KESKUSPUISTO JA REITIT Sydämenä toimii keskuspuisto, joka liittyy ympäristöön reittiverkoston välityksellä. JULKISET TILAT JA SISÄPIHAT Korttelit kiertyvät keskuspuiston ympärille. Kortteleiden sisälle syntyy kokoavia sisäpihoja. AVAUKSET Rakennuksista avautuu pitkiä näkymiä sisäpihalle, keskuspuistoon ja lähiympäristöön. Korttelin hulevedet johdetaan pihakadun kautta viivyttäen keskuspuiston hulevesiuomaan. JULKISUUDE HIERARKIA Keskuspuisto on kokoava kaupunkitila koko asuinalueelle. Jokaiseen kortteliin syntyvä sisäpiha rajautuu selkeästi sitä ympäröivien rakennusten omaksi yhteisalueeksi. Keskuspuisto muodostaa uuden asuinalueen avoimen yhteistilan ja vehreän sydämen. Puistoon johtavat reitit liittävät alueen kiinteästi ympäristöönsä. Asuinkorttelit muodostavat keskuspuiston ympärille selkeän kehyksen, jolla on monimuotoinen sisältö. Suunnitelman järjestäytynyt ilme liittää tulevan asuinalueen kasarmialueen historiaan. Kestävä kaupunki Kaupunkirakenne muodostaa erilaisia kohtaamispaikkoja ja edistää sosiaalisesti kestävän kaupunginosan syntymistä. Rakenne mahdollistaa yhteisöllisyyden keskuspuistossa koko kaupunginosalle. aapurustossa kortteleiden yhteispihat kokoavat ihmisiä yhteen. Eri asumismuotojen sekoittuminen kortteleissa vahvistaa väestörakenteen monipuolisuutta. Suunnitelma tarjoaa lapsille kiinnostavia paikkoja leikkiin. Esteettömät yhteydet sekä mahdollisuus kiireettömään oleskeluun palvelevat senioriasukkaita. Keskuspuisto ja luonnonläheisyys huokuttelee arkiliikuntaan. Kortteleiden sisälle muodostuu toimiva mikroilmasto, jossa on suojaisia paikkoja monenlaisiin toimintoihin. Toisaalta avarat yhteispihat mahdollistavat sosiaalisen kontrollin muodostumisen sekä tukevat naapuruston sosiaalisen verkoston syntymistä. Puut on sijoitettu siten, että ne suojaavat rakennuksia ylikuumenemiselta vuoden kuumimpaan aikaan. Samalla puiden lehvästöt parantavat asuntojen yksityisyyttä. Tiiviiden korttelialueiden vastapainona Halkomäkeen jää paljon luonnontilaista metsäaluetta. Tämä yhdessä keskuspuiston monipuolisen rakennetun luonnon kanssa parantaa biodiversiteetin säilymistä. Alueella on mahdollista hyödyntää paikallisesti uusiutuvia energiamuotoja. Kattojen suuntaus on optimoitu aurinkoenergian keräystä varten. Lisäksi maalämpöä on mahdollista käyttää rakennus-, kortteli-, ja kaupunginosatasolla. Kaupunkitilat Tulevaa asuinaluetta pääsee tarkastelemaan kokonaisuutena useasta suunnasta. Maisemassa alueen ulkoreunan pienet taitteet jakavat julkisivurivistön lyhempiin jaksoihin sekä muodostavat kokonaisuudesta jännitteisemmän. Alueelle saavutaan pohjoisesta urbaanin aukion läpi. Alueen liiketilat ja palvelut ovat keskittyneet aukiolle maantasokerroksiin. Hulevesien muodostama rakennettu puroaihe ja runsaat istutukset tekevät aukiosta viihtyisän. Maanpinnan kiveyksen