Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti 9/13 Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta Verovähennystä koulutuksesta Tietyöt olisivat tervetulleita Myrskylään Asetusmuutoksen säästöjä saadaan vielä odottaa 1
Pääkirjoitus Dokusouppia se ihmeellistä, miten suuria tunteita voi kokea SKAL:n logistiikkaseminaarissa. On En ollut ainoa liikuttunut, kun Koskinen-Yhtiöiden nuoren polven yrittäjä Minna Ruponen kertoi tilanteesta Hinnerjoella: Kiertoreitille ajettu yhdistelmä joutuu punnertamaan risteyksessä väistövelvollisena ylärinteeseen, jota pienet alakoululaiset käyttävät koulutienään. Ei ole jalkakäytävää eikä edes piennarta. Kulku kuorman kanssa omaan huoltoterminaaliin ja lastauspisteelle on käytännössä suljettu. Koko toimintamalli on mietittävä uusiksi. Painajainen on seurausta paikallisen kivisillan kantavuusmittauksista. Minna kertoi tilanteesta ammattitaitoisesti, asiallisesti ja kiihkotta, mutta kuva pikkulapsista rekan vieressä tien poskessa sai ainakin itselläni tunteet pintaan. Täytyy ilmeisesti kovettaa itsensä seuraavaan seminaariin. (s. 24 27) Olen varma, että tämä verevä yritys selviää haasteistaan, toivon mukaan oman kylän ja viranomaisten tuella, ja ripeästi. Historiaa ja maisemaa on varjeltava, mutta eivät rekat lentääkään voi! Torstaina 21.11. palkittiin järjestyksessä kolmas ammattiliikenteen sankari Helsingin Kaapelitehtaalla. Ammattina Sankari tunnustuksen sai edeltäviin rekkasankareihin nähden erilainen ammattilainen, nimittäin koulukyydityksiä hoitava Juha Lihavainen Kontiolahdelta (s. 8). Tämä Juusona tunnettu kuljettaja kantaa lapsista vastuuta monin eri tavoin enemmän kuin toimenkuva edellyttää, ja puhuu sekä toimii liikenneturvallisuuden puolesta. Joulun aikaan Juuso ilahduttaa lapsia joulupukin vermeissä. Ei siis tarvitse pelastaa konkreettisesti ihmishenkiä ollakseen esimerkillinen. Onnea Juusolle! Tunnustus meni varmasti hyvälle ammattilaiselle. Saa nähdä, miten ensi vuonna käy. Olisiko taas rekkasankarin aika? Kaikenkarvaiset tosi-tv-ohjelmat annostelevat ihmissuhdevellontaa joka kanavalla. Minulla on omat varaukseni BB-tyyppisiä ohjelmia kohtaan, mutta realityä voi kuulemma tehdä myös ilman örvellystä. Näin maistiaisia tammikuussa TV5:llä alkavasta sarjasta, joka kertoo kuljetusalan ammattilaisista ilman vasiten käsikirjoitettuja kommelluksia. Tykkäsin kovasti. 12-osaisen sarjan nimi on sattumoisin Ammattina Sankari, ja vaikka emme ole mukana itse ohjelman toteutuksessa, kuulumme sankarikonseptin taustavaikuttajiin. Mukana on myös kolme jäsenyritystämme, joten seuratkaapa ennakkomainoksia. Jos toteutus on hyvä ja toimialaa ja sen ammattilaisia kunnioittava, ohjelma voi tarjota kaivattua nostetta alalle. Hyvä että puhutaan, paree että asiaa, eikö? Tässä numerossa on muuten aiheena kuljetusinfra. Tiesittekö, että huonokuntoisia tiepäällysteitä löytyy Suomesta 5 000 kilometriä, ja vuonna 2018 jo 8 000 kilometriä? Kehno tiestö on itsestään kasvava luonnonvara, jota nastat kurittavat ja routa jäytää. Ja kun Suomi peittyy nietoksiin, raastavat tiekoneet jäätä kuoppaisesta tienpinnasta. Suodaanpa lämmin hellä ajatus teille ja tienkäyttäjille: Jos lisäämme kukin hivenen malttia ja ennakointia omaan tiellä liikkumiseen, ja auton ulkopuolella pidämme heijastinta esillä, suojelemme kulkijoita, ajopelejä ja teitäkin. Antoisaa, rauhallista ja kultaista joulunaikaa kaikille! Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen toimitus@skal.fi tai etunimi.sukunimi@skal.fi Toimituksen osoite Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. (09) 478 999 fax (09) 587 8520 Vakituiset avustajat Jaana Sivén Olli Blomberg Laura Ristolainen (äitiyslomalla) Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. 0400 816 060 eero.kaipainen@reppumedia.fi Ilmoitustrafiikki kuljetusyrittaja@faktor.fi Ulkoasu Faktor Oy / Anu Koski Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos 10 000 kpl KANNEN KUVA Maria Atosuo Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 1236-066X 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 heini.polamo@skal.fi PS. Muista myös Tienkäyttän linja 0200 2100 (24 h/vrk) Docusoap = tv-viihdeohjelma, jossa esiintyvät ammattinäyttelijöiden sijaan tavalliset ihmiset. Nimi tulee dokumentin ja saippuasarjan yhdistelmästä. 3
Tässä numerossa 9 2013 Pääkirjoitus 3 Joulukuu 6 Toimitusjohtajalta 15 Ajankohtaista 10 Poikkeuslupien ehdot, kunnostettavat sillat, työnantajalle verovähennystä koulutuksesta, Kuorma-autoalan TES Jukka Lehtonen, Aavasaksa: 16 Painomuutos oli liian iso klöntti kerralla toteutettavaksi Ari Kilponen, Lapin ELY-keskus: 17 Vuoden lykkäys olisi ollut paikallaan mitta- ja massamuutoksessa Teiden romahtamista ei saa 20 jäädä odottelemaan Perustienpidon tulee olla jatkuvaa, sanoo Juha Högström Läänin Kuljetus Etelä-Karjala 22 on alansa moniosaaja Venäläisen kysynnän ansiosta kauppa ja rakentaminen on vilkasta 20 Kuljetusyrittäjä Juha Högström: Tienpitoon tulee saada yhteisvastuuta. Karkaavatko hyödyt käsistä? 24 Mitta- ja massamuutosten vaikutuksista kiihkeää keskustelua Logistiikkaseminaarissa Näyttelyt ja messut 2014 28 Olli Blomberg kokosi tiedot ensi vuoden hyötyajoneuvomessuista Muutoskatsastukset sujuvat 30 ilman ruuhkia Toteavat Timo Ojala, K1 Katsastajat ja Kalevi Lintula, A-Katsastus ALT ja SKAL selkiyttivät 31 tehtäväjakoaan ja tavoitteitaan Erikoistarjous ALT:n jäsenyydestä käytä hyväksesi! Kustannusmuutokset 32 kuorma-autoliikenteessä Kevyellä kalustolla kustannukset lievässä nousussa Meppi mittojen, massojen 34 ja järkipolitiikan puolesta Maantiekuljetusasiat ovat imaisseet Petri Sarvamaan mukaansa Puolan logistiikkaverkosto on mahdollisuus suomalaisille 38 Puola on itäisen Keski-Euroopan merkittävin logistiikkakeskus Työnteko ja toisista 41 välittäminen on arvokasta Kuntavaikuttaja Paula Laurikkalan kolumni Monta pykälää parempi peruspaku 42...on Mercedes-Benz Sprinter Kuorma-autotietäjät 43 palkintomatkalla Hollannissa Kohteena DAF Experience 2013 Euro 6 -tasoon täydellä valikoimalla 44 DAFin oranssi vallankumous JOKA NUMEROSSA: SKAL ajassa 48 61 Onnea 59 Svensk resume 61 65 22 34 41 5
Uusi 9/13 1 Joulukuu Toivotamme Kuljetusyrittäjä-lehden lukijoille Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2014! 24.12. Jouluaatto 15.12. 3. Adventtisunnuntai 13.12. Pyhän Lucian päivä 8.12. 2. Adventtisunnuntai Jean Sibeliuksen päivä 5.12. 22.12. 4. Adventtisunnuntai Kuljetusyrittäjälehti ilmestyy Kuljetus SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N JÄSENLEHTI Yrittäjä 6.12. Itsenäisyyspäivä 9/2013 KULJETUSYRITTÄJÄ KULJETUSINFRA 1.12. 1. Adventtisunnuntai Kuljetusalan Sankari vaalii lasten turvallisuutta työehtosopimus Tietyöt olisivat tervetulleita Myrskylään Asetusmuutoksen säästöjä saadaan vielä odottaa 6
