Rakennuspiirustus. Seuraavana esitetään yleisesti asemapiirustus, pohjapiirustus, julkisivupiirustus ja leikkauspiirustus.

Transkriptio

1 191 ten avulla esitetään rakennettavan rakennuksen, esim. omakotitalon kaikki tarpeelliset kuvat. Näiden kuvien, rakennuspiirustusten, avulla pystytään rakentamaan haluttu kohde. muodostuu erilevyisistä ja -tyyppisistä viivoista, mitoituksista, leikkauksista ja paljosta muusta. Rakennuspiirustuksia voisi ajatella myös karttoina, joiden avulla osaamme liikennöidä rakennuksessa. Rakennuspiirustukseen ei laiteta eikä ole mahdollistakaan laittaa kaikkea rakentajalle välitettävää tietoa, vaan lisäselventeinä käytetään työselitystä. Suunnittelun ja työsuoritusten pohjana käytetään normeja. Normien avulla on määritelty työn laatuvaatimukset ja valvontamenetelmät. Normeja ovat esim. lämmöneristys- ja äänieristysnormit. Standardien avulla voidaan osoittaa sellaiset kohteet, joista ei tarvitse tehdä piirustuksia. Rakennusalan yleisimpiä standardeja on RT-kortisto. Kaikenlainen rakentaminen on yleensä luvanvaraista työtä, jota valvotaan viranomaisten toimesta. Uudisrakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa, joka haetaan esim. rakennuslautakunnalta. Seuraavana esitetään yleisesti asemapiirustus, pohjapiirustus, julkisivupiirustus ja leikkauspiirustus. 191

2 192 Asemapiirroksessa esitetään rakennuksen tontti ja rakennuksen sekä sen osien, kuten autotallin sijainti tontilla. Asemapiirros on kuin ilmavalokuva, kohtisuoraan ylhäältäpäin kuvattuna. # ' 2! # '!! 2 K EI J JEA 4 ) - 5-7!! 6 = I B % ) 2 # ' I ! # ' ' & # ' Kuvan asemapiirustus on opetuskäyttöön pelkistetty kuva. 192

3 193 Kuvan asemapiirustus on opetuskäyttöön pelkistetty kuva. K EF D EI A A 2 # '!! & # '! ' ' & A % # ' % # '! ' ) ) 2 1 ) # ' $ # ' # ' 0 ) ) 4 1 ) JE H= = F O O EI A K A H = H A K I = I A = 6 JE H= = A D O JL EEL = H A K I O H D K JA D O J I EL = H= L EEL = 4 = A K I = = H= = F EI JA = J L EEL =!! J JE I EL K F EJK K I A J JE O J JA D K K I K K A H= A K I = = J JE F E J= = = ) ; ) !! # ' 7 7, 15 4 ) ) ; 0 ) ) 4 1 ) ) 5 - ) # 6 ; ) ; ; " ' ' ' 6 ) 4 4 ) Mihin mittakaavaan piirustus on aikanaan piirretty? Mikä on rakennuksen osoite? Kuka on piirustuksen piirtäjä? Mikä on tontin koko? Mitkä ovat tontin rajan pituudet? Mille rakennuksen sivulle aamuaurinko paistaa? Mikä korkeuslukema on viiteviivan käyrällä? 193

4 194 Kuvan asemapiirustus on opetuskäyttöön pelkistetty kuva. K EF D EI A A 2 # '!! & # '! ' ' & A % # ' % # '! ' ) ) 2 1 ) # ' $ # ' # ' 0 ) ) 4 1 ) JE H= = F O O EI A K A H = H A K I = I A = 6 JE H= = A D O JL EEL = H A K I O H D K JA D O J I EL = H= L EEL = 4 = A K I = = H= = F EI JA = J L EEL =!! J JE I EL K F EJK K I A J JE O J JA D K K I K K A H= A K I = = J JE F E J= = = ) ; ) !! # ' 7 7, 15 4 ) ) ; 0 ) ) 4 1 ) ) 5 - ) # 6 ; ) ; ; " ' ' ' 6 ) 4 4 ) Mihin mittakaavaan piirustus on aikanaan piirretty? 1:500 Mikä on rakennuksen osoite? Hamarinkatu 2 Kuka on piirustuksen piirtäjä? V-P Pylkkä Mikä on tontin koko? 998 m² Mitkä ovat tontin rajan pituudet? 33 m ja 30 m Mille rakennuksen sivulle aamuaurinko paistaa? Kuvassa ylimpänä olevalle sivulle Mikä korkeuslukema on viiteviivan käyrällä? ( metriä merenpinnan yläpuolella) 194

5 195 Pohjapiirustuksessa esitetään rakennuksen pohja siten, että rakennus leikataan kuvitteellisesti vaakasuoraan poikki. Yläosa nostetaan sivuun ja rakennuksen pohjaa katsotaan kohtisuoraan leikkauksen yläpuolelta. 195

6 196 Pohjapiirustuksessa esitetään rakennuksen pohja siten, että rakennus leikataan kuvitteellisesti vaakasuoraan poikki. Yläosa nostetaan sivuun ja rakennuksen pohjaa katsotaan kohtisuoraan leikkauksen yläpuolelta. Allaoleva pohjapiirustus ei ole mittakaavassa. = K K D K A 8 = = JA D K A = K K D K A

7 197 Julkisivupiirustuksissa rakennuksen sivu kuvataan kohtisuorina projektioina, mikä ei vastaa silmällä nähtyä todellisuutta. Tietokoneen avulla voidaan suuremmista ja kalliimmista rakennuksista luoda todellisen näköinen kuva ennen rakennuspiirustuksia. 197

8 198 Allaoleva rakennuksen julkisivu ei ole mittakaavassa. Julkisivua on kuvattu kahdesta eri suunnasta $ " " $ % # " $ ' ' $ $ # '! 1 7 ) ; 4-7 ) # ' " # ' $ " " # " $ % # $ $! 1 7 ) ; 4-7 ) # ' # ' ) 2 / ; 2 4 +! 0 ; 4 ; # ) - 8 ; # ; 5 6 ; 8 ) ) ) 2 ) - 1 ) 4 8 & / ; 2 4 +! 0 ; 4 ; # ) - 8 ; ; 5 6 ; 8 ) ) ) 2 ) - 1 ) 4 8 " / ; 2 4 +! 0 ; 4 ; # # / ; 2 4 +! ) 4 8 & ) ) 6-4 1) ) 1 * ) ) 6 6 ) % ; 4 : % # 5 4 ) 6 ; 6 6 # ) 4 8 # ; ) ) 6-4 1) ) 1 0 ) 4 8 ) ) 7, ; 4 ; )! ) 4 8 % ) ; ) !! # ' 7 7, 15 4 ) ) ; 0 ) ) 4 1 ) # 6 ; ) ; ; " ' ' ' 6 ) 4 4 ) 198

9 199 Rakenteita leikataan samalla periaatteella kuin pohjapiirustuksen tekovaiheessa. Leikkauspiirustusten avulla esitetään esim. seinissä olevat rakennusmateriaalit ja niiden paksuudet. A E = K I E= I = = = O L EE A I E I A E H= A JA A J A E = K I E= I = = = O L EE A I E I A E H= A JA A J A E = K I F D = F EEHK I JK I J= L = HJA 199

10 200 Allaolevassa kuvassa on leikattu ulkoseinä ja tiilivuoraus + Ovatko alimmaiset ja todellisen näköiset seinänkuvat oikeilla kohdilla ylimpiin verrattuna. Vastaavatko ne toisiaan? 200 +

11 201 Rakennuspiirustuksen muodostuminen 201

12 202 Piirrettävä kohde pyritään esittämään mahdollisimman vähin piirroksin ja siten, että niissä näkyy kuvauksen kannalta olennaisin asia. Mittakaava on valittava siten, että kuvasta tulee riittävän suuri. Vieressä on suorakuvauksen kuvannon muodostuminen. Rakennuksesta kuvitellaan vaakaleikkaus, jonka alaosaa katsotaan kohtisuoraan ylhäältä. Kuvauskohde esitetään tarkastelusuunnasta l. katsomissuunnasta nähtynä. Suorakuvauksessa kohdetta katsotaan leikkaustasosta alaspäin. Tällä kuvausmenetelmällä esitetään rakennuksen pohjia, julkisivuja ja leikkauksia. Suorakuvauksen tunnuksena on kaksi yhdensuuntaista nuolta, jotka ovat leikkausviivaa vastaan kohtisuorassa. Suorakuvaus RT

13 203 Aksonometrinen kuvaus on havainnollinen ja esineen sivut ovat yhdensuuntaisia toistensa kanssa. Aksonometriset kuvaukset ovat vinon tai kohtisuoran yhdensuuntaiskuvauksen sovellutuksia. Kulmat ja lyhennyssuhteet voidaan valita halutuiksi. 203

14 204 Perspektiivikuvauksessa oletetaan kuvaussäteiden yhdistyvän äärellisellä etäisyydellä olevaan pisteeseen. Perspektiivikuvaus RT