voimakas kuviointi jatkuu kortteleiden piha-alueille. Pihat toimivat osana kaupunkitilaa. Yksityisyyttä tuovat vesiaihe sekä pihakannen muodostama korkeusero. Kerrostalot rajaavat keskuspuiston selvästi omaksi kaupunkitilakseen, jolla on vehreä, mutta urbaani luonne. Puistosta rakennetaan monipuolinen kokonaisuus kaikenikäisten asukkaiden käyttöön. Keskuspuisto toimii kaupunginosan identiteetin luojana ja kohtaamispaikkana. Lisäksi alueella säilyy luonnontilainen Halkomäki ulkoilureitteineen. Kortteleiden väleissä olevat pihakadut ovat julkisia kevyenliikenteen reittejä. Reiteille sijoittuu jonkin verran pysäköintiä ja ne toimivat osana hulevesien hallintaa. Pihakaduista muodostuu tiiviitä katutiloja, jotka tuovat vastapainoa avaralle puistotilalle. Rakennukset sijoittuvat kortteleiden reunoille ja rajaavat sisäänsä yksityisen piha-alueen, joka tarjoaa korttelitasolla mahdollisuuden yhteisöllisyyden muodostumiselle. Tiiviiden ja selkeämuotoisten kortteleiden rakennuksista avautuu pitkiä näkymiä sisäpihalle, keskuspuistoon ja muille ympäröiville viheralueille. Korttelipihoilla puusto ja pensaat rajaavat yhden suuremman avoimen pihatilan sekä pienempiä tiloja, joille toiminnot keskittyvät. Pihoille syntyy sekä aurinkoisia ja lämpimiä oleskelupaikkoja sekä suojaisampia, kasvillisuuden sulkemia osia. Rakennukset ja arkkitehtuuri Rakennukset muodostavat kortteleille reunat. Selkeät massat jättävät yksittäisille rakennuksille tulkinnanvaraa ja mahdollisuuksia erilaisiin toteutuksiin ja materiaaleihin. Materiaalit ja värit vaihtuvat korttelikokonaisuuksittain. Pitkän aikavälin toteutuksessa arkkitehtuurin tyylit ja muodit ehtivät vaihtua. Selkeä kokonaisrakenne synnyttää tarvittavaa yhtenäisyyttä alueelle, jotta yksityiskohdissa on mahdollista olla runsaasti variaatiota. Korttelirakenne mahdollistaa erilaisia rakennustypologioita ja kokoja. Lamellitalot, pistetalot sekä pistetalon ja sivukäytävätalon yhdistelmät ovat luontevia ja toimivia rakennustyyppejä kortteleissa. Ulkoreunoilla on hieman kaksi- ja kolmekerroksisia rakennusmassoja, jotka voivat olla rivitaloja ja tai townhouse-rakentamista. Erilaisten rakennustyyppien sekoittaminen tuo kortteleihin monipuolisempaa sosiaalista rakennetta. Rakennuksilla on pääsääntöisesti harjakatto, joka on itä-länsi suuntainen. äin syntyy runsaasti etelään suuntautuvia lappeita, jotka ovat optimaalisia aurinkoenergian hyödyntämisen kannalta. Kattojen suuntaus kokoaa korttelikokonaisuuksia ja muodostaa keskuspuiston pidemmille sivuille harjakattojen päätyjen vaihtelevan rivistön. Liikenne ja pysäköinti Liikenneratkaisu on selkeä ja yksinkertainen. Alueelle johtavat säteittäiset reitit, jotka kokoontuvat keskuspuiston kehälle. Ajoneuvoilla alueelle saavutaan kilpailuohjelman mukaisesti kahdesta liittymästä Hennalankadulta ja