Uhridirektiivin ja siitä johtuvan ulkomaalaislain 52 a :n mukaisen ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan myöntämisen edellytykset - erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklan syrjinnän kiellon ja 3 artiklan epäinhimillisen kohtelun kiellon sekä näistä johtuvien Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen näkökulmasta Lapin yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Pro gradu tutkielma Eurooppaoikeus Syksy 2014 Jenna Pääkkö
Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta Työn nimi: Uhridirektiivin ja siitä johtuvan ulkomaalaislain 52 a :n mukaisen ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan myöntämisen edellytykset erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklan syrjinnän kiellon ja 3 artiklan epäinhimillisen kohtelun kiellon sekä näistä johtuvien Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen näkökulmasta Tekijä: Pääkkö Jenna Opetuskokonaisuus ja oppiaine: Eurooppaoikeus Työn laji: Tutkielma_X_Laudaturtyö Lisensiaatintyö Kirjallinen työ Sivumäärä: XVII + 94 Vuosi: syksy 2014 Tiivistelmä: Tutkielman tarkoituksena on analysoida uhridirektiivin (neuvoston direktiivi 2004/81/EY) mukaista ihmiskaupan uhrin oleskelulupaa suhteessa muulla ulkomaalaislaissa mainitulla perusteella myönnettäviin oleskelulupiin. Tutkielmassa pyritään osoittamaan, että ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan myöntämisperusteet ovat syrjiviä ja mahdollisesti loukkaavat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklan syrjinnän kiellon ja 3 artiklan epäinhimillisen kohtelun kiellon määräyksiä. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan kyseenalaistaa valtioiden oikeutta päättää ulkomaalaisten maahantulosta ja maasta poistamisesta. Alussa käydään läpi Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikkaa 1980-luvulta tähän päivään sekä erityisesti niitä muutoksia, jotka heijastuvat ihmiskaupan uhrin asemaan Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa. Uhridirektiivi on iso osa tätä muutosprosessia, mitä esitellään tarkemmin sitä koskevien komission ehdotuksen ja hallituksen esityksen sekä ulkomaalaislain kautta. Toisena analysoidaan perus- ja ihmisoikeusjärjestelmää, joka koskettaa valtion alueella oleskelevaa ihmiskaupan uhria. Näitä suojajärjestelmiä tutkielmassa ovat Suomen perusoikeudet, Euroopan unionin perusoikeuskirja ja Euroopan ihmisoikeussopimus. Viimeisessä luvussa pohditaan perus- ja ihmisoikeuksiin merkittävästi liittyviä yksilön ja yhteiskunnan välisiä oikeuksia ja velvollisuuksia arvo- ja tavoiteperiaatteiden kautta sekä vapauden käsitettä. Tutkimuksen kohteena olevan ongelman ydin kiteytyy Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamiin ratkaisuihin, jotka koskevat erityisesti syrjinnän kieltoa ja epäinhimillisen kohtelun kieltoa. Lisäksi analysoidaan Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen keskinäistä vuorovaikutusta, erityisesti tutkittavana olevan ongelman näkökulmasta. Avainsanat: epäinhimillisen kohtelun kielto, ihmiskaupan uhri, oleskelulupa, perus- ja ihmisoikeudet, syrjinnän kielto Suostun tutkielman luovuttamiseen Rovaniemen hovioikeuden käyttöön_x_ Suostun tutkielman luovuttamiseen kirjastossa käytettäväksi_x_ Suostun tutkielman luovuttamiseen Lapin maakuntakirjastossa käytettäväksi_x_ (vain Lappia koskevat)
