2/2009 KoPuttaja Koivusaaren Pursiseuran jäsenlehti
Pääkirjoitus Tulevaisuudessakin Koivusaaressa Muistan, kun joskus muinoin keskusteltiin saaripaikan hankkimisesta. Moni piti sitä epärealistisena, mutta silloinen kommodori Timo Kotilainen totesi, että jos tahtoa on, niin saaripaikkakin löytyy. Meillä oli tahtoa, eikä se ole minnekään kadonnut. Sen osoittaa käynnissä oleva kaavoitusprosessi. Me olemme tulevaisuudessakin Koivusaaressa, vieläpä osalle veneistä saattaa löytyä täältä talvitelakointitilaa. Yhdessä tehdään KoPu on valinnut toimintatavakseen yhdessä tekemisen. Se todetaan myös seuran strategiassa. Olen kuullut monelta uudelta jäseneltä ensimmäisen veneen noston tai talkoiden jälkeen tykkään tästä toimintatavasta, täällä on tekemisen meininki tai täällä on hyvä yhteishenki. Tällaiset kommentit osoittavat, että yhdessä tekemiselle on edelleen kysyntää ja se vetoaa sellaisiin veneilijöihin, jotka asenteellaan ja toiminnallaan tekevät elinvoimaisen pursiseuran. Taloustilanteesta KoPun talous on aina ollut vahva. Rakenteellinen syy on siinä, että emme ole investoineet kalliisiin rakennuksiin, emmekä maksa korkeaa vuokraa maa-alueesta tai rakennuksista. Roslagen on tietenkin meidän iso investointimme, siitä on velkaa jäsentä kohti noin 100 euroa, ei paljon. Roslagenin käyttöaste millä tahansa mittarilla on korkea, joten se on haluttua toimintaa eikä rasite. Lyhyellä aikavälillä KoPun talous on edelleen vahva, mutta olemme jo muutamana vuonna joutuneet käyttämään mm. HTR:n tuottoa varsinaisen toiminnan menoihin. Mielestäni tavoitteen pitää olla, että varsinainen toiminta rahoitetaan jäsen- ja venekohtaisilla maksuilla ja HTR-tuotolla tehdään jotain ylimääräistä hyvää jäsenille. Seuran maksut ovat olleet samat koko euroajan eli vuodesta 2002, vaikka kustannukset ovat nousseet. Johtokunta esittää maltillista 5 % korotusta venekohtaisiin maksuihin. Lähitulevaisuudessa johtokunta joutuu päättämään, miten varaudutaan uuden Koivusaaren mukanaan tuomiin investointeihin, kerätäänkö osa etukäteen vai lainataanko kaikki, kun tarve tulee.
KoPu kehittyy Monista veneilyyn liittyvistä perinteistä on hauska pitää kiinni. Sen sijaan hallintoon liittyvissä asioissa on syytä kulkea kehityksen mukana. Meidän sääntömme mahdollistavat sähköisen tiedottamisen. Veneilijäjäsenistä 95 %:lla on sähköpostiosoite eli verkkoyhteys käytettävissä. Siirtymällä sähköiseen tiedottamiseen ja postituspalvelun käyttöön laskutuksessa, säästäisimme sekä omaa työtä että selvää rahaa painoja postituskuluissa. Lopulle 5 %:lle voidaan toimittaa tiedotteet vaikka kuriiripostina. Paperinen Veneilijän Muistio on kuitenkin säilyttämisen arvoinen perinne. Muutoksia HTR kilpailunjohtaja Risto Saikko ja Roslagenin isäntä Jari Berglund jättävät johtokuntatyön. Kiitos Teille muurahaisten töistä. Tämä on minun viimeinen pääkirjoitukseni kommodorina. Perävanaan tietenkin voisi katsoa, mutta tehköön sen jäsenistö ja ne karithan on jo selvitetty, mitä siellä näkyy, joten katselen eteenpäin. Hyvää veneilykauden loppua kaikille jäsenille, rannassa tavataan! Heikki Kosonen kommodori
Sisällysluettelo 2/2009 KoPu Koivusaaren Pursiseura ry PL 191 00201 HELSINKI puh/fax (09) 692 4859 www.koivusaarenpursiseura.fi Pankki: Nordea 152930-7100401 Kommodori: Heikki Kosonen kommodori@koivusaarenpursiseura.fi Sihteeri: Marianne Tamminen sihteeri@koivusaarenpursiseura.fi KoPuttaja on Koivusaaren Pursiseuran jäsenlehti, joka ilmestyy kahdesti vuodessa Ulkoasu: Tuija Lepo Valokuvat: Esa T. Törmä, Heikki Kosonen Pääkirjoitus Syyskokous 2009 5 Toimintasuunnitelma 2010 6 Yleistä 6 Kilpailutoiminta 6 HTR 8 Nuorisotoiminta 11 Satamatoiminta 11 Katsastus 12 Tiedotus 12 Retkipurjehdus 12 Koivusaaren kaavoitus 13 Roslagen 14 Huomionosoitukset 15 Sähköinen eliönesto 15 Vartiointi ja seuratyövelvoite 16 Talousarvio 2010 18 Maksut 2010 0 Tietoisku Ehdotus johtokunnaksi 26