Kasarmialueelta. Keskuspuiston reunalla kiertävä katu syöttää ajoneuvoliikenteen kortteleihin. äin kotiin saapuva asukas voi tullessaan katsoa, mitä puistossa on meneillään. Ajoneuvoliikenteen nopeuksia kehäkadulla hillitään mutkilla, mutta kevyenliikenteenreitit ja puistoa kehystävät puut ovat linjattu suoraan. Puiston halki johtavat kevyenliikenteen yhteydet täydentävät ympäröivän verkoston. Kortteleiden osana olevat pihakadut jakavat ajoneuvoliikennettä kortteleiden useammalle sivulle, jolloin pysäköinti saadaan hajautettua pienempiin yksiköihin. Tämä lisää vaiheittaisen toteutuksen mahdollisuuksia. Maantasoon sijoitettu pysäköinti on koottu kortteleiden reuna-alueille. Viherkattoiset katokset toimivat osana kortteleiden tilanmuodostusta. Pysäköintikatokset ja reunapuusto rajaavat myös pihatilaa kadun suuntaan. Kortteleiden välissä olevilla pihakaduilla on jonkin verran pysäköintipaikkoja. Vieraspysäköinti on sijoitettu keskuspuiston reunalla kiertävän kadun varrelle. Hulevedet Hulevesienkäsittely on otettu osaksi katu- ja puistotilojen ilmettä. Hulevesiratkaisut luovat alueen maisema-arkkitehtuurin ilmeen, joka on näkyvissä niin julkisessa keskuspuistossa kuin yhteispihoissa ja pihakaduilla. Suunnittelualueen maaperä on heikosti vettä läpäisevää savista silttimaata, joten hulevesiä ensisijaisesti viivytetään imeyttämisen sijaan. Alueelle kertyviä vesiä viivytetään useassa vaiheessa ennen niiden purkamista puhdistuneempina etelään kohti Porvoonjokea. Alueen pinnantasaus mukailee maaston nykyistä korkomaailmaa, joka laskee loivasti kohti hulevesiuomaa. Alueen pohjoisreunan kosteikkoon on padottu viuhkamaisesti eri syvyisiä altaita tasausaltaasta johdettavia vesiä viivyttämään. Patoaminen on luonteva keino ohjata vesien kulkua alueella, jonka maa-aines on hienojakoista. Sisääntulokadun molemmin puolin avautuvat ajoittain tulvan alle jäävät matalan kosteikkokasvillisuuden alueet. Kosteikkoalueen kasvillisuus vaihettuu reunoja kohti vyöhykkeittäin korkeammaksi ja puustoisemmaksi. Osa kosteikon tulvareservistä ulottuu kadun itäpuolelle. Kosteikon vedet puretaan aukion kautta kulkevaa rakennettua puroaihetta pitkin etelään ja siitä edelleen puistoalueelle. Kortteleiden piha-alueilta ja katoilta kertyviä vesiä viivytetään pihoille sateella kertyvissä lammikoissa, joista vedet johdetaan pihakatujen kivettyjen avouomien ja viherpainanteiden kautta kehäkadun hulevesipainanteisiin. Kehäkadun leveisiin istutettuihin painanteisiin kerätyt vedet johdetaan niistä edelleen puistoalueen painanteiden ja kosteikkolaikkujen kautta hulevesiuomaan. Keskuspuisto Pitkä ja suorakulmainen keskuspuisto saa luonteensa tilaa jäsentävistä loivista valleista ja niiden patoamista vesistä. Puistotila jaksottuu poikittaisten patovallien rytmittämänä tilasarjana, jossa puustolatvusten kattamat tilat ja