Ajankohtaista Valion edustajina paikalla olivat oikealta lukien logistiikka-asiantuntija Kaj Koski, logistiikkapäällikkö Juhani Pöntinen, tulosyksikön johtaja Reima Luomala ja jakelujohtaja Taneli Mero. Kuvassa myös SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen ja Elintarvikealan Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Seppo Tolonen (vas.) SKAL ja Valio solmivat koulutussopimuksen SKAL ja Valio yhteistyössä Valion sopimuskuljetusyritysten kanssa ovat solmineet viisivuotisen sopimuksen noin 1 200 kuljettajan ammattipätevyyskoulutuksista. Sopimus allekirjoitettiin Kuljetuskuutiossa Helsingissä 4.11.2013. Juha Lihavainen Joensuusta on vuoden 2013 Sankari Torstaina 22.11. palkittiin Helsingin Korjaamolla Juha Juuso Lihavainen, joka on toiminut 20 vuotta linja-autonkuljettajana. Juuso on poikkeuksellisen omistautunut työlleen. Hänen sydäntään lähinnä ovat pienet koululaiset, joita hän kuljettaa päivittäin. Erään koululaisen äiti kuvaa sankarikuljettajaa näin: Juuso pitää oppilaista huolta, soittaa kotiin jos aikatauluissa on viivettä, kertoo lapsille liikenneturvallisuudesta, palkitsee heijastimen käyttäjiä, on erittäin omatoiminen ja huolta pitävä, turvallinen kuljettaja. Kaiken huipuksi joka ikinen joulukuu hän pukeutuu työpäivinään joulupukiksi ja lapset pääsevät kouluihinsa joulupukin linja-autolla. Kaikille vastaantulijoillekin tulee Palkintosekin Juha Lihavaiselle (kesk.) luovuttivat kansanedustaja Kalle Jokinen ja Jussi Huhta Bridgestonelta. hyvä ja jouluinen mieli. Huippu tyyppi! Juha Lihavainen on osoittanut Ammattina Sankari -kampanjan arvostamaa herrasmiesmäistä käytöstä, jossa yhdistyy huolehtiva ja lapsista välittävä ilmapiiri. Palkintona hänelle ojennettiin 5 000 euron palkintosekki, josta puolet hän lahjoittaa itse valitsemaansa hyväntekeväisyyskohteeseen, Kontiolahden Lehmon koulun kirjaston uusimista varten. Juuson työnantaja on Savo-Karjalan Linja Oy. Ammattina Sankari -kampanjalla etsitään vuosittain esimerkillistä kuljetusalan ammattilaisia. Nyt palkittiin järjestyksessä kolmas sankari. Valinnan teki tuttuun tapaan Ammattina Sankari -raati, johon kuuluu SKAL:n ohella muun muassa Rahtarit ja Veho. Alun perin konseptin toi Suomeen Bridgestone. www.ammattinasankari.fi Muutoksia SKAL-organisaatiossa SKAL Pohjois-Suomi ry SKAL Oulun lääni ry on muuttanut nimensä vuosikokouspäätöksen mukaisesti SKAL Pohjois-Suomi ry:ksi. Vahvistus yhdistysrekisteristä tuli lokakuun lopussa. Yhdistyksen uutena toiminnanjohtajana aloitti joulukuun alussa logistiikkainsinööri Taavi Heikkinen, Heikki Huhanantin siirtyessä eläkkeelle. Yhteystiedot säilyvät entisinä. Osoite: Kiilletie 1, 90620 Oulu Puhelinnumero 0400 282 785 Palautetta VALLU-liikennelupajärjestelmästä Keräämme palautetta valtakunnallisen VALLU-liikennelupajärjestelmän käyttäjiltä. Kommentteja ja mielipiteitä voi toimittaa osoitteella viestinta@skal.fi. Toimitamme koosteen palautteesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle vuoden lopulla. Liikennelupahaku toimii osoitteessa http://vallu.ahtp.fi/ ja Liikenteenharjoittajahaku osoitteessa http://vallu.ahtp.fi/kansalaislupahaku.aspx 8
Uusi ilme vuosi tarraan kilpailulla Heini Polamo, kuva Jaana siven Jäsenyritysten ajoneuvoihin liimattava vuositarra on näyttänyt samalta vuodesta toiseen. Lähdimme hakemaan tuttuun ovaaliin tarraan uutta potkua suunnittelukilpailulla. Lopputuloksena autotarran ulkoasu päivittyy ensi vuonna. Toivottavasti uusi Osaava suomalainen -tarra lyö itsensä läpi tien päällä. Kutsuimme suunnittelukilpailuun graafisen suunnittelun opiskelijoita useasta eri oppilaitoksesta. Kutsuun vastasi 33 suunnittelijaa, jotka lähettivät meille yhteensä 68 ehdotusta vuoden 2014 tarraksi. Tarrakilpailun voitti Tua Musakka, Metropoliaammattikorkeakoulun graafisen suunnittelun ensimmäisen vuoden opiskelija. Jäsenet saavat tarransa joulukuussa jäsenkorttipostituksen yhteydessä. Piirustustaito hyppysissä Kilpailun voittajan Tua Musakan tausta on mielenkiintoinen ja värikäs. 23-vuotias graafikon alku on pohjakoulutukseltaan ravintolakokki ja lisäksi hänellä on taidekehystäjän tutkinto. Taustalla on myös sarjakuvapiirtäjän opintoja. Graafinen suunnittelu on pitkäaikainen haave. Oma äiti on muotoilija ja kuvataiteen opettaja. Tuan mieli palaa painotöihin ja esittävään taiteeseen, ei niinkään digitaaliseen maailmaan tai abstraktiin taiteeseen. Uskon printtiin, vaikka sen sanotaan Palkitsemistilaisuudessa Tua Musakan (oik.) tunnelmat olivat korkealla: En ensin voinut uskoa että voitin! Nyt on hyvä tunne siitä, että olen oikealla alalla. olevan kuoleva laji. Tua piirsi tarrakuvan aluksi käsin ja ainoastaan viimeisteli kuvankäsittelyohjelmalla. Vaikka kuvan tuotantotapa ei ratkaissut kilpailua, on hienoa, että edelleen löytyy nuoria, jotka arvostavat piirustustaitoa. Piirtäjän käsityö alkaa jo olla harvinaista. Miten Tua päätyi voittajakuvaan? Mietin konseptia pari iltaa. Elementit (logo, teksti, värit, koko) oli tarkkaan määritelty, joten piti vain tehdä päätöksiä. Selailin vanhoja tarroja netissä ja päätin rikkoa muodon. Tuan mielikuva SKAL:n brändistä oli asiantuntijuus ja arvokkuus, ei siis kovin sähäkkä ja nuorekas. Tuan mielestä tarrakonseptissa on mahdollisuuksia kehittää ilmettä vaikkapa ajoneuvoa vaihtamalla. Auton tilalla voi olla muutakin, esimerkiksi henkilöhahmo. Mikään ei estä irrottelemasta tarrassa tulevina vuosina, jos niin halutaan. Tarran suunnittelu on yllättävän vaikeaa Meille tulleista tarraehdotuksista noin viidesosa täytti vaatimukset sommittelun, värien ja logon käytön suhteen. Monessa suunnitelmassa oli käytetty liikaa värejä tai ne eivät olleet harmonisia. Erittäin hyviä vaihtoehtoja oli lopulta viisi. Voittaneessa tarrassa oli jotakin uutta ja toisaalta jotakin muistumia perinteisistä SKAL-vuositarroista. Siinä oli ammattitaitoisesti noudatettu kutsussa annettuja ennakkotietoja väreistä ja logon käytöstä. Lisäksi suunnittelija toi omana ehdotuksenaan järjestön koko nimen kuvaan mukaan. Kuvan korkea laatu ja muunneltavuus tulevina vuosina vaikuttivat valintaan. Valintaa tehdessään puheenjohtajisto arvioi tarroja numeroituina, tietämättä tekijöiden nimiä. Tarran valitsi SKAL:n puheenjohtajisto. Teppo Mikkola ja Håkan Stara päätyivät toisistaan riippumatta samaan suosikkiin. 9