15 205 Työmaan järjestys voi olla kuvatun kaltainen # $ % &! " ' 2 O I E JE K EI EL K A A A JEJ 6 O = = H= A K I JA E A A J! 2 K K J= L = H= I EH A A E A A " 6 A H I A J= A E K HE # 8 = H= I J $ ) EK H= EJI E E@ A L = H= I J 4 = A K I JO = = 6 O = = F = I JA J= K K % 8 1L = H= I J & 6 O D J ' 4 I = = L = 0 A E I J JE= J 4 = A K I A L O J 5 D F A I K I JA = = JJ A F K H = E A 205

16 206 Aikataulu työn etenemisestä ; - 15 ) 1 ) 6 ) = A K I JA EI A JJO J= 8 JO JA HEJA JO A I O O I = = HH= I K K J= ED A E = = EI D K D JEJ K A I 4 = EL = K I = = = EL K = F = = K JK I! 2 A HK I JK I A J " = = L = H= E A = = JJ= # 4 K F = E = = L = A JK JL I J JA = = J= J K EI EL K A A A JEJ $ A = HE K K H= JK JL I J % 8 A I E = JJ & 2 E J= > A J E= JJEJ= J ' 1 K = = I A K I A J A L O A JL EI A E J 6 = I EJA = = = = K I JO J = K I JA = I A K I A J! = JJE= F O I JA A J " 8 E L A J # EI J EJK I = D A EJK I $ 5 EEL K I % 1JI A A K L K JK I & 6 = H = I JK I A J= K L K JK I ' - A A JJEA I = K = K I 2 ED = JO J 8 JO J K F K EI A JL EA HEJ F D = L EA HEJ = D K A L L F K J E= I A K I A J EJO I F = JJA HE= I A K I A J A HEI JO I JO J L A I E= L EA HE = K I JA A J I J = EJJ= K I JO J 18 JO J! 5 D JO J Milloin rakennuksen vesikaton teko alkaa ja milloin sen tulisi olla valmis? Milloin rakennuksella maalataan? Milloin ollaan pihatöissä? Milloin asennetaan lämmityspatterit? 206

17 207 Aikataulu työn etenemisestä ; - 15 ) 1 ) 6 ) = A K I JA EI A JJO J= 8 JO JA HEJA JO A I O O I = = HH= I K K J= ED A E = = EI D K D JEJ K A I 4 = EL = K I = = = EL K = F = = K JK I! 2 A HK I JK I A J " = = L = H= E A = = JJ= # 4 K F = E = = L = A JK JL I J JA = = J= J K EI EL K A A A JEJ $ A = HE K K H= JK JL I J % 8 A I E = JJ & 2 E J= > A J E= JJEJ= J ' 1 K = = I A K I A J A L O A JL EI A E J 6 = I EJA = = = = K I JO J = K I JA = I A K I A J! = JJE= F O I JA A J " 8 E L A J # EI J EJK I = D A EJK I $ 5 EEL K I % 1JI A A K L K JK I & 6 = H = I JK I A J= K L K JK I ' - A A JJEA I = K = K I 2 ED = JO J 8 JO J K F K EI A JL EA HEJ F D = L EA HEJ = D K A L L F K J E= I A K I A J EJO I F = JJA HE= I A K I A J A HEI JO I JO J L A I E= L EA HE = K I JA A J I J = EJJ= K I JO J 18 JO J! 5 D JO J Milloin rakennuksen vesikaton teko alkaa ja milloin sen tulisi olla valmis? Marraskuu-Joulukuu Milloin rakennuksella maalataan? Tammikuun lopusta huhtikuun alkuun Milloin ollaan pihatöissä? Huhtikuun alusta kesäkuun alkuun Milloin asennetaan lämmityspatterit? Tammikuun lopusta maaliskuun alkuun 207

18 208 Joitakin rakennuspiirustuksen viivoja RT A I E A H E L EEL = = E L EEL = A L A O I O JJ H = A K I I EA K L = K I A I I = A D O JL EEL = A L A O L JHA K = J= H= = J = J L EEL = A L A J= E = F A = O L F E = J= = = A L = JHA K = J= H= = J = J L EEL = = F A = JE= L = H= K I F EI JA = J L EEL = A L A J= E = F A = K L = K I J= I A I I = O F K A = A L = JHA K = J= H= = J A D O JL EEL = A L A J= E = F A = F E J A = A D O JL EEL = A HEJJ E A L A A E = K I F E = HA K = J= H= = J H I JA JJ= A I I = F EI JA L EEL = F K HA JJ= L = JH= A K I I = J = F K L EEL = J A D O JL EEL = = F A = J E E = I EJJ= E A A I E A H E I E L A = K A = E A A E = K I F E = JA D I JA A J EJJ= L EEL = K K EL EEL = J L EEJJ= K I L EEL = J F EI JA = J L EEL = = F A = = J = EI K K L = K I A H= = K I A I EL EEL = J I O A JHE= L EEL = K K EL EEL = J F EI JA = J L EEL = A L A A E = K I J= I A H E J F EI JA = J L EEL = A HEJJ E A L A EJ EJK I A F A HK I E = L EEL = = I EF EI JA = J L EEL = = F A = EE K L = I = HE= I A J F = E F EI JA = I A E = I EF EI JA = J L EEL = A L A K K J I = K A A H= = K I EF EI JA = J L EEL = A L A F = JA EI A I = I J H= = K I I E I = K HJ L EEL = = F A = K L = K I A H= = K I = J = EI K Käytetyimmät viivanleveydet: kapean viivan leveys 0,18 mm, leveän viivan leveys 0,35 mm, erittäin leveän viivan leveys 0,70 mm 208

19 209 Jokaisen viivan tulee olla tasaleveä ja riittävän tumma. Kohteen kaikissa samaan mittakaavaan piirretyissä kuvauksissa valitaan viivanleveydet yhdenmukaisesti. Kapein viivanleveys valitaan ensin ja muut viivat sen mukaan. Suunnan muutoksessa katkoviivan taittunut viivan osa piirretään ehyenä.. L " Viivojen käyttöesimerkki RT ". L "! % 0 $!. L " " # $ &!. # L "!! " # ) $! 0 % '! % #! $ $ 209

20 D > 210 Rakennuspiirustuksissa suositellaan käytettäväksi pystyä pienaakkostekstiä, gemenaa. Otsikko voidaan kirjoittaa kokonaan suuraakkosin, versaalein. 8 mm korkeaa tekstiä suositellaan vain suuraakkosten käyttöön. 2,5 ja 3,5 mm korkeaa tekstiä käytetään piirrosten tekstinä, mittamerkintöinä ja niihin liittyvinä teksteinä. 2,5 mm tekstiä suositellaan vain pieniin piirustuksiin. 5 ja 7 mm tekstiä käytetään otsikoissa. 7 ja 10 mm, (14 ja 20 mm) käytetään tarvittaessa, esim. tunnisteissa.? = A B D Esimerkkejä tekstistä. RT ) * +, -! = A Esimerkkejä tekstistä. RT = EJA A J JA J= = J= JA A = K! H A K I &! = K H A K I 210

21 211 Piirustuslehtien koot ovat A4-koon kerrannaisia. Saman rakennuskohteen suunnitelmia varten pyritään valitsemaan vain yksi lehtikoko. Piirustusarkkien ISO-A sarjan suuruudet, leikattu koko ) ) )! ) " ) # ) $ ) $ Koko mitat mm A0 841 x 1189 A1 594 x 841 A2 420 x 594 A3 297 x 420 A4 210 x

22 212 Piirustusten taittamisella helpotetaan niiden käsittelyä. Piirustuslehti taitetaan A4-kokoon siten, että nimiö jää päällimmäiseksi. Näin halutun piirustuksen löytyminen helpottuu. Piirustus voidaan varustaa seläkkeellä mapitusta varten. Vieressä on esimerkkejä nitomalisäkkeellä varustettujen piirustusten taittamisesta. $! N ' % " N ' % 2 EEHK I JK I A D JEJ= EJA J= = ) " = JJ= A F O I JO I K K J= EI A ) " O I E H= = I EJA A JJ E E O L EE # N ' % & " N ' % I F EEHK I JK I L = HK I JA J= = I A A A F EEHK I JK I A A L = I A = HA K = JK A A F JJO J= I = = I EA A L = I A = HA K = = I I = I F EEHK I JK I A A A L A O I A E A F = HEJ = EI K K A HH= = E A JA EI J= EJJA A = 212

23 213 Selityssarakkeessa esitetään mahdollisesti piirustuksen lukemisessa tarvittavia tietoja, kuten käytännöstä poikkeavia mittayksiköitä, viivoja, ainemerkintöjä, tekstilyhenteitä, symboleja ja tunnisteita. Paikannuskaaviosta ilmenee se, mitä osaa koko rakennuksesta kyseinen piirustus koskee siinä tapauksessa, kun rakennus vaatii kokonsa puolesta useita piirustuksia. 5 A EJO I I = H= A Piirustuslehden osioita RT EEHK I JK I 2 = E = K I = = L E K K J I J= K K E E Viereisessä paikannuskaaviossa rakennus on kuvattuna ylhäältäpäin. Piirustus koskee rakennuksen tummennettua aluetta. 213