III Sisällys Lähteet... VI Lyhenteet... XVII 1 JOHDANTO... 1 1.1 Johdatus aiheeseen... 1 1.1.1 Tutkimuksen aiheen taustaa... 1 1.1.2 Tutkimuksen tärkeys ja tutkijan positio... 2 1.1.3 Aiemmat tutkimukset... 2 1.2 Tutkielman kohde, tavoitteet ja kysymyksenasettelu sekä rajaus... 3 1.2.1 Tutkielman kohde, tavoitteet ja kysymyksenasettelu... 3 1.2.2 Tutkimuksen rajaus... 4 1.3 Tutkimusaineisto... 5 1.3.1 Virallislähteet... 5 1.3.2 Oikeuskäytäntö... 6 1.3.3 Kirjallisuuslähteet... 6 1.4 Tutkimusmenetelmät ja rakenne... 7 1.4.1 Tutkimusmenetelmät... 7 1.5 Keskeinen terminologia... 8 2 Ihmiskaupan uhrin identifiointi Euroopan unionissa: Ihmiskaupan tunnistamisesta laittoman maahanmuuton vastustamiseen... 11 2.1 Ihmiskauppa ilmiönä ja siihen liittyvät ehdotukset... 11 2.2 Amsterdamin sopimus ja Tampereen Eurooppa-neuvoston huippukokous... 14 2.2.1 Amsterdamin sopimus... 14 2.2.2 Tampereen Eurooppa-neuvoston kokous... 15 3 Uhridirektiivi: tavoitteena vastustaa laitonta maahanmuuttoa vai uhriutumisen kierteen katkaiseminen?... 17 3.1 Komission ehdotus... 17 3.1.1 Ehdotuksen tausta ja tavoite... 17 3.1.2 Harkinta-aika... 19 3.1.3 Suojelutoimenpiteet... 20 3.2 Uhridirektiivi... 21 3.2.1 Euroopan unionin sopimukset ja unionin päämäärien muutos... 21 3.2.2 Uhridirektiivin oikeusperusta... 22 3.2.3 Direktiivi lainsäädäntöinstrumenttina... 24
3.2.4 Uhridirektiivi komission ehdotuksen tuloksena... 25 3.3 Uhridirektiiviä koskeva hallituksen esitys... 26 3.3.1 Taustaa... 26 3.3.2 Tavoite... 28 3.3.3 Oleskelulupaa edeltää harkinta-aika... 29 3.3.4 Ihmiskaupan uhrin oleskelulupa... 31 3.3.5 Oleskelulupa muulla ulkomaalaislaissa mainitulla perusteella... 33 4 PERUS- JA IHMISOIKEUDET SEKÄ EU:N PERUSTUSLAKI... 36 4.1 Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien suojasta yleisesti... 36 4.2 Perusoikeudet... 37 4.2.1 Perusoikeuksien luonne ja merkitys erityisesti yksilön näkökulmasta... 37 4.2.2 Perusoikeuksien rajoittaminen... 38 4.2.3 Perustuslain 6.1 :n yhdenvertaisuus... 39 4.2.4 Perustuslain 6.2 :n syrjinnän kielto... 41 4.2.5 Ulkomaalaisille myönnettävä perusoikeuksien suoja... 43 4.3 Ihmisoikeudet... 45 4.3.1 Ihmisoikeudet kaikkien oikeuksina... 45 4.3.2 Ihmisoikeudet ja maahantulo... 46 4.3.3 Ihmisoikeuksien asema Euroopan unionin oikeudessa... 48 4.4 Euroopan unionin perusoikeuskirja... 50 4.4.1 Perusoikeuskirjasta yleisesti... 51 4.4.2 Perusoikeuskirjan yhdenvertaisuussäännös... 53 4.5 Euroopan ihmisoikeussopimus... 55 4.5.1 Euroopan neuvosto ihmisoikeuksien edistäjänä... 55 4.5.2 Euroopan ihmisoikeussopimus... 57 5 EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN... 61 5.1 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen keskinäinen vuorovaikutus... 61 5.2 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista yleisesti... 64 5.3 Syrjinnän kielto... 67 5.3.1 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklan syrjinnän kielto... 68 5.3.2 Syrjinnän kielto ilmaisee yhdenvertaisuusperiaatteen... 70 5.3.3 Oleskelulupaedellytysten väliset velvollisuudet syrjinnän muotona... 71 5.3.4 Objektiivinen ja kohtuullinen oikeutusperuste edellytyksen tarkempi analyysi. 73 5.3.5 Yhteinen eurooppalainen standardi oikeutusperusteena... 75 IV
