Osuuskuntarakentamista Zürichissä Esimekkikohteina Kraftwerk1, Dreieck ja Regina Kägi-Hof Kirsi Rantama Tiivistelmä Osuuskuntarakentaminen Zürichissä sai alkunsa 1907, jolloin Zürichin kaupunki teki poliittisen päätöksen yleishyödyllisen asuntotuotannon tukemisesta. Lähtökohtana oli sekä kaupunkia että asuntoja koskeva kritiikki epätyydyttäviä asuinolosuhteita kohtaan. Kaupungin päätehtäväksi tuli rakennusmaan hankkiminen ja osoittaminen yleishyödyllistä asuntorakentamista varten sekä yksityisesti perustettujen yleishyödyllisten rakennusosuuskuntien tukeminen. Kraftwerk1:n sanotaan olevan Zürichin innovatiivisin asuintaloprojekti. Vuonna 1995 perustetun osuuskunnan tarkoituksena oli yhdistää moderni urbaani elämä ja sosiaaliset sekä ekologiset tavoitteet. Vuonna 2001 valmistunut kooltaan merkittävä projekti tarjoaa asunnot noin 240 asukkaalle ja työtilat 90 työntekijälle. Dreieck on esimerkki urbaanista täydennysrakentamisesta, jossa lopputuloksena on arkkitehtonisesti monimuotoinen uuden ja vanhan taidokkaasti yhdistävä kokonaisuus. Asukkaiden perustaman yhdistyksen tarkoituksena oli pelastaa 1800-luvulta peräisin oleva asuinkortteli. Nuorten pienien osuuskuntien kuten Kraftwerk1 ja Dreieck ohella Zürichin innovatiiviseen osuuskuntarakentamiseen on osallistunut myös joukko suuria vanhoja ammattimaisesti toimivia osuuskuntia, joissa sukupolven vaihdos on muuttanut asenteita. Näiden osuuskuntien tuotannossa avaintekijä ei enää ole pelkästään yhteisöllisyys, vaan arkkitehtuuriin vaikuttavat myös muut tavoitteet. II Urbaanin asumisen potentiaali 239
Abstract The paper describes co-operational housing projects in Zurich, Switzerland, starting from year 1907 and the municipality started supporting private co-operational bodies. Three projects are described in detail: Kraftwerk1, Dreieck and Regina Kägi-Hof, all of them of its own kind. 240 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
Johdanto Osuuskunta-asuminen Sveitsissä muodostaa yhden tärkeän vaihtoehdon tavallisen vuokra-asumisen ja omistusasumisen väliltä. Erityisesti Zürichissä asunto-osuuskunnilla on vahva asema. 38 prosenttia koko Sveitsin asunto-osuuskuntien rakennuskannasta on Zürichin alueella. Tähän on selityksenä Zürichin kaupungin satavuotinen aktiivinen osuuskuntarakentamisen tukeminen. Asunto-osuuskunnat ovat tärkeä osa kaupungin yleishyödyllistä asuntotarjontaa. Vuokra-asuminen joko osuuskunnan, muun yleishyödyllisen asunnon tarjoajan tai yksityisen tahon omistamassa asunnossa on Sveitsin yleisin asumismuoto. Tähän on pääsyynä se, että suurimman osan asuntokannasta omistaa kapea yksityinen sektori. Vasta 70-luvulta on asunto-osakkeen ostaminen kerrostalosta ollut ylipäänsä mahdollista. Edelleenkin asuntojen hinnat suhteessa tuloihin ovat erittäin korkeat. Tähän verrattuna vuokralla asuminen on kohtuuhintaista, ja tarjontaa on paljon. Asunto-osuuskunnassa asuminen on edullista ja turvallista: asukasta ts. osuuskuntalaista ei irtisanota, eikä vuokra nouse yllättäen. Useissa uusissa asunto-osuuskunnissa on lisäksi asukkailla mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, jopa suorastaan asukkaiden oma päätösvalta oman hallituksen välityksellä. Asunto-osuuskunnissa asuminen onkin tavallista vuokra-asumista pysyvämpää, mikä nähdään positiivisena tekijänä koko lähikorttelistoa ajatellen. Zürichin asunto-osuuskunnista suurimman osan muodostavat osuuskunnat, joissa asukkaat ovat samalla osuuskunnan jäseniä. Nämä asunto-osuuskunnat ovat useimmiten suuria tai keskisuuria, vähintään 300 asuntoa käsittäviä, ammattimaisesti toimivia osuuskuntia. Lisäksi ne tarjoavat lukuisia yhteisessä käytössä olevia aktiviteetteja jäsenilleen. Vaikka yhteisöllisyys on perinteisesti ollut osuuskuntien avainsana, todetaan sen merkitys asunto-osuuskuntalaisten keskuudessa nykyisin vähäisemmäksi. Osallistuminen yhteiseen toimintaan ei siis ole jäsenyyden edellytys. Tässä artikkelissa esitellään Zürichin osuuskuntarakentamisen esimerkkeinä tarkemmin kohteet nimeltä Kraftwerk1, Dreieck sekä Regina Kägi-Hof. Kukin esimerkki edustaa omanlaistaan osuuskuntaraken II Urbaanin asumisen potentiaali 241