24 214 Nimiöstä ilmenevät rakennuskohteen tiedot sekä tiedot suunnittelijasta. Nimiön yläosassa voi olla lähtökohta myös muutostaulukolle. Piirustuksen nimiö * L E= K EJJ= 2 ' ' )! K K J I E= L E= K EI I = 2 2 ' ' A E J $ & L EH= = EI J H= A K I D JA A I J= JH= A K I D JA A I J= JI K K EJJA E= I J= L EH= = EI J F EEHK I JK I A I J= JF EEHK I JK I A I J= JK EI JA A J A E J % & ) ; ) !! # ' 7 7, 15 4 ) ) ; 0 ) ) 4 1 ) ) 7 5 ) ) ; ) ; ; " ' ' ' 6 ) 4 4 ) Piirustuksen nimiö 214

25 Kertauskysymykset 215 Millaisista osista rakennuspiirustus muodostuu? Mihin tarvitaan työselitystä? Mitä pääasiallisia tietoja selviää asemapiirroksesta? Millainen on julkisivupiirros? Millainen on suora kuvaus? Miten eroavat toisistaan aksonometrinen ja perspektiivinen kuvaus? Millä viivalla piirretään rakennuksen näkyvät reunat ja rajat? Mitä piirretään leveällä tai kapealla katkoviivalla? Mitkä ovat käytetyimmät viivaleveydet? Mitä tietoa löytyy nimiöstä? Mikä on muutostaulukon tarkoitus? 215

26 216 Kertauskysymykset Millaisista osista rakennuspiirustus muodostuu? Piirustuksista, standardeista, työselityksistä ja rakennusalan normeista Mihin tarvitaan työselitystä? Kaikkea tietoa ei laiteta piirustukseen. Iso osa tiedosta on työselityksessä tekstinä. Mitä pääasiallisia tietoja selviää asemapiirroksesta? Tontin muoto ja koko, rakennuksen sijainti tontilla ja korkeusaseman mittoja... Millainen on julkisivupiirros? Rakennuksen ulkosivut piirretään mittakaavassa kohtisuorana kuvantona. Millainen on suora kuvaus? Esim. rakennus leikataan vaakasuoraan poikki keskikorkeudeltaan ja pohjaa katsotaan suoraan ylhäältä. Miten eroavat toisistaan aksonometrinen ja perspektiivinen kuvaus? Aksonometrisessä kuvassa kappaleen sivut ovat samansuuntaisia. Perspektiivikuvassa kappaleen sivujen kuvitellut jatkeet yhtyvät jossakin kauempana olevaan pisteeseen. Millä viivalla piirretään rakennuksen näkyvät reunat ja rajat? Ehyellä viivalla Mitä piirretään leveällä tai kapealla katkoviivalla? Tilavaraus Mitkä ovat käytetyimmät viivaleveydet? Kapean viivan leveys 0,18 mm, leveän viivan leveys 0,35 mm, erittäin leveän viivan leveys 0,70 mm Mitä tietoa löytyy nimiöstä? Rakennuskohteen tiedot, suunnittelijan tiedot sekä viranomaisten tiedot Mikä on muutostaulukon tarkoitus? Siellä olevien merkintöjen päiväyksistä näkyy esim. tehtyjen muutosten ajankohta 216

27 Piirustusten selventämiseksi rakenteen leikattu pinta l. leikkauspinta rasteroidaan, viivoitetaan tai merkitään materiaalimerkein sen mukaan, mitä kuvalla halutaan korostaa. Ainemerkit piirretään ohuella viivalla. 217 Viereisessä kuvassa on esimerkkejä ainemerkinnöistä. RT > A J E A L O J> A J E A L O JI H= = A L O JI H= > A J E A L O JI H= D = H K K H= K I JEEEI J J= ED = H EI J= A HE = EI A J K K H= K I A JA HE= EI A JL EE L = JED A A J JK A A I J L K K H= K I K EL E F K K A HEI JA O A A I A HEI JA O A A I F A D A A HEI JA F A D A A HEI JA L A A HEI JA J O JA = = I H= = = F E J= = = F E J= = E K D EJJK = E 217

28 218 Kuva on muokattu ainemerkintöjen esimerkiksi sopivaksi, eikä sitä saa käyttää todellisessa rakentamisessa! Kuvassa olevat tekstit esim. eriste, pehmeä on merkitty vain asian selvennykseksi. Todellisessa kuvassa tämänkaltaista päällekkäismerkintää ei yleensä käytetä. - HEI JA L = - HEI JA F A D A 6 EEE = = F E J= - HEI JA L = 5 H= A L O JI H= D = H * A J E 218

29 219 Piirustus on pelkistetty opetuskäyttöä varten. Todellisessa rakentamisessa on käytettävä RT-kortiston esittämiä ratkaisuja. Kuva ei ole mittakaavassa. Kerrokset muurauksen jälkeen ovat huoneeseen päin: tuuletusväli, lämmöneriste mineraalivilla, pintamateriaali ja -käsittely huoneselityksen mukaan. 219

30 220 Maanvarainen alapohja. Materiaalit ovat ylhäältä alaspäin: pintamateriaali, tasausbetoni, betonilaatta, lämpöeristettä, styrox, koneellisesti tiivistetty salaojitussora, maa. 220

31 221 Välipohja on tehty ontelolaatoista. Ontelolaatan päälle on valettu tasausbetoni. Pintamateriaalit ja -käsittely tehdään huoneselityksen mukaisesti. 221

32 222 Ainemerkintöjä E A = JA HE= = EJ 222

33 223 Ainemerkintöjä E A = JA HE= = EJ ) ) * ) ) 6 6 1) 223

34 224 Koneenpiirustuksen yhteydessä puhuimme jo mittakaavan merkityksestä. Rakennuspiirustuksessa on useimmiten mahdotonta esittää kohde piirustuksessa mittakaavassa 1:1, siis luonnollisen kokoisena. Mittakaava on suhdeluku, joka osoittaa meille, kuinka mones osa todellisen esineen koosta piirustuksen kuva on. Jos rakennuksen pohjakuva on piirretty mittakaavaan 1:100, se tarkoittaa sitä, että piirustuksen kuva on sadasosa todellisesta rakennuspohjasta. Lisää tietoa mittakaavoista saat: SFS-EN ISO 5455 ja RT F EEH K I JK I EJJ= = = L = F F EEHK I JK I JA = A I EJJA O F EEHK I JK I JA = I A = F EEHH I L L = I A = F EEHH I F F EEHK I JK I JA F D = A E = K I = K E I EL K F EEHK I JK I A J A I EJJA O F EEHK I JK I JA F EEHH I A J= = = L E J F D EI J= A E = K I EI J= = K EI EL K EI J= A HEJO EI F EEHK I JK I JA F D = = A E = K I F EE HK I JK I A J H= A K I I E= J= E K EJ= I K K EJA = O I EJO EI D JE= # # # # # #?? EJJ= O I E F EEHK I JK I A I I = EJJ= O I E A EI K A I I =? F EEHK I JK I A I I =? A EI K A I I =? F EEHK I JK I A I I =? A EI K A I I =? F EEHK I JK I A I I = A EI K A I I = E = I A = F EEHH I A EJJ= = = L = K H= A K I A A E A F EJK K I ' F EEHK I JK I A I J= EJ= JA I A F EJK K I! &? N! &? '? N N '?! &? # # 224

35 Rakennuspiirustuksen mitoitus ei ole täydellistä. Rakennuspiirustuksesta joudutaan työn edetessä mittaamaan suhdeviivaimen avulla rakennettavien rakenteiden mittoja. Rakennuspiirustuksissa pohjakuvat piirretään usein mittakaavaan 1:100. Tällöin 1 cm piirustuksessa mitattuna on 100 cm todellisessa rakennuksessa; 1 cm piirustuksessa on 1.0 m rakennuksessa. 225 Allaoleva piirustus on todellisuudessa mittakaavassa 1:50. Kirjan sivua varten se on skaalattu siten, että mittakaava on nyt 1:100. Mahdolliset mittaheitot mitattaessa kuvaa suhdeviivaimella johtuvat pääosin kuvan skaalauksesta ' N! 5 & " # 0 # ' " ' 1 $ N! & 2 ; 2 0 ' & 8 $ ' ' 8, 0 # # & ) " 2 ) " $ #! - 6 $ " $ ; # $ N! 1 $ N! 1 $ N! ' ' 8 ' 8 0 # # 8 0 & Kuinka suuri on keittiö? Kuinka monta WC-tilaa näkyy piirustuksessa? Kuinka suuri on tuulikaappi? Mikä on valmiin lattiapinnan korkeus? Kuinka monta pesuallasta näet? Kuinka suuri on keittiön ikkuna? 225

36 226 Rakennuspiirustuksen mitoitus ei ole täydellistä. Rakennuspiirustuksesta joudutaan työn edetessä mittaamaan suhdeviivaimen avulla rakennettavien rakenteiden mittoja. Rakennuspiirustuksissa pohjakuvat piirretään usein mittakaavaan 1:100. Tällöin 1 cm piirustuksessa mitattuna on 100 cm todellisessa rakennuksessa; 1 cm piirustuksessa on 1.0 m rakennuksessa. Allaoleva piirustus on todellisuudessa mittakaavassa 1:50. Kirjan sivua varten se on skaalattu siten, että mittakaava on nyt 1:100. Mahdolliset mittaheitot mitattaessa kuvaa suhdeviivaimella johtuvat pääosin kuvan skaalauksesta ' N! 5 & " # 0 # ' " ' 1 $ N! & 2 ; 2 0 ' & 8 $ ' ' 8, 0 # # & ) " 2 ) " $ #! - 6 $ " $ ; # $ 6 ' N! 1 $ N! 1 $ N! ' ' 8 0 # # 8 0 & Kuinka suuri on keittiö? 4 x 4,85 = 19,4 m² Kuinka monta WC-tilaa näkyy piirustuksessa? 2 kpl Kuinka suuri on tuulikaappi? 1,5 m² Mikä on valmiin lattiapinnan korkeus? +59,42 Kuinka monta pesuallasta näet? 3 kpl Kuinka suuri on keittiön ikkuna? 1600 mm x 1300 mm 226

