= L EHD A EJ " B% Toleranssin käsitteitä piirtämällä esitettynä 6 A H= I I E I K K HK K I 6 A H= I I E= K A ; A H EJJ= - H EJJ= 6 A H= I I EH= = = L EEL = 6 A H= I I EH= = ; H= = EJJ= 2 A HK I EJJ= ) = H= = EJJ= ) = A H EJJ= 167

100 168 E A EI EJJ= H O D J $ & & & $ & & & 4 A E J= = I A EJ 2 A H K I A H EJ= JK -. / A B C " $ " $ % & $ $ " $ " $ % ' " % = ) > * = L EEL A B C D +, -. / 0 F H I J K L N = I A E J A H = I I E= I A = J F EA = = I E = L EEL = O? > = Peruseromittataulukko. Akselien negatiiviset ja reikien positiiviset peruseromitat, alimpana toleranssiasemia H A E J A H = I I E= I A = J I K K H = = I E : ; ) * + Toleranssiasteet ISO-järjestelmässä valitaan toleranssin suuruus numeroitujen toleranssiasteiden avulla. Pienin toleranssi on toleranssiasteessa 01 ja suurin toleranssiasteessa 18. Allaolevassa kuvassa on perustoleranssit. E A EI EJJ= H O D J 2 A H K I J A H = I I EJK 6 A H = I I E= I JA A J " $ % & ' " $ $ & & $ & & " " $ $ & $ $ & & " " " $ " " $ % & " $ & ' $ & ' $ ' & " & % ' " $ " $ " $ % " & % " " & & % & " " $ % ' $ ' & " & % ' " $ " $ " $ % " & % " " & & % & " " $ % ' $ ' 168

101 169 Jos nimellismitta on 30 mm ja toleranssiaste 5, saadaan taulukosta toleranssin suuruudeksi 11 mikrometriä. Jos toleranssiaste on 8, saadaan toleranssin suuruudeksi 39 mikrometriä. Viereisessä kuvassa on kappaleen halkaisijaksi valittu 50 mm ja toleranssiasteeksi 8. Peruseromittataulukosta saamme seuraavat arvot: Kohdasta < saamme f ja F arvoksi 20. Akselin toleranssiasema f on nollaviivan alla ja miinusmerkkinen, 20 = -0,020 mm. Toleranssiasteissa antaa arvon 21. Yläeromitta on -0,020 mm ja alaeromitta -0,041mm. Kuva on alla.. / B% B% " B% ' ' & ' ' ' 4 A E J A H= I I E = I A = J ) I A E J A H= I I E = I A = J - ' ' A EJ= J L = J E H A JHE. / 0 ' ' B ' ' 6 A H= I I E= I JA & C ' ' D = L EEL = E A EI EJJ= " B C 6 A H= I I E= I JA % B% Mitoitusesimerkkejä 4 = & 5 HL = JJK 0 E K JJK 4 = 0 E JJK 5 = D = JJK 4 = 4 = $ 4 = $ O HI EJJO 169

102 170 Välyssovite Reikä on aina suurempi kuin akseli. Esim. reikäkantajärjestelmä: tarkkojen laitteiden laakerit H7 - g6. Välisovite Akseli on reikää suurempi tai pienempi. Esim. kytkimien sovite H7 - k6. Ahdistussovite Akseli on aina suurempi kuin reiän ylärajamitta. Esim. kutistusliitos voimansiirtoon H7 - s6. 6 A H= I I E= K A Laakerin ja akselin ahdistussovite L O I I L EJA L EI L EJA = EI JK I I L EJA 170

103 171 4 A E ) I A E. & D Viereisessä kuvassa on välyssovite reikä ja akseli, 30 H7 ja 30 g6. Mikä on paksuin vaakaviiva? Mikä on viivan yläpuolinen osa mittoineen? Mikä on viivan alapuolinen osa mittoineen? Mikä on pienin ja suurin välys? 171

104 172 Tehtäväratkaisu 4 A E 0 % 4 A E 0 J A H= I I E= I A = 4 A E % J A H= I I E= I JA = L EEL = " % ) I A E C $ ) I A E C J A H= I I E = I A = % % ) I A E $ J A H= I I E= I JA Pienin välys on 7 = 0,007 mm ja suurin välys on 41 = 0,041 mm 172