Jukka Lehtonen, Kuljetus-Lehtonen Oy: Talous kuntoon ennen uusia massoja! Lokakuun alusta voimaan astuneet uudet mitat ja massat jakavat kuljetusalan ammattilaisten mielipiteet ja näkökannat. Moni yrittäjä miettii varmaan vielä pitkään ennen kuin päättää jos päättää investoida uuteen raskaampaan kalustoon. Olli Blomberg oli liian iso klöntti kerralla toteutettavaksi, sanoo hallituksen puheenjohtaja -Painomuutos Jukka Lehtonen Aavasaksalla toimivasta Kuljetus-Lehtonen Oy:stä. Olisin mielelläni nähnyt pienempinä palasina läpiviedyn toteutuksen, vaikkapa neljä tonnia kerrallaan viiden vuoden välein! Maamme kuljetusyrittäjien joukossa varmaan moni ajattelee Jukan tavoin. Hän katsoo, että 68 tonnin painoa olisi voitu noudattaa viisi vuotta. Sen jälkeen olisi pitänyt tehdä perusteellinen tiestön kunnon kartoitus, ja vasta sitten jos teiden kunto siis sallisi olisi ollut 76 tonnin vuoro. Näin menetellen olisivat investoinnitkin jääneet inhimilliselle tasolle. Ensin oma pesä sitten valtakunta Jukan mukaan moni kuljetusyrittäjä varmaan haluaisi niin pian kuin mahdollista siirtyä suurimpiin sallittuihin massoihin ja mittoihin, mutta vähintään yhtä monella eivät taloudelliset rahkeet yksinkertaisesti riitä muutos- tai uusinvestointeihin. Mielestäni olisikin tärkeämpää, että oma yrityskohtainen talous ensin pyrittäisiin saamaan investoinnit kestävään kuntoon ja vasta sitten tehtäisiin investointipäätöksiä. Ja nekin vain siinä tapauksessa, että niistä oman yrityksen tai voimassa olevien kuljetustoimeksiantojen perusteella olisi todellista taloudellista hyötyä, Jukka painottaa. Jukka ei siis näe, että kalustoa pitäisi uusia vain sen takia, että lait ja asetukset sen mahdollistavat. Jokaisen tulisi tykönään kysyä pystyykö hän tosiaankin hyödyntämään kaiken sen kapasiteetin, mihin raskaampi, pidempi ja korkeampi ajoneuvoyhdistelmä antaisi mahdollisuuden. Onko mahdollista saada niin sanotut täydet tonnit ympäri vuoden vai joudutaanko ajamaan vajaakuormilla? Esimerkiksi tavaralinjaliikenteessä ei uusista massoista juurikaan ole hyötyä, kuormissa kun kulkee lähinnä kuutioita. Korkeuttakin olisi syytä tarkoin harkita, tieverkollahan on useita siltoja, joiden alta ei 4,4-metrisellä riskittä pysty ajamaan. Kahden kärryn loukku? Raakapuun kuljetuksiin on Jukan mukaan odotettavissa kahden kärryn loukkuja. Näin tullee käymään mikäli halutaan vuoden ympäri ajaa optimikuormilla. Raakapuun painohan vaihtelee sen mukaan miten kuivaa tai kosteaa se on. Yrittäjä joutuu siis kulloinkin valitsemaan nappaako veturin perään neli- tai viisiakselisen kärryn. Ellei tätä mahdollisuutta ole, on vaihtoehtona joko vajaakuorma tai ylimääräisen akselin (paripyörineen) mukana raahaaminen. Lisäakselit lisärenkaineen ovat merkittävä kustannustekijä ja myös yhdistelmän kömpelyyttä lisäävä ratkaisu. Ja jos kapasiteettia lisää olemassa olevaa kalustoa muokkaamalla, joutuu miettimään riittäkö se vanha viissatanen yhdistelmää kiskomaan. Jos ei, on pakko investoida aiempaa suurempitehoiseen vetoautoon ja sekin tietää osaltaan kuljetusyrityksen kustannusrakenteiden uudelleen päivittämistä, jotta tulot kattaisivat lisääntyneet menot, Jukka filosofoi. Hänen mukaansa talousoppineiden vanha viisaus sanoo, että hallinnoimisen hankaluus on suoraan suhteessa kasvat- Kuljetusyrittäjät eivät enää osta autoja vaan investoivat tuotantovälineisiin, sanoo Jukka Lehtonen. tamisen helppouteen. Sitä ei vaan aina tulla ajatelleeksi. Raha ei liiku ilmaiseksi sen paremmin yritykseen sisälle kuin siitä ulos. Juuri tämän ilmiön tasapainoon 16
saaminen on sitä taloudellista osaamista, jota monissa suomalaisissa kuljetusyrityksissä juuri nyt kaivataan. Poikkeusluvat mietityttävät Myös kaikkein raskaimpien yhdistelmien konfiguraatiot askarruttavat Jukkaa. Mikä tulee olemaan ratkaisumalli? Noin 76 tonniin saakka mentäneen normaaleilla täysperävaunuyhdistelmillä, mutta miten niitä suuremmilla painoilla? Veturin perässä kaksi puoliperää ja niiden perässä vasikka vaiko tavallinen rekka ja sen perässä täysperävaunu? Olkoon rakenne sitten mikä hyvänsä, niin maastot ja kelit tulevat vaikuttamaan ajo-ominaisuuksiin ja etenemiskykyyn, etenkin talviliukkailla ja kelirikkoaikaan. Tämä tulee olemaan fakta, sillä jo nykyisillä normaalipainoilla ollaan usein vaikeuksissa, ainakin alemmalla tieverkolla. Myös reittivalinnat nousevat Jukan mielestä avainasemaan aiempaa suurempia massoja ja korkeuksia sovellettaessa. Kattaako suuremmasta kuormasta saatu korvaus pidemmän ajoreitin aiheuttamat aiempaa suuremmat polttoaine- ja työaikakustannukset? Tukea rahoitusmaailmasta Koska investointi uuteen kalustoon tulee ainakin pitkällä tähtäimellä lisääntymään, peräänkuuluttaa Jukka rahoitusmaailmalta entistä syvällisempää paneutumista kuljetus- ja logistiikka-alan talousasioihin. Kuljetusyrittäjiltä edellytetään yhä useammin investointeja vaikkapa nostureihin, vaakoihin, tietokoneisiin, datayhteyksiin ja muihin erilaisiin kuormien käsittelyyn ja hallintaan liittyviin tekniikoihin. Ne kaikki maksavat paljon rahaa nostaen ajoneuvokaluston kokonaishankintahintaa. Kuljetusyrittäjä ei siis enää osta autoa, vaan hän investoi pitkäaikaiseen tuotantovälineeseen. Tämän soisi rahoittajapiirienkin päätöksiä tehdessään ymmärtävän, Jukka sanoo toivoen heiltä kuljetusyrittäjien suuntaan samankaltaisia ja -arvoisia joustoja kuin mitä vaikkapa teollisuuden, kaupan ja finanssimaailman eri aloille myönnetään. Jukka Lehtonen suosittelee oman yrityksen taloustilanteen huolellista kartoittamista ennen investointeja raskaampaan kalustoon. Ilman kuljetusalaa kun ei olisi sen paremmin kaupan kuin teollisuudenkaan aloja, Jukka lopuksi toteaa. Lapin ELY-keskuksen Ari Kilponen teiden nykykunnosta: Tarpeita todellakin on, mutta... Perustienpidon aiempaa pienemmät määrärahat ja väylien uudisrakentamisen valitettava vähentyminen ovat johtamassa ristiriitaiseen tilanteeseen. Yhä huonommilla teillä yritetään liikennöidä yhä suuremmilla ja raskaammilla ajoneuvoyhdistelmillä. Olli Blomberg Tieliikenteen eri tahojen keskuudessa oman alansa vankkana asiantuntijana tunnettu Ari Kilponen toimii Lapin ELY-keskuksessa liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen ohjausyksikön päällikkönä. Asemansa johdosta hän jos kuka on omiaan vääntämään meille maallikoille ns. rautalangasta, missä loppujen lopuksi mennään nykyisessä omalaatuisessa tilanteessa, jossa teiden kunto on hyvää vauhtia rapautumassa samalla, kun maantiekuljetuksissa ollaan ottamassa käyttöön mitoiltaan ja massoiltaan aiempaa järeämpää ajoneuvokalustoa. Koska Ari Kilponen on osaltaan päättämässä mihin kohteisiin ja millä tavoin jatkuvasti hupenevia, valtion budjetista saatavia määrärahoja ohjataan, on hänen eri tahoja kuultuaan voitava tehdä joskus kipeitäkin ratkaisuja. Silti päätösten on niin suuressa määrin kuin mahdollista tuotettava hyötyä tieverkon käyttäjille. Kylmä totuushan on, että alempi ja kaikkein alin tieverkko ovat kärsiviä osapuolia, kun koko maantieverkostoa pyritään pitämään edes lähellä nykyistä kuntotasoa, Kilponen toteaa. Tässä mielessä eniten mielipiteiden vaihtoa on herättänyt asetus aiempaa suuremmista kokonaismassoista, mutta jossain määrin myös korkeus. Esimerkiksi Lapin ELY-keskuksen vastuualueella meil- 17