avoimet niitty- ja nurmialueet vaihtelevat. Kaartelevaksi muokattu hulevesiuoma halkoo puistotilaa pohjois-eteläsuunnassa osin pääreittiä seuraillen. Puistosuunnitelma tuo alueen vesiolot - purkautuva pohjavesi ja alueelle johdettavat vedet - esiin puistotilassa patoamalla hulevesiuoman vesiä laakeisiin viivytyspainanteisiin. Puistoon muodostuu hetkellisesti matalia vesipintoja sekä avoimille nurmipinnoille että puiden alle. Istutetut patovallit toimivat tilaa rajaavina elementteinä, joihin puistotoiminnot tukeutuvat. Osa poikittaisreiteistä kulkee vallien päällä, ja vallia hyödynnetään leikkialueiden liukumäkinä ja kiipeilyyn. Puistoon syntyy erilaisia sisäisiä reittejä, joiden varrella mm. varuskunnan kuntorata jatkaa elämäänsä puiston ulkokuntoilualueena. Puistossa on paljon vapaata tilaa pelaamiseen, mutta myös rauhallisempia oleskelupaikkoja. Puiston kosteikkolaikut, viivytyspainanteet ja hulevesiuoman levennykset toimivat pohjoiskosteikon lisänä tulvatilanteessa. Hulevesien määrä voi vaihdella huomattavasti sademäärien ja -intensiteettien mukaan ja loivat nurmipainanteet toimivat kuivempina aikoina puiston käyttöpintana. Puiston materiaalit ovat läpäiseviä ja ne osaltaan viivyttävät hulevesiä. Esimerkiksi reitit ovat kivituhkapintaisia. Painanteiden syvimmät kohdat ovat luonnonkivi- ja sorapintaisia, ja ne on istutettu ajoittaista märkyyttä kestävillä kasvilajeilla. Erilaiset pensasmaiset pajut, heinät ja kosteikkoperennat hidastavat virtausta ja sitovat pintamaata suojaten sitä eroosiolta. Alueen julkisten ulkotilojen kasvillisuuden luonne muuttuu vaiheittain länsipuolen järjestymättömästä luonnonmetsästä korttelipihojen vapaamuotoisiin puustonauhoihin, puiston suoriin puustoryhmiin ja edelleen idänpuoleisiin täysin säännöllisiin puukujanteisiin, jotka johtavat kasarmialueen kulttuuriympäristön suuntaan. Vaiheittain toteuttaminen Rakentaminen aloitetaan kasarmin puoleisista kortteleista. Suunnittelualueen katu yhdistetään kasarmialueen katuverkostoon. Pohjoisesta tuleva liittymä on mahdollista rakentaa, kun se on tarpeellista. Puisto toteutetaan kokonaisuudessaan vasta kun alueen muoto alkaa hahmottua. Kortteleiden sisällä rakennusten toteutusjärjestys on vapaa. Osa rakennuksista voi myös jäädä myöhempään toteutukseen, koska rakennukset sijoittuvat tonttien laidoille. Ainoastaan pohjoisten kortteleiden melulta suojaavat rakennusrivistöt on toteutettava kortteleissaan ensimmäisinä, jotta oleskelupihojen melutaso saadaan määräykset täyttäviksi. Vaihtoehtoisesti alueen toteuttaminen voidaan aloittaa myös pohjoisesta. HEALA HARJOITUSKETTÄALUEE IDEAKILPAILU 2016