37 227 Yleisesti rakenteiden mitoitus tehdään tarkasti, jolloin mitat ilmoitetaan yleensä millimetreinä. Poikkeuksen tekee korkeusaseman merkitseminen, joka ilmoitetaan metreinä. Mittaluku ilmaistaan siinä kuitenkin kolmen desimaalin avulla. Yleensä korkeusasema on ympyröitynä korkeutta osoittavassa kohdassa + tai - etumerkillä varustettuna. Mitat esitetään siinä piirustuksessa, jossa mitoitettava kohde on selvimmin esitettynä. Mitat sijoitetaan ensisijaisesti kuvion ulkopuolelle. Yhteenkuuluvat mitat sijoitetaan mieluiten peräkkäin. $ $! # # ' $ $ $ Mittaluku mittaviivoilla ja mittaluvun sijoitus RT $ $ 227

38 228! %! # % # # % #! " % # " ' % # $ " % # % # % # Perustasomitoituksessa, perus-, järjestelmä- ja nollalinjamitoituksessa, mittaosien päätteet piirretään täytetyin nuolenkärjin, 90. Mittojen yhteinen lähtökohta merkitään mustalla ympyrällä. RT Mittaluvut sijoitetaan noin 1 mm mittaviivan yläpuolelle ja siten, että ne ovat luettavissa piirustuksen alareunasta tai oikeasta reunasta katsottuna. Mittaluku sijoitetaan mittaviivan päälle mittaviivan suuntaisena. Pituusmitat ovat yleensä millimetrejä, yksikköä ei merkitä näkyviin. Esimerkiksi: 150 BETONI, 100 x 100 x 10 #! 228

39 229 Alakuvassa on esimerkki mitoituksesta 229

40 230 Mikä on huoneiston koko? Mitä laitteita on suihkuhuoneessa? Mitä laitteita on WC-tilassa? 230

41 231 Mikä on huoneiston koko? 3 H + K m² Mitä laitteita on suihkuhuoneessa? WC, pesuallas ja suihku Mitä laitteita on WC-tilassa? WC, pesuallas ja pyykinpesukone 231

42 232 Korkeusasema ilmoitetaan metreinä merenpinnasta. Merenpinnan korkeus merkitään luvulla ± 0,000. Suomessa on eri paikkakunnilla merenpinnan korkeuteen sidotut korkeuspisteet. Näistä pisteistä selviää se, kuinka monta metriä ko. piste on merenpinnan yläpuolella. Jos mittaluvun etumerkki on +, on korkeusasema merenpinnan yläpuolella. Jos etumerkki on, korkeusasema on merenpinnan alapuolella. Korkeusasemaa tarvitaan rakentamisessa ja viemäröinnissä. Alla on korkeusasemaa selvittävä kuva. F EI JA A HA F E = O F K A = 6 = I L E@ = = A H EJ O I E I A A H = E A F A HK I J= I H= A J= EI A I I = & J= E % % $ % ' $ #! # 0 A HA F E = H A K I L EA JJ L EA HE L EA HE = EL F D = $ #! # A JHE A HA F E = O F K A = JA L A F K EI J= 4 = A K I A A = HE A HH I A EJ= JL E@ = = = I A = EJ= I J= = = I F E = EJ= A I I A H EA I E # 0 D K A H A K I H = = EI JE # A JHE A HH I H A K I L E = & ; O F D = H A K I L E = & J= E % % Kuinka suuri korkeusero on talon viemärikaivon pohjan ja puhdistamon viemärikaivon pohjan välillä? Jos viemärin kaltevuus on 1 cm/m, kuinka kaukana talo voi olla puhdistamosta? 232

43 233 Korkeusasema ilmoitetaan metreinä merenpinnasta. Merenpinnan korkeus merkitään luvulla ± 0,000. Suomessa on eri paikkakunnilla merenpinnan korkeuteen sidotut korkeuspisteet. Näistä pisteistä selviää se, kuinka monta metriä ko. piste on merenpinnan yläpuolella. Jos mittaluvun etumerkki on +, on korkeusasema merenpinnan yläpuolella. Jos etumerkki on, korkeusasema on merenpinnan alapuolella. Korkeusasemaa tarvitaan rakentamisessa ja viemäröinnissä. Alla on korkeusasemaa selvittävä kuva. F EI JA A HA F E = O F K A = 6 = I L E@ = = A H EJ O I E I A A H = E A F A HK I J= I H= A J= EI A I I = & J= E % % $ % ' $ #! # 0 A HA F E = H A K I L EA JJ L EA HE L EA HE = EL F D = $ #! # A JHE A HA F E = O F K A = JA L A F K EI J= 4 = A K I A A = HE A HH I A EJ= JL E@ = = = I A = EJ= I J= = = I F E = EJ= A I I A H EA I E # 0 D K A H A K I H = = EI JE # A JHE A HH I H A K I L E = & ; O F D = H A K I L E = & J= E % % Kuinka suuri korkeusero on talon viemärikaivon pohjan ja puhdistamon viemärikaivon pohjan välillä? = m Jos viemärin kaltevuus on 1 cm/m, kuinka kaukana talo voi olla puhdistamosta? 1 cm 1 m 5335 cm X m : #!! #?? N #!! #? #!! # 233

44 234!! " Projektioissa tai leikkauksissa tasot esitetään nuolen avulla vasemmanpuoleisen kuvan osoittamalla tavalla. &!! " '! # # " #! # # " # 234

45 235 ' Rakennuksen virallinen korkeus määräytyy ulkoseinän pinnan tason ja vesikaton leikkauskohdan mukaan. Allaolevassa kuvassa on virallisen korkeuden korkeusasema. RT Kuinka korkea rakennus on? H= A K I A L EH= E A H A K I # # 235

46 236 ' Rakennuksen virallinen korkeus määräytyy ulkoseinän pinnan tason ja vesikaton leikkauskohdan mukaan. Allaolevassa kuvassa on virallisen korkeuden korkeusasema. RT Kuinka korkea rakennus on? H= A K I A L EH= E A H A K I = 6.4 m # # 236

47 237 K EI EL K A JA # $ & # # $ # #! " # #! & Kuinka korkea on rakennuksen sokkeli? Korkeus maasta talon harjalle on 5 m. Merkitse kuvaan puuttuva harjan korkeusasema. Ikkunan yläreunan korkeus maasta on 2.4 m. Merkitse kuvaan puuttuva ikkunan korkeusasema. 237

48 238 K EI EL K A JA # & " # # $ & # # $ # # # & # #! " # #! & Kuinka korkea on rakennuksen sokkeli? = 0.35 m Korkeus maasta talon harjalle on 5 m. Merkitse kuvaan puuttuva harjan korkeusasema = Ikkunan yläreunan korkeus maasta on 2.4 m. Merkitse kuvaan puuttuva ikkunan korkeusasema =

49 239 Tehtävä kaltevuudesta = EJ= K L = = F K K JJK L = J EJ= J K L = A E A EJJ= = = L = I I = 8 EA HE = JA L K K I? = EL I O L O O I F D = = = I JE! = EL I O L O O I F D = = = I JE! # $ & 239

50 240 Tehtävä kaltevuudesta % = EL I O L O O I F D = = = I JE! $ & $ &! % = EJ= K L = = F K K JJK L = J EJ= J K L = A E A EJJ= = = L = I I = 8 EA HE = JA L K K I? %!! % $ % = EL I O L O O I F D = = = I JE! = EL I O L O O I F D = = = I JE! $ & # %! # $ &? :? # :? N # #? # $ &! % 240

51 241 Seuraavana on esitetty ovien ja ikkunoiden yleisiä piirtämistapoja. Ovia ja oviaukkoja JO J L EEK K L E L E= K A = EI I K K J= = = K A = EI A JE= J= HL A H JJO 241

52 242 Seuraavana on esitetty ovien ja ikkunoiden yleisiä piirtämistapoja. E K = = H E K A L A O I = K I A E I I F = A L E 242

53 243 Piirustuksessa olevat laitteet, LVI-kalusteet, on kuvattu ylhäältä päin ja ne piirretään rakennuksen pohjapiirustukseen. LVI-kalusteita. RT EI JK E F EEHHA J EJJ= = = L = I I = A E A EJJ= L E = A I E $ N " 2 A I K = = I F EEHHA J EJJ= = = L = I I = A E A EJJ= L E = A I E A L A O I $ N " # ) A F EEHHA J EJJ= = = L = I I = A E A EJJ= L E = A I E % N & = JJE= = EL ) = I D = = 5 K ED K D = = 243

54 244 WC-laite 244

55 245 Pesualtaita 245

56 246 Pesualtaan hana kiinteällä tai kääntyvällä laskuputkella ) = I D = = 246

57 247 Pesualtaan hana kiinteällä tai kääntyvällä laskuputkella A lla s h a n a 247