lä on nyt 50 painorajoitettua siltaa, kun niitä aiemmin oli 23. Uusi 4,4 metrin korkeus ei sen sijaan tieteknisesti juurikaan tuottane ongelmia, esimerkiksi Rovaniemen keskustatunnelissa eli Revontulitunnelissa on riittävä pelivara, Kilponen painottaa. 100-tonniset keskusteluttavat Parhaillaan Trafin käsittelyssä oleva hanke noin 100-tonnisten ja 33-metristen ns. A- double-yhdistelmien 1) käytöstä määrätyillä reiteillä on Ari Kilposen mukaan vain yksittäinen keskustelua herättänyt asia tienhoidon ja perustienpidon kannalta. Toki uudet entistä raskaammat ja pidemmät yhdistelmät tulee mahdollisuuksien mukaan osaltaan huomioida määrärahojen ohjauksessa, mutta kyllä meidän on vähäisiä varoja kohdistettaessa huomioitava kaikki tienkäyttäjätahot yksittäisistä jalankulkijoista kaikkein raskaimpiin ajoneuvoihin, Kilponen painottaa. 1) A-double: puoliperävaunuyhdistelmä, johon on lisäksi liitetty varsinainen eli täysperävaunu, suomeksi voidaan puhua A-junasta, kun taas B-double eli B-juna koostuu vetoautosta ja kahdesta puoliperävaunusta. Uudet entistä raskaammat ajoneuvoyhdistelmät on kyettävä huomioimaan tienpidon nykyisten määrärahojen puitteissa, Ari Kilponen Lapin ELY-keskuksesta painottaa. Lapin tieverkkoa kuluttaa Ari Kilposen mukaan suuri määrä raskaita projektikuljetuksia. Näitä ovat Lapissa toimivien lukuisten kaivosten kone- ja rikastekuljetukset sekä Norjan ja Venäjän öljy- ja kaasuhankkeisiin liittyvät kansainväliset erikoiskuljetukset. Näiden usein huomattavan yliraskaiden ja -mittaisten kuljetusten lisäksi tulevat muun muassa tuulivoimahankkeiden edellyttämät ylipitkät ja -raskaat erikoiskuljetukset. Maamme erikoiskuljetusten niin sanottu tavoiteverkko ulottuu vain Rovaniemelle saakka. Täältä pohjoiseen on jokaisen erikoiskuljetuksen osalta laadittava erillissuunnitelma niin massojen kuin ulottuvuuksien suhteen. Tulevaisuutta ajatellen on esimerkiksi Norjan kanssa jo neuvoteltu Karigasniemen rajasillan uudistamisesta, nykyinen 60 tonnin rajoitus on mainittuja kuljetuksia ajatellen liian alhainen. Onneksi Kaukosen 50 tonniin painorajoitettu silta kantatiellä 79 korvataan uudella sillalla vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän jälkeen tätä raskaampien yhdistelmien ei enää tarvitse käyttää pitkää kiertotietä Sodankylän kautta matkallaan Kittilästä Rovaniemelle tai päinvastoin, Kilponen opastaa. Niukkuuden rajat jatkuvat Käytännössä tiemäärärahat edelleen pienenevät, Ari Kilponen huokaa. Toki tienpidon taso pyritään kuitenkin ylläpitämään niin lähellä nykyistä kuin mahdollista. Lapin osalta se merkitsee, että päättäjien ohjeistuksen perusteella noin 900 kilometriä maakunnan pääteistä on ylläpidon osalta etusijalla, kun teitä on kaikkiaan 9 000 kilometriä, niistä 6 000 päällystettyjä. Nykytasolla pysyäksemme vuodessa pitäisi päällystää vähintään 300 kilometriä, kun kuluvana vuonna päästiin vain 130 kilometriin. Toisaalta pulavuonna 2012 jäätiin alle 100 kilometrin. Tilanne on Kilposen mukaan siis vähintäänkin haasteellinen, etenkin uusien entistä raskaampien ajoneuvoyhdistelmien käyttöönottoa ajatellen. Ja jo siksikin, että siltojen ylläpitomäärärahojen taso tulee vuonna 2014 olemaan noin 20 prosenttia alle edellisvuoden tason. Ari Kilposen henkilökohtainen mielipide onkin, että ainakin vuoden lykkäys olisi ollut paikallaan uusien massojen käyttöönotossa. Nyt kun asetus sallii raskaammat yhdistelmät, joudutaan tiestölle lähitulevaisuudessa valitettavasti asettamaan lisää liikennöintirajoituksia, eikä tämä koske yksinomaan Lappia, vaan koko Suomea. Kilposen kertoman pohjalta johtopäätökseksi muodostuu, että monissa tapauksissa ajomatkat siis voivat pidentyä melkoisesti. Tämä saattaa merkitä toivottuun kustannustehokkuuteen negatiivisesti vaikuttavia, kokonaan uusia kustannuksia. Eikä yksinomaan lisääntyneen polttoainekulutuksen muodossa, vaan myös lisääntyneenä ajoaikana. Tämä seikka taas on huomioitava ajo- ja lepoaikasäädöksiä noudatettaessa: on varmistauduttava sopivien taukopaikkojen löytymisestä. Esimerkiksi 33-metrinen moniperävaunuyhdistelmä ei mahdu ihan jokaiselle levikkeelle eikä välttämättä jokaiselle tankkauspaikalle tai liikenneaseman pihalle. Erityisesti ajoradasta erillään olevien levähdysalueiden ja liikenneasemien liittymät voivat olla hankalia noin 33-metriselle yhdistelmälle (kuvassa Ruotsin mallin mukainen ns. ETT-yhdistelmä). 18
Iloisella perusluonteella varustettu Juha Högström heräyttää hymyn tai naurun tuon tuostakin. Kyllä arjesta ilojakin löytyy, vaikka vakavista asioista tänään puhuttiinkin. Teiden romahtamista ei saa jäädä odottelemaan Perustienpidon tulee olla jatkuvaa, muuten edessä on sellainen romahdus, ettei siitä enää selvitä, arvioi alempiasteisen tieverkon päivittäiskäyttäjä, kuljetusyrittäjä Juha Högström Myrskylästä. Ulla Eskelinen Tänä marraskuun maanantaina Juha Högström siirtyy imukeräilyautonsa rattiin kello 10.00 Orimattilassa. Edessä hänellä on yhdeksän lypsytilaa päivävuorossa ja sen jälkeen täyden perävaunullisen yhdistelmän siirtäminen Sipooseen Arla Ingmanin Söderkullan meijerille. Purkamisen ja pesun jälkeen nuppikuorma kerätään Porvoon ympäristöstä ja viedään taas Sipoon meijerille. Kokonaismatkaa autolle kertyy reitistä riippuen päivittäin 430 kilometriä tai 940 kilometriä. Maitoa kulkee vuorokaudessa noin 45 000 litraa. Itä-Uudenmaan mutkaiset tiet Itä-Uudenmaan maaseudulla maisemat vaihtelevat. Riittää peltoja, mäkiä, mutkia ja tien pinnan vaurioita. Toimivien tilojen lisäksi ohi vilahtaa tyhjillään olevia taloja, kauppoja ja yrityksiksi muutettuja kouluja. Tänään on kaunista, mutta alemman tieverkon kunnossa ei ole hurraamista. Miten näillä teillä pärjätään talven liukkailla ja yön pimeydessä? Tiet ovat surkeassa kunnossa. Paikattu miten sattuu, tai sitten ei ollenkaan. Orimattila Koskenkylä -tiellä on sentään pientareita paranneltu ja nostettu, mutta talvisin ajoneuvot seisovat mäkien alla odottamassa hiekoitusta tai aurausta. Kesällä lanaukset pitäisi tehdä ammattitaidolla ja ajatuksella. Muodot ne ovat tiessäkin tärkeät. Veden on päästävä valumaan ojaan ja kallistusten on oltava kohdallaan. Pienet asfalttitiet alkavat olla meillä täällä etelässä huonompia kuin hiekkatiet. Ennen asfalttityömailla tuli jonoteltua, mutta enää ne eivät ärsytä. Päinvastoin. Nostaisin hattua, jos niitä vielä meilläpäin näkyisi, Juha Högström toteaa. Yhteisvastuuta tienpitoon Yötuureissa ehtii miettiä sitäkin, että kun entiset tiepiirit purettiin, tiestön peruskunnon hoitaminen siirtyi kasvottomille ELY-keskuksille. Tästä piti syntyä säästöjä, mutta missä ne ovat? Ainoa tuloksentekoväline näyttää olevan se, ettei parannustöitä tehdä enää ollenkaan. Aikanaan oman alueen tiemestarille oli kunnia-asia vaalia teiden peruskuntoa. Nyt mikään ei ole enää kenenkään aluetta. Kuka antaisi oman talonsa mädäntyä 20
Enää eivät asfalttityömaat ärsytä. Päinvastoin. Nostaisin hattua, jos niitä vielä meilläpäin näkyisi. kymmenen vuotta ja toteaisi sitten, ettei tätä voi enää korjata, Juha ihmettelee. Alemmalle tieverkolle on kuitenkin käymässä juuri näin. Mikä on poissa silmistä, on poissa mielestä. Kymmenen vuoden kuluttua nämä tiet on rakennettava kokonaan uudestaan, jos rapautuminen jatkuu tätä vauhtia. Luulisi, että teiden kunnostaminen kiinnostaisi yhteisesti kaikkia. Meidän yrittäjienkin pitäisi jaksaa vaatia enemmän yhdessä kunnan, yrittäjäjärjestöjen ja teollisuuden kanssa. Kuljetusyrityksen ja yhteiskunnankin taloudessa syntyy säästöjä, jos tieverkko on paremmassa kunnossa. Yksityisteiden talvikunnossapito paikoin parempaa Valtio antaa avustuskelpoisille yksityisteille perusparannukseen tukea. Vaikka sen määrä on pudonnut reilusti, huolehtivat tienhoitokunnat etenkin talvisin monilla paikoilla yksityisteistä paremmin kuin alemman tieverkon yleisistä teistä huolehditaan. Maanviljelijöiden oma kalusto on kehittynyt ja sillä hoidetaan välillä talkootyönä myös osia yleisistä teistä. Monte