Syyskokouskutsu Koivusaaren Pursiseura ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 18.11.2009 klo 18.30 NJK:n paviljongilla Koivusaaressa. Kahvit tiedossa. Tervetuloa! Koivusaaren Pursiseuran syyskokouksen 2009 esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen kutsu julkaistu KoPuttajassa 3. Kokouksen toimihenkilöiden valinta puheenjohtaja sihteeri ääntenlaskijat, 2 pöytäkirjan tarkastajat, 2 4. Vahvistetaan johtokunnan ja toimikuntien jäsenten palkkiot vuodelle 2010 johtokunnan esitys: palkkioita ei makseta 5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2010 toimintasuunnitelma ja talousarvio 6. Vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksun suuruus ja maksuajankohta vuodelle 2010 ehdotus maksuista esitetty tässä lehdessä maksuajankohta 20.3.2010 7. Valitaan johtokunta ehdotus esitetty tässä lehdessä 8. Valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat 9. Päätetään johtokunnan avuksi asetettavista ja johtokunnan alaisuudessa toimivista toimikunnista ja valitaan niiden jäsenet tai annetaan johtokunnalle valtuudet jäsenten valitsemiseen, ehdotus tässä lehdessä 10. Muut esille tulevat asia ja jäsenten vapaa sana 11. Kokouksen päättäminen 5
Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Yleistä Venekohtaisia maksuja (laituri- ja telakkapaikka) ehdotetaan korotettavaksi viisi prosenttia. Joitakin maksuja ehdotetaan poistettavaksi ja venerekisterimaksu yhdistettäväksi laituripaikkamaksuun tarkoituksena yksinkertaistaa taloushallintoa. Rekisterien pidossa, laskutuksessa ja myyntireskontran hoidossa siirrytään käyttämään keskusliittojen SVEL ja SPL tarjoamaa sovellusta. Nuorisotoiminta käynnistetään ja Roslagenin rantasaunaprojektia jatketaan. Muilta osin toimintamme on vakiintunutta. Verkkosivuja kehitetään niin, että vene- ja telakkapaikkojen sekä nostojen/laskujen hallinnointi helpottuisi. 6 Kilpailutoiminnan suunnitelma 2010 Koivusaaren Pursiseura jatkaa suosittujen Tiistaikilpailujen ja Helsinki-Tallinna Race -kilpailujen järjestämistä. Tämän lisäksi KoPu:lla on Yksinpurjehdus, Kopun mestaruuskisa ja Karvalakkikisa. KoPun kilpailut ovat kilpailutoimikunnan osaavissa käsissä ja kilpailut on aina toteutettu kuten arvokilpailut. Kopu aikoo jatkossakin ylläpitää poikkeuksellisen korkeaa osaamistasoa kilpailujen järjestämisessä. Tiistaikisoja järjestetään vuonna 2010 lautakunnan resurssin mahdollistamissa puitteissa, tavoitteena perinteiset 12 kisaa. Niiden järjestelytapa ja koneisto on pitkälle hiottu ja sitä hyödynnetään. Suuria uudistuksia ei ole tarkoitus tehdä. Pyritään siihen, että jokaisen järjestäjän osalle tulisi noin kolme järjestys- tai päällikkövuoroa. Kilpailulautakuntaa pyritään laajentamaan parilla uudella jäsenellä Tiistaikisojen laajuuden ylläpitämiseksi. Kopun vuosipäivää lähin tiistaikilpailu on Juhlatiistaikisa. Kilpailijoiden suuresta määrästä johtuen jatketaan kahden lähdön käytännöllä. Kaudella 2009 käyttäänotettua kiinteän poijun ja yhden veneen lähtöjärjestelyä jatketaan. Kiitosta saaneet järjestelyt ja tulospalvelu kaipaavat vähäisempää edelleen kehittelyä. Vuoden 2008 aikana on luotu yhtenäinen tulospalvelu kaikille kisoille uusilla sivustoilla. Se kaipaa vielä hieman viimeistelyä ja ylläpitoa. Helsinki Tallinna Race järjestetään nyt 17. kerran. Kilpailu on niin suuri, että sillä on oma organisaatio ja toimintasuunnitelma. Yksinpurjehdus järjestetään elokuussa totuttuun tapaan perinteisellä oikealla paikallaan.