V 5.3.6 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artikla luettuna yhdessä 8 artiklan kanssa... 76 5.4 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan epäinhimillisen kohtelun kielto... 77 6 YKSILÖ JA YHTEISKUNTA... 81 6.1 Vähemmistön oikeudet suhteessa kollektiivisiin ja yksilön oikeuksiin... 81 6.1.1 Aiheen kytkentä Eurooppaoikeuteen... 81 6.1.2 Vähemmistön oikeuksien ongelma... 81 6.2 Periaatteet... 83 6.2.1 Periaatteiden sisältö eri teorioiden mukaan... 84 6.2.2 Periaatteiden päätyypit... 86 6.2.3 Periaatteet tuomioistuimen ratkaisuissa... 87 6.3 Vapauden käsite... 88 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 92
VI Lähteet EU:n sopimukset ja asetukset Amsterdamin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta, EYVL, N:o C 340, 10.11.1997. Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen konsolidoitu toisinto, EUVL, N:o C 327, 26.10.2012. Euroopan unionin perusoikeuskirja, EUVL, C 364, 18.12.2000. Euroopan unionin perusoikeuskirja, EUVL, N:o C 326, 26.10.2012. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidut toisinnot, EUVL, N:o C 326, 26.10.2012. Nizzan sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta, EYVL, N:o C 80, 10.3.2001. Single European Act, OJ, N:o L 169, 29.6.1987. Treaty on European union, OJ, N:o C 191, 29.7.1992. Direktiivit Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen2002/629/yos korvaamisesta. Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta. Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista. Neuvoston direktiivi 2002/90/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2002, laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen määrittelystä. Neuvoston direktiivi 2004/81/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi.
VII EU:n ehdotukset, kertomukset, päätökset ja tiedonannot Ehdotus neuvoston direktiiviksi sellaisille laittomassa maahanmuutossa avustamisen tai ihmiskaupan uhreille, jotka tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa, myönnettävästä lyhytaikaisesta oleskeluluvasta KOM(2002) 71 lopullinen. Euroopan parlamentin päätöslauselma B3-1264, 1283 ja 1309/93, 16.9.1993, EYVL C 268. Euroopan parlamentin päätöslauselma A4-0326/95, 18.1.1996, EYVL C 32, 5.2.1996. Euroopan parlamentin päätöslauselmassa A4-0372/1997, 16.12.1997. Euroopan parlamentin päätöslauselma A2-52/89, 14.4.1989, EYVL C 120, 16.5.1989. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi, annetun direktiivin 2004/81/EY soveltamisesta, KOM(2010) 493 lopullinen. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille naisilla käytävästä kaupasta seksuaalista hyväksikäyttöä varten, 20.11.1996, KOM(96) 567 lopullinen. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille lisätoimista naisilla käytävän kaupan torjumiseksi, 9.12.1998, KOM(98) 726 lopullinen. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille laitonta maahanmuuttoa koskevasta yhteisestä politiikasta, KOM(2001) 672 lopullinen. Neuvoston päätöslauselma, tehty 23 päivänä marraskuuta 1995, todistajien suojelusta kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen toiminnan yhteydessä, EYVL C 327, 7.12.1995. Pöytäkirja (N:o 2) Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta, EUVL, N:o C 326, 26.10.2012. Tampereen Eurooppa-neuvoston kokous, puheenjohtajan päätelmät, 16/10/1999 - Nr: 200/1/99. The Charter of Fundamental Rights of the European union Explanations Relating to the Charter of Fundamental Rights of the European union, Convent 49, 11.10.2000. 97/154/YOS: Euroopan unionin hyväksymä asiakirja ihmiskaupan ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön vastaisesta toiminnasta, EYVL L 63, 4.3.1997.
