BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET KUNNAN ELINVOIMALLE

Samankaltaiset tiedostot
VIHREÄN TEOLLISUUDEN ALUE

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

Ajankohtaista europarlamentista. Bioenergiapäivät Eija-Riitta Korhola, MEP

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Yhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

LOPPURAPORTTI VILUKKO hanke Hankkeen toteuttaja: KAAKON LUONTO JA KULTTUURI RY Hankkeen nimi ja nro: VILUKKO, 17353

Miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Vipuvoimaa EU:sta Itä-Suomen metsäbiotalouteen

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Metsäteollisuus ry toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Elinkeinoelämän Keskusliitto toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

Hevosenlannan polton lainsäädännön muutos HELMET Pirtti Hevosvoimaa Uudellemaalle Ratsastuskeskus Aino, Järvenpää

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Aiesopimuksen liikenneosuus

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA

NURMEKSEN VIHREÄN TEOLLISUUDEN ALUE. Yleistä teollisuusalueesta

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

Teollisuuden yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

Lainahakemus Natura Viva Oy:n Vuosaaren melontakeskusinvestoinnin

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Biotalouden alueidenkäytölliset haasteet

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

Yhteenveto työryhmän esityksestä

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina

KR-Tukefin Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

Suomi 100 -tukiohjelma

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Tervetuloa! Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa Alustat, tilaaja toimittaja-vuoropuhelu

Toivonen Yhtiöt Oy. Vironvuorten jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa

Arctic Image

FISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston jäsenyydestä

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas Mika Muinonen

Hallituksen rahoitusperiaatteet

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen ( ) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

KaiCell Fibers Oikeaan aikaan - oikeassa paikassa. Päättäjien tapaaminen Kajaani Jukka Kantola

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Tilaaja päättää - Kunnan ohjauskeinot puun käytön edistämiseksi

BIOENERGIA OSANA ELINKEINOSTRATEGIAA

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Outokumpu Stainless Oy:n logistiikkaratkaisut

Hakemuslomake: Kevan työelämän kehittämisraha vuonna 2019

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

J2.0-DIGIVERKOSTON TAPAAMINEN Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry. Järjestökehittäjän digitalisaation kehittämisen näkökulma

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

ESITYS UUTEEN HALLITUSOHJELMAAN - Lentorata ja pääradan kapasiteetin parantaminen ovat kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn avainhankkeita

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2015

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

Hallituksen esitys. Lausunto Asia: LVM/1145/03/2018. Yleiset kommentit hallituksen esityksestä

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjakso 2011

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Liikkujan polku -verkosto

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

MSO KMO:n T&K työryhmässä Sixten Sunabacka

Vastuullista liiketoimintaa (6)

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Muutos-pvm Mitä muutettu/tehty Muutoksen tekijä(t) Luotu asiakirjan ensimmäinen Riikka Hytönen

Verkkokauppa kansainvälistymisen edistäjänä & Case Fysioline

Ajankohtaista laboratoriorintamalla

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Tulisijojen käyttö pääkaupunkiseudulla, kyselyiden tuloksia. Maria Myllynen Ilmansuojelun tutkimusseminaari

Spectrum kokous , Sturenkatu 2a, Helsinki

Kemijärvi. Heikki Nivala Boreal Bioref Oy

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Transkriptio:

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET KUNNAN ELINVOIMALLE Phjis-Karjalan valtuuskunta 11.11.2016 Kaupunginjhtaja, KTT, MMM Ask Saatsi

Nurmeksessa n perinteitä Vientiin Pietariin 1920-luvulla: Tervaa, tärpättiä ja puuhiiltä Klknjärven puuhiiltmn puunkäyttö li 13 800 k-m3/v.