58 248 Lattiakaivo = JJE= = EL K L E = JJ L A A HEI JO I = EF F = H A HA = = JEEL EI JA = JJE= = EL EE= HA C = I = JJE= = EL = I E 2 E J= L = K 8 A I EJK A A F A I K 2 E J= L = K JE= = JJE= J= F A HEI JA EE EJO I I E@ A = C E= A I J= = I J= 8 A I EJK A A K EL = = EL I J= H A HA C = I = JJE= = EL JEEL EI JA 8 A F E J= * A J E= = JJ= J= EA? = D = H 2 A EI JA JJO K L = 7 F L EA I A H, % # L = = = = EL I J= 248

59 249 Suihku 5 K ED K D = = 249

60 250 Suihku 250

61 251 Poreamme e, p k a a e n s im x 8 iir r e tä ä n v a s s a,to m itta v o i. 0 0 A m m m itta d e llin o lla e

62 252 Viereisissä kuvissa on laitteiden käyttöenergiaa tai polttoainetta osoittavat yleismerkit. Kuvassa on sähköliesi. I D = EJA = = I K = EJA 252

63 253 Viereisissä kuvissa on laitteiden käyttöenergiaa tai polttoainetta osoittavat yleismerkit. Kuvassa on takka. O = EJA EE JA F JJ = E A JJ= F JJ= L = = EJA 253

64 254 Nuolien avulla voidaan osoittaa ilmansuuntaa pohjoiseen, sisäänkäyntiä, virtaussuuntaa ja kaltevuutta. Nuolia ja kaltevuuksia, kuvat vieressä ja alla RT ! # F HJ= = K E A H E J K E K I K I K K J= = # % # EK I = F EJK K I = = JA L K K I 254

65 255 Nuolien avulla voidaan osoittaa ilmansuuntaa pohjoiseen, sisäänkäyntiä, virtaussuuntaa ja kaltevuutta. $ $ # L EHJ= K I I K K J= = JA L = H= A K I I = = = JA L K A I EJJ= L = I K A K K K E I EJJ= = = = I F E F D EI K E I EI O JE I EJJ= L = K E 255

66 256 Lävistäjällä voidaan osoittaa yksilöitävä tila, rakennusosa, pinta tai alue. Lävistäjää käytetään osoittamaan savuhormia erotukseksi ilmanvaihtohormista. Ristikkäislävistäjällä osoitetaan aukkoa tai kuilua. RT JE= = I EJJ= L = L EI J EJJ J JE= L EI J EI HA # = = = JJ = = I = I A JJK = JJ = = = J H A A EI HA E = L = ED J D H E JK = F EI J E = L EHJ= K I I K K J= A A E A E = L = ED J E EJA J= = JA I JE 256

67 257 Lävistäjällä voidaan osoittaa yksilöitävä tila, rakennusosa, pinta tai alue. Lävistäjää käytetään osoittamaan savuhormia erotukseksi ilmanvaihtohormista. Ristikkäislävistäjällä osoitetaan aukkoa tai kuilua. RT I O L A O I J I EJJ= L = L EI J = K = J= E K EK = I EJ J= L = HEI JE EI L EI J J= = = A L = I O L A O I D K = D H EI J I I = A L = = I = L K D H E= I EJJ= L = L EI J I = L K D H E 257

68 258 Etsi allaolevasta kuvasta opittuja merkintöjä. Kuva ei ole mittakaavassa. 258

69 Kertauskysymykset EEE 6 EEE 2 EEHH K L = = O JA JO J = E A A H E J L = A HEI JA 2 A D A A HEI JA Ratkaise allaolevat puuttuvat mitat E J L E F EJK K I! %! # % # # % #! " % # " ' % # $ " % # % # % # E J L E F EJK K I Nimeä tilassa olevat laitteet % # ' ' 9 + " 8 # 8 # 8 # " # # 2 ) % 8 # 8 # 8 #

70 260 Kertauskysymykset 6 EEE 6 EEE 2 EEHH K L = = O JA JO J = E A A H E J L = A HEI JA 2 A D A A HEI JA Ratkaise allaolevat puuttuvat mitat! ' # % # % # # $ " % # " ' % # # E J L E F EJK K I #! %! # % # # % #! " % # " ' % # $ " % # % # % # E J L E F EJK K I # Nimeä tilassa olevat laitteet 6 8 = JJE= = EL 8 % # 8 ' ' 5 K ED K JE= 9 + = EJA 9 + " 8 # 2 A I K = = I 8 # 8 # " # 8 # # 2 ) % 8 # 8 #

71 261 Rakennuspiirustukseen joudutaan kirjoittamaan tekstinä esim. huoneen käyttötarkoitus, makuuhuone. RT-kortissa RT olevien sovittujen lyhenteiden avulla sana makuuhuone esitetään isoin kirjaimin MH. Tällä säästetään kirjoitustyötä ja piirustus on selkeämpi. Mittojen yksiköt, mm ja m eivät esiinny mittalukujen jälkeen. Tontin lyhenteet RT Mitä tietoa saat punaisista ympyröistä? # ' 2! # '!! 2 K EI J JEA 4 ) - 5-7!! 6 = I B % ) 2 # ' I ! # ' ' & # ' 261

72 262 Mitä tietoa saat punaisista ympyröistä? # ' 2 D E A 2 A I = I F K K 2! # ' 6 JE H= = F O O E = H A K I = I A = 4 ) 4 = A K I!! 2 K EI J JEA - 5-7!! # ' 0 0 EA = = = JE EF F K J= ) I B= JJE 6 = I B # ' % ) 2 2 O JO I JA E A % = K J F = E = = 2 6 I JJA E@ A I EO JO I 6! # ' ' & 6 JE K A H = 262

73 263 0 Tilojen lyhenteitä. RT ; Kalusteiden lyhenteet RT Laitteiden lyhenteet RT ) Rakennusosien lyhenteitä sekä paloteknisiä lyhenteitä. RT $ $

74 264 Nimeä lyhenteet. U VS VK YP VP AP W,F,I D,O UO WD,FD,IO KI V 264

75 265 Nimeä lyhenteet. U = Uuni VS = Väliseinä VK = Vesikatto YP = Yläpohja VP = Välipohja AP = Alapohja W,F,I = Ikkuna D,O = Ovi UO = Ulko-ovi WD,FD,IO = Ikkunaovi KI = Kattoikkuna V = Venttiili 265

76 266 Rakennuslupapiirustukset, Rakennuspiirustukset voidaan jakaa laatijoidensa mukaan kolmeen erilaiseen piirustusryhmään. Nämä ryhmät ovat arkkitehtipiirustukset, insinööripiirustukset ja erikoispiirustukset. Allaolevassa kuvassa on asemapiirros tekstin avulla selvennettynä. Oikeassa reunassa olevaa tekstiä ei normaalissa piirustuksessa ole. 266

77 !! 267 Asemapiirustuksiin merkitään kiinteistön huoltoon ja piha-alueen järjestykseen liittyvät asiat, kuten jäteastiat, pyykinkuivauspaikat, autopaikat yms. Piirustuksiin merkitään myös kadun nimi, pohjoissuunta, korkeusmerkinnät sekä tontin entiset ja pysyvät rakennukset. 4 = A K I A H O I J HA K =! 2 & ' 6 $ & # " " # ' 2 6 ) 2 ) 2!! $ "! 6 - $ 0 ) ) 4 1 ) I A E 4 = A K I A = J D = H= I K K J= = = J EJA JJK O J L 267

78 268 Korkeuskäyrä Vieressä on esimerkki asemapiirustuksen ja yleensä kartan korkeuskäyrien muodostumisesta. Näetkö kuvasta käyrien muodostumisen idean? Millainen maasto on silloin kyseessä, kun korkeuskäyriä on tiheästi vierekkäin? Mikä on huipun korkeusasema, jos käyrät ovat 30 metrin porrastuksin? 268

79 269 Korkeuskäyrä Vieressä on esimerkki asemapiirustuksen ja yleensä kartan korkeuskäyrien muodostumisesta. Näetkö kuvasta käyrien muodostumisen idean? Millainen maasto on silloin kyseessä, kun korkeuskäyriä on tiheästi vierekkäin? Mikä on huipun korkeusasema, jos käyrät ovat 30 metrin porrastuksin? 7 x 30 m = 210 m =

80 270 Vieressä on esimerkki asemapiirustuksen ja yleensä kartan korkeuskäyrien muodostumisesta. Näetkö kuvasta käyrien muodostumisen idean? Millainen maasto on silloin kyseessä, kun korkeuskäyriä on tiheästi vierekkäin? 270

81 271 Julkisivupiirustukset piirretään yleensä mittakaavaan 1:100. Kuvat piirretään kohtisuorana kuvantona ja se ilmansuunta, johon julkisivu näkyy, merkitään piirustukseen. Piirustuksissa kuvataan rakennuksen ulkonäkö ja myöskin ulkopintojen ja katon materiaalit värivalintoineen. RT # $ "! % $ $ % $ $ $ $ % $ $ " $ $ & & * ) 4 ) ) ) 1 -! 4 1 ) ) 7 6 ) ) 4 ) ) " ) 1 - # - 5 ) 7 ) ) 4 ) ) $ 8 4 1* ) 1 - % ) ) - ) - 6 ) 1 - & - 4 ) ) 1 - ) ) 6 6 ) ) 4 ) ) 271