2001/220/YOS: Neuvoston puitepäätös, tehty 15 päivänä maaliskuuta 2001, uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä, EYVL L 82, 22.3.2001. 2002/629/YOS: Neuvoston puitepäätös, tehty 19 päivänä heinäkuuta 2002, ihmiskaupan torjunnasta. VIII Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut 26/62 NV Algemense Transport en Expeditie Onderneming van Gend en Loos v. Nederlandse administratie der belastningen (1963), ECR 1. 6/64 Flaminio Costa v. ENEL (1964) ECR 585. 29/69 Erich Stauder v. City of Ulm, Sozialamt (1969) ECR 419. 11/70 Internationale Handelsgesellschaft mbh v. Einfuhr- und Vorratsstelle für Getreide und Futtermittel (1970) ECR 1125. 29/84 Euroopan yhteisöjen komissio v. Saksan liittotasavalta (1985) ECR 1661. 46/87 ja 227/88 Hoechst AG v. Euroopan yhteisöjen komissio (1989) ECR 2859. C-339/87 Euroopan yhteisöjen komissio v. Alankomaiden kuningaskunta (1990) ECR I- 851. C-13/94 P v. S ja Cornwall County Council (1996) ECR I-2143. C-207/96 Euroopan yhteisöjen komissio v. Italian tasavalta (1997) ECR I-6869. C-7/98 Dieter Krombach v. André Bamberski (2000) ECR 1-1935. C-94/00 Roquette Frères SA v. Directeur général de la concurrence, de la consommation et de la répression des fraudes, ja Euroopan yhteisöjen komissio (2002) ECR I-9011. C-105/03 Rikosoikeudenkäynti vastaan Maria Pupino (2005 ECR I-5285). C-540/03 Euroopan parlamentti v. Euroopan unionin neuvosto (2006) ECR I-5769. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut Abdulaziz, Cabales ja Balkandaali v. Yhdistynyt kuningaskunta (28.5.1985, A 94). Airey v. Irlanti (9.10.1979, A 32). Al-Jedda v. Yhdistynyt kuningaskunta (7.7.2011).
IX Al-Skeini ym. v. Yhdistynyt kuningaskunta (7.7.2011). Anakomba Yula v. Belgia (10.3.2009), kohdat 34 40. Bankovic ym. v. Belgia ym. (12.12.2001. Reports 2001-XII. Belgian Linguistic Case v. Belgia (23.7.1968, A6). Belilos v. Sveitsi (29.4.1988, A 132). Bosphorus Hava Yollari Turizm v. Irlanti (30.6.2005, Reports 2005-VI). Christine Goodwin v. Yhdistynyt kuningaskunta (11.7.2002, Reports 2002-VI). Cruz Varas ym. v. Ruotsi (20.3.1991, A 201). E. B. v. Ranska (22.1.2008). Engel ym. v. Alankomaat (8.6.1976, A 22). Gaygusuz v. Itävalta (16.9.1996, Reports 1996-IV). Gentilhomme, Schaff-Benhadji ja Zerouki v. Ranska (14.5.2002). G. N. ym. v. Italia (1.12.2009). Golder v. Yhdistynyt kuningaskunta (21.2.1975, A 18). H. L. R. v. Ranska (29.4.1997, Reports 1997-III). Hornsby v. Kreikka (19.3.1997, Reports 1997-II). Irlanti v. Yhdistynyt kuningaskunta (18.1.1978, A 25). Karlheinz Schmidt v. Saksa (18.7.1994, A 291-B). Kiyutin v. Venäjä (10.3.2011). Kudla v. Puola (26.10.2000,Reports 2000-XI). Marckx v. Belgia (13.6.1979, A 31). Matthews v. Yhdistynyt kuningaskunta (18.2.1999, Reports 1999-I). Moustaquim v. Belgia (18.2.1991, A 193), kohta 49. Kuten myös tapaus C. v. Belgia (7.8.1996, Reports 1996-III). Niemietz v. Saksa (16.12.1992, A 251-B). N. v. Ruotsi (20.7.2010). Saadi v. Italia (28.2.2008, Reports 2008).