Nurmeksessa n vahva metsäklusteri Nurmes Bipark Oy Kuljetusliike V Mikkilä Oy Kneyhtiö Tiainen Oy

METSÄALAN TULEVAISUUS Sumen puunkäyttö vi kasvaa n. 15 Mm3, jsta sellun suus n n. 11,5 Mm3 (2 kpl) ja bijalstamjen (5-7 kpl) n. 2,5 Mm3 ja bienergian n. 1 Mm3 (n. 180 timijaa) Pielisen Karjalan metsävarista n käytössä nyt 70 % ja energiapuuvarannsta 42 %. Metsätimiala työllistää Nurmeksessa 390 htv (16 % työpaikista). Kasvuptentiaalia Nurmeksessa n: Hakkuiden lisääntyminen n. 200 000 m2 Kantrahatuljen kasvu n. 2,4 milj /v. ja työtuljen kasvu n. 2,1 M /v. Vertuljen kasvu yli 800 000 /v. (kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöver) Työllisyyden kasvu 4-10 % eli 160 htv. Ptentiaali realisituu esimerkiksi näin: - Bihiiltämön 1. vaiheet 66 000 tn(dw.) eli 155 000 m3 >n. 38 000 m3 Nurmes - 2. vaiheet 451 000 tn (20 %) eli 640 000 m3 lisää > 128 000 m3 Nurmes - Bienergian kasvu 3 % /v. >n. 3 000 m3/v. Nurmes - Finnpulp (Nurmes-Siilinjärvi tie 20 % eli 1,34 Mm3) >n. 140 000 m3 Nurmes

KUNTA-ASKELEITA Tellisuusalueen paikka (aikaetu 2-3 v.) n kunnassa strateginen maankäyttöpäätös yleiskaava, asemakaava, YVA naapurust, infra, lgistiikka, kasvunvara Timijaverkn kkaminen (aikaetu 1-2 v.) menetelmät, patentit, piltit (saaminen + timivuus) kansainvälinen ulttuvuus, mnistettavuus (kehityskulut jaetaan) mnipulinen liiketimintakkemus Rahitus (asset mix) kansainvälinen rahitus (markkinamurrs) teknlgiaesittelyt (TEM) yhteensaattaminen: vakuudet, lainat, p Plt planit (työkkuksia) npeuttaa luvitusta ja rakentamista pienentää kustannuksia

NURMEKSEN ASKELLUS Bihiiltämön sijittumissuunnitelma (Pikes Oy: Bienergiavirrat ja verkstt -hanke) Tellisuusalueen paikan valinta (Nurmeksen kaupunginhallitus) Tellisuusalueen prfilinti (Grw Green Nurmes hanke) Maanhankinta, suunnittelu, kaavitus ja infra 28 ha (Nurmeksen kaupunki) YVA ja luvitus (Yritykset, Nurmeksen kaupunki, PIKES Oy ja knsultit) Markkininti ja kmmunikaati (Nurmeksen kaupunki ja PIKES Oy) TEHO-hjelma alkututannssa (mm. Maamiehen pelthiili) Tutkimusyhteistyö (UEF, Karelia amk, LUKE )

TEOLLISUUSALUEEN PAIKAN VALINTA Kaupunginhallitus valitsi paikan klmen iltakulun jälkeen Lähtötilanne li vaikea: phjavesialueet ja yksittäiset rakennusluvat livat pirstneet Nurmeksen kaupungin maareservin Vertailussa livat klme paikkaa, jissa kaikissa kaupungilla li riittävä maareservi: - Känkkäälä - Imanne - Höljäkkä Samanaikaisesti li valmistumassa 4U-NURMES strategia, jssa li yhtenä timenpiteenä uuden tellisuusalueen kaavitus Valittiin Känkkäälä liikennelgistiikan (tiet, rautatie) takia ja siksi, että tellisuusalue haluttiin kytkeä muuhun infraan riittävän lähelle, mutta riittävän kauas Lisämaata hankittiin klmessa sassa yhteensä 17 ha

TEOLLISUUSALUEEN PROFILOINTI Grw Green Nurmes -hanke järjesti työpajja, jissa prfilinti tehtiin ja listattiin liiketimintaknsepteja. 1. GROW GREEN WOOD - puuala, bienergia ja vihreä energia - puuhiilitehdas, biterminaali, puunkuivausyritys 2. GROW GREEN HAMMER - metalli- ja kknpanyritykset - kunnssapityritykset 3. GROW GREEN LOGISTICS - kuljetus, hult, varastinti ja lgistiikka - uusi rautateiden lastaus- ja purkupaikka: PUUTERMINAALI - rekkaparkki TEHTIIN VALINTA: VIHREÄN (ENERGIAN) TEOLLISUUDEN ALUE ( mutta kaikki timijat tetaan vastaan)