Carlon malliin Juha Högström opiskeli Porvoon ammattikoulussa auto- ja kuljetuslinjalla ja sai jo silloin tuntea aamuin illoin Myrskylä Porvoo -välisen tien mutkat. Paikalliset kutsuvatkin väliä Monte Carlo -reitiksi. Paikkaa paikan päälle. Asukkaat ja kunta ovat tehneet tien oikaisemisesta useita aloitteita, koska tie ei todellakaan houkuttele uusia tulijoita 2 000 asukkaan Myrskylään. Oikomista ei ole tullut, mutta pyytämättä koko etapille 60 km/tunnissa nopeusrajoitus, Juha kertoo. Verhon heilahdus Vähän yli nelikymppinen Juha Högström on viihtynyt hyvin työssään ja arvelee viihtyvänsä vielä parikymmentä vuotta. Maidon keräilykuljetus on hänelle ajotehtävistä läheisintä. Taksiajossa vilkas mies saa hyvää vastapainoa yksinäisille työtunneille. Taksikyydit ovat vähentyneet viikonloppuisin, mutta muut yhteiskunnan kuljetukset lisääntyneet arkena. Soranajoon Juha ehtii lähinnä vain kuljettajien lomaaikoina. Urheilullisen nelihenkisen perheen vapaa-aikaan liittyy kiinteästi urheiluseura Myrskylän Myrskyn yleisurheilu- ja hiihtotoiminta. Juhalla on paikka myös seuran johtokunnassa. Aikaa vievästä rakkaasta ralliurheilusta Juha luopui kolme vuotta sitten lasten harrastusten vuoksi. Maidon keräily on usein hyvin yksinäistä työtä varsinkin ilta- ja yöajossa. Joillakin tiloilla vain ikkunaverhon vähäinen heilahdus kertoo vuodesta toiseen, että sinut on havaittu. Toisinaan pääsee vaihtamaan kuulumisia emäntien tai isäntien kanssa. Tänään tarinaa heitetään poikkeuksellisesti jopa useamman isäntämiehen kanssa. Jos minut kutsutaan kahvikupilliselle, suostun varmasti, koska sen verran harvinaista se nykyisin on. Aikatauluhan siinä venyy ja saatan joutua sitten meijerillä jonottamaan vuoroani, mutta on se sen arvoista, Juha nauraa. Juha Högströmin reitin varrella isoimmilla tuottajilla on vajaa 200 lypsävää. Kuljetus-Högström Oy Perustettu: 1966 Kotipaikka: Myrskylä Kalusto: yksi maidon imukeräilyauto, kaksi taksia, yksi maansiirtoauto Asiakkaat: Arla Ingman, Porlammin Osuusmeijeri, Ruhan meijeri Ky, Rudus Henkilöstö: neljä vakituista ja yksi osa-aikainen kuljettaja 21
Läänin Kuljetus Lappeenrannassa on ALANSA MONIOSAAJA Etelä-Karjalassa eletään kaupan ja rakentamisen vilkasta kasvukautta. Läänin Kuljetus Lappeenrannassa on myös laittanut kauhansa soppaan ja ammentaa hyvää tulosta asiantuntemuksellaan ja monipuolisella tarjonnallaan. Anneli Similä Täältä etelästä on aina hyvä käydä kurkkaamassa mitä muualla Suomessa tapahtuu. Siellä tapahtuu nimittäin aika paljon, niin kuin nyt Lappeenrannan seutuvilla esimerkiksi. Lehdistä on toki saanut lukea, että venäläiset turistit pyörähtävät Lappeenrannassa kauppareissuilla. Ilmiön todellinen mittakaava paljastuu kuitenkin vasta paikan päällä: Kauppakeskuksia, hotelleja, huoltoasemia ja uusia asuinalueita rakennetaan pitkälti venäläisen kysynnän ansiosta. Vilkasta rajanylitystä Petri Siivo toimii Läänin Kuljetuksen toimialajohtajana. Hän aloitti työnsä Etelä-Karjalan aluejohtajana vuonna 2010, jolloin silloinen Etelä-Karjalan KTK fuusioitui Läänin Kuljetukseen. Lappeenrannan alueen raju kasvu oli täydessä vauhdissa jo tuolloin. Nyt kuluvan vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana on Suomen kaakkoisraja ylitetty jo noin 8,7 miljoonaa kertaa. Kasvu on ollut vilkkainta Lappeenrannasta 20 kilometrin päässä sijaitsevalla Nuijamaalla, jossa rajanylityksiä on tapahtunut yli 3 miljoonaa. Kun lasketaan, että venäläinen turisti jättää Suomeen keskimäärin 140 euroa yhdellä käynnillä, on sillä valtava merkitys työpaikkojen kasvulle tällä alueella, Petri Siivo kertoo. Perinteisen savupiipputeollisuuden työllistäjien, kuten paperinvalmistaja UPM Oyj:n, rinnalle on siunaantunut runsaasti palvelu- ja rakennusalan töitä ja työpaikkoja. Läänin Kuljetus on myös ottanut oman siivunsa kasvusta kuljetusten, urakoinnin ja kiviainesmyynnin asiantuntijana. Yhdyskuntarakentamisen asiantuntija Käsitys KTK:ista pelkkinä ajovälityskeskuksina on pitänyt jo aikaa sitten heittää romukoppaan. Toki kuljetukset ovat edelleen tärkeitä. Esimerkiksi Läänin Kuljetuksen Lappeenrannan toimipisteessä kuljetuksille ja kuljetusten hyvälle asiakaspalvelulle laitetaan suuri painoarvo. Nykyään useimmat KTK:t ovat kuljetusten ohella kuitenkin täyden palvelun tavarataloja, joissa riittää osaamista laidasta laitaan. Niin myös Läänin Kuljetuksessa, jossa yhdyskuntarakentaminen on erityisen vahvaa aluetta. Hyvänä esimerkkinä tästä on läheinen Taipalsaaren Pappilanniemen alue, jonne yritys rakensi juuri koko kunnallistekniikan tiet, vesijohdot, viemärit ja valaistuksen alusta loppuun. Yhteensä alueelle on lohkottu 63 pientalotonttia, joilla rakentaminen on nyt täydessä käynnissä. Ainoastaan sähkötöissä yritys käytti aliurakoitsijaa, muuten kaikki työvaiheet tehtiin alusta loppuun oman henkilökunnan voimin. Tarjoamme vaihtoehtoisen tavan toimia kokonaistaloudellisesti. Aluepäällikkömme Pekka Mäkinen osaa vuosien kokemuksella hinnoitella urakat tiukasti, mutta kannattavasti. Meillä on sellaista osaamista, jota harvoilla yrityksillä on tarjota. Nuoren polven työnjohtajilla on maanmittaukset hallussaan uusimmilla laitteilla ja muutenkin meillä on asiantuntemusta omasta takaa kaikkiin työvaiheisiin. Pyrimmekin palkkaamaan mahdollisimman monitaitoisia ihmisiä, Petri Siivo kertoo. Kyseisellä Taipalsaaren työmaalla ei luonnollisestikaan riittänyt pelkkä tekninen osaaminen, vaan tarvittiin myös kuorma-autoja ja koneita eri työvaiheisiin. Parhaimmillaan työmaalla oli töissä 22 erilaista maansiirtokonetta, kuormaautoa tai kaivuria, joita voidaan liikutella Läänin Kuljetus -konsernin toiminta-alueella tarpeen mukaan. Kalaa 40 metrin tiskiltä Katu- ja viemäriverkoston rakentaminen, saneeraustyöt, pilaantuneiden maiden siirtäminen ja muut maarakennustyöt sekä uusien kohteiden rakentaminen ovat Läänin Kuljetuksen arkipäivää. Nytkin Lappeenrannan toimiston välittömässä läheisyydessä jylläävät koneet, kun vanhan asuinalueen teitä ja viemäriverkostoa laitetaan uuteen uskoon. Läheiset kunnat ja kaupungit ovat tärkeitä asiakkaita. UPM:n sekä Outotecin alueilla tehtävät kunnossapitotyöt ovat lähes jatkuvia. Tämän vuoden suurin rakennuskohde oli Imatralle alkuvuodesta valmistunut ABC-liikennemyymälä kolmen hehtaarin asfalttikenttineen. Soraa alueelle kuljetettiin noin 150 000 m 3, mikä tarkoitti neljän kasettiauton työpanosta neljän kuukauden aikana, yhteensä yli 1 000 autokuormallista soraa. Uskon, että kiivas rakentaminen jatkuu vielä ainakin parisen vuotta. Ensi kesänä tänne ruvetaan rakentamaan IKEAn 22