X Schuler-Zgraggen v. Sveitsi (24.6.1993, A 263). Société Colas Est ym. v. Ranska (16.4.2002, Reports 2002-III). Soering v. Yhdistynyt kuningaskunta (7.7.1989, A 161). Thlimmenos v. Kreikka (6.4.2000, Reports 2000-IV). Tyrer v. Yhdistynyt kuningaskunta (25.4.1978, A 26). Waite ja Kennedy v. Saksa (18.2.1999, Reports 1999-I). Zarb Adami v. Malta (20.6.2006, Reports 2006-VIII). Ihmisoikeustoimikunnan päätös M & Co. v. Saksan liittotasavalta, (9.2.1990, D.R. N:o 64). Kansallinen lainvalmistelu ja lainsäädäntö sekä oikeuskäytäntö Hallintolaki (434/2003). HE 309/1993. Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta. HE 32/2006. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain sekä ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta. Laki rikoslain muuttamisesta (650/2004). PeVL lausunto (9/1985) hallituksen esityksestä n:o 7 Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa koskevaksi lainsäädännöksi. PeVL lausunto (10/1985) hallituksen esityksestä n:o 8 laeiksi aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta ja eräiden vakinaisesta palveluksesta kieltäytyvien asevelvollisten rankaisemisesta annetun lain 1 4 :n soveltamatta jättämisestä. PeVL lausunto (2/1990) hallituksen esityksestä n:o 22 ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen ja siihen liittyvien lisäpöytäkirjojen eräiden määräysten hyväksymisestä. PeVL lausunto (12/1990) hallituksen esityksestä n:o 105 huoneenvuokralain muuttamisesta. PeVL lausunto (3/1991) hallituksen esityksestä n:o 103 laiksi terveyskeskusmaksukokeilusta.
PeVL lausunto (4/1991) hallituksen esityksestä n.o 160 laiksi peltoalan perusteella suoritettavasta vientikustannusmaksusta annetun lain muuttamisesta. PeVL lausunto (25/2006) hallituksen esityksestä n:o 3 laeiksi hedelmöityshoidoista ja isyyslain muuttamisesta. Rikoslaki (39/1889). Suomen perustuslaki (731/1999). Ulkomaalaislaki (301/2004). Yhdenvertaisuuslaki (21/2004). KKO:2012:11. XI Kansainväliset sopimukset ja niihin liittyvät päätökset Convention on the Rights of Persons with Disabilities. Euroopan ihmisoikeussopimus eli Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, SopS 18-19/1990. Euroopan ihmisoikeussopimus (Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) sellaisena kuin se on muutettuna yhdennellätoista pöytäkirjalla, SopS 63/1999. Euroopan neuvoston perussääntö, SopS 21/1989. Eurooopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta, SopS 43-44/2012. Euroopan sosiaalinen perusoikeuskirja, SopS 43-44/1991 sekä 78/2002 ja 80/2002. Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirja maitse, meritse ja ilmateitse tapahtuvan maahanmuuttajien salakuljetuksen kieltämisestä, SopS 73/2006. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 7-8/1976, (KP-sopimus). Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus, SopS 77/1968. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 6/1976, (TSS-sopimus). Valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskeva yleissopimus, SopS 80/1968.