KoPun mestaruuskisa järjestetään syysretken yhteydessä jo kahden kauden parantuneen osanoton rohkaisemana. Kevyttä itsepalveluun perustuvaa järjestelyä jatketaan. Karvalakkikisa päättää kauden lokakuun puolella ja palkinnot jaetaan samana päivänä Mastonkaatajaisissa. Nettisivut ovat osoittautuneet erinomaiseksi työkaluksi niin ilmoittautumisissa, kilpailukutsuissa kuin tulosten julkaisemissa. Nettisivuja parannetaan ilmoittaumisen ohjaamiseksi mahdollisimman vähin poikkeuksin nettilomakkeelle. Aikaisempien kausien tulokset pyritään myöskin saamaan paremmin näkyville. Budjetti noudattaa edellisten vuosien rakennetta ja tasoa. Kilpailutoiminnan tarvikkeet ovat perusosiltaan hankittu. Niitä voidaan joutua kauden aikana täydentämään. Kilpailutoimikunnan jäsenien koulutusta jatketaan siten, että pitkän ajan tähtäimessä on kaikkien jäsenten kouluttaminen. Uusien jäsenien mukaan ottaminen on tärkeä päämäärä jatkuvuuden kannalta. Kilpailutoimikunta pyrkii järjestämään keväällä kilpailijoille peruskoulutusta, jossa käsitellään sääntöjä jne. Uusi kouluttaja on Ville Voltti Kopu hankkii vielä muutamalle jäsenelle haulikon sivuluvan. Haulikon käyttö minimoidaan vain lähtöihin, mikäli mahdollista. Kilpailupäällikkö hoitaa suhteet SPL:oon, satamalaitokseen, merivartiostoon ja poliisiin. Hannu Häkkinen Kilpailupäällikkö 7
Helsinki Tallinna Race Yleistä Kilpailua kehitetään edelleen Suomen suurimpana avomerikilpailuna, joka on luonteeltaan sekä hyvin järjestetty kilpailu että erityisesti viihtyisä tapahtuma. Kilpailu on kansainvälinen, mutta palvelee ensisijassa sekä suomalaisia että virolaisia veneitä. Virolaisten osallistumista sekä kilpailuun että Piritan juhlaan pyritään edistämään. Osanottajien määrällinen tavoite on 175-200 venettä, joista noin 30 on yritysveneitä. Järjestelyt ja organisaatio Järjestelyt ovat vakiintuneet itse kilpailun osalta. Organisaatio toimii siten, että jokaisella toiminto-osalla on oma vastuuhenkilö, joka huolehtii itsenäisesti toiminnosta. Jokaisesta osa-alueesta on mahdollisimman tarkka toimintaohje ja aikataulu, jonka toteutumista seurataan johtoryhmässä. Johtoryhmän muodostavat osa-alueiden vastuuhenkilöt: johtaja, KoPun kommodori, kilpailupäällikkö, talousjohtaja, lähtöalus, tuloslaskenta, kipparikokouksen järjestäjä ja tiedottaja. Markkinointi ja yhteistyökumppanit Tulevana vuonna oma markkinointi suunnataan pääasiallisesti kotimaahan ja Viroon. Internetin antamat mahdollisuuksia kehitetään saatujen kokemusten perusteella. Kilpailulle suojelijoita pyydetään jatkamaan. Kilpailun painoarvoa etenkin Viron puolella tulisi voida nostaa. Kilpailulle pyritään neuvottelemaan yhteistyökumppaneita, joista yksi voisi olla ns. pääsponsori. Sen avulla pyritään kattamaan Piritan juhlan kulut sekä tarjoamaan ruokaa ja juomaa kilpailijoille. Tarkoitus on parantaa viihtyvyyttä ja osallistumista palkintojenjakojuhlaan siten, että kaikki osallistujat olisivat mahdollisimman paljon paikalla. Kilpailun julkaisuihin myydään edelleen mainoksia, pyritään 12 mainokseen. 8 Tiedottaminen Kontakteja tiedotusvälineisiin pyritään kehittämään nimeämällä vastuullinen tiedottaja ja tulokset pyritään julkaisemaan ainakin Pro Sail, Venemestari ja Vene-lehdessä. STT:lle ja muutamille rannikon paikallislehdille tarjotaan säännöllisin välein tiedotteita: 1. keväällä huhti-toukokuussa, 2. elokuussa ennen kilpailua mikäli tarpeen ja 3. heti kilpailun jälkeen. Tiedotteet ajoitetaan lehtien aikatauluun. Purjehdushenkisiä TV-ohjelmasarjoja informoidaan kilpailusta. Enterprise Estonia pyrkii saamaan HTR:n esille televisiossa.
