Hallituksen kärkihanke LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Kalastuslakipäivät 1.- 2.12.2016, Helsinki Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto
2
Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Luontopolitiikan toimenpiteenä Toimenpiteessä seuraavat kokonaisuudet: Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen kalatiestrategian kärkikohteista valittuihin pilottikohteisiin Kansallisen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen sekä uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen (erit. uusi kalastuslaki ja - asetus) Pilottikohteiden toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus Uudet ratkaisut rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoidossa. => Rahoitusta 7 milj. vuosina 2016-2018 => Strategista julkista vipurahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä yhteistyölle, uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito- ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle.
Tavoitellut lopputulokset Vaelluskalakantojen tuotantopotentiaalin parantaminen, monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen luontoon palauttaminen Kalastusmatkailun, kaupallisen kalastuksen ja vapaa-ajan kalastuksen kasvu Uudenlaista kumppanuutta, innovaatioita ja uusia ratkaisuja rakennettujen vesien kalakantojen hoidossa => Uusia työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa
I Lainsäädäntöhankkeet 1) Uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen Valtioneuvoston asetus vaelluskaloja koskevista uusista rauhoitussäännöksistä sekä istutettavien lohikalojen eväleikkausvelvollisuudesta annettiin 1/2016. Asetuksen kalastuksenrajoittamis- ja rauhoitusäännökset parantavat merkittävästi uhanalaisten kalalajien suojelun tasoa. 2) Uudistetaan kansallinen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmä lohi- ja meritaimenstrategian mukaiseksi Valmisteilla MMM:ssä ja tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2017 aikana.
II Yhteistyö pilottialueilla Hankesuunnittelu alueellisissa yhteistyöryhmissä Työ käynnissä nimetyillä pilottialueilla: Kemijoki, Iijoki, Oulujoki, Lieksanjoki/Pielinen, Pielisjoki/Ala- Koitajoki, Kymijoki ja Hiitolanjoki (+ Mustionjoki) Vetureina toimivat maakuntaliitto, kehittämisyhtiö tai ELY-keskus. Voimayhtiöt mukana kaikissa yhteistyöhankkeissa
Lappokalatie, kokeiluhanke 2018-2019 Tuki-istutukset 2017-2018 Lohien ylisiirrot 2016-2017 Raasakan kalatie 2018 Alasvaellusratkaisu, Haapakoski 2018-2019 Tuki-istutukset 2017-2018 Kalojen ylisiirrot 2016-2018 Raasakan vanhan uoman parantaminen 2018 Freshabit 2017-2018, Villamon padon poiston jälkeiset kunnostukset Kalojen ylisiirtolaite 2017 Hupisaarten purojen kunnostus 2018 Freshabit 2017-2018, Leuhunkosken ja Hietaman kalatiet (Vattenfall) Oulujoki Koskialueiden kunnostukset 2016-2018 Tuki-istutukset 2016-2018 Emokalapyynti ja ylisiirrot 2016-2018 Saarijoen kalatie (sivujoki) 2017 Kuurnan voimalan tulvauoman kehittäminen lisääntymisalueena 2017-2019 Ala-Koitajoen luonnonlisääntymisen elvyttäminen (lisäkunnostukset ja -istutukset) 2016-2018 Emokalojen pyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen 2016-2018 Voimalaitosten mahdollinen käytöstä poisto tai kalateiden rakentaminen (2017-2019) Freshabit 2017-2018, Koskenkosken ja Hålldamin padon kalatiet Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet 2017-2018 Korkeakosken kalatie 2016 Lisäkunnostukset (Heko-soraistus) 2016 Tuki-istutukset 2017-2018 (Ahvenkosken ja Klåsarön kalatiet?)
Toimenpiteiden ja valtion tuen strategiset linjaukset Hanketeemat Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi (ylös- ja alasvaellus) Lisääntymisalueet käyttöön (ylisiirrot, kotiuttamisistutukset) Elinympäristöhankkeet (ennallistaminen ja uudet ympäristöt) Hankkeiden suunnittelu, yhteistyön edistäminen ja koordinaatio Rahoitusperiaatteet Hankkeella tulee olla merkittävä omarahoitusosuus, valtion raha on strateginen vipuraha Hankkeiden nopea toteutettavuus: kuokka maahan 2016 2018 Rahoitusta voidaan kohdentaa myös muihin kalatiestrategian kärkikohteisiin, joissa päästään eteenpäin valtion osatuella 8
Taulukko 1. Kohdennetut vuosien 2016-2017 määrärahat. Valtio Alue Kok. rahoitus Kohteet 2016 2016 Yhteensä Kemijoki 95 000 100 000 195 000 Iijoki Kymijoki 186 000 186 000 372 000 Oulujoki 300 000 1 700 000 2 000 000 Pielisjoki 117 000 41 000 158 000 Lieksanjoki 152 000 97 000 249 000 Hiitolanjoki Mustionjoki 500 000 1 100 000 1 600 000 (+300 000) LUKE 250 000 250 000 Voimalaitoslupaselv. 60 000 60 000 SIDOTTU YHTEENSÄ 1 660 000 3 224 000 4 884 000 9