YVA MAHDOLLISTAA Yhteenvet tarkasteltavien vaihtehtjen mudstumisesta Biterminaali Puun Bihiiltämö Bihiiltämö CHP-laitsRaakapuun kuivaam 35-41 000 tn 100 000 tn kurm.paikka VE1a x x x VE1b x x x x x VE2a x x x VE2b x x x x x Näiden timintjen ympäristö- ja rakennusluvan hakeminen n nyt mahdllista Känkkäälään. Useat YVA:n selvitykset käyvät sellaisenaan yritysten lupien liitteiksi. YVA:n lppulausunt (25.5.2015) li erittäin myönteinen. Kukaan ei valittanut tai humauttanut. YVA-prsessi kesti 18 kuukautta ja maksi n. 112 000 eura (jlle saatiin hankerahitusta n. 70 000 eura ja Nurmeksen kaupungille jäi n. 42 000 eura). Sisälsi mittavan aluetalusvaikutustutkimuksen.

NURMEKSEN TOIMENPITEET Uuden tellisuusalueen kaavitus ja infran rakentaminen (2013-2015) 1,2 M - 28 ha, 9 tnttia YVA arviintiselstus (2014-2015) 112 000-5 eri investintia luvituskelpisia Bihiiltämön investintikknaisuus (2017-2018) - 2 eri investintia, 2 eri vaiheessa, yhteensä 45 M Rautateiden lastaus- ja purkupaikka (2016-2018) - vlyymin nst 160 000 m3/v -> 300 000 m3/v Nurmes HINKU-kunta (2015->) - hiilineutraali, öljyvapaa, energiamavarainen Sairaalantntin puurakentaminen (2017-2018) - aluerakentamista 7-9 miljnalla eurlla: päiväkti, kerrstal, tuetun asumisen tal TEHO-hjelma - myös metsätaluteen liittyviä timenpiteitä (mm. pelthiili) Aktiivinen edunvalvnta (kansanedustajat, ministerit, maakuntaliitt) - mm. vierailut bitellisuusalueella Nurmes Bipark 100 M -rahast ja teknlgiakartta 2020

Valmistelu n utkimusyhteistyötä Investinteja kaupungin maalle Tellista timintatapaa Neuvtteluja Infraa, kaavja, lupia, YVA Etsintää Piltintia

Timiva yhteistyö tuttaa tällaisia tulksia Investinteja kaupungin maalle Tellista timintatapaa Kasvua, tulevaisuuden uska Infraa, kaavja, lupia, YVA

KUUSI HAVAINTOA KEHITYKSESTÄ 1. Metsäbitalus tarkittaa puulle lisää kysyntää ja metsiin lisää hakkuita myös ensiharvennuksiin. Tulee uusia kaupallisia puutavaralajeja: rankapuu ja kuiva puu. 2. Bijalstaminvestinteja tteutuu Sumeen 5-7 kpl ja niillä kullakin n is aluetaludellinen vaikutus (150-260 htv). Pääsa hankkeista n j valinnut sijaintipaikkansa ja tehnyt YVA:nsa. 3. Timialalle tulee uusia investreja glbaalisti hi ns. perinteisen pankkisektrin. Rahitusta rajittamalla ei vida estää uusien timijiden tunkeutumista timialalle. 4. Liikenneplttaineen uusiutuvan bikmpnentin suudesta n tullut merkittävä investintien edistäjä Sumessa. Nusutavite n 7,9 % -> 20 % vusina 2014-2020 ja 40 %:iin vunna 2030. 5. Kivihiilen bikmpnentti n suuri mahdllisuus. 10 % n n. 350 000 tn puuhiiltä. 6. Puukuljetusreitit vat jatkssa merkittävä liikenneväyläinvestintien khdentamisperuste. Esimerkiksi tänä vunna Nurmeksen ympäristö: tie- ja siltaremntit (4 kpl) ja uusi lastaus- ja purkupaikka.