Kilpailun nettisivut ovat pääasiallinen tiedotuskanava. Ne ovat selkeät, korkealaatuiset ja hyvin toimivat. Suuria muutostarpeita ei ole tiedossa. Kilpailutapahtumiin (kipparikokous, lähtö, maali, palkintojen jako) pyritään organisoimaan erillinen valokuvaaja. Kuvia hyödynnetään nettisivuilla ja julkaisuissa. Ilmoittautuminen Kilpailijoille suunnataan noin 600 kappaleen kutsujulkaisu, johon hankitaan mainoksia kattamaan kulut. Heti kilpailun jälkeen tehdään noin 200 kappaleen tulosjulkaisu, joka postitetaan kilpailussa mukana olleille samoin mainoksin. Molemmissa on erityisjuttuja turvallisuudesta, haastatteluja kippareista jne. Ilmoittautumismenettelynä on edelleen nettikaavake, paperi faksina ja kirjeenä. Nettikaavake kattaa jo yli 98 % ilmoittautuneista ja toimii riittävän hyvin. Nettikaavake vaatii muutamia korjauksia ja mahdollisesti joitakin laajennuksia. Kipparikokous Lauttasaaren yhteiskoulu on osoittautunut erinomaiseksi paikaksi ja sen käyttämistä jatketaan. Kipparikokouksessa jaetaan vene/kipparikohtainen materiaali, käydään läpi purjehdusohje ja osanottajalista. Kipparikokouksessa vierailee viranomaisia kertomassa oman alueensa ja kilpailun yhteisistä asioista. Näiden läpikäyvä teema on turvallisuus kilpailun aikana. Viranomaiset Kilpailu joutuu anomaan lupia ja informoimaan useita viranomaisia; rajavartiosto Suomessa ja Virossa sekä Helsingin venepoliisi, tulli ja satama. Kilpailupäällikkö anoo luvat muiden kilpailujen kanssa kevään aikana. Lähtöalus Aikakriittisyys ja täsmällisyys toiminnassa ovat vaikeimmillaan lähtöaluksessa. Se vaatii hyvin keskittymiseen pystyvän vetäjän kahdessa aluksessa ja pitkäjännitteiseen säännölliseen toimintaan motivoituneen työryhmän. Nykyinen toimintatapa on osoittautunut hyväksi ja sitä jatketaan. Kilpailu Kilpailun purjehdusohje ja kutsu ovat jo melko vakiintuneita, eivätkä kaipaa suurta kehittämistä. Kilpailuluokat tulevat olemaan samat Business LYS, LYS1, 2, 3, 4-6, Arvio LYS, IRC, ORC Club 1 ja 2 ja IRC sekä mahdolliset yksityyppilistaukset. Luokkien ORC Club 1 ja 2 jako määrätään ilmoittautumisten perusteella. Kilpailussa jaetaan normaalien luokkapalkintojen lisäksi muutama kiertopalkinto. 9
Maalialus Saapuvien veneiden havainnointi ja kirjaaminen on suuresti kiinni tuulesta ja ruuhkista. Kirjanpito on edelleen kuusinkertainen, tilanteesta riippuen varmistuksia voidaan vähentää kolminkertaiseen kirjanpitoon.. Kopun toinen tietokone on maalialuksessa ja tulokset kirjataan siellä jo koneeseen. Toinen on tulosten laskentaryhmällä Piritassa. Tulokset siirretään heti valmistumisen jälkeen näkyviin KoPun nettisivuille. Tuomarit Nykyinen protestilautakunta on osoittautunut toimivaksi ja sen toimintaa pyritään jatkamaan sellaisenaan. Tuloslaskenta ja kirjanpito Kilpailun uudesta järjestelmästä on hyviä kokemuksia ja sen käyttö pyritään vakiinnuttamaan. Piritan palkintojenjakojuhla Kehitämme edelleen Piritan palkintojenjakoa ja ohjelmatarjontaa. Kilpailusta pyritään muodostamaan vaiheittain kansainvälisesti tunnettu purjehdustapahtuma. Palkinnot Palkintoina käytetään edelleen ns. standardipalkintoja. Kaikille veneille painetaan ns. osallistumismitali ja viiri, joka samalla toimii Piritan satamamaksuna. Miehistöpalkintona on HTR-muki, josta on muodostunut keräilykohde. Pyritään hankkimaan erilaisia erityispalkintoja. Erityisesti kaikille osallistuneille naisille ojennetaan ruusu. Tallinnan lastensairaalan tukeminen Kilpailun hyväntekeväisyysteemaa jatketaan kohteena Tallinna Lastehaigla -niminen lastensairaala. Talous Kilpailun osanottomaksu on 90 euroa ja jälki-ilmoittautumismaksu on 135 euroa. Yritysveneen maksu on luokasta riippumatta 450 euroa, joka sisältää VIP-teltan tarjoilun. Kilpailun tulostavoite on 4000 euroa. Risto Saikko Kilpailun johtaja 2009 10
Nuorisotoiminta Toiminta käynnistetään uuden vetäjän voimin. Tarkempi suunnitelma esitetään vuosikokouksessa. Satamatoimi Satamatoimi tuottaa laituri- ja telakointipalveluita seuramme jäsenille. Sataman ylläpito- yms. tehtävät suoritetaan mahdollisimman paljon talkoilla, jolloin kustannukset saadaan pidettyä jäsenistölle edullisina. Ongelmajätehuoltokustannukset ovat huomattava menoerä, joten jokaisen veneilijän tulee lajitella jätteensä oikeaan paikkaan. Nosto ja laskut suoritetaan jatkossakin yhteisnostoina talkootyönä. Talkooryhmä koostuu köysimiehistä ja nostovastaavasta. Köysimiehet avustavat veneen turvallisessa nostossa (vastuu on kuitenkin aina veneen kipparilla), ja nostovastaava jakaa nostovuorot, sekä osoittaa lopullisen telakkapaikan telakointisuunnittelijan tekemän suunnitelman pohjalta. Nostoon osallistuvien veneilijöiden tulee auttaa venepukkien asettelussa, sekä muissa nostoryhmän antamissa tehtävissä. Tällä tavoin nostot sujuvat joutuisasti. Nostoryhmään pyritään saamaan mukaan uusia henkilöitä; joten kaikki kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä nostoryhmän jäseniin, tai satamamestariin. Lisätelakointitilaa on tarjolla Jätkäsaaresta, lisäksi neuvottelemme Verkkosaaren Kalasataman alueesta. Kalasatama on Jätkäsaarta suojaisempi paikka ja todennäköisesti pidempiaikainen ratkaisu, vaikkakin se on hieman kauempana. Juha-Pekka Nurro Satamakapteeni 11