XII Valtiosopimusoikeutta koskeva Wienin yleissopimus, SopS 33/1980. Yhteisöjen tuomioistuimen 28 päivänä maaliskuuta 1996 antama lausunto, EY:n perustamissopimuksen 228 artiklan 6 kohdan mukaisesti annettu lausunto - Yhteisön liittyminen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen. Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi; kahdestoista pöytäkirja, SopS 8-9/2005. Kirjallisuuus Aarnio, Aulis: Lain ja kohtuuden tähden, Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo Helsinki - Juva 1986. Brouwer, Evelien: Extraterritorial Migration Control and Human Rights: Preserving the Responsibility of the EU and its Member States. Teoksessa Extraterritorial Immigration Control: Ryan, Bernard & Mitsilegas, Valsamis (eds.), Martinus Nijhoff Publishers, Leiden Boston 2010. Donnelly, Jack: Universal Human Rights in Theory & Practice, Cornell University Press, Ithaca and London 2003. Dworkin, Ronald: Taking Rights Seriously, Harvard University Press, Cambridge, Massachusetts, 1978. Erich, Rafael: Suomen valtio-oikeus, Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjapaino, Helsinki 1924. Craig, Paul & De Búrca, Gráinne (eds.): The Evolution of EU Law, Oxford University Press, Oxford 2011. Hallberg, Pekka; Karapuu, Heikki; Ojanen, Tuomas, Scheinin, Martin; Tuori, Kaarlo ja Viljanen Veli-Pekka: Perusoikeudet, WSOYpro, Helsinki 2011. Hallberg, Pekka: Perusoikeusjärjestelmä. Teoksessa Perusoikeudet: Hallberg, Pekka; Karapuu, Heikki; Ojanen, Tuomas; Scheinin, Martin; Tuori, Kaarlo ja Viljanen, Veli- Pekka, WSOYpro, Helsinki 2011. Hartley, T. C.: The Foundations of European Community Law An Introduction to the Constitutional and Administrative Law of the European Community, Oxford University Press, Oxford, 2003. Joutsamo, Kari; Aalto, Pekka; Kaila, Heidi ja Maunu, Antti: Eurooppaoikeus, Kauppakaari Oyj, Lakimiesliiton Kustannus, Helsinki 2000. Jääskinen, Niilo: Euroopan unioni - Oikeudelliset perusteet, Talentum, Helsinki 2007.
Karapuu, Heikki: Perusoikeuksien käsite ja luokittelu. Teoksessa Perusoikeudet: Hallberg, Pekka; Karapuu, Heikki; Ojanen, Tuomas; Scheinin, Martin; Tuori, Kaarlo ja Viljanen, Veli-Pekka, WSOYpro, Helsinki 2011. Kimpimäki, Minna: Haureuden harjoittajista ihmiskaupan uhreihin. Prostituution, parituksen ja ihmiskaupan oikeudellinen sääntely, Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi 2009. Koivurova, Timo & Pirjatanniemi, Elina (toim.): Ihmisoikeuksien käsikirja, Tietosanoma, Tallinna 2014. Koivurova, Timo ja Pirjatanniemi, Elina: Yksilöt, ryhmät ja ihmisoikeudet. Teoksessa Ihmisoikeuksien käsikirja: Koivurova, Timo Pirjatanniemi, Elina (toim.), Tietosanoma, Tallinna 2014. Letsas, George: A Theory of Interpretation of the European Convention on Human Rights, Oxford University Press, New York 2007. MacCormick, Neil: Legal Reasoning and Legal Theory, Clarendon Press, Oxford 1978. Nieminen, Liisa: Tasa-arvo Euroopan unionin perusoikeuskirjassa turvattuna perusoikeutena. Teoksessa Perusoikeudet EU:ssa (toim. Liisa Nieminen), Lakimiesliiton Kustannus, Helsinki 2001. Nuotio, Kimmo: Eurooppalaisen integraation uusi painopiste: Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa. Teoksessa Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa: Nuotio, Kimmo ja Malkki, Leena (toim.), Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut, Helsinki 