Petri Siivo vastaa urakoinnista ja maarakennushankkeista kaikilla Läänin Kuljetus -konsernin alueilla. tavarataloa. Ajokalustoamme on siellä jo nyt mukana tontinraivaustöissä, mutta varsinaisen rakentamisen tarjouskierros on vielä alkuvaiheessa. Haastattelupäivän päätteeksi teemme Petri Siivon kanssa vielä kierroksen Lappeenrannassa. Uskottava se on - suurten kauppakeskittymien parkkipaikoilla ainakin joka toinen auto on venäläisrekisterissä. Upea muotitalo on juuri avaamassa ovensa turistivirran toivossa. Myymälöiden jopa 40 metriä pitkät kalatiskit tarjoavat venäläisturisteille tuoretta kalaa, jota nämä kovasti arvostavat. Varsinkin lauantai-aamuisin venäläiset turistit valtaavat kaupungin keskustan. Tämä herättää paikallisissa asukkaissa myös ristiriitaisia tunteita, mutta täytyy muistaa, että venäläiset tuovat leivän tullessaan monille asukkaille. Läänin Kuljetus Etelä-Karjala osa Läänin Kuljetus -konsernia, jonka pääkonttori on Turussa koko konsernin liikevaihto oli noin 50 miljoonaa vuonna 2012 yksi vilkkaimmista kymmenestä konsernin toimipisteestä 10 miljoonan liikevaihdollaan osakkaina muun muassa noin 60 kuljetusyrittäjää, joilla lähes 100 autoa. Toimialajohtaja Petri Siivo vastaa urakoinnista ja maarakennushankkeista kaikilla Läänin Kuljetus -konsernin alueilla konsernin johtoryhmän jäsen rakennusalan työkokemusta muun muassa Kiinasta, Intiasta ja Venäjältä. 23
Kansanedustaja Kalle Jokinen toivoo, että tiestön rahoituspäätökset kantaisivat yli vaalikausien. Taustalla Håkan Stara. Logistiikkaseminaaria isännöi ja juonsi varapuheenjohtaja Håkan Stara. Kaikki esitelmät löytyvät osoitteessa: www.skal.fi/esitelmat 76-tonniset ja tieverkko karkaavatko hyödyt käsistä? Keskustelu kävi ajoittain kiihkeänä SKAL:n logistiikkaseminaarissa Kansallismuseossa 13.11. Seminaariväki syventyi mitta- ja massa-asetusmuutoksen vaikutuksiin tieverkolla. Lisäksi perehdyttiin niin kuljetusyrityksen kuin asiakkaankin näkökulmiin ja rahoituksen haasteisiin. Pysäyttävin oli Koskinen-Yhtiöiden puheenvuoro. Heini Polamo, kuvat Jaana Sivén Automobiilin nopeus on voittamaton. Eikä sen voimaa epäile kukaan, joka on nähnyt rautakauppias Renlundin kuorma-automobiilin. Niin se on, ettei täällä kaupungissa kohta hevosia tarvita. Elävä voima saa väistyä koneellisen voiman tieltä. Puheenjohtaja Teppo Mikkola avasi seminaarin hauskalla lainauksella Helsingin Sanomista vuodelta 1907. Tepon mukaan asetusmuutos on kuljetusyrityksille vaativimpia liiketoimintaa koskettavia muutoksia vuosikymmeniin. Hän pohti, pysyykö liikenneinfra logistiikan kehityksen kyydissä, vai jarruttaako tiestön kunto jo yleisen hyvinvoinnin kehitystä, kansantaloutemme kilpailukykyä. Teppo myös muistutti, että Suomi ei saa unohtaa raskasta teollisuutta, sillä siitä saatavat vientitulot rakentavat vielä pitkään siltaa uusiin toimialoihin. Tepon kysymykset seminaariväelle: Tuleeko lähitulevaisuudessa uusia yllättäviä teknisiä muutoksia, jotka vaikeuttaisivat alkuvaiheessa investointeja tehneiden yritysten kannattavuutta? Pystyvätkö kunnat, kaupungit ja valtio panostamaan omien liikenneväylästöjen kehittämiseen? 24
Minna Ruponen. Raimo Tapio. Harri Pursiainen. SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola. Unohtakaa 76-tonnisten ylipainotoleranssit Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen paikkasi viime hetkellä estynyttä ministeri Merja Kyllöstä. Puheenvuoro käsitteli logistista kenttää päivän teemaa laajemmin. Pursiainen kertoi, että liikenneministeri puolustaa Suomen kansallista kabotaasitulkintaa EU:ssa. EU on kyseenalaistanut Suomen kansallisen 3 kuukauden ja 10 kuljetuksen määritelmän. Niskuroiva Suomi voidaan haastaa EU-tuomioistuimeen. Merja Kyllönen ja hänen ministerikollegansa muista korkean kustannustason maista lähettävät liikennekomissaari Siim Kallasille yhteisen vetoomuksen siitä, että kabotaasioikeutta ei laajennettaisi nykyisestä. Kabotaasi on alun perin tarkoitettu tyhjänä ajon välttämiseen, ei lakisääteisten maksujen kiertämiseen, muistutti Harri Pursiainen. Kabotaasia hyödyntävät yritykset eivät osallistu tieverkkomme ylläpitoon, ja siitä päästiinkin päivän varsinaiseen teemaan. Vuosiksi 2014 2017 tiestölle on osoitettu yhteensä 55 miljoonaa euroaa korjausrahaa asetusmuutoksen vuoksi. Ensi vuonna rahasta käytetään 15 miljoonaa (ks. s. 11). Pursiainen kertoi myös EU:n mitta- ja massadirektiivin muutoshankkeesta ja Pohjoismaiden kannalta ikävästi esiin pulpahtaneesta rajat ylittävän moduuliliikenteen rajoittamisesta. Nyt Suomen ja edunvalvojien on vakuutettava ne europarlamentin jäsenet, jotka eivät näe moduulien rajoittamisen huonoja vaikutuksia ympäristölle ja taloudelle. Harri Pursiaisen näkökulmia Korjattavien siltojen tärkeysjärjestyksen laatimiseen tarvitaan kuljetusyritysten ja niiden asiakasyritysten näkemyksiä (ks. s. 11). 76 tonnin rekoissa vakiintuneet ylipainotoleranssit eivät enää päde. Lähtökohta on, että yli 76-tonnisilla ei oikeasti ajeta. Yrittäjät, kantakaa vastuunne vaarallisten aineiden kulje- tusten laillisuudesta! Tarkistusten perusteella VAK-sääntöjä ei noudateta 35 prosentissa kuljetuksia. Voisimmeko ampaista kansainvälisen kehityksen kärkeen älykkäillä liikennepalveluilla? Tilaisuuden moderaattori, SKAL:n varapuheenjohtaja Håkan Stara tiivisti, että toimiala uskoo tulevaisuuteen, sillä yritykset ovat investoineet arviolta 200 300 miljoonaa euroa kalustomuutoksiin. Myös tiestön kunnostamiseen pitäisi löytyä rahaa ja tahtoa. Siltojen kartoitus jo pitkällä Liikenneviraston ylijohtaja Raimo Tapio valotti asetusmuutosta valtiollisen tienpitäjän näkökulmasta. Suurin osa valtion tieverkosta kantaa uudet enimmäispainot, eikä teiden sortumista tarvitse pelätä. Kolikon toinen puoli on, että asetusmuutoksen vuoksi tehdyissä mittauksissa on ilmennyt siltarakenteiden piileviä ongelmia, joiden vuoksi uusia rajoituksia on ilmestynyt myös odottamattomiin liikennepaikkoihin. Nykytiedon mukaan jopa 500 sillalle tulee painorajoituksia. Ongelmat ovat suurimpia Varsinais-Suomessa. Uuden 4,4 metrin enimmäiskorkeuteen nähden matalia alikulkuja on valtion teillä 120. Suomen 34 lossista 28 ei voi kuljettaa 76-tonnista yhdistelmää. Itse tiestöllä suurin ongelma ovat valmiiksi kehnot tienpäällysteet. Huonokuntoisia päällysteitä on 2014 arviolta 6 000 kilometriä ja neljässä vuodessa määrä kasvaa vielä 2 000 kilometrillä. Tilanne on yhtä huono kaikkialla Suomessa. Liikenneviraston näkemyksen mukaan yrittäjissä suurta närää aiheuttanut 68-tonnisten paripyörävaatimus vie tienpinnan rasituksen minimiin. 25
Timo Rytkönen. Kalle Jokinen. Håkan Stara. Poimintoja Raimo Tapion puheenvuorosta Seuratkaa säännöllisesti rajoitusluetteloa Liikenneviraston verkkosivuilla. Luettelo päivittyy sitä mukaa, kun tietämys lisääntyy. Liikennevirasto käyttää tieverkon ylläpitoon ja kunnostukseen alle 200 miljoonaa euroa vuosittain. Tiemäärärahat olisi sidottava indeksiin. Liikennevirasto panostaa täsmätalvihoitoon. Nopeuksia joudutaan rajoittamaan huonokuntoisilla teillä. Suurempien ja painavampien ajoneuvojen liikkumisen mahdollistamiseksi pitää vahvistaa 200-300 siltaa ja korottaa noin 100 alikulkua. Yksittäisen sillan korjaamiseen menee päätöksestä alkaen noin kaksi vuotta. Liikenneviraston laskelmat Jotta asetusmuutos voisi toteutua kaikkialla Suomessa, rahaa tarvittaisiin 20 vuoden aikana seuraavasti: 300 miljoonaa siltojen painorajoituksia pois 100 miljoonaa alikulkujen rajoituksia pois 200 miljoonaa tierakenteiden vahvistusta 10 miljoonaa valmistelevia töitä. Yhteensä: 30 miljoonaa euroa vuodessa 20 vuoden ajan Selkoa tiestön korjausvelasta Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kalle Jokinen kiitti aluksi mahdollisuudesta kokeilla itse 76-tonnisia ajopelejä. Hän osallistui Ison Ratin Takana -tapahtumaan syyskuussa. Rahaa on löydyttävä, Jokinen painotti. Hän oli Raimo Tapion kanssa samaa mieltä siitä, että rahoitukseen on lisättävä vuotuinen indeksikorotus, jotta perusväylänpidon ostovoimaa saadaan nostettua. Hän kertoi myös, että liikenne- ja viestintävaliokunta tekee selvitystä siitä, mistä noin 2 miljardin euron korjausvelka tiestöllä muodostuu, miten korjaustarve voidaan täyttää ja miten sen kehitys voidaan pysäyttää. Kalle Jokisen pääviestit Suomen on uudistuttava ja sen osana myös logistiikan on uudistuttava. Liikenneverkon rahoituksen kehittämistä on tehostettava. Asetusmuutoksen vuoksi myönnetty 55 miljoonan euron lisäraha siltoihin on riittämätön. Perustienpidon rahoituspäätösten olisi kannettava yli vaalikausien Kunnat selvitystyönsä alussa Kuntien edustajat ovat monessa yhteydessä kertoneet, että asetusmuutos tuli liian ripeästi. Kuntaliitto oli pyytänyt asetuksen lykkäystä vuoteen 2015, mutta ei sitä tunnetusti saanut. Seminaarissa kuntia edustanut projektijohtaja Timo Rytkönen Helsingin kaupungin Rakennusvirastosta kertoi, että rahat ovat pääkaupungissakin tiukalla, eikä lisää ole luvassa. Yksi suurimmista haasteista ovat katuverkon alle jälkiasennetut putket ja yksityiset maanalaiset rakenteet, jotka heikentävät paikoin kantavuutta. Helsingin sillat ovat pääasiallisesti vankkoja ikään katsomatta. Jos vahvistettavaa löytyy, sillekin on hintalappu laskettuna: Sillan kantavuuden parantaminen maksaa 500 euroa kansineliömetriä kohden. Kaikkien vaikutusten selvittäminen vie vielä aikaa. Asetusmuutoksen seurauksia Helsingissä 15 siltaan uudet korkeusrajoitukset ja raitiotien ajojohteita nostettava paikoin. Onnettomuusriski kasvaa, kun siltojen (alituksen) turvamarginaali pienenee. Lisääntyvä kuormitus aikaistaa siltojen peruskorjauksia. Muiden kuntien tilanne on arvoitus. Motissa Hinnerjoella Nuppineulan olisi kuullut putoavan, kun Koskinen-Yhtiöiden kolmannen polven yrittäjä Minna Ruponen kertoi yrityksen tilanteesta Hinnerjoella, Euran kunnassa. Yhtiön toiminnassa 26
Paavo Iittiläinen. Olli Lindroos. Kuljetusyrittäjä Jari Välikangas luovutti SKAL suoritealat tunnustuspalkinnon, Kultaisen Pisaran, Trafin johtavalle asiantuntijalle Anu Häkkiselle. sen omalla huoltokorjaamolla ja terminaalilla on huomattava merkitys. Kotipesälle johtavan kirkkosillan kantavuusmittausten seurauksena kulku täydessä kuormassa ei enää onnistu vanhoillakaan painoilla. Vaihtoehtoisen reitin varrella on kapea alakoululaisten käyttämä tie ja ahdas ylärinteeseen taittuva risteys. Tilanne kauhistuttaa Koskinen-Yhtiöitä ja kuntalaisia lapsista vanhuksiin. Talviaikaan reittiä on lähes mahdotonta käyttää. Siellähän sitten ollaan, ojassa, Minna Ruponen kuvasi tilanteen liukkailla. Pahimmassa tapauksessa terminaali- ja korjaamotoiminta omalla toimipaikalla loppuu, ja väeltä vähenevät työt. Vajaakuormalla ajo lisääntyy, kustannukset kasvavat ja koko konsepti on mietittävä uusiksi. Paikalliset maanomistajat vastustavat Koskinen-Yhtiöiden esittämiä eri silta- ja tievaihtoehtoja. Yksityisen sillan hintalappu olisi noin 350 000 euroa. Se ei ratkaisisi seudun muiden yritysten kuljetustarpeita. Koskinen-Yhtiöiden ongelmaan haetaan ratkaisua yhdessä ELYkeskuksen ja Euran kunnan edustajien kanssa. Laskelmat eivät lupaa megasäästöjä Kuljetuspäällikkö Paavo Iittiläinen Metsä Groupista kertoo, että yritys kompensoi kuljetusliikkeille omavastuuosuuden päälle, jos ne joutuvat ajamaan vajaakuormilla rajoitusten vuoksi. Metsä Groupin murheenkryyni on Äänekosken Häränvirran silta, jolle Liikennevirasto asetti lokakuussa uudet painorajoitusmerkit. Kustannukset kasvavat niin metsäyhtiölle kuin kuljetusyrityksillekin, kun ajellaan vajailla kuormilla. Yhtiön laskujen mukaan vuotuinen tappio olisi noin 500 000 euroa. Metsäteollisuus oli kokonaispainojen korotuksen äänekkäimpiä lobbareita koko prosessin ajan. Metsäyritykset odottivat tehokkaampia, halvempia ja ympäristöystävällisempiä kuljetuspalveluita entistä kannattavammilta kuljetusyrityksiltä. Nyt ainakin Metsä Group haikailee painorajoitusten palauttamista edes samalle tasolle kuin ennen asetusmuutosta. Yhtiössä uumoillaan, että vuosi sitten esitetyt kustannussäästöt eivät noin vain toteudu. Metsä Groupin toiveita Malttia valtion siltojen laputtamiseen. Resurssit tulisi keskittää tärkeimpien väylien kunnostamiseen. Yksityisteillä tulisi välttää ylilyöntejä ja varmuuden vuoksi -ajattelua. Mahdollisista uusista siltarajoituksista tulisi ilmoittaa jo tien alussa. Poikkeuslupia haettu ympäri Suomea Ylijohtaja Olli Lindroos Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista esitteli tuoreet tilastot: lokakuun aikana 1 800 autoa oli rekisteröity yli 60 tonnille, ja niistä 240 suurimmille eli 76 tonnin painoille. Marraskuun 13. päivään mennessä yhdeksän kuljetusyritystä oli jättänyt poikkeuslupahakemuksen yli 76 tonnin painoisille yhdistelmille eri puolilla Suomea. Sinänsä poikkeusluvissa ja isoissa massoissa ei ole Trafille mitään epätavallista, sillä se käsittelee noin 900 ajoneuvoteknistä poikkeuslupahakemusta joka vuosi. Lindroos kertoi, että poikkeusluvilla mahdollistetaan suurien yhdistelmien testaus ja kehittäminen todellisessa ympäristössä. Poikkeusluvilla liikennöinnin tulee liittyä uuden tekniikan kokeiluun ja tuotekehitykseen. Se ei se saa vääristää kilpailua tai vaarantaa liikenneturvallisuutta. Poliittista tahtoa tarvitaan Kukaan ei halua tuhota historiallisesti arvokkaita vanhoja siltoja tai kulttuurimiljöitä, mutta jos on tahtoa, löytyy varmasti myös kestäviä ratkaisuja ja vaihtoehtoja, joilla mottiin jääneet elinkeinot voidaan turvata. Viekää siis, päättäjät, kannustavaa viestiä puolueisiinne ja kuntiinne Koskinen-Yhtiöiden ja vastaavassa tilanteessa olevien yritysten auttamiseksi. Otetaan loppuun vielä tulevaisuuteen katsova ajatus Harri Pursiaisen puheenvuorosta. Liikenneministeriössä pohditaan, voisiko kotimaisen liikennepolitiikan parista nousta uusi matkapuhelinteknologia uusi Nokia. Meillä on haastava fyysinen liikenneinfra ja hyvät tietoliikennejärjestelmät, ja tieto on liikennejärjestelmän perusta. Voisimmeko lähitulevaisuudessa viedä maailmalle liikenteen rovioita ja supercellejä? 27
Kokonaismassojen muutoskatsastukset sujuvat ilman ruuhkia Lokakuun alussa voimaan tulleiden suurempien ajoneuvo- ja yhdistelmämassojen muutoskatsastukset ovat sujuneet ripeästi huolellisen valmistautumisen ansiosta. Ulla Eskelinen Katsastusyritykset kouluttivat raskaan kaluston katsastajat perusteellisesti ennen ensimmäistäkään uusien mittojen ja massojen mukaista hyväksyntää. Myös asiakas pidetään tilanteen tasalla ottamalla häneen yhteyttä heti, jos muutoskatsastuksen osalta on jäänyt jotain tarkennettavaa. Trafin katsastusohjeissa on lueteltu ne tekniset henkilöt, joilla ylipäätään on oikeus kirjoittaa ajoneuvon valmistajan edustajan yksilöityjä todistuksia katsastusta varten. Kysyimme A-Katsastus Oy:n ja K1 Katsastajat Oy:n edustajilta näkemyksiä marraskuun lopun tilanteesta katsastusasemilla. 1. Kuinka paljon muutoskatsastuksia on tehty? 2. Onko katsastukseen syntynyt jonoja? 3. Onko yrittäjillä ollut katsastukseen tullessaan auton kokonaismassasta ja autolle sallitusta yhdistelmämassasta tarvittavat todistukset kunnossa, eli maahantuojilta saadut paperit ajan tasalla? 4. Millaisia teknisiä esteitä katsastuksissa on tullut esiin? 5. Minkä suoritealojen ajoneuvoille painonkorotuksia on haettu? Timo Ojala tekninen johtaja K1 Katsastajat Kalevi Lintula teknisen yksikön päällikkö A-Katsastus 1. Ajoneuvoja ja perävaunuja yhteensä noin 220 kappaletta. 2. Ei ole syntynyt. Tämä vuodenaika on katsastuksissa yleensä hiljaisempaa aikaa, joten se sopi hyvin muutoskatsastuksille. 3. Pääsääntöisesti oikein mallikkaasti. 4. Vaikeimmiksi ovat osoittautuneet vetolaitteet. Vanhoista vetopalkeista ja aisoista saattaa puuttua d-arvon merkinnät. Ne ovat voineet esimerkiksi kulua pois. Jos merkintä puuttuu, yhdistelmää ei voi määrillä yli 60-tonniseksi. Myöhemminkin kuljettajien kannattaa muistaa, että merkinnän tarkastaminen on liikenteessä lopulta hänen vastuullaan. 5. Meillä suurimmaksi yksittäiseksi ryhmäksi ovat muodostuneet puutavara-autot ja toiseksi puoliperävaunujen vetoautot. 1. Muutoskatsastuksia on suoritettu noin 1 000, joista on perävaunuja alle 100 kappaletta. 2. Jonoja ei ole, sillä automaahantuojien edustajat tarvitsevat aikaa teknisten todistusten tekemiseen. Prosessi etenee kokonaisuutena hyvin. 3. Todistukset ovat sisällöltään varsin vaativia, joten joissakin tapauksissa katsastajan on täytynyt esimerkiksi puhelinsoitolla varmistella teknisten lukemien virheettömyys. 4. Eräät tekniset todistukset on kirjoitettu muun kuin valmistajan edustajan toimesta, eivätkä siis kelpaa. Ongelmia aiheuttaa myös se, että joillakin perävaunumerkeillä ei enää ole valmistajaa, koska perävaunutehdas on lopettanut toimintansa. Perävaunuihin ei ole helppoa jälkikäteen asentaa paripyörällisiä akseleita. Käytettynä maahan tuoduille autoille ei välttämättä saa teknisiä todistuksia. Lisäksi lienee aihetta muistuttaa, että ns. siirtymäkauden massoja ei enää saa autoille, jotka on otettu käyttöön 1.11.2013 alkaen. 5. Merkittävimmät kohderyhmät ovat puutavaran, maa- ja kiviainesten, turpeen, betonin ja kappaletavaran kuljetuksissa käytettävät ajoneuvot, mutta ei niinkään esimerkiksi polttonestekuljetusten sektori. Linja-autoja ei siirtymäkauden massojen korotuksissa juuri ole näkynyt. Suurimmat korkeudetkin ovat pysyneet lähes ennallaan. 30
Meppi mittojen, massojen ja järkipolitiikan puolesta Petri Sarvamaa nousi europarlamenttiin kesken kauden keskeiselle paikalle. Maantiekuljetusasiat ovat imaisseet ainoana suomalaisena liikennevaliokunnassa vaikuttavan mepin täysillä mukaansa. Teksti Heli Satuli Kuvat Euroopan parlamentti ja Taina Mertalo kuva politiikoista kilpistyy usein sanaan valta. Asia ei kuitenkaan ole -Tyypillinen niin yksioikoinen. Vähän kuin rekan runko vailla lastia, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa pohtii työhuoneessaan kaatosateisessa Brysselissä. Sarvamaa nousi kokoomuksen europarlamentaarikoksi kesken kauden Ville Itälän tilalle keväällä 2012. Moni muistaa miehen Ylen A-studiosta ja Washingtonin kirjeenvaihtajana. Joensuussa syntyneen Sarvamaan mukaan monen asian summa sai pyrkimään mepiksi 25 toimittajavuoden jälkeen. Perimmäinen syy oli tietysti halu vaikuttaa asioihin. Toimittajana katselin ja käsittelin vuosikymmeniä yhteiskunnallista vaikuttamista Suomessa ja maailmalla. Viittäkymmentä ikävuotta lähestyessä syttyi kipinä. Olin kuin hevonen, joka on koko elämänsä katsonut laidunta tallin ikkunasta ja nyt päässyt sinne, Sarvamaa nauraa. Vastuuta ja valtaa yli odotusten EU-korttelit näyttävät sateessa harmailta ja nuutuneilta. Tunnelma europarlamentin sisällä on sen sijaan täynnä elämää. Avarat käytävät pursuavat puolijuoksua kiiruhtavia meppejä, avustajia ja etujaan 34
Meppi Petri Sarvamaan tavallinen tiistai 07.30 09.00 Isännöimässä työaamiaista rekkadirektiivistä 09.00 09.30 Kolme äänestystä liikennevaliokunnassa 09.30 10.45 Keskustelemassa rekkadirektiivistä liikennevaliokunnassa Puheenvuoroni aiheutti keskustelua. Komissio piti linjaamme tukevan puheen. Ymmärrystä alkaa löytyä. 10.45-12.30 Talousarvion valvontavaliokunnassa keskustelemassa tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta ja koordinaattoreiden kokous Keskustelimme, mitä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tehdään. Säästöjä tarvitaan. Ehdotuksen mukaan edustajia vähennettäisiin 28:sta yhdeksään. Suomi menettäisi siis paikkansa. Sain asian perusteltua ja muutoksen torjuttua. 12.30 13.30 Taustamuistioihin tutustumista ja puheen kirjoitusta iltaa varten 13.30 14.45 Kahvilla keskustelemassa Satama-direktiivistä 14.45 18.00 Puheluita Suomeen. Toimistopalaveri EU-virastojen vastuuvapausmietinnöistä Kirjaimellisesti juoksen paikasta toiseen. Onneksi avustajani ovat ammattilaisia asioihin perehtymisessä. 18.00 19.00 Varjoneuvottelijoiden tapaaminen ajoneuvojen rekisteridokumenteista 19.30 20.00 Alustamassa illalliskeskustelua polttoaineista vuoden 2020 jälkeen Komission vaatimus kaasutankkauspisteverkostosta on aivan liian tiheä ja aikataulu liian tiukka. 20.00 23.30 Illallisella tapaamassa suomalaisia toimittajia 23.45 00.20 Brysselin kämpällä kirjoittamassa kolumnia Petri Sarvamaan elämä on kulkenut neljännesvuosi satajaksoissa. Hän toimi mm. Ylellä toimittajana. Nyt on alkanut seuraava neljännesvuosisata poliitikkona. Kuvassa neuvonpitoa Jyrki Kataisen kanssa. valvovien organisaatioiden edustajia. Hissille jonotetaan kuin japanilaiseen metroon. Koko talo pyörii meppien kautta. Valiokuntaviikko on kiireisimmällään. Sarvamaa on ainoa suomalaisjäsen europarlamentin liikennevaliokunnassa. Meppi myöntää auliisti, etteivät rekkojen ilmanvastuskertoimet olleet mikään intohimo. Yksityiskohdat muuttuvat kuitenkin mielenkiintoisiksi, kun ymmärtää, mitä vaikutuksia päätöksillä on. Työ tuntuu imaisseen mepin mukaansa. Sarvamaa nojaa taaksepäin tuolissaan ja toteaa kypsyvänsä hitaasti, mutta innostuttuaan hän tekee asiat täysillä. Ulkomaiset mepit tuntuvat allekirjoittavan luonnehdinnan. Valiokuntakollega huikkaa hänen puhuvan paljon, tekevän paljon ja omaksuvan nopeasti. Ei ole parempaa paikkaa tehdä politiikkaa. Liikennevaliokunta, jos mikä, on erittäin poliittinen. Meppiys on ylittänyt kovatkin odotukseni. Tässä työssä on mahdollisuus saada aikaan konkreettisia muutoksia suomalaisten yritysten ja ihmisten arkeen. Kilpailua itsensä kanssa Sarvamaa istuu liikenteen lisäksi maatalous- ja talousarvion valvontavaliokunnissa. Kolmen valiokunnan hoitaminen on jo kokousaikataulun puolesta haaste. Sisältöön perehtymisestä puhumattakaan. Maatalousvaliokunnassa meillä on työn alla asetus, jossa 12 eri kasvien, siementen ja eläinten terveyteen liittyvää direktiiviä niputetaan yhdeksi asetukseksi. Yritän järkevöittää suomalaisten kunnallisten tarkastajien toimintaa. 35