Katsastus Katsastukset suoritetaan touko-kesäkuussa. Kaikki veneet tulee katsastaa kesäkuun loppuun mennessä. Keväällä järjestetään kaksi tilaisuutta sammuttimien tarkastukseen. Katsastukseen liittyvistä asioista tiedotetaan veneilijän muistiossa, ilmoitustauluilla ja seuran verkkosivuilla. Katsastajien koulutusta jatketaan tarpeen mukaan niin, että luvat pysyvät voimassa ja uusia katsastajia koulutetaan tarpeen mukaan. Alusrekisteri pidetään ajan tasalla. Katsastuksen erityiskohteina ovat kiinnitysköydet ja sähköasennukset. Kari Huttunen katsastuspäällikkö Tiedotus Jäsenlehti KoPuttaja ilmestyy 2010 kaksi kertaa, keväällä ennen vuosikokousta ja syksyllä ennen syyskokousta. Veneilijän muistio ilmestyy huhtikuussa. Verkkosivut ovat ajankohtaisten asioiden tiedotuskanava. Laituri- ja telakkapaikkojen varaus pyritään siirtämään paperin sijasta verkkoon. Retkipurjehdus Tapahtumien ja retkien kohde on pääasiassa Roslagen. Eskaaderipurjehdusyhteistyötä EM:n kanssa jatketaan niin että Roslagen on yksi etappipaikka. Tarkoitus on järjestää edelleen perinteinen saaristotapaaminen heinäkuussa Högsårassa. Etsitään toinen retkisatamakumppani TTPS:n lisäksi. Järjestetään KoPu-ilta retkiveneilystä. 12
Koivusaaren kaavoitus vuonna 2010 Vuonna 2009 arkkitehtikilpailun voittajaksi valikoitui Kuunari -niminen ehdotus. Sen on tehnyt arkkitehtitoimisto Sopanen & Svärd Lauttasaaresta. He saivat KSV:ltä lisätehtävän viedä suunnitelmaa eteenpäin syksyllä 2009. KoPu kaavoitustoimikunta kutsuttiin mukaan ja laadimme ehdotuksen tulevan sataman järjestelyistä, joka hyväksyttiin. Jos tämä yhteistyö jatkuu vielä vuoden 2010 puolella, pyrimme olemaan siinä edelleen aktiivisesti mukana. Vuonna 2010 ehkä nähdään jo varsinaisia kaavaehdotuksia. Mikäli mahdollista, pyrimme tekemään aloitteita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hyvin aloitteellisesti. Pyrimme tarkkaan ja laajaan kommentointiin niin, että Kopun vaatimukset jäisivät lopulta myös varsinaiseen kaavaan. Tässä pyrimme keskustelemaan KSV:n kanssa useita kertoja. Kaupunki on tarjonnut telakointimahdollisuutta Verkkosaaressa. Telakointi siellä tullee vuonna 2010 aktiiviseen pohtimisen aiheeksi ja toivottavasti pääsemme yhteistyöhön muiden kiinnostuneiden kerhojen kanssa suunnittelemaan aluetta; vaikka tarve tulee vasta sitten kun KoPun aluetta Koivusaaressa ryhdytään rakentamaan ehkä 2014. Kaava-asioissa Kopu tekee yhteistyötä NJK:n ja VaVK:n kanssa kuten vuonna 2009. KoPu on myös Helveneen jäsen, vaikka kaavaa ei ehkä siellä käsitellä kuin keskusteluasiana toistaiseksi. Esa T Törmä Kaavoitustoimikunnan puolesta 13
Roslagen Roslagenin rakenteita kehitetään aiemmin hyväksytyn yleissuunnitelman mukaisesti, jonka avainsanoja ovat: ympäristöystävällisyys, yhtenäinen tyyli ja houkuttelevuus. Rantasaunan suunnittelua jatketaan niin, että rakentaminen alkaa tuleva kautena. Toteutusta varten perustetaan projekti. Grillipaikan toimivuuden parantaminen ja katoksen teko ovat edelleen työlistalla. Nykyisten rakenteiden vuosiylläpitoon tehdään suunnitelma. Roslagenin isännän tärkein tehtävä on kiinteistön hoito ja sen organisointi. Eri tapahtumilla on etukäteen sovittu vetäjä, joka huolehtii tapahtuman junailusta ja on paikalla. Mantereella olevaa Kuruhamnin venesatamaa ja autopaikkaa on tarkoitus hyödyntää sekä saunaprojektissa että jäsenten käytössä. Yllä kuvia Roslagenin puutalkoista ja alla roskanpolttotalkoista. Kiitos kaikille talkoisiin osallistuneille! 14