tamista: Kraftwerk1 on omatoimista uudisasuinrakentamista suuressa mittakaavassa, Dreieck puolestaan on esimerkki asukkaiden ponnisteluista korttelinsa säilymiseksi, ja Regina Kägi-Hof edustaa suuren vanhan osuuskuntarakentajan uutta linjaa. Pieni osa osuuskunnista ei ole yleishyödyllistä. Näitä ovat muun muassa osuuskunnat, jotka on perustettu omistustarkoitukseen rakennettavan asuinkohteen toteuttamista varten. Tässä artikkelissa käsitellään vain yleishyödyllistä asunto-osuuskuntarakentamista. Yleishyödyllistä asuntotuotantoa vuodesta 1907 1900-luvun alussa Zürichin kaupungin ja osuuskuntien tehtävänä oli tuottaa parempaa asumista vastapainoksi tiheälle kaupunkiasumiselle, jossa vieraat perheet joutuivat ahtaaseen yhteiseloon. Tavoitteena oli toisaalta estää kaupungin hallitsematon leviäminen maaseudulle, toisaalta luoda asuintilaa liian tiheän asutuksen estämiseksi. Yleishyödyllisen asuntorakentamisen ideaali oli pienperheen omakotitalo, joka kuitenkin harvoin oli mahdollista toteuttaa. Näin ollen omakotitaloasumiseen liittyvät ihanteet pyrittiin toteuttamaan kaupunkiasumisessa: asuntokohtaiset sisäänkäynnit, vähemmän huoneistoja kuhunkin asuinrakennukseen, asuntokohtaiset pihat ja puutarhat sekä näkymät luontoon tulivat tärkeiksi teemoiksi asuntosuunnitteluun. Yleishyödyllisen asuntorakentamisen huippukausi Zürichissä ajoittui toisen maailmansodan jälkeisille vuosikymmenille. Vuosien 1942 1957 aikana valmistui 10 000 asuntoa. Tällöin syntyivät puutarhakaupunkiideaalin mukaiset kaupunginosat, kaupunki- ja maaseutuasumisen hybridit. 1960-luvulta alkoi yhteiskuntarakenteen muutos, jossa perinteisen ydinperheen rinnalla alkoi esiintyä uudenlaisia yhteisasumisen muotoja sekä yhä enemmän yhden tai kahden hengen talouksia. Keskusta-asuminen edullisissa vanhoissa kortteleissa yksin tai yhdessä tuli suosituksi nuorten keskuudessa. Kaupunki ja vanhat asunto-osuuskunnat perinteisine arvoineen eivät pystyneet tähän muutokseen vastaamaan. Seurauksena oli 80-luvun nuorisoliike laittomine talojen valtauksineen. 242 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
Talojen valtaaminen ei kuitenkaan ollut ratkaisu tilanteeseen. Ryhmät, jotka olivat kiinnostuneita pitkällä tähtäimellä rakentamaan uudenlaista elintilaa, alkoivat itse hankkia omistusasuntoja. Vanha osuuskuntarakentamismalli sopi tähän tarkoitukseen. Aluksi perustettiin pääasiassa pieniä, asukkaista koostuvia osuuskuntia, joiden tarkoituksena oli keskustan vanhojen talojen pelastaminen. Asuntoihin tehtiin vain pieniä parannuskorjauksia. Tavoitteena oli edullisen asumisen säilyminen. Syntyi osuuskuntarakentamisen uusi tuleminen, jossa uutta oli yhden talon omistavat asunto-osuuskunnat. Vuonna 1981 perustettiin Wogeno-niminen pienten itsehallinnoitujen osuuskuntien kattojärjestö, jonka tehtävänä on edelleen uudisrakennushankkeiden rahoituksen ohella mahdollistaa vanhojen rakennusten hankintaan ja korjaamiseen tarvittava rahoitus. 