Kärkihankkeen yhteys muihin kalatalouden ympäristötoimenpiteiden tukipaketteihin
Iijoki Yhteistyöfoorumina Iijoen vesistövisiotyön neuvottelukunta (Otvahanke) Keskeiset yhteistyötahot: ELY, Pohjois-Pohjanmaan liitto, PVOvesivoima, Metsähallitus, kunnat, kalastusalueet, Luke 11
Toimenpiteitä Iijoella Suunnitteilla ja osin toteutuksessa Raasakan kalateiden rakentaminen Alasvaellusratkaisujen kehittäminen (Haapakoski) Lisääntymisalueiden tuki-istutukset Raasakan vanhan uoman kehittäminen lisääntymisalueena Kalojen ylisiirrot 12
Oulujoki Yhteistyöalustana kuntayhteistyö (Oulujoen moninaiskäyttö). Keskeiset yhteistyötahot: ELY, kunnat, Fortum, kalastusalueet, Luke 13
Toimenpiteitä Oulujoella Kalojen kiinniottolaite, kalojen ylisiirrot Merikosken kalatien toiminnan tehostaminen Hupisaarten purojen kunnostus ja vesitys 14
Kemi-Ounasjoki Lapin liitto koordinoi yhteistyöryhmän toimintaa Keskeiset yhteistyötahot: Lapin liitto, Kemijoki Oy, PVO-vesivoima, ELY, kunnat, kalastusalueet, Luke 15
Toimenpiteitä Kemi- Ounasjoella Toteutunut Lohien ylisiirtotoiminnan tehostaminen, vuoden 2016 ylisiirtohanke Lisääntymisalueiden tuki-istutukset Suunnitteilla Lappokalatiepilotti, Kalasydän Ratkaisut vaelluskalojen kulun parantamiseksi ja/tai kiinniottamiseksi Isohaarassa Lisääntymisalueiden tuki-istutukset 16
Lieksanjoki (Pielinen) Yhteistyöalustana Lieksanjoella tammikuussa 2016 perustettu yhteistyöryhmä (Lieksan kaupunki) Keskeiset yhteistyötahot: ELY, Lieksan kaupunki, Pohjois-Karjalan liitto, Kemijoki Oy, kunnat, Metsähallitus, kalastusalueet, osakaskunnat, Luke 17
Pielisjoki (Saimaa) Ala-Koitajoella järvilohikannan elvyttämishanke käynnissä (hankkeella oma ohjausryhmä) Keskeiset yhteistyötahot: ELY, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, kunnat, Luonnonvarakeskus, kalastusalueet, osakaskunnat, Pohjois-Karjalan Sähkö, Vattenfall, UPM, Luke 18
Toimenpiteitä Lieksanjoella ja Pielisjoella Lieksanjoki, suunnitteilla ja osin toteutuksessa: Voimalaitosten yläpuolisten koskialueiden kunnostukset (helikopterisoraistukset) Tehostetut tuki-istutukset jokialueella Kalatien rakentaminen Saarijokeen (sivujoki) Emokalojen pyynnin tehostaminen, kalojen ylisiirrot Alasvaelluksen kehittäminen Lieksanjoen vanhan uoman (noin 5 km) mahdollinen kunnostus ja lisävesitys Pielisjoki, suunnitteilla ja osin toteutuksessa: Ala-Koitajoen luonnonlisääntymisen elvyttäminen (lisäkunnostukset ja -istutukset) Emokalojen pyynnin tehostaminen, kalojen ylisiirrot Tehostetut tuki-istutukset jokialueella Kuurnan voimalan tulvauoman hyödyntäminen kalojen lisääntymisalueena Alasvaelluksen kehittäminen 19
Hiitolanjoki Kangaskosken ja Ritakosken voimalaitosten käytöstä poiston mahdollisuutta selvitetään Lahnasenkosken kalatien suunnittelu käynnissä Keskeiset yhteistyötahot: ELY, kunnat, maakuntaliitto, Hiitolanjoen voima Oy, Vantaan energia 20
Kymijoki Yhteistyöalustana Kymijoen neuvottelukunta Keskeiset yhteistyötahot: ELY, kunnat, Helsingin energia (Mankala Oy), kalastusalueet, osakaskunnat, Luke 21
Toimenpiteitä Kymijoella Toteutumassa Lisäkunnostukset (helikopterisoraistukset) ja tukiistutukset lisääntymisalueilla Suunnitteilla Kalatieratkaisujen edistäminen Ahvenkoskella ja Klåsarössä Alasvaelluksen toteutumisen seuranta ja kehittämistoimenpiteet Korkeakosken kalatien toiminnan seuranta Tuki-istutukset, mahdollisia koskikunnostuksia 22
Mustionjoki Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden rakentaminen käynnistyy vuonna 2017-2018 Keskeiset yhteistyötahot: Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry, kunnat (Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila ja Loppi), Koskienergia 23
Kiitos! 24
9.12.2016 25
Vaelluskalakantojen elvyttäminen rakennetuissa vesistöissä Strateginen tavoite Vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen ja ylläpito Lyhyen aikavälin toimenpiteet Pidemmän aikavälin toimenpiteet Lisääntymisalueiden istutukset Ylisiirtojen tehostaminen Tutkimus ja seuranta Kalastuksen säätely Kalataloudelliset kunnostukset Kalan kulun järjestäminen kalateiden avulla Kalatalousvelvoitteiden nykyaikaistaminen elvyttämistavoitetta tukevaksi Valtion kalanviljelyn roolin selkeyttäminen kantojen säilyttämistehtävässä Tavoitteen saavuttaminen yksityisen ja valtion yhteistyönä Luontainen lisääntymiskierto osana velvoitehoitoa, monimuotoisuuden ja kalastusmahdollisuuksien paraneminen, valtion tehtävien vähentäminen kalakantojen säilyttämisessä