Huomionosoitukset Johtokunta on päättänyt, että seuran pronssisia ansiomerkkejä myönnetään vuosittain seuran tehtävissä ansioituneille kopulaisille. Ansiomerkit jaetaan syyskokouksessa. Tänä vuonna pronssisen ansiomerkin saavat: Markku Haakana Harri Halminen Marko Huovinen Hannu Häkkinen Pertti Nordlund Arja Pesonen Sähköinen eliönesto KoPu testaa Moni pohjoislaiturilla liikkuja on havainnut, että Jemina II on ollut kuluneena kautena liitettynä jatkuvasti maasähköön. Veneeseen asennettiin keväällä 2009 sähköinen eliönestojärjestelmä. Tämän käytölle oli johtokunnan lupa. Keväällä pohjassa oli edellisen kauden myrkkymaalia. Veneen noston jälkeen voitiin todeta, ettei ainakaan tämän kokeen perustella uudesta järjestelmästä ole myrkkymaalin tappajaksi. Loppuarvio: (maksimi ) Puolikas ruori tulee siitä, että toimittaja on luvannut rahat takaisin, jos järjestelmä asiakkaan mielestä ei toimi. Lisätietoja saat Jari Berglundilta 040 307 603 15
Vartiointi ja seuratyövelvoite Seuratyövelvoite Seuratyövelvoitteella tarkoitetaan vartiovuoroa tai muuta työsuoritetta. Suoritteista ainakin yksi on vartiovuoro. Seuratyövelvoitteita tulee veneilijälle seuraavasti: venepaikan haltijat saavat kaksi suoritetta vuodenvaihteen jälkeen venepaikkahakemuksen jättäneet saavat yhden lisäsuoritteen vain telakka- tai laituripaikan käyttäjät saavat yhden työsuoritteen Korvaavuudet johtokunnan jäsenet ja toimikuntien vetäjät saavat kaksi suoritetta vähemmän kuin yllämainitut entiset kommodorit saavat yhden suoritteen vähemmän kuin yllämainitut satama-, kilpailu-, katsastus- ja nuorisotoimikuntien jäsenyys korvaa yhden suoritteen seuran soutu- ja moottoriveneiden ylläpito, sähkö- ja vesimestarina toimiminen, telakointi- ja mastosijoitussuunnitelman teko, yms. sovitut erillistehtävät korvaavat yhden suoritteen. Erillistehtäviä on paljon muitakin, ja niistä johtokunta päättää erikseen. Ajanjakso, johon vartiovuoroja jaetaan alkaa ensimmäisestä laskusta ja jatkuu viikko viimeisen noston jälkeen mikäli vartiovuorot riittävät sinne saakka. Vartiovuoroista vain yksi voi olla ennen juhannusaattoa. 16
Vartioinnin laiminlyöntiseuraukset ensimmäisestä vartioinnin laiminlyönnistä seuraa laiminlyöntimaksu + ylimääräinen vartiovuoro toisesta vartioinnin laiminlyönnistä saman kauden aikana seuraa laiminlyöntimaksu kaksinkertaisena ja venepaikan menetys seuraavana kautena Vartiovuorojen varauslista tuodaan syyskokoukseen, jonka jälkeen vuoroja voi varata sähköpostilla. Varaustilanne julkaistaan välittömästi kokouksen jälkeen KoPun verkkosivuilla. Muut työsuoritteet kuin vartiointi, hoidetaan projektiluontoisesti toimikunnittain. Kevään pukkitalkoissa läsnäolovelvoite koskee kaikkia veneenomistajia, joiden pukit ovat telakka-alueella pukkitalkoopäivänä. Poikkeuksen tästä muodostavat ne pukit, jotka on purettu ja siirretty telakalla seuran osoittamaan paikkaan. Syksyllä läsnäolovelvoite koskee kaikkia veneenomistajia, joiden pukit ovat telakka-alueella. Huomautus Venepaikka perustuu sopimukseen, joka sisältää veneilijälle velvoitteen maksaa paikan koon mukainen maksu sekä suorittaa seuratyövelvoitteensa yllämainituin periaattein. Sopimukseen liittyvät veneilijän velvoitteet eivät raukea eroilmoitukseen tai siihen, onko vene tuotu satamaan vai ei. 17
Talousarvio vuodelle 2010 VARSINAINEN TOIMINTA Budjetti Budjetti Toteutuma 2 010 2009 2008 Kilpailutoiminta Tuotot 31 190 30 500 29 881 Kulut -27 050-24 400-26 617 Kilpailutoiminta yhteensä 4 140 6 100 3 264 Nuorisotoiminta Tuotot yhteensä 2 500 2 500 2 200 Kulut yhteensä -2 500-2 500-516 Nuorisotoiminta yhteensä 0 0 1 684 Katsastustoiminta Tuotot yhteensä 0 2 400 2 626 Kulut yhteensä -2 400-2 400-3 280 Katsastustoiminta yhteensä -2 400 0-654 Satamatoiminta Tuotot yhteensä 38 241 29 000 31 157 Kulut yhteensä -25 750-44 250-23 028 Satamatoiminta yhteensä 12 491-15 250 8 128 Tiedotustoiminta Tuotot yhteensä 0 100 50 Kulut yhteensä -3 200-3 100-2 435 Tiedotustoiminta yhteensä -3 200-3 000-2 385 Roslagen Kulut yhteensä -3 710-3 710-3 607 Roislagen yhteensä -3 710-3 710-3 607 Yleiskulut Poistot -6 500-7 600-6 850 Kulut yhteensä -7 380-6 880-7 598 Yleiskulut yhteensä -13 880-14 480-14 448 TOIMINNAN ALI-/YLIJÄÄMÄ -6 559-30 340-8 019 18