80-luvulla syntyi myös uudentyyppisiä asunto-osuuskuntia, jotka alkoivat käytännössä soveltaa omaa päätösvaltaa koskien asumista ja työtä asuinyhteisössä. Näistä tunnetuimmat ovat nimeltään Dreieck ja Kraftwerk1, joista jälkimmäinen on vaikuttanut monella tavalla sveitsiläiseen uuteen asuntosuunnitteluun. Kraftwerk1:ssä suunnittelun lähtökohtana oli asukkaiden tarpeiden moninaisuus ja muuttuminen. Vaikka Kraftwerk1:ssä toteutuneet sosiaaliset tavoitteet ovatkin jääneet ainutlaatuisiksi, nähdään sen vaikuttaneen monipuolisempaan asuntopohjien suunnitteluun ja monin paikoin kankeasta perheasuntomallista irtautumiseen. Asuntojen ominaisuudet kuten käyttötarkoitukseltaan neutraalit huonetilat, pohjapiirrroksen sovellettavuus, keittiö oleskelutilana, asuntoon kuuluva ulkotila, yksityisen, puolijulkisen ja julkisen tilan erottelu ovat oleellisia tekijöitä sveitsiläisessä nykyasuntotuotannossa. Vuonna 1998 Zürichin kaupunki julisti ohjelman, jonka tavoitteena oli 10 000 suuren asunnon rakentaminen kymmenessä vuodessa. Toinen kaupungin asuntopoliittinen ohjelma on vuonna 2002 julistettu Asumista kaikille. Näiden ohjelmien tarkoituksena on ollut innovatiivisen asuntorakentamisen tukeminen, ja ne osoitettiin impulssiksi yksityiselle rakennussektorille sekä osuuskunnille. Kaupungin omaksi tehtäväksi tuli rakennusmaareservin käyttöönotto sekä kunnallisten asuinalueiden uudistaminen. Osuuskuntia tämä impulssi on kannustanut rakennus II Urbaanin asumisen potentiaali 243
kannan peruskorjaamiseen, uudistamiseen sekä uudisrakennushankkeisiin ryhtymiseen. Yleishyödyllisen asuntorakentamisen juhlavuonna 2007 osuuskunnat ja kaupunki tuottivat 1000 uutta asuntoa. Lisäksi samanaikaisesti oli 3000 osuuskunta-asuntoa projekteina vireillä. Edellytys tähän uuteen kasvuun on matalien korkojen ja kaupungin kasvavan asukaskehityksen ohella ollut yleishyödyllisen asuntorakentamisen perinteisesti vahva asema Zürichissä. Osuuskuntien vahvuutena on niiden vanhastaan omistamansa tonttimaa sekä uudisrakentamisen tietotaito. Yhä useammin osuuskunnat päätyvät kannattavampana vaihtoehtona purkamaan olemassa olevan huonolaatuisen ja pieniä asuntoja sisältävän rakennuskannan uudisrakennusten tieltä. Zürichin yleishyödyllisen asuntorakentamisen huippukausina 1900-luvun alussa sekä toisen maailmansodan jälkeen olivat asuntotuotannon määrälliset tavoitteet ensisijaiset. Tämän päivän erilaistuneet asuintilaan kohdistuvat vaatimukset ovat johtaneet siihen, että asuntotarjonnan laadulliset ominaisuudet sekä hinta-laatusuhde ovat nousseet etualalle. Vaikka osuuskuntien tärkeimpänä tehtävänä edelleen on edullisten asuntojen tuottaminen lapsiperheille, ei laatua ole unohdettu. Huomattavaa monissa uusissa osuuskuntien asuntorakennuskohteissa onkin niin arkkitehtuurin, rakentamisen kuin itse asuntosuunnitelman korkealaatuisuus, ideoiden moninaisuus ja rohkeus toteuttaa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Osaltaan tähän on vaikuttanut Zürichin kaupungin kannustus innovatiiviseen rakentamiseen. Yhtäältä kysyntä koskien laatua ja vaihtoehtoisia ratkaisuja asuntomarkkinoilla ja toisaalta rahoittajien imagokysymys nähdään tärkeinä tekijöinä. Myös Zürichin kaupungin tehtävänä on valvoa laatua. Luovuttaessaan maata osuuskunnille yleishyödyllistä asuntorakentamista varten kaupunki velvoittaa arkkitehtuurikilpailun järjestämiseen ja on itse vahvasti tuomaristossa vaikuttamassa. Myös kohteissa, joissa vanha rakennuskanta korvataan uudella, järjestää kaupunki usein osuuskunnan puolesta arkkitehtuurikilpailun. Erityisesti huomiota on kiinnitetty hyvin suunniteltuihin tilaviin ulkotiloihin sekä kaupunkikuvallisessa mielessä että asukkaiden asuintilan jatkeena. Kaupunkikuvallisen laadun lisäksi kilpailuissa valvotaan kustannustavoitetta sekä rakentamisen kestävyyttä. 244 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