105 173 Geometriset toleranssit on määritelty standardein, jotka asettavat rajat kappaleen muototarkkuudelle. Tämän toleroinnin avulla ilmoitetaan esim. se, kuinka paljon kappaleen yhdensuuntaiset sivut saavat poiketa toisistaan. Alakuvassa on geometrisen toleranssin merkintöjä. Kuvassa on kaksi peruselementtiä. Peruselementit A ja B määrittelevät perussuoran A-B. Lisää tietoa asiasta saat standardista SFS 2102 sekä SFS 4443 ) 4 = ) * 4 = $ ) Merkintä tarkoittaa sitä, että kappaleen pinnan on oltava kahden kuvitteellisen tason välissä. Tasojen keskinäinen etäisyys on 0,2 mm. Merkintä ei tarkoita pintojen yhdensuuntaisuutta 6 A H EJK E = EI K K I 6 K K I 6 A H EJK E = EI K K I 6 K K I K J J A H= I I EJ 5 K HK K I 5 K K J= J A H= I I EJ ; A I K K J= EI K K I 6 = I = EI K K I D JEI K HK K I ; F O H EI O O I K = = I A J EA HE EI O O I 5 E= E JEJ A H= I I EJ 2 = E = 0 A EJJ J A H= I I EJ 6 = I L EEL = K J 2 E = K J 0 A EJJ Kuvassa on toleroitujen ominaisuuksien tunnuksia. Jos samalle elementille on tarpeen antaa useampien ominaisuuksien toleransseja, toleranssitiedot sijoitetaan allekkaisiin toleranssikehyksiin. 5 = = A I EI O O I = I = = = I A EI K K I 5 O A JHEI O O I 173

106 174 8 EEJA L EEL = K E 2 A HK I A A A JE EH= E 6 A H= I I E * 6 A H= I I EJK K I 6 A H EJK A A A JJE ) ) * + ) Merkintä viittaa peruselementtiin A siten, että toleroidun lieriön keskiviivan on oltava kuvitteellisen lieriön sisällä. Lieriön halkaisija on 0,02 ja keskiviivana perussuora A. * $ % $ 4 = $ " ) " 0 " 5 % $ % ) & * Viereisen piirustuksen avulla on valmistettu todellinen esine. Millaista tietoa saat kuvan merkinnöistä? Kun kyseessä on pyörähdyskappale, millainen vika kuvassa on? 4 = 4 = $ 4 = $ 4 = $ " % $ ) " * 174

107 175 % $ * $ 4 = $ " ) " 0 " 5 % 4 = $ 4 = $ 4 = $ $ % ) & Allaolevan piirustuksen avulla on valmistettu todellinen esine. Millaista tietoa saat kuvan merkinnöistä? Millainen vika kuvassa on, kun kappale on pyörähdyskappale? Elementin heitto pintaan B saa olla 0.01 mm Elementin heitto pintaan A saa olla 0.01 mm * 4 = " % $ ) Keskiviivan sama-akselisuus keskiviivaan A on tarkkuudella 0,02 mm " * Keskiviivan sama-akselisuus keskiviivaan B on tarkkuudella 0,02 mm % $ * $ 4 = $ " $ % ) & * ) 8 EHD A " 0 " 5 % 4 = 4 = $ 4 = $ 4 = $ " % $ ) " * 175

108 176 Hitsausliitoksia käytetään paljon kone- ja metalliteollisuuden rakenteissa. Hitsaus suoritetaan hitsauspiirustusten mukaisesti ja piirustuksessa hitsausliitos esitetään omien merkintöjensä avulla. Näillä merkinnöillä ilmaistaan kaikki tieto, joka hitsauksessa tarvitaan. H= E K = H= E O E L EEI JA K = H= E O E Viereisessä kuvassa on hitsattavan railon nimikkeitä. Hitsaussaumasta ei yleensä piirretä erikseen kuvaa. K K HEI H K K HEF E J= J= HL EJJ= A I I = A I E E = H= K K HE E = H= A E EJ EJA J= D EJI E F E J= K F K D EJI E D EJI E K K HE Jos hitsaussauma täytyy piirtää, se voidaan tehdä viereisen kuvan osoittamilla tavoilla. Hitsattu alue mustataan tai jätetään valkoiseksi. 176