Budjetti Budjetti Toteutuma 2 010 2009 2008 Varainhankinta Jäsenmakustuotot 16 340 16 540 17 057 Maksut liitoille -4 500-4 500-4 438 Varainhankinta yhteensä 11 840 12 040 12 620 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Korkotuotot 300 300 1 089 Korkokulut -1 000-2 500-2 608 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä -700-2 200-1 519 TILIKAUDEN TULOS 581-20 500 3 082 RAHOITUSLASKELMA Investoinnit Roslagen -20 000 0 0 Poistojen vaikutus 6 500 7 600 6 850 Oikaisut yhteensä -13 500 7 600 6 850 RAHOITUSALI-/YLIJÄÄMÄ -8 919-12 900 9 932 HUOMAUTUKSET 2010 tuloksesta puolet varataan kumiveneen hankintaan ja toinen puoli Roslagenin saunaan. 2009 budjettiin on lisätty poijuremontin kulut 2009 budjetista on poistettu Roslagen investointi ja siirretty 2010 budjettiin 19
Maksut 2010 EUROA Liittymismaksut Veneilijäjäsen 600,00 *) Jäsen 34,00 Nuorisojäsen (alle 18 v) 0,00 *) Alle 30-vuotias hakija, perheenjäsen tai yli 10 vuotta jäsenenä ollut 300,00 (283,00) Jäsenlajin muutokset Nuorisojäsen jäseneksi 0,00 Nuorisojäsen tai jäsen veneilijäksi 566,00 Jäsenmaksut Veneilijäjäsen 50,00 Jäsen 33,00 Nuorisojäsen jäsentaloudesta 0,00 Nuorisojäsen ei jäsentaloudesta 33,00 Satamamaksut Laiturimaksu leveysmetriltä 49,00 Telakkamaksu / m 2 alusrekisterissä oleva vene 6,30 vieraat 14,00 Telakkamaksu / päivä 10.6.-15.9 7,00 Vierasvenelaiturimaksu / päivä 6,00 Sähkön käyttömaksu vähimmäismaksu / laite / vrk 2,50 käyttömaksu / laite / tunti 0,15 Rahastomaksu / veneviiri Alusrekisterissä olevalta köliveneeltä 42,00 Veneviiri Roslagenin käyttöoikeuden tunnuksena, jos vene ei ole KoPun alusrekisterissä 42,00 20
EUROA Säilytysmaksut Ylimääräisen maston säilytys (kesä tai talvi) 25,00 Venepukin talvisäilytys 25,00 Venepukin kesäsäilytys, vieraat 25,00 Kiinteän venepukin kesäsäilytys 20,00 Laiminlyöntimaksut Vartioinnin laiminlyönti 1. vuoro 100,00 2. vuoro 200,00 Talkoot 50,00 Katsastus 100,00 Jollan hävitysmaksu 70,00 Venepukin hävitysmaksu 100,00 Noston/laskun järjestelymaksu 50,00 (Peritään jos veneilijä a) jättää saapumatta ilmoittamanaan nosto-tai laskuaikana b) muuttaa ilmoittamaansa nosto- tai laskuaikaa alle viikon varoitusajalla c) nostaa veneensä itsenäisesti ja venettä joudutaan siirtämään) Muut maksut Avainpantti 33,00 Liput erikoisiso 131 (80 x 131) 53,00 iso 108 (66 x 108) 37,00 keskikokoinen 090 (55 x 90) 33,00 pieni 072 (44 x 72) 27,00 Maksumuistutus 6,00 Ilmoitukset KoPuttajassa puoli sivua 25,00 koko sivu 50,00 21
Tietoisku Vedessä olevan veneen maasähköjärjestelmän vaikutus galvaaniseen korroosioon ja vuotovirtakorroosioon Galvaanista korroosiota esiintyy kun, jännitesarjassa erilaisia metalleja on upotettuna elektrolyyttiin ja metallit ovat sähköä johtavasti yhteydessä toisiinsa. Veneen pohjasta löytyy yleensä useampia eri metalleja, jotka siis muodostavat sähkökemiallisen parin (eli pariston) keskenään. Paristojen toiminta perustuu toisen metallin syöpymiseen. Metallit on järjestetty ns. jännitesarjaan sen mukaan, kuinka jaloja ne ovat, eli kuinka halukkaasti ne syöpyvät. Mitä epäjalompi metalli on, sitä helpommin se syöpyy. Sinkki-kupari-parissa kupari on jalo ja sinkki epäjalo metalli. Syöpyminen on sitä tehokkaampaa, mitä suurempi ero metallien jaloudessa on (jännite-ero suurenee). Mikäli systeemiin tuodaan ulkoista sähköä, voi syöpyminen kiihtyä hyvinkin nopeaksi, kasvaneen virran vaikutuksesta. Elektrolyyttinä toimii yleensä vesi, johon liuenneet suolat mahdollistavat elektronien siirtymisen metallista pois, eli metalli syöpyy. Galvaaninen korroosio Normaalisti merialueilla veneissä käytetään sinkkianodeja suojaamaan veneen vedenalaisia metalliosia. Makeassa vedessä suojaamiseen käytetään magnesiumia, joka on vielä sinkkiäkin helpommin syöpyvää suhteessa esim. alumiiniseen vetolaitteeseen. Galvaaninen korroosio on yleensä varsin hidasta ja mikäli suojaus on toteutettu oikein, nyrkkisääntönä on, että suoja-anodeista (sinkeistä) syöpyy kaudessa 50 %. Mikäli sinkki ei kulu, syynä voi olla epäpuhdas anodimateriaali, huono sähköinen yhteys suojattavaan kohteeseen tai ulkoinen vuotovirta. Joka tapauksessa mikäli sinkki on merialueilla kauden jälkeen uutta vastaava kannattaa huolestua. Vastaavasti, mikäli sinkki on hävinnyt kokonaan, syinä voi olla liian pieni anodi suhteessa suojattavaan kohteeseen, kiinnitys pettänyt (esim. potkuriakselisinkissä pulttien korvakkeissa on varsin vähän materiaalia) tai ulkoinen vuotovirta on kiihdyttänyt syöpymistä. Tarvittaessa sinkke- 22