Tämän päivän asukkaat ovat entistä liikkuvampia ja laatutietoisempia. Asunto-osuuskunnat vuokra-asunnon tarjoajina ovat todenneet arkkitehtuurin ilmaisuvoiman vaikuttavan asuntojen vuokrattavuuteen sekä vahvistavan asuinalueen korttelin identiteettiä. Kysyntää on jännittäville työn, kulttuurin ja asumisen yhdistäville ratkaisuille. Asukkaat etsivät avoimia ja joustavia pohjaratkaisuja, jotka sallivat yksilölliset asumismuodot. Myös korkeat tilat ja käyttökelpoiset yksityiset ulkotilat kuuluvat asunnon valintakriteereihin. Kuva 1. Asuntokohde: Paul Clairmont Strasse; asunto-osuuskunta: Baugenossenschaft Rotach; arkkitehti: Jakob Steib&Patrick Gmür, 2004. (Kuva Kirsi Rantama) Zürichin asuntokannasta noin neljännes kuuluu yleishyödyllisille asunnontarjoajille, noin 50 000 asuntoa. Tästä suurimman osan tarjoavat asunto-osuuskunnat, noin 38 000 asuntoa. Nämä asunnot ovat kaupungin tuella rakennettuja vuokra-asuntoja. Zürichin kaupunki on ensisijaisesti tukenut asunto-osuuskuntia ja muita yleishyödyllisiä asunnontuottajia oman asuntotuotannon sijaan. Kaupungin tuen saamisen tärkeimpänä edellytyksenä on pitkälle ajanjaksolle ulottuva asunnon vuokran edullisuus. Sen lisäksi kaupunki rajoittaa tukemiensa asuntokohteiden rakennuskustannuksia ja asuntojen pinta-alaa sekä valvoo rakentamisen laatua. Kaupunki tarjoaa laadun ja kustannusten valvontaan omat työkalunsa. II Urbaanin asumisen potentiaali 245
Zürichin kaupunki tukee asunto-osuuskuntia myöntämällä korotonta takaisinmaksettavaa lainaa. Subventoitua asumista varten kaupunki myöntää lisäksi erikseen haettavaa 30-vuotista lainaa. Tämä raha on tarkoitettu mahdollistamaan tiettyihin asuntoihin pitkäaikainen muita asuntoja edullisempi vuokra. Keskimääräisen vuokran asunnot on tarkoitettu erityisesti perheille, ikääntyneille, vammaisille sekä nuorille opiskelijoille. Asuntoihin pääsylle on tuloja ja asukkaiden lukumäärää koskevat kriteerit. Pääsääntöisesti osuuskunnan tulee itse osallistua kuudella prosentilla sijoituspääomaan. Tästä 10 prosenttia rahoittaa Zürichin kaupunki ostamalla osuuskunnan osuuksia. Osuuspääoman myötä kaupungilla on oikeus asettaa jäsen asunto-osuuskuntien hallituksiin ja vaikuttaa päätöksentekoon. Zürichin kaupungin ehkä tehokkain tapa tukea asunto-osuuskuntia on tonttimaan luovuttaminen, jolloin tontti jää kaupungin omistukseen. Tontti luovutetaan yleensä 60 vuodeksi osuuskunnan käyttöön. Kaupungin omistama tonttimaa on pääasiassa peräisin 1900-luvun alun maahankinnoista, jolloin kaupunki lunasti maata sosiaalista asuntotuotantoa varten. Rakennusoikeudesta osuuskunta maksaa tietyn korvauksen. Tontit ovat edullisia, jotta alkuvuokrat Kuvat 2a ja 2b. Asuntokohde: Leimbachstrasse; asunto-osuuskunta: Baugenossenschaft Zurlinden, Zürich; arkkitehti: pool Architekten 2005. (Kuvat Kirsi Rantama) 246 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
olisivat vastaavasti kohtuulliset. Tontin luovutukseen sisältyy kaupungin asettama ehto osoittaa yksi prosentti bruttokerrosalasta yleishyödyllisiä toimintoja varten. Tällaisia toimintoja voivat olla lastentarhat, kerhotilat, liiketilat korttelia palvelevia pienkauppoja varten, asuinateljeetilat taiteilijoille tai vaikka äänieristetyt harjoitustilat muusikoille. Lisäksi osuuskunnan velvoitteena on edellä mainittu arkkitehtuurikilpailu. Kuva 3. Asuntokohde: Ruggächern, Asuntoosuuskunta: ABZ Zürich, Arkkitehti: Baumschlager Eberle, 2007. (Kuva Kirsi Rantama) Kuva 5. Porraskäytävä, Hegianwandweg. (Kuva Kirsi Rantama) Kuva 4. Asuntokohde: Hegianwand-weg; asunto-osuuskunta: Familienheimgenossenschaft Zürich FGZ; arkkitehti: EM2N Architekten 2003. (Kuva Kirsi Rantama) II Urbaanin asumisen potentiaali 247
