ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski
YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA LUOVASTI, LOPPUTULOS RATKAISEE - rakenteellisen kehittämisen innovatiivisia lähtökohtia Ammattikorkeakoulujen painopiste on korkeatasoisessa työelämälähtöisessä opetuksessa sekä erityisesti pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja palvelusektoria tukevassa soveltavassa tutkimus- ja kehitystyössä. Alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaaminen on ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen vastuulla. (HO/Kesu) Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallinnollisen yhteistyön tiivistäminen ja yhteinen strateginen päätöksenteko ovat tavoiteltavia erityisesti heikomman väestökehityksen alueilla. Yliopistokeskustoimijoiden yhteistyösopimukset uudistetaan niin, että myös ammattikorkeakoulut voivat tulla niihin mukaan. (HO/Kesu) Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintojen erilaisilla sisällöillä ja painotuksilla turvataan yhteiskunnan ja työelämän osaamistarpeiden tyydyttäminen monipuolisesti. Voimavarojen tarkoituksenmukaisen käytön mahdollistamiseksi ja opetuksen laadun varmistamiseksi yksittäisiä oppisisältöjä voidaan kuitenkin alueellisesti toteuttaa ja hankkia yhteistyössä. (HO/Kesu)
Korkeakouluyhteisön tarkoituksenmukainen koko ja rakenne voivat vaihdella alueittain. - - Alueilla, joiden väestön määrä vähenee ikärakenteen muutoksen myötä, vetovoimaisuudessa tai työllistymisessä ilmenee ongelmia, on tarpeen etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka tulevaisuudessakin turvaavat alueen monipuolisen korkeakoulutarjonnan ja elinkeinoelämän tarpeet. (OPM 7.3.2008 Suuntaviivat-muistio) Ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisessa korkeakoulukentässä. Ammattikorkeakoulujen tehtävissä korostetaan aluevaikuttavuutta ja työelämän tarpeita. Korkeakoulujen profiilin selkiyttäminen on avannut mahdollisuudet yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden uudenlaiselle yhteistyölle. Tämä merkitsee, että alueilla voi perustellusti olla yliopistokeskuksia laajemminkin tarvetta verkostopohjaiseen alueelliseen yhteistyöhön. (OPM 7.3.2008) Alueilla on syytä arvioida, minne ne tulevaisuudessa kohdentavat voimavarojaan. Vain riittävän laadukkaat korkeakouluyksiköt kiinnostavat yhteistyökumppaneina alueen ulkopuolisia - - (OPM 7.3.2008)
TOISAALTA: MALLI 18 - rakenteellisen kehittämisen mekaaninen lähtökohta Tavoitteena on, että maassamme on enintään 18 pääsääntöisesti vähintään 2500 kokopäiväopiskelijan ammattikorkeakouluja vuonna 2020. (OPM 7.3.2008 Suuntaviivat-muistio)
AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKOJEN POLITIIKKA - eri teitä laatuun ja vaikuttavuuteen Ammattikorkeakoulut ovat alusta alkaen suhtautuneet myönteisesti rakenteellisen kehittämisen laatua, vaikuttavuutta ja globaaleja asetelmia korostavaan tavoitteenasetteluun. Omaehtoisia amk-fuusiota on tapahtunut niissä toimintaympäristöissä, joissa ne on koettu järkeviksi: pääkaupunkiseudulla (Haaga-Helia ja Metropolia), ruotsinkielisessä amk-koulutuksessa (Novia), Pirkanmaalla (Tampereen ammattikorkeakoulu). Toimipisteiden lakkautukset hallituskaudella lähestyvät 50 rajaa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa arvioitu väestökehityksen edellyttävän selkeää keskittämistä (2006 toimipisteet Joensuussa, Outokummussa, Lieksassa, Nurmeksessa ja Kiteellä 2009 toiminnot keskitetty Joensuuhun). Rakenteellisen kehittämisen syväprosessit nähdään kaikkein oleellisimpina tulosten saavuttamisen kannalta: tulevaisuuden työelämää palveleva koulutus, toimintaympäristölähtöinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä vaikuttava kansainvälistyminen.
ARGUMENTTI VOITTAA AUKTORITEETIN? Rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma siirtyy ammattikorkeakoulujen neuvottelujen (8.4. 12.5.) jälkeen sivistyspoliittiseen ministeriryhmään opetusministerin esityksenä. Syksyllä se on tarkoitus kirjata pääministerin johtaman tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukseksi ja siten vahvaksi ho-pohjapaperiksi. Toimenpideohjelman pohjapaperi on opetusministeriön Suuntaviivatmuistio 7.3.2008. Sen saate on kutsu aitoon dialogiin: Tässä muistiossa esitettyjen kehittämisehdotusten vaihtoehtoina tulevat kysymykseen muutkin ratkaisut, jotka tiivistävät korkeakouluverkkoa ja kehittävät korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rakenteita, parantavat opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä vahvisavat korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulujen vaihtoehto: Helmikuun manifesti (12.12.2010) ja Hallitusohjelmapaperi (23.4.2010).
Rakenteiden osalta lähtökohtana vastuunkanto koko Suomesta ja sen alueiden kilpailukyvystä eri toimintaympäristöt edellyttävät erilaisia malleja vaikka laatu- ja vaikuttavuustavoitteet ovat samat. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen dialogi on tiivistynyt. Yhteistyön hyvänä lähtökohtana on yliopistojen universaali tarve fokusoida perus- ja huippututkimukseen ja ammattikorkeakoulujen intressi työelämäläheiseen ja toiminta-alueen tarpeet ensisijaisesti huomioivaan koulutukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Tukevatko rahoitusmallit tehtävänasettelua? Alueilla, joilla sijaitsee pienehköjä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja tulee lainsäädännöllisesti mahdollistaa uudentyyppisten korkeakoulujen syntyminen korkeakoulusektorien duaalisuuden tulee näkyä tutkintojen tavoitteissa ja sisällöissä työelämän tarpeiden varmistamiseksi. Yliopistokeskuksia (Lahti, Kajaani, Kokkola, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki) tulee kehittää alueiden ammattikorkeakoulujen kanssa hallinnollisesti yhtenäisiksi korkeakouluiksi. Vain näillä eväillä voidaan turvata sekä ammattikorkeakoulujen aito aluevaikuttavuus että yliopistojen perus- ja huippututkimuksen laadun vahvistaminen.