jä voi lisätä ja kiinnityskorvakkeisiin voi laittaa ohuimpaan kohtaan pienen täplän maalia, etteivät korvakkeet syövy pois. Mikäli aikaisemmasta poikkeavaa syöpymistä on tapahtunut, kannattaa luonnollisesti pyrkiä selvittämään syyt muuttuneeseen tilanteeseen. Vuotovirtakorroosia Vuotovirran aiheuttama korroosio on yleensä huomattavasti nopeampaa kuin galvaaninen. Galvaanisessa parissa jännite on yleensä puolesta pariin volttiin ja virta pysyy pienenä (milliampeereissa). Pelkästään veneen oman akun voimin voi esimerkiksi mastoon syntyä vuotovirran aiheuttamia vaurioita, mutta maasähkön korkeampi jännite aiheuttaa helpommin suurempia virtoja ja siten nopeammin näkyviä vahinkoja. Metallikohtioiden välinen jännite-ero siis kiihdyttää syöpymistä. Laiturissa olevat veneet muodostavat kukin itsenäisen pariston, mutta eri veneet voivat myös kytkeytyä sähköisesti toisiinsa, esimerkiksi maasähkökaapelin tai laiturirakenteiden kautta. Sähkö pyrkii löytämään aina helpoimman (pienin sähköinen vastus) reitin, jolloin myös syöpyminen nopeutuu. Yksi helpoimmista reiteistä sähkölle veneiden välillä ovat siis maasähkökaapelit, jolloin veneet yhdistyvät rannan sähköjärjestelmän kautta kuparijohdoilla toisiinsa. Ongelmaa ei olisi, mikäli kaikkien veneiden välinen suhteellinen jännite (potentiaali) olisi täsmälleen sama, virta ei kulkisi, eikä siten olisi vaaraa syöpymisellekään. Todellisuudessa jokainen vene on sähköisesti omassa potentiaalissaan, koska jokaisessa johdossa ja johdon liitoksessa on vastusta (U=RI, Jännite(potentiaali)= vastus x virta). Mikäli virtaa kulkee vähänkin, myös jännitteet eri veneiden väleillä poikkeavat toisistaan. Rantojen maasähköjärjestelmissä tilanne on erityisen huono, koska kaapelivedot ovat pitkiä ja niissä on paljon kosteuden turmelemia liitoksia. Suomalaisessa maasähköliitännässä on suojamaa-, nolla- ja vaihejohto. Pääsään- 23
töisesti maasähkö ja veneen 12V-järjestelmä ei saa olla yhteydessä toisiinsa. Valitettavasti tätä ei voi helposti todeta, koska jossakin sähkölaitteessa yhteys saattaa muodostua esimerkiksi kondensaattorin kautta, jota vaikkapa yleismittari ei näe. Suojaerotusmuuntaja Olennaista vuotovirtakorroosiosuojauksessa on, että veneen sisäisestä virtapiiristä ei pääse vuotamaan virtaa maasähköjärjestelmän suojamaahan tai nollajohtoon (nollajohtohan on viimeistään keskuksella kytketty suojamaan kanssa yhteen). Esim. huono akkulaturi saattaa yhdistää veneen 12V-järjestelmän maasähköjärjestelmän kanssa, jolloin moottori- ja vetojärjestelmän syöpymisriski on ilmeinen ja laturi varmistaa, ettei syövyttävä virta lopu kesken. Suko-pistokkeessa nollasta ja vaiheesta ei voi olla varma, koska pistoke käy molemmin päin. Tällä on merkitystä, kun veneissä käytetään verkkosähkölaitteita, jolloin yksittäisten sähkölaitteiden välille veneen sisällä ja naapuriveneissä saattaa muodostua suuriakin potentiaalieroja. Suojaerotusmuuntaja (16A/230V hinta noin 1000 euroa) mahdollistaa galvaanisen erotuksen maasähkötolpan ja veneen välille, ja kuten nimi sanoo, se estää virran kulun suojamaahan. (kuva) Suojaerotusmuuntajan toimintaperiaate (Lähde, Intertrafo): Olennaista kuitenkin on, millaisia laitteita veneessä on, miten ne on kytketty toisiinsa ja millaisia järjestelmiä naapuriveneissä on. Ajatellaan, että kuvassa R on kannettava tietokone. Tietokone muuntajineen (yleensä hakkurityyppinen virtalähde) kelluu sähköisesti salongin pöydällä autuaan tietämättömänä ympäröivästä pahasta maailmasta kaikki hyvin. Tilanne muuttuu ratkaisevasti, kun läppäriin kytketään esim. USB-TV-tikku, ja se kytketään esimerkiksi mastossa olevaan antenniin. Nyt läppäri maadoittuu maston ja kölin kaut- 24