82 272 Julkisivupiirustukset piirretään yleensä mittakaavaan 1:100. Kuvat piirretään kohtisuorana kuvantona ja se ilmansuunta, johon julkisivu näkyy, merkitään piirustukseen. Piirustuksissa kuvataan rakennuksen ulkonäkö ja myöskin ulkopintojen ja katon materiaalit värivalintoineen. RT

83 273 Julkisivupiirustukset piirretään yleensä mittakaavaan 1:100. Kuvat piirretään kohtisuorana kuvantona ja se ilmansuunta, johon julkisivu näkyy, merkitään piirustukseen. Piirustuksissa kuvataan rakennuksen ulkonäkö ja myöskin ulkopintojen ja katon materiaalit värivalintoineen. RT

84 274 Leikkauspiirustuksesta ilmenee kerrosten, kellarikerrosten, ullakon sekä tarvittaessa perustusten korkeusasema, salaojien sijainti sekä kerroskorkeus ja huonekorkeus, räystäskorkeus ja maanpinnan korkeus, vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema sekä vesikaton kaltevuus. Viereinen piirustus on esimerkkikuva ja siitä näkyy vain rakenteiden nimiä. 8 A I E = JJ 6 K K A JK I 7 = 6 K K A JK I 2 = HL A A ; F D = 8 EF D = - H A HE = J= L = K I A E = J= L = L EI A E 8 EF D = A L O JL EI A E 2 HH= I I EI F HH= I ) H E 2 HH= I K F HH= I 2 E= HEJ 5 A E 2 A HK I K K HE A = HE I A E 4 O E EI JE= 2 A HK I F E= HE A = HE 2 A HK I JK I = JK H= 2 A HK I JK I = JK H= 2 A HK I JK I = JK H= 2 A HK I JK I = JK H= ) = F D = A = HE = JJE= = = L = H= E A = = JJ= = J= L = = = F D = H I I EF D = 274

85 275 Leikkauspiirustuksesta ilmenee kerrosten, kellarikerrosten, ullakon sekä tarvittaessa perustusten korkeusasema, salaojien sijainti sekä kerroskorkeus ja huonekorkeus, räystäskorkeus ja maanpinnan korkeus, vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema sekä vesikaton kaltevuus. $ # % #! & '! ' #! " 275

86 276 $ # # Harjakorkeus on kattorakenteen ylin korkeus. Viereisessä kuvassa tämä korkeus on +61,550.! #! # Katon kaltevuus voidaan ilmoittaa asteina tai kuten viereisessä kuvassa on tehty, suhdelukuna 1:3,5. ) # %! # # % $ # # " ) 2 ) ) ) 276

87 277! #! ; 2 # % # % $ 7 5 # " " ; 7 ) ) Räystäskorkeus on kattorakenteen yläpinnan ja ulkoseinän ulkopinnan leikkauskohta. Kuvassa räystäskorkeus on +57,600. Kuvien pohjana on RT ja niiden mittakaava on 1:100. # $ " & & & 8 5 # " " ) # $ " & & & # $ " & &! 8 2 ) " ) Kerroskorkeus on kahden päällekkäisen kerroksen valmiiden lattiapintojen välinen mitta. Kuvassa mitta on 2800 mm. Huonekorkeus on valmiin lattiatason ja valmiin kattopinnan välinen korkeusmitta. Kuvassa huonekorkeus on 2500 mm, 2,5 m, 250 cm. " $ ) 2 ) Lattiatason korkeus on valmiin lattiapinnan korkeus. Valmiiseen pintaan sisältyy lattian pinnoitusmateriaali, laatta, parketti tai muovimatto. Kuvassa esim. 48,800 on eräs lattiatason korkeus. # & 277

88 278 Kertauskysymyksiä Mikä on edellisen sivun leikatun kerrostalon Huonekorkeus Kerroskorkeus Räystäskorkeus Harjakorkeus Laita viivoille oikeat nimikkeet 278

89 279 Kertauskysymyksiä Mikä on edellisen sivun leikatun kerrostalon Huonekorkeus 2500 mm Kerroskorkeus 2800 mm Räystäskorkeus Harjakorkeus Laita viivoille oikeat nimikkeet 8 A I E = JJ 6 K K A JK I 7 = 6 K K A JK I 2 = HL A A ; F D = 8 EF D = - H A HE = J= L = K I A E = J= L = L EI A E 8 EF D = A L O JL EI A E 2 HH= I I EI F HH= I ) H E 2 HH= I K F HH= I 2 E= HEJ 5 A E 2 A HK I K K HE A = HE I A E 4 O E EI JE= 2 A HK I F E= HE A = HE 2 A HK I JK I = JK H= 2 A HK I JK I = JK H= 2 A HK I JK I = JK H= 2 A HK I JK I = JK H= ) = F D = A = HE = JJE= = = L = H= E A = = JJ= = J= L = = = F D = H I I EF D = 279

90 280 Kun tarvitaan tarkempia ja yksityiskohtaisempia erityispiirustuksia, käytetään rakenneleikkauspiirustuksia. Rakenneleikkauksia käytetään varsinkin pientalojen rakentamisen yhteydessä. Piirustusten mittakaava on 1:10 tai 1:20. 0 O JA EI L A H O I K EA I JA 6 K K A JK I H= ) K I = JJA A O F K E A JK K A JK I ) K I = JA K I A E E = K F K A = Viereinen piirustus on pelkistetty opetuskäyttöä varten. Todellisessa rakentamisessa on käytettävä RT-kortiston esittämiä ratkaisuja. Kuvassa on omakotitalon sokkeli, mittakaava 1:20. Kuvaa on skaalattu, eikä mittakaava pidä paikkaansa. ; F D = A HEI JA F K D = K I L E= = # & 9 K EI EL K K K H= K I = I = K = JJA H= A K I I A EJO I A K = = K K H= K I I EJA A JHK I JK = J J= JA H I J " L D E J " F 6 K K A JK I L E! A HEI JA E A H= = EL E= # 2 E J= = JA HE= = E= I EJJA O D K A I A E JO I A K = = $ 9 = = I F O I JO I = K = = K E I JA K I A HEI JA > E JK E = EI J= K K K H= K I A = I A E L EI I E A H= = E L E= = EI J= A 5 = = = I H= 8 A F EI J F K J E 5 = = = I H= 280

91 ) ) 6-8 ) 15 6 ) ) 7 ) ) 4 1 ) 6 N # ' ) 7 5 ) 6 - ) ' Viereinen piirustus on pelkistetty opetuskäyttöä varten. Todellisessa rakentamisessa on käytettävä RT-kortiston esittämiä ratkaisuja. Kuvassa on omakotitalon sokkeli, mittakaava 1:20. Kuvaa on skaalattu, eikä mittakaava pidä paikkaansa. *. ' " " N " N " # N # ) $ & & ) ; # N # N # ! % % & 14 4 ) 15 6 ) - ) ) 7 5 ) 2 6 * ) ) 6 6 ) D 8 $ # ; 4 : ) 6 4 # ; 6 6 * ) 15 6 ) ) 15 6 ) # ) 5 6 ; 4 : 4 # # ) # " - 6 ) ) $ : N $ 5 7 ) 8 ) 7 ) ) ) 7 )! %!! & $! 2 $ 281

92 282 Kun tarvitaan tarkempia ja yksityiskohtaisempia erityispiirustuksia, käytetään rakenneleikkauspiirustuksia. Rakenneleikkauksia käytetään varsinkin pientalojen rakentamisen yhteydessä. Piirustusten mittakaava on 1:10 tai 1:20. # " " ' # % # ' % # # $ # 282

93 283 Kun tarvitaan tarkempia ja yksityiskohtaisempia erityispiirustuksia, käytetään rakenneleikkauspiirustuksia. Rakenneleikkauksia käytetään varsinkin pientalojen rakentamisen yhteydessä. Piirustusten mittakaava on 1:10 tai 1:20. Viereinen piirustus on pelkistetty opetuskäyttöä varten. Todellisessa rakentamisessa on käytettävä RT-kortiston esittämiä ratkaisuja. Kuvassa on omakotitalon sokkeli, mittakaava 1:20. Kuvaa on skaalattu, eikä mittakaava pidä paikkaansa. = = J EJK I I JA K I I K K J= EL A A HEI JO I K EJK I A A JJEA L O 2 = E A O I JA JJO = = I E@ A F K K * EJK E A H E = EI J= * A J EJ= EJEEE 8 A A HEI JO I I A = JJE= I I = A JJ I A E I I 8 A I EA HEI JA A = = J= HJK J= = F = H= J= L = = I E A HJ= E A I JA K I I K K I EL A O 5 = EJA A JJEI EE E EJJE = EI JK I L = K # 283

94 284 Kun tarvitaan tarkempia ja yksityiskohtaisempia erityispiirustuksia, käytetään rakenneleikkauspiirustuksia. Rakenneleikkauksia käytetään varsinkin pientalojen rakentamisen yhteydessä. Piirustusten mittakaava on 1:10 tai 1:20. Viereinen piirustus on pelkistetty opetuskäyttöä varten. Todellisessa rakentamisessa on käytettävä RT-kortiston esittämiä ratkaisuja. Kuvassa on omakotitalon sokkeli, mittakaava 1:20. Kuvaa on skaalattu, eikä mittakaava pidä paikkaansa. = = J EJK I I JA K I I K K = L A A HEI JO I * A J EJ= EJEEE 5 = EJA A JJEI EE E EJJE = EI JK I L = K # 284