100 0 10 20 50 YLEISSUUITELMA 1:2000 RAKETAMIE KORTTELI KERROSALA YHT. ASUMIE KERROSTALOT ASUMIE RIVITALOT LIIKE-, TYÖ- JA TOIMISTOTILAT KORTTELI ALA (m²) KORTTELI- TEHOKKUUS (e=) 1 8000 6000 0 800 4320 1,57 2 4800 4800 0 0 4600 1,04 3 5800 5200 600 0 7330 0,79 4 5500 4800 700 0 7100 0,77 5 7400 6000 1400 0 8950 0,83 6 10800 9200 1600 0 14370 0,75 7 8700 7200 1500 0 11400 0,76 8 6700 6000 700 0 8570 0,78 9 11000 9400 1600 0 15570 0,71 10 4500 3600 900 0 6160 0,73 11 12000 12000 0 0 13740 0,87 12 7800 7800 0 0 8770 0,89 13 8300 8300 0 0 3750 2,21 101300 90300 9000 % 89,1 8,9 PYSÄKÖITI AP.TARVE AS (1/80) A.Pyht. PP.TARVE 2/AS/65m² PP.yht. AP.TARVE L (1/50) AP L 1 53 53 140 16 16 2 60 60 148 148 0 0 3 73 74 178 178 0 0 4 69 70 169 169 0 0 0 50 100 5 93 93 228 228 0 0 6 135 135 332 332 0 0 7 109 109 268 268 0 0 RAKEISUUSKAAVIO 1: 5000 8 84 84 206 206 0 0 9 138 138 338 338 0 0 10 56 56 138 138 0 0 11 150 150 369 369 0 0 12 98 98 240 240 0 0 13 42 42 255 285 0 0 1157 1162 KOKOOJAKATU ALUEJULKISIVU A-A 1:500 HEALA HARJOITUSKETTÄALUEE IDEAKILPAILU 2016
100 ÄKYMÄ PUISTOSTA Katu Kokoojakatu Tonttikatu Ulkoilureitti Aktiivinen puistoalue Pysäköinti 0 50 0 50 100 0 50 100 REITTI- JA PYSÄKÖITIKAAVIO 1: 4000 HULEVESIKAAVIO 1: 4000 PUISTO ELEMETIT 1: 4000 AUKIO KESKUSPUISTO KOKOOJAKATU ALUELEIKKAUS B-B 1:500 HEALA HARJOITUSKETTÄALUEE IDEAKILPAILU 2016
KORTTELI- PERSKIS ÄKYMÄ KORTTELISTA 11 1. Avara yhteispiha toimii korttelin kohtaamispaikkana ja tarjoaa pihatoimintoja kaikenikäisille. 2. Rivitalot ja townhouset tuovat vaihtelua kerrostalovaltaisiin kortteleihin. 3. Autokatokset rajaavat korttelipihaa, ja niiden viherkatot viivyttävät hulevesiä. 0 10 20 50 m KORTTELI 5 1:1000 4. Maantasoasuntojen eduspihat muodostavat yhteispihalle yksityisen vyöhykkeen. 5. Kattojen etelälappeet ovat optimaalisesti suunnattuja aurinkoenergian tuottamista varten. 6. Kortteleiden hulevedet viivyteään useassa vaiheessa: pihakadulla, kehäkadun painanteissa ja puistoalueella. ALUELEIKKAUS C-C 1:500 KESKUSPUISTO HEALA HARJOITUSKETTÄALUEE IDEAKILPAILU 2016
ÄKYMÄ KORTTELEIDE 9 JA 11 VÄLISELTÄ KADULTA 1. Hulevesikanava muodostuu aukiolle vesiaihe. Kanava rajaa myös opiskelija-asuntojen pihan. 2. Aukion maanpinnan kiveyksen kuviointi lisää yhtenäisyyttä. Kuvio jatkuu kadun yli ja myös pihakannelle. Ajoneuvoliikenteelle annetaan selkeä signaali ajonopeuden muutostarpeesta. Alueen liiketilat on keskitetty sisääntuloaukion ympärille. 3. Senioriasuntojen piha jää lämpimään ilta-aurinkoon. Pihakannen alla on aukiolle avautuvaa liiketilaa ja pysäköintipaikkoja. 0 10 20 50 m SISÄÄTULOKORTTELI 1:1000 4. Hulevesikanava kulkee korostetusti rakennusten lävitse. 5. Kahdeksan kerrosta korkea pistetalo nousee puiston laidalla maamerkiksi. 6. Liiketiloja pistetalon kivijalassa sekä pysäköintikannen yhteydessä. 7. Valoaukko liiketiloihin. 8. Rakennukset on jaettu pienempiin kokonaisuuksiin materiaalin värin vaihtumisella, kattomuodoilla ja aukotuksella. ALUEJULKISIVU D-D 1:500 HEALA HARJOITUSKETTÄALUEE IDEAKILPAILU 2016