109 177 Viitenuolen kärki osoittaa hitsauskohtaa. Merkintäviiva muodostuu kahdesta yhdensuuntaisesta viivasta, jotka ovat ehyt viiva ja katkoviiva. Viivat ovat kapeita viivoja. Merkintäviivalle kerätään hitsauksen tiedot. V = hitsausmerkki, tarkoittaa v-railoa. Merkki voidaan piirtää ehyelle viivalle tai katkoviivalle. 0 EJI E K A F K A = A D O J A H E J L EEL = D EJI K I A H E 8 = I J= F K E K A F K E 8 EEJA K E 0 EJI = K I L EEJA K E EEJ I A H E J L EEL = = J L EEL = 8 = I J= F K E = D EJI = K I 0 EJI E K A L = I J= F K A = K A F K E 8 EEJA K E = Viereisen kuvan viitenuoli ja merkintäviiva: a = hitsi on nuolen puolella b = hitsi on vastapuolella c = hitsi on symmetrinen Hitsausmerkki tulee ehyelle merkintäviivalle silloin, kun hitsin pinta on merkintäviivan puolella. Hitsausmerkki tulee katkoviivalle silloin, kun hitsi on merkintäviivan toisella puolella. = > >? 177

110 178 Hitsin tunnuksena on perusmerkki, joka kuvaa railoa tai hitsin poikkileikkausta. Merkistä ei selviä käytettävä hitsausmenetelmä. 0 EJI E 0 EJI = K I EEJ I A = I 2 A HK I A H E A JHE A K L = = EF F = D EJI E 10 EJI E 8 0 EJI E 2 K E8 D EJI E 8 D EJI E I = L EEI JA JJO 8 H= E 2 K E8 D EJI E I = L EEI JA JJO F K E8 H= E 7 D EJI E D EJI E K K HED EJI E 2 EA = D EJI E 6 K F F = D EJI E 2 EI JA D EJI E 5 = K = A D EJI E 178

111 179 Perusmerkkiin voidaan liittää tarvittaessa hitsin pinnanmuotoa kuvaava merkki. 0 EJI E 0 EJI E A I EJJ L F EEHH I A H E J= E A H E O EI JA 6 = I = D EJI EJ= EL EE A EI JA JO F E J= Hitsin pinnanmuodon merkit K F K D EJI E K HK D EJI E 6 = I = 8 D EJI E K F K : D EJI E 6 = I = 8 D EJI E= J= I = K K HED EJI E K HK F EA = D EJI E Vasen kuva V-railo, kupuhitsi ja hitsi on vastapuolella. Toinen vasemmalta, V-railo, kupuhitsi ja hitsi on nuolen puolella. Toinen oikealta, I-railo, kupuhitsi ja hitsaussauma on nuolen puolella. Oikeanpuoleisin kuva I-railo, tasahitsi ja hitsaussauma on vastapuolella. 179

112 180 Hitsaukseen mahdollisesti sijoitettavat mitat merkitään seuraavien esimerkkien mukaisesti. Allaolevassa kuvassa a = hitsin poikkileikkaukseen piirretyn suurimman tasakylkisen kolmion korkeus ja z = hitsin poikkileikkaukseen piirretyn suurimman tasakylkisen kolmion kylki. Pienahitsistä ilmoitetaan sauman koko z- tai a- mitan avulla, pienahitsin merkki ja hitsaussauman pituus. Hitsin pituus merkitään perusmitan jälkeen. Jos hitsaus ei ala kappaleen reunasta, merkitään aloituskohta. Hitsin poikkileikkauksen mitta, kuvassa aineen paksuus, merkitään perusmerkin vasemmalle puolelle. = " % " = = = = A H E E A = J= F K A J= F K K J JK L = EJJ= J= H EJJ= = A JJ EEJ I A F EJK K I D EJI = J= = " 180

113 181 Hitsin juuri on hitsin pinnan vastakkaisella puolella. Useimmiten hitsin juurta ei hitsata erikseen, vaan se hitsautuu muun hitsin mukana. D EJI E F E J= = D EJI E K K HE >? K K HE= D EJI = J= = = L = JJK = Hitsin juuri ja juurimerkit a = juurta ei hitsata erikseen b = juuri hitsataan ilman avaamista juuren puolelta ja hitsauksen pinnanmuoto esitetään merkin avulla c = vaativissa liitoksissa juuri avataan ja hitsataan. Merkintään kirjoitetaan juuri hitsataan avattuna. Asennushitsaus Kun hitsaus tehdään asennuspaikalla, käytetään lipputunnusta. Kehähitsaus Kun kappale ympärihitsataan, käytetään merkkinä ympyrää. Joskus käytettävä hitsausmenetelmä voidaan varmistaa merkillä. Kaarihitsaus 1 Mig-hitsaus 131 Puikkohitsaus 111 TIG-hitsaus Hitsausliitokset jaoitellaan kolmeen erilaiseen luokkaan. Luokka D on tyydyttävä, luokka C on hyvä ja luokka B on vaativa. 181

114 182 Mieti hitsausmerkintöjä allaoleviin kuviin. " " $ = 182

115 183 " " " " " " " " " " $ = = = = = = = 183

116 184 Etsi ja selvitä allaolevista todellisista hitsauspiirustuksissa käytetyt hitsausmerkinnät. " $ " 184

117 185 Etsi ja selvitä allaolevista todellisista hitsauspiirustuksista käytetyt hitsausmerkinnät. Hitsataan molemmin puolin, v-railo, kouruhitsi, ainepaksuus 3 mm Hitsataan molemmin puolin, puoli-v-railo, ainepaksuus 3 mm Hitsataan molemmin puolin, v-railo, kouruhitsi, ainepaksuus 3 mm " Ainevahvuus 5 mm, hitsataan asennushitsauksena työkohteessa, v-railo, hitsaus nuolen puolelta, TIG-hitsaus $ " Ainevahvuus 12 mm, hitsataan asennushitsauksena työkohteessa, puoli v-railo 185

118 186 Kerro lyhyesti kuvan hitsausmerkinnöistä. ' % % % = 4 4 = N " $ D " % = 186

119 187 Kerro lyhyesti kuvan hitsausmerkinnöistä. ' Nuolen puolelta ympärihitsattava pienahitsi, a-mitta on 3 mm % % % = 4 4 = N " $ D = " % Nuolen puolelta ympärihitsattava pienahitsi, a-mitta on 3 mm 187

120 188 Kertauskysymykset Miksi kappaleiden valmistuksessa tarvitaan toleransseja? Mitä ymmärrät käsitteellä toleranssi? Miten eroavat toisistaan eromitoitus ja rajamitoitus? Kumpi on mielestäsi käytössä selkeämpi? Mitä toleranssiasema ilmoittaa? Mitä toleranssiaste ilmoittaa? Mitä sovitteiden avulla ilmoitetaan? Mitä geometrinen toleranssi ilmaisee? Mitä seuraavat merkinnät tarkoittavat? " * 188

121 189 Kertauskysymykset Miksi kappaleiden valmistuksessa tarvitaan toleransseja? Ehdottoman tarkkamittaisen kappaleen valmistus on hankalaa ja kallista. Mitä ymmärrät käsitteellä toleranssi? Toleranssi ilmoittaa kappaleen mitoista sallittavat poikkeamat, ali ja yli. Miten eroavat toisistaan eromitoitus ja rajamitoitus? Kumpi on mielestäsi käytössä selkeämpi? Eromitoituksessa ilmoitetaan perusmitta, yläeromitta ja alaeromitta. Rajamitoituksessa kuvaan on laskettu valmiiksi ylärajamitta ja alarajamitta. Rajamitoitus on selkeämpi, koska laskutoimitukset on tehty jo valmiiksi. Mitä toleranssiasema ilmoittaa? Se ilmoittaa toleranssin paikan nollaviivaan nähden. Mitä toleranssiaste ilmoittaa? Se ilmoittaa valitun tarkkuuden. Mitä sovitteiden avulla ilmoitetaan? Sovitteen avulla voidaan ilmoittaa miten akseli sopii reikään, onko sovite tiukka, väljä vai sopiva. Mitä geometrinen toleranssi ilmaisee? Geometrinen toleranssi asettaa rajat kappaleen muototarkkuudelle. Mitä seuraavat merkinnät tarkoittavat? Ainevahvuus on 3 mm Hitsisauman pituus on 300 mm V-railo, kupuhitsi Hitsi on nuolen puolella " * Hitsi on nuolen puolella Osa hitsataan ympäri Pienahitsi TIG-hitsaus Vaativa hitsausluokka 189

122