2010. Nykänen, Eeva: Pakolaisten ja muiden ulkomaalaisten ihmisoikeudet. Teoksessa Ihmisoikeuksien käsikirja: Koivurova, Timo Pirjatanniemi, Elina (toim.), Tietosanoma, Tallinna 2014. Ojanen, Tuomas: Johdatus perus- ja ihmisoikeusjuridiikkaan, Helsingin yliopiston yliopistopaino, Helsinki 2009. Ojanen, Tuomas: Perusoikeudet ja ihmisoikeudet Suomessa, Hakapaino Oy, Helsinki 2003. Ojanen, Tuomas: Perus- ja ihmisoikeudet Euroopan unionissa. Teoksessa Ihmisoikeuksien käsikirja: Koivurova, Timo Pirjatanniemi, Elina (toim.), Tietosanoma, Tallinna 2014. Ojanen, Tuomas ja Scheinin, Martin: Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Suomen perusoikeusjärjestelmä. Teoksessa Perusoikeudet: Hallberg, Pekka; Karapuu, Heikki; Ojanen, Tuomas; Scheinin, Martin; Tuori, Kaarlo ja Viljanen, Veli-Pekka, WSOYpro, Helsinki 2011. XIII
Ojanen, Tuomas ja Martin Scheinin: Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto (PL 6 ). Teoksessa Perusoikeudet: Hallberg, Pekka; Karapuu, Heikki; Ojanen, Tuomas; Scheinin, Martin; Tuori, Kaarlo ja Viljanen, Veli-Pekka, WSOYpro, Helsinki 2011. Peers, Steve; Guild, Elspeth; Acosta Arcarazo, Diego; Groenendijk, Kees & Moreno-Lax, Violeta: EU Immigration and Asylum Law (Text and Commentary), Martinus Nijhoff Publishers, Leiden Boston 2012. Pellonpää, Matti; Gullans, Monica; Pölönen, Pasi & Tapanila, Antti: Euroopan ihmisoikeussopimus, Talentum, Helsinki 2012. Prechal, Sacha: Directives in EC Law, Oxford University Press, Oxford 2005. Pöyhönen, Juha: Sopimusoikeuden järjestelmä ja sopimusten sovittelu, Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 179, Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 1988. Raitio, Juha: Eurooppaoikeus ja sisämarkkinat, Talentum, Helsinki 2006. Raitio, Juha: Eurooppaoikeus ja sisämarkkinat, Talentum, Helsinki 2013. Rosas, Allan: Perus- ja ihmisoikeudet EU-oikeudessa. Teoksessa Perusoikeudet: Hallberg, Pekka; Karapuu, Heikki; Ojanen, Tuomas; Scheinin, Martin; Tuori, Kaarlo ja Viljanen, Veli-Pekka, WSOYpro, Helsinki 2011. Roth, Venla: Ihmiskauppa ja turvallisuus Ihmiskaupan vastatoimista Euroopan unionissa. Teoksessa Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa: Nuotio, Kimmo & Malkki, Leena (toim.), Helsingin yliopiston yliopistopaino, Helsinki 2010. Scheinin, Martin: Ihmisarvon loukkaamattomuus valtiosääntöperiaatteena. Teoksessa Juhlakirja Kaarlo Tuori 50 vuotta, Hakapaino, Helsinki 1998. Staffans, Ida: Turvallisuuskäsitteet EU:ssa maahanmuutto-oikeudellisia ja turvallisuusretorisia näkökohtia. Teoksessa Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa: Nuotio, Kimmo ja Malkki, Leena (toim.), Helsingin yliopistopaino, Helsinki 2010. Tuori, Kaarlo: Tavoitteet ja periaatteet modernissa oikeudessa, s. 107. Teoksessa Aiheita Weberistä. Max Weber modernista rationaalisuudesta, uskonnosta, oikeudesta ja yhteiskuntaluokista, Hietaniemi, Tapani (toim.), Gummerus Oy:n kirjapaino, Jyväskylä 1987. Uoti, Kari: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin lainkäyttäjä oikeuden tekijänä, Yliopistopaino, Helsinki 2004. XIV