Kraftwerk1 Esimerkkikohteina Kraftwerk1, Dreieck ja Regina Kägi-Hof Visio uudenlaisesta omatoimisesta urbaanin elämisen muodosta sai alkunsa Zürichin 80-luvun alun nuorisoliikkeestä. Kaupungin puutteelliset asumisen ja elämisen laatutekijät saivat noin 50-jäsenisen ryhmän aloitteentekijöitä vuonna 1995 perustamaan asumisen ja työn yhdistävän projektin, joka etsi tasapainoa individualismin ja kollektiiviin suuntautuneen sosiaaliutopian välillä. Rakennus- ja asuinosuuskunta Kraftwerk1:n tavoitteeksi tuli luoda pelkän asuinalueen sijaan kokonainen kaupunkikehitysmalli. Sosiaalinen sekoittuminen, monipuoliset asumisen muodot, kiinnostusta herättävä ja yhteisesti käytettävissä oleva infrastruktuuri, solidaarisuus, asukkaiden vaikuttamis- ja päätäntävalta (itsehallinto), ekologinen tietoisuus sekä asumisen jam työn yhdistäminen olivat päätavoitteita, joiden tuli toteutua Kraftwerk1:ssä. Projektin toteutumista helpotti 90-luvun alun taloudellinen tilanne. 80-luvun lopulla talouden huippuvuosina oli Zürichissä investoitu lähinnä toimistorakennuksiin, mistä oli seurauksena pula asunnoista sekä asuntojen hintojen nousu. Zürichin kaupunki reagoi tilanteeseen tarjoamalla vanhoja teollisuusalueita suunnittelukohteiksi tulevaisuuden houkuttelevia asuinalueita varten. Kaupungin kehitysstrategia sekä Kuva 6. Kraftwerk1: näkymä sisäpihalta, päärakennus. (Kuva Mehr als Wohnen) 248 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
90-luvun alun laskusuhdanne ja siitä seurannut toimistotilan ylitarjonta saivat sijoittajat kiinnostumaan taloudellisten tekijöiden lisäksi kaupunkia kehittävistä projekteista. Teollisuusalueiden uusiokäyttoä kehittämään syntyi tavallisesta poikkeavia yhteistyömuotoja. Tyhjät teollisuusalueet soveltuivat monille luoville ja mielikuvituksellisille projekteille koekentäksi. Kraftwerk1:lle löytyi tontti Zürich West:n alueelta, niinikään vanhastaan teollisuuteen keskittyneestä kaupunginosasta. Vaikka ympäristö ei varsinaisesti ollut asumiseen houkutteleva, löytyi uudenlaiselle asuinprojektille riittävästi kiinnostuneita asukkaita. Uuden osuuskunnan rahoitus oli muodostua toteutuksen suurimmaksi ongelmaksi. Toimistorakennussektorilla vallitsevan kriisin takia oli pääurakoitsija ja samalla maanomistaja kuitenkin valmis totutusta poikkeavaan rahoituskuvioon. Se katsoi yhteistyön entisten talonvaltaajien sekä sosiaaliutopistien kanssa opettavaiseksi ja otti riskin suunnittelusta itselleen. Osuuskunta sai lisäksi ammatillista ja taloudellista tukea edullista asuin- ja toimitilaa Zürichin kaupungissa tukevalta kaupungin säätiöltä (Stiftung PWG), Sveitsin valtiolta (Bundesamt für Wohnungswesen ja der Schweizerische Verband für Wohnungswesen) sekä Zürichin kaupungilta. Asuinprojektiin etsittiin sopivia asukkaita jo suunnitteluvaiheessa. Näin tulevat asukkaat pystyivät alusta alkaen vaikuttamaan ja toivottu osallistuminen vakiintui käytännössä. Kiinnostuneet osuuskuntalaiset organisoituivat ammattialoittain ryhmiksi, joissa he työstivät yksittäisiä teemoja keskustelua ja päätöksentekoa varten. Teemaryhmiä, jotka osittain säilyivät kohteen valmistumisen jälkeenkin, olivat arkkitehtuuri, ekologia, lapset, kulttuuri- ja infrastruktuuritarjonnasta vastaava ryhmä ( Spirit ), asumisen sosiaaliasiat, viestintä, ulkotilat sekä liikeryhmä, jonka tehtävänä oli työtilojen vuokraaminen ja ylläpito. Osa tehtävistä on myöhemmin ulkoistettu ammattilaisille. Asukkaiden osallistuminen teki projektin monimutkaisemmaksi ja vaati vaivannäköä, mutta sen avulla ensimmäiset asukkaat samastuivat projektiin. Kunnianhimoisen projektin toteutumisen mahdollisti ammatillinen osaaminen, luova ja motivoitunut osallistuminen sekä rakentava yhteistyö osuuskunnan, arkkitehdin ja pääurakoitsijan välillä. Utopia toteutui osuuskunnan organisaatiomuodossa, johon kuuluivat asukkaiden oma päätösvalta sekä yhteisomistus. II Urbaanin asumisen potentiaali 249
Osuuskunnan periaatteet on muotoiltu asukkaiden yhteisiä tavoitteita vastaavaksi säädöskokoelmaksi ( Charta ), jossa myös määritellään, miten Kraftwerk1 poikkeaa tavanomaisesta asuinosuuskunnasta. Säädöskokoelma on oleellinen osa osuuskunnan sääntöjä. Osuuskunnan periaatteiden lisäksi siinä esitetään asukkaiden oikeudet ja velvollisuudet. Kraftwerk1 toteutettiin tarkoituksena luoda laaja työkenttä ja kohtauspaikka, johon erilaiset asuinosuuskunnat, yritykset, julkiset palvelut jne. voivat osallistua. Sosiaalisesti hyvin sekoittunut asujaimisto ja monipuolinen käyttökonsepti sekä kestävä elintapa olivat päämääriä, jotka vaikuttivat tilaohjelmaan. Elävän korttelin aikaansaamiseksi tuli kohteen olla riittävän suuri ja vastaavasti tilojen ja toimintojen tarjonnan riittävää. Tilaohjelmaan alusta alkaen liittyneet tavoitteet, jotka toteutuivat projektissa ovat: Avoimet ja joustavat tilaratkaisut erilaisille talouksille kuten suuret asuinyhteisöt, perheet, pariskunnat ja yksin asuvat. Näitä varten toteutettiin huoneistokokoja väliltä 2 13 huonetta. Pääsääntöisesti huoneistot ovat kooltaan 4 5 huonetta ja keittiö. Monipuolinen, toimintakäyttöön tarkoitettu tila- ja infrastruktuuritarjonta, jonka tarkoituksena on yksityisen asuintilan laajentaminen, arjen helpottaminen sekä kontaktien ja yhteisöllisten toimintojen hoitaminen. Näitä toimintoja ovat muun muassa pesutupa, baari, kauppa, vierashuone, kokkikerho, lastentarha, ravintola, autopooli. Työpaikkoja liike- ja toimistotiloissa, jotta työn ja asumisen yhdistäminen toteutuisi. Kestävän kehityksen mukaisen rakennustavan toteuttaminen: matalaenergiastandardi (Minergiestandard), ilmastoinnin säätö, sähkömagneettisen säteilyn vähentäminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö. Lisäksi toteutuneita tavoitteita ovat: Arkkitehtonisesta laadusta ja ekologisista vaatimuksista huolimatta kohtuullinen vuokra (20 % alle keskimääräisen uudisrakennustason). Kustannusten avoimuus ja integroitu päätösprosessi vähemmistön diskriminoinnin estämiseksi. 250 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
Sosiaali-ekonominen ohjelma sekä solidaarisuusrahasto, jotta mahdollistettaisiin myös pienituloisempien asuminen Kraft werk 1:ssä. Solidaarisuusrahastolla tuetaan myös yhteistä infrastruktuuria sekä ekologista ohjelmaa. Kraftwerk1 poikkeaa tavanomaisesta asunto-osuuskunnasta erityisesti huoneistotarjontansa suhteen. Asuintilojen tarjoaminen uusille yhteisasumisen muodoille kuten suurtalouksille ja talouksille, joissa asuu yli kolme aikuista henkilöä, oli alusta alkaen osuuskunnan tavoitteena. Nämä asumisen muodot muodostavat 18 prosenttia Kraftwerk1:ssä asuvista talouksista. Kraftwerk1:n säädöskokoelmassa mainitun tasavertaisuuden mukaan tulee asuinkohteessa voida myös vammaisten ja huonompituloisten asua. Tätä tuetaan aktiivisella yhteistyöllä sosiaalisten instituutioiden kanssa. Kahdessa 6 huoneen ja keittiön asunnossa asuu kohteen valmistumises Kuva 7. Päärakennus, 1. 3. krs. (Kuva Entstehungsgeschichte und Erstvermietungsprozess KraftWerk1) Kuva 8. Päärakennus 4, 6 ja 7.krs. (Kuva Entstehungsgeschichte und Erstvermietungsprozess KraftWerk1) II Urbaanin asumisen potentiaali 251
ta lähtien säätiön (Stiftung Altried) tukema ryhmä vammaisia. Lisäksi viisi huoneistoa on myöskin säätiön (Stiftung Domicil) tuella vuokrattuna huonommassa asemassa, useimmiten taustaltaan ulkomaalaisille perheille. Osuuskunnan oma tuki huonompituloisia talouksia tai tilapäistä maksukyvyttömyyttä varten on niin sanottu solidaarisuusrahasto, jonka avulla voidaan säätää vuokria matalammiksi. Tähän rahastoon maksaa jokainen osuuskuntalainen tuloista riippuvan kuukausimaksun. 50 prosenttia rahastosta voidaan käyttää investointeihin sekä yhteiseen toimintaan. Kohde muodostuu runkosyvyydeltään lähes 20 metriä olevasta yhdeksänkerroksisesta pääasuinrakennuksesta, kahdesta viisikerroksisesta asuinrakennuksesta sekä viisikerroksisesta toimisto- ja liikerakennuksesta. Yksi viisikerroksisista asuinrakennuksista kuuluu Zürichin kaupungin omistamalle PWG-säätiölle. Vilkkaasti liikennöidyn kadun varrelle sijoittuvan liike- ja toimistorakennuksen alakerrassa toimii ravintola, kukka- ja hedelmäkauppa sekä kampaamo. Tämä kirkkaan oranssiksi maalattu rakennus toimii katseenvangitsijana sekä on samalla alueen sisäosien melusuoja. Kraftwerk1:n erityispiirre huoneistotarjonnan ohella on sen laaja yhteiskäyttöön tarkoitettu infrastruktuuri. Tähän tarjontaan kuuluu myös kaupallista (esim. ravintola ja kauppa) sekä kaupungin ylläpitämää toimintaa (lastentarha). Osa toiminnasta on tarkoitettu vain kohteen asukkaille, osa kaikille lähikorttelin asukkaille, jolloin se elävöittää koko lähiympäristöä. Klinkkerijulkisivuinen pääasuinrakennus toimii asuinkohteen keskuksena. Siihen sijoittuu osuuskunnan hallinto sekä suuri osa toiminnasta ja yhteistilat: pesutupa, baari ( Pantoffelbar ), lastentarha, vierashuone sekä pieni osuuskunnan itse ylläpitämä asukkaille tarkoitettu kauppa ( Konsumdepot ). Lisäksi rakennukseen sijoittuu kattoterassi yhteistiloineen. Toimintojen yksi tarkoitus, yhteisöllisyyden tukeminen on huomioitu niiden suunnittelussa. Esimerkiksi pesutupa on sijoitettu miellyttäväksi kohtaamispaikaksi maantasokerrokseen. Asuntojakauma on asuntojen koon ohella erikoinen asuntopohjien suhteen. Tilakonsepti perustuu mahdollisimman suureen joustavuu 252 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
teen. Yksikään kerros ei ole samanlainen: asunnot on vuoroin vertikaalisuunnassa, vuoroin horisontaalisti yhdistetty ylisuuriksi huoneistoiksi. Perustyyppinä ovat kaksi- ja kolmikerroksiset asunnot, joihin inspiraatio on saatu Alfred Loosin ja Le Corbusierin tilakonsepteista. Ne sijoittuvat sisäisen kadun varrelle ja jatkuvat kerrosta ylempänä tai alempana koko rakennuksen syvyydelle. Tällä arkkitehtonisella konseptilla on mahdollistettu myös ylikorkeat ja siten valoisat huonetilat. Krafwerk1:ssä on toteutunut yhdistelmä erilaisia ekologisia innovaatioita. Pääasuinrakennus oli vuonna 2001 Sveitsin suurin matalaenergiaasuintalo. Kolmen talon katolle on sijoitettu aurinkopaneelit, jotka kattavat noin 10 prosenttia kohteen sähköntarpeesta. Asuin- ja työtiloissa on lisäksi käytetty ympäristöystävällisiä materiaaleja. Kuva 9. 12 huoneen asunto, alakerros. (Kuva Wohnen in Zürich) Kuva 10. Päärakennus, leikkaus. (Kuva Wohnen in Zürich) II Urbaanin asumisen potentiaali 253
Kuva 11. Kraftwerk1. (Kuva Kirsi Rantama) Kohdetiedot Kraftwerk1, Hardturmstrasse/ Zürich 2001 Stücheli Architekten 98 huoneistoa: 7 x 1 h + k, 40 90 m 2 6 x 2 h + k, 49 75 m 2 16 x 3 h + k, 74 96 m 2 1 x 3 h + k + ateljee, 134 m 2 20 x 4 h + k, 92 103 m 2 14 x 5 h + k, 125 144 m 2 9 x 6 h + k, 122 141 m 2 3 x 7 h + k, 130 180 m 2 1 x 8 h + k, 239 m 2 1 x 9 h, 249 m 2 2 x 12 h, 273 m 2 1 x 13 h, 354 m 2 7 ateljeeta 2 kerhotilaa lastentarha Kuva 12. Asemapiirros, Kraftwerk1. (Kuva Mehr als Wohnen) 254 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
Kuva 13. Kraftwerk1, liike- ja toimistorakennus. (Kuva Kirsi Rantama) Kuva 14. Kraftwerk1, päärakennus ja 5-kerroksinen asuintalo. (Kuva Kirsi Rantama) II Urbaanin asumisen potentiaali 255
Kuva 15. Dreieck: Näkymä Gartenhofstrasse:n ja Zweierstrasse:n risteyksestä. (Kuva Kirsi Rantama) Dreieck Zürichin Aussersihlin kaupunginosassa sijaitsevassa korttelissa oli alun alkaen asuin- ja liiketiloja. Asunnot olivat yksinkertaisia työväenasuntoja, liiketilat kadun varrella ja pihanpuolella sijaitsivat käsityöläisten työpajat. 1950-luvulta alkaen uhkasivat korttelia kaupungin purkusuunnitelmat, aluksi uuden moottoritien rakentamista varten. Kansanäänestyksen perusteella liikennesuunnitelmista luovuttiin. Kaupunki ei kuitenkaan ollut kiinnostunut lunastamiensa kiinteistöjen kunnossapidosta, vaan korttelin annettiin rapistua. 1986 kaupunki päätti Dreieck-korttelin elävöittämisestä ja järjesti arkkitehtikilpailun korvaavista asuinrakennuksista vanhojen tilalle. Muutamat korttelin asukkaat alkoivat vastustaa uudisrakennushanketta ja vaativat vanhojen talojen kunnostamista edullisiksi asuin- ja liiketiloiksi sen sijaan. Seuraksena oli osittain virkavaltaa paikalle vaatinut kamppailu rakennusten puolesta. 256 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
Vuokralaiset perustivat Dreieck-nimisen asukasyhdistyksen, joka teetti omat korjaussuunnitelmansa korttelia varten. Yhdistys esiintyi julkisuudessa ja sai alulle ammatillisen keskustelun korttelin suunnitelmista. Yhdistyksen suunnitelmat rakennusten korjaamiseksi ja uudisrakennuksen sijoittamiseksi tyhjälle tontille todettiin kannattaviksi, minkä seurauksena yhdistys vaati kaupungilta yhteistoimintaa. Kaupunki päätti teettää yhdistyksen kanssa työskenneiltä arkkitehdeilta esisuunnitelman. Suunnitelman perusteella todettiin korttelin olevan kunnostettavissa siten, että asukkaiden vuokrat säilyvät kohtuullisina. Suunnitelmat hyväksyttiin lopulta kaupungin puolesta. Yhdistyksen avuksi tuli asuntosäätiö (Stiftung SBW), joka lunasti rakennukset kaupungilta. Rakennukset ja rakennusoikeus siirtyivät osuuskunta Dreieckille sen perustamisen jälkeen 1996. Dreieck-osuuskunnan jäseniä on tällä hetkellä noin 200, joista noin 150 on korttelin asukkaita. Korttelissa asumisen edellytyksenä on osuuskunnan jäsenyys. Kertaluonteinen jäsenmaksu riippuu asunnon koosta, esimerkiksi 4 huonetta ja keittiö -asunnon kohdalla se on noin 6 000 euroa. Myös Dreieckissa on käytössä solidaarisuusrahasto Kraftwerk1:n tapaan. Dreieck-korttelin suunnitteluun ja kunnostamiseen ovat osallistuneet korttelissa toimivat arkkitehdit sekä korttelissa asuvat käsityöläiset, joita varten osuuskunta perusti oman rakennusliikkeen. Korjaus on tehty hienovaraisesti ja rajoitettu välttämättömään. Vanhoihin asuntoihin on rakennettu uudet kylpyhuoneet, keittiöt ja parvekkeet. Korttelia täydentää kaksi uudisrakennusta. Rakennusten korjauksessa sekä uudisrakennuksissa ovat kestävän kehityksen mukaiset periaatteet olleet tavoitteena. Uudet rakennukset täyttävät Sveitsin matalaenergiastandardin. Dreieck-korttelille myönnettiin Zürichin rakennussuojelupalkinto vuonna 1996. Dreieck:iin kuuluu 60 asuntoa, joista suurin osa vanhoihin asuinrakennuksiin korjattuja 3 4 huoneen ja keittiön asuntoja. Uudisrakennuksiin sijoittuu kuusi suurempaa asuntoa sekä kuusi loft-asuntoa. Liike- ja toimitiloja korttelissa on 30, joihin sijoittuu vaihtelevia toimintoja kuten baari, elintarvikemyymälä, parturi, arkkitehtitoimistoja sekä II Urbaanin asumisen potentiaali 257
grafiikkojen studioita, pienkauppoja, matkatoimisto, nuorison neuvontapiste jne. Lisäksi korttelissa toimii asukkaiden ylläpitämä lounasravintola, pesutupa, ulkopuolisillekin vuokrattavissa oleva vierashuone sekä kaupungin sivukirjasto. Kohdetiedot Kuva 16. Dreieck, näkymä sisäpihalta. Uudisrakennus, jossa kirjasto 1. kerroksessa. (Kuva Mehr als Wohnen) Dreieck Zweier-, Gartenhof-, Ankerstrasse / Zürich 1996 2001 Korjaus: Albers+Cerliani, arc Architekten, Fahrländer+Fries Uudisrakennukset: Albers+Cerliani, Kaspar+Fahrländer 60 asuntoa, joista 30 toimistoja liiketilaa Kuva 17. Asemapiirros Dreieck. 1. Ravintola, 2. Kirjasto, 3. Studiot. (Kuva Mehr als Wohnen) 258 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa
Kuva 18 a ja b. Dreieck, uudisrakennusosa Gartenhofstrassella, jossa ravintola alakerrassa. Parvekkeet liittävät uuden ja vanhan osan toisiinsa. (Kuva Kirsi Rantama) Kuva 19. Dreieck, sisääntulo Ankerstrasselta. (Kuva Kirsi Rantama) II Urbaanin asumisen potentiaali 259