95 Rakennusten pohjapiirustusten esitystapana on yleensä kohtisuorakuvaus. Pohjapiirrokset laaditaan rakennuksen kerroksista, kellarikerroksesta, ullakosta ja tarvittaessa vesikatosta. Pohjapiirustuksissa esitetään rakennuksen päämitat (ulkomitat), huoneiden käyttötarkoitus hyväksytyin lyhentein sekä huoneiden pinta-ala neliömetreinä. 285 Käytettävä mittakaava on yleensä 1:50. Tällöin piirustuksia voidaan käyttää LVIja sähköpiirustusten pohjana. EI60 tarkoittaa palo-osastoivaa huonetta, jonka rakenteet pidättävät paloa 60 minuuttia. Merkintä 28dB tarkoittaa rakennetta, joka vaimentaa ääntä 28 desibeliä. $ &! " % " -! # ' ) 6 ' ! % # 0 # ' " !!! " & & ) ; ) 2 ; ) ) "! ) ) $ # ) ! ' $ N $ 1 & N $ $ N $ 1 $ N! 1 $ N! #! 1$ N! 5 # & 8 ' 1' N! " # ' 8 & 8 $ ' ' 8 $ # # & 8 ' & # 0 ' 8 8 ) 4 ' & 1$ N $ 1$ N $ 1$ N $ 1$ N $! # 16 6 ) ) ) 8 ) 6 0 ) $ N! # # 6 &, 0 1 N! 1 $ N! 1 $ N! ) 7 5!! # # # K L = A E A EJJ= = = L = I I = 285

96 286 Kysymykset ) $ N! $ N! & 1' N! 2 ; 2 0! 5 ' & " &, ) $ N! & 8 $ ' ' 8 # # # " " $ #! 7 5! 2 ) $ N $ 1 & N $ $ N $ 1 $ N! " $ # ' " $ ; # $ N! 1 $ N! 1 $ N! ' ' ' 8 # ' 8 0 # # 8 0 & ) 4 -! # ' ) 6 #! ) ) "! ) ) $ # ) ! ' 16 6 ) ) ) 8 ) # 1$ N $ 1$ N $ 1$ N $ 1$ N $ & Mitä tarkoittaa, kun rakennuksista ilmoitetaan huoneluku 6H + K? Mitä ylläolevasta kuvasta voidaan vastaavalla tavalla ilmoittaa? Kuinka monta ulko-ovea talossa on? Missä tilassa on merkintä EI 30? Mitä merkintä tarkoittaa? Ovatko rakennuksen lattiat samassa tasossa, samalla korkeudella? 286

97 287 Kysymykset ) $ N! $ N! & 1' N! 2 ; 2 0! 5 ' & " &, ) $ N! & 8 $ ' ' 8 # # # " " $ #! 7 5! 2 ) $ N $ 1 & N $ $ N $ 1 $ N! " $ # ' " $ ; # $ N! 1 $ N! 1 $ N! ' ' ' 8 # ' 8 0 # # 8 0 & ) 4 -! # ' ) 6 #! 1$ N $ 1$ N $ 1$ N $ 1$ N $ & ) ) "! ) ) $ # ) ! ' 16 6 ) ) ) 8 ) # Mitä tarkoittaa, kun rakennuksista ilmoitetaan huoneluku 6H + K? Mitä ylläolevasta kuvasta voidaan vastaavalla tavalla ilmoittaa? 5H + K Kuinka monta ulko-ovea talossa on? 3 kpl Missä tilassa on merkintä EI 30? Autotallissa Mitä merkintä tarkoittaa? E = tiiviys, I = eristävyys, EI = palonkesto 30 min Ovatko rakennuksen lattiat samassa tasossa, samalla korkeudella? Eivät, asuinhuoneet = ja autotalli

98 288 Detaljikuvat, yksityiskohtakuvat, piirretään isoon mittakaavaan, 1:5, 1:10 tai 1:20, esitettävän kohteen suuruudesta riippuen. Näiden kuvien avulla voidaan selkeästi esittää joitakin oleellisia rakenteen yksityiskohtia. Piirustuksista nähdään selkeästi eri rakenneosien liittyminen toisiinsa. Detaljikuva ikkunan sovituksesta seinään. Kuvan mittakaava voi olla todellisuudessa 1:5. + ; ; # N! #! N " 6 EEL EI JO I I = K = K I L = = =,! Mitä tietoa saadaan esimerkin rajatuista alueista? 6 EEL EI JO I I = K = K I L = = = # N! # + ; ; 2 4 +! L A I EF A JE HK I A = K L EF E EJA JJK JA H I F A JE 288

99 289 Detaljikuvat, yksityiskohtakuvat, piirretään isoon mittakaavaan, 1:5, 1:10 tai 1:20, esitettävän kohteen suuruudesta riippuen. Näiden kuvien avulla voidaan selkeästi esittää joitakin oleellisia rakenteen yksityiskohtia. Piirustuksista nähdään selkeästi eri rakenneosien liittyminen toisiinsa. 2 ) ) 6 *! Mitä tietoa saadaan esimerkin rajatuista alueista? O F H?! + O F H?! 4 K = E A H= = EL E= % 1 = H= # 4 K = E A H= = EL E= % + O F H?! + O F H?! 6 EEL EI JA J I EE? = I I = = 6 EEL EI JA J I EE? = I I = = $ # 289

100 290 Kalusteet, kaapit, liedet, pakastimet ja tasot piirretään pohjapiirustukseen mittakaavaan 1:50. Kalustepiirustukseen sisältyy pohjapiirustus, etu- ja sivukuva mittoineen ja kirjainsymboleineen. Kalustepiirustuksen pohjakuvasta nähdään kaappien ja liesien sijainti ) E EI J 4 = A K I A ; ; 2 2 1) = = JE= 0 O L I O 2 EL O I K K J I 6 O K A H $ $ $ #! $ # K L = K = EI E= F 2 A EE K L E= F K EL = K I = = F F E ; = = F F E 5 L EJK I A L O # ; A H 8 = EI J= = 2 E J= = JA HE= = EJ 0 A = JO O F EJ 8 HEJ = EJJA A J A " # J= I 5 = = 2 ) = I = = F F E 0 O O = = F F E EA I E = = JE I J = = F F E 2 = = I JE 5 EEL K I A H = = ' > >???? > > EJJ= = = L = # 290

101 291 Ikkunapiirustus ) 6 6 O O F F E JEI O O I 8 HE H 0 K 6 ; 2 ) ; -. M K L = 8 = E A F. M F 2 A EE K L = 8 = E A F. C 2 A EE K L = 0 A A D = H = = F. C F K L = 0 A A D = H = = F 5 K = I A E 1 K = JJO O F F E " " ' 1 K = JJ E EJA J= = JA = I = = = JJK E = 4 6 ' "! 5. 5 # $ # % 0 A EJK I = EE EJO I 4 6 " $ " " = I EJK I 4 6 " "! " 5. 5 " # 6 E EI J 4 = A K I A = = JE= 0 O L I O 5 = H= = O A A I 5 = F = EHJ F = E E A 5 = F = EE J F = E E A 2 EL O I K K J I 0 = = = K EF EJ = EJA 2 EJ I = F = EHJ F 2 EJ I = F = EE J F 6 O K A H 1 K = K L = JK K I. 1 K 2 = E E A K 8 E ) K EE E I = J = = = J= = I = = = I L O O F K K I EA = I I = = = = K I I EJJA O JH= A A I A EJO I A K = = $ $ $ $ 291

102 292 Selektiivilasi pitää lämmön sisällä ja mutta laskee auringon valon ja lämmön ulkoa sisälle. 292

103 293 Superlasi estää auringon UV-säteilyn ja lämpösäteilyn pääsyn sisään ja heijastaa sisältä ulos pyrkivän lämmön takaisin sisään. 293

104 294 Tavallinen ikkunalasi laskee auringonvalon ja lämmön ulkoa sisään ja lämmön sisältä ulos 294

105 295 Kertauskysymykset Mitä kerroksia on sivun 95 maanvaraisessa alapohjassa? Mitä kerroksia on sivun 95 ulkoseinässä? Mitä laitteita on sivun 96 omakotitalon WC-tiloissa? Kumpi sivun 96 lattioista on ylempänä, autotallin lattia vai asuinhuoneen lattia ja kuinka paljon? Mikä on kalustepiirustuksien hyöty? 295

106 296 Kertauskysymykset Mitä kerroksia on sivun 95 maanvaraisessa alapohjassa? Maa, sora, eriste, betonilaatta, tasausbetoni ja pintamateriaali Mitä kerroksia on sivun 95 ulkoseinässä? Tiili, ilmarako, eriste, eriste, pintamateriaali ja sen käsittely Mitä laitteita on sivun 96 omakotitalon WC-tiloissa? WC-laite ja pesuallas Kumpi sivun 96 lattioista on ylempänä, autotallin lattia vai asuinhuoneen lattia ja kuinka paljon? (Huone) (autotalli) = 0.2 m, autotallin lattia on alempana Mikä on kalustepiirustuksien hyöty? Rakennusaikana esim. viemäröinti saadaan kohdalleen. 296

107 297 Kantavat rakenteet tulee esittää rakennepiirustuksissa siten, että niiden lujuus on arvosteltavissa. Lisäksi ilmoitetaan niissä käytettävät elementti- ja muut valmisosat. Mittapiirroksissa selvitetään rakenneleikkauksien avulla eri rakenneosien sijainti toisiinsa nähden. Mitoitetun piirustuksen mitat ovat oikeampia kuin piirustuksesta mittaamalla saadut mitat. Allaolevassa kuvassa on osa mittapiirroksesta. Se ei ole mittakaavassa. Piirustuksista on selvittävä rakenteiden hyötykuorma sekä perusmaan laatu ja sallittu pohjapaine tai paalukuorma. ) 1 1$ N! $ N! & 1' N! 2 ; 2 0! 5 ' & " ) 2 &, $ N! & 8 $ ' ' 8 # # # " 2 ) " $ #! $ N $ 1 & N $ $ N $ 1 $ N! " $ # ' " $ ; # $ N! 1 $ N! 1 $ N! ' ' ' 8 # ' 8 0 # # 8 0 & ) 4 -! # ' ) 6 #! 1$ N $ 1$ N $ 1$ N $ 1$ N $ & ) ) "! ) ) $ # ) ! ' 7 5! ) ) ) 8 ) # 297

108 298 Betonivalu vahvistetaan raudoittamalla. Valettu betonikappale kestää hyvin puristusta, mutta huonosti vetämistä, venytystä. Allaolevassa kuvassa on kaksi betonipalkkia tukipisteiden päällä. Etummainen palkki taipuu kuormituksen alla. Palkin yläreuna puristuu kasaan ja alareuna venyy. Viereisessä kuvassa oleva betonivalu on raudoitettu harjateräksellä, oikeisiin mittoihin taivutettujen rautojen avulla. Betoniraudat sidotaan toisiinsa hehkutettujen, pehmeiden rautalankojen avulla. 298

109 299 Viereisessä kuvassa oleva betonivalu on raudoitettu harjateräksellä, oikeisiin mittoihin taivutettujen rautojen avulla. Betoniraudat sidotaan toisiinsa hehkutettujen, pehmeiden rautalankojen avulla. 299

110 300 Tavallisin tapa pientalon perustamiseksi on anturaperustus. Perustuksessa on sokkelimuuri ja maanvarainen laatta. 300

111 301 Paaluperustus tehdään silloin, kun maaperän kantavuus ei muuten riitä. Paalut ulotetaan kallioon asti, jolloin perustus ei ainakaan roudi. 301

112 302 Reunavahvisteinen laatta sopii perustustavaksi silloin, kun maan kantokyky on heikko. 302

113 303 Kantava alapohja ja sokkelimuuri on hyvä ratkaisu esim. radonalueella. Rossipohja on kuitenkin tuuletettava hyvin. 303

114 304 O F = 2 O H J= C JK K I 8 A H H= EJK I O J= EA JK F E = I I = ; F E = = A F E > A J EJA H I L A H 0 = H= J= C JK K I $ # & J= H EJJ= = L A H JA H I J $ A H EJI A A L A H I I = O JA JO = C = D = = EI E= = EE A JHA EI I = # L A H I I = O JA J JO A = A L EI E L E EE A JHA EI I 6 A H I L A H = JA D JO & D = H= JA H I A I J & 4 K I JK = J JA H I J= = D = = EI E= & Kuvassa on muutamia betoniraudoituksen merkintöjä. 304

115 305 " "!! # & ' Kuvassa on muutamia betoniraudoituksen merkintöjä. 0 = H 1 = H=! E A H= = EL E=! % # ' " % $ & &! * A J E= = JJ= & L A H! * # &! % # $ 5 JO H N N # HA K = I I = #! 305

116 306 A E = K I 5 H= I JK I I JA K I A HEI JO I & $! * # Kuvassa on muutamia betoniraudoituksen merkintöjä. * A J E= = JJ= & - HEI JA N # 5 = = = F K J A = JA A HEEI A F EEHK I JK I A K = = A E = K I & # & & $ I JA K I A HEI JO I # * A J E= = JJ= % " 5 # 0 5 ' % # $ 6 EEL EI JA JJO I H= A HH I 306

117 307 Kuvassa on muutamia betoniraudoituksen merkintöjä. EJJ= = = L =! # % # % #! # #! # $ $ &! " ' &! " ' $! # '! 6 A H I > A J E= = JJ= D # &! $ & # $ & # $ &! ' % &! ' % 307

118 308 Poimutetun teräslevyn (liittolevy) päälle voidaan valaa betonilaatta ja levy jää rakenteeseen vaikkapa alakerran kattopintana, jos se on tasollisesti riittävä. 7 I A E A A A JJE EE EJO I L = EI J= = D A E@ A K = EI A I JE " # # # A L O = H EI A F E EJA 0 5 % # E L E= % / = L = EJK I E@ A " " F 0 5 # & # K L EA HEI JA A L O K L E = L & # & # 0 ) EEJJ A L O % # & # 308

119 309 Reikäpiirustuksen avulla rakennuksen rakenteisiin, seiniin, lattiaan ja kattoon, tehdään tarpeelliset aukot sähköjohtoja, lv-putkia ja iv-kanavia varten. Reikäpiirustukset laaditaan LVIS-suunnitelmien perusteella. Työ edistyy nopeammin, kun reiät tehdään valujen yhteydessä, eikä piikata tai timanttisahata jälkikäteen. Rakenteiden läpi menevät reiät merkitään X:llä. Pohjapiirustuksessa seinässä olevasta urasta kerrotaan uran kaikki oleelliset mitat. Reikäpiirustus voidaan esittää myös leikkauskuvana. 5 # N! 4 = A JA A J F EI A L HA E EJJ E A A ' 18 $ ' = A JA A J F EI A L HA E EJJ E A A 2 2 ) 2 5 N # 8 ; 4 # 7 H= EJ= J 5 N # 8 ) 4 # 7 H= EJ= J 309

120 310 Alakuvassa on esitetty autotallin puurunkoisen vesikaton piirustukset. Puurunkoisen vesikaton tai välipohjien piirustuksissa kantavat rakenteet piirretään vahvan pistekatkoviivan avulla. Myöskin kattoristikot esitetään samalla tavalla. A E = K I A I I = O JA JJO A H E J = K = K I! " N # F J= H EJJ= = L EEJJ = K = = E@ A E E EL = D L K K I! " Mikä ulkopintamateriaali on autotallin seinässä? = JJ JK E# N 6 EEE = JA 4 A # N # N # K L E A = K I = JA 2 K D = K I L E=! 8 = I = # N $ 2 EEHK I JK I A I I = N J= EO F O H J= H EJJ= L = J = K = = = O JO = JI = I J= F EI F E J= H EJJ= = = JI = = F E O JO = K = = # N # F EH O I J I I EL K A - 1 ) 7 5 EJJ= = = L = 310

121 311 Alakuvassa on esitetty autotallin puurunkoisen vesikaton piirustukset. Puurunkoisen vesikaton tai välipohjien piirustuksissa kantavat rakenteet piirretään vahvan pistekatkoviivan avulla. Myöskin kattoristikot esitetään samalla tavalla. & ' " # '! & # "! ' # # N # 8 ) 4 ) ) ) ) ) 8 ) 5 ) 6 # N $ K E K H = & % EJJ= = = L = #! $!! % %! "! 311

122 312 Viereisissä kuvissa on kattoristikko. Puutavara T24-2, naulat n75 x 28 sinkitty, esikorotus keskeltä 5 mm, ristikot K 900, T 24 = puutavaran lujuusluokka, 2 = ulkotiloissa, sateen suojassa. Naulan pituus on 75 mm ja paksuus min. 2,8 mm, ristikoiden etäisyys, väli = 900 mm. # $ $! " " # %! "!! " " # N #! # N # # $ $ " "!! " " ) $ " " % $!! ' & " % $ % 7 8 ) ) ) ) 8 ) 5 5 ) 312

123 313 Viereisissä kuvissa on osa kattoristikkoa naulauksineen. & N # 6 17 ) ' $ & N #! N "! N " F EI F E O JO = K = " N! D JEO JO = K = " N! " # N #! N & $ N & N # # N # " N!! # $ N " N 313

124 314 Seuraava kuva on todellisesta rakennuskohteesta. Talo on tehty suurelementeistä. Talo voidaan rakentaa usealla eri menetelmällä. Kokonaan rakennuspaikalla rakennettava talo tehdään laudoista, tiilistä ja kaikesta muusta asiaan kuuluvasta materiaalista. Pienelementeistä tehtävä talo kootaan paikan päällä osista, elementeistä. Pienelementtitalon seinäelementin leveys voi olla 1800 mm ja korkeus 3500 mm. Periaate on se, että rakentajat pystyvät liikuttelemaan ja asentamaan elementit itse. Suurelementeistä tehtävän talon kokoaa yleensä elementtien valmistaja. Kokoaminen tapahtuu tarkasti mittojen mukaan tehdyn perustuksen päälle. Suuret, seinien pituiset elementit nostetaan nosturin avulla paikalleen ja kiinnitetään toimittajan detaljikuvien mukaan. Tällaisen työmaan suunnittelussa on huomioitava nosturiauton pääsy työn viereen. 314