XV Artikkelit ja muut kirjoitukset Maunu, Antti: Jäsenvaltion perusvelvoitteet direktiivin normatiivisessa, rakenteellisessa ja tosiasiallisessa täytäntöönpanossa, Defensor Legis 2005/1. Ojanen, Tuomas: Eurooppa-tuomioistuimet ja suomalaiset tuomioistuimet, Lakimies 7-8/2005. Pellonpää, Matti: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Euroopan unioni, Lakimies 7 8/2005. Pärssinen, Venla: Uhreille myönnettävä oleskelulupa ihmiskaupan vastaisen toiminnan keinona: EU:n uhridirektiivi ja siihen liittyvä hallituksen esitys kansainvälisten velvoitteiden ja suositusten valossa, Oikeus 2006 (35); 2:179 179. Rosas, Allan: EU:n jäsenvaltioiden perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet, Lakimies 6 7/1999. Sisäasiainministeriön julkaisuja 32/2013: Ihmiskaupan uhrin auttamista koskevan lainsäädännön kehittäminen Työryhmän selvitys. United Nations Office on Drugs and Crime: Trafficking in Persons: Global Patterns, 2006. U.S Department of State: Trafficking in Persons Report 2003. U.S Department of State: Trafficking in Persons Report 2004. U.S Department of State: Trafficking in Persons Report 2005. U.S Department of State: Trafficking in Persons Report 2013. U.S Department of State: Trafficking in Persons Report 2014. Internet-lähteet areena.yle.fi/radio/2320209: Puheen päivä, Suomalainen ihmiskauppa uhkaa syrjäytyviä. http://curia.europa.eu/juris/recherche.jsf?language=fi. http://eur-lex.europa.eu/homepage.html. http://www.finlex.fi/fi/. http://hudoc.echr.coe.int/sites/eng/pages/search.aspx#. www.migri.fi/muulla_perusteella_suomeen.
XVI www.migri.fi/oleskeluluvat/lupatyypit. www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot/oleskelulupatilastot. www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/tuomio-torkeasta-ihmiskaupastaihmetyttaa/3109448. valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163366-ihmiskaupan-tuomioista.
XVII Lyhenteet alav. ECR EIS EIT EN EU EY HE KKO alaviite European Court Reports Euroopan ihmisoikeussopimus Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Euroopan neuvosto Euroopan unioni Euroopan yhteisö(t) Hallituksen esitys Korkein oikeus KP-sopimus Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus PeVL SEU SEUT perustuslakivaliokunnan lausunto Sopimus Euroopan unionista Sopimus Euroopan unionin toiminnasta TSS-sopimus Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus SopS vp. YK Suomen säädöskokoelma (asetuskokoelman) sopimussarja valtiopäivät Yhdistyneet kansakunnat
1 1 JOHDANTO 1.1 Johdatus aiheeseen 1.1.1 Tutkimuksen aiheen taustaa Nykyään ihmiskaupalle on tunnistettu useita eri ilmenemismuotoja. Ihmiskaupan uhreja voidaan käyttää seksuaalisesti hyväksi niin prostituutiossa kuin pornografian tuotannossa. Ihmiskaupan uhrina olevien työvoimaa voidaan muun muassa riistää saattamalla heidät velkasuhteeseen, maksamalla liian alhaista palkkaa, teettämällä kohtuuttoman pitkiä työpäiviä tai asuttamalla ala-arvoisissa olosuhteissa. Ihmiskauppa voi olla myös elinten ja kudosten kauppaa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa tai esimerkiksi pakkoavioliittoja. Näille ihmiskaupan eri muodoille on tyypillistä henkilön hyväksikäyttö tavalla, joka vahingoittaa uhria psyykkisesti ja fyysisesti niin vakavasti, että uhriutumisesta selviytyminen ja ihmisarvoisen elämän jatkaminen on pelastautumisen jälkeen vaikeaa. 1 Euroopan neuvosto hyväksyi eurooppalaisen ihmiskaupan vastaisen yleissopimuksen 2 vuonna 2000. Yleissopimuksen tarkoituksena on parantaa ihmiskaupan uhrien oikeuksia ja asemaa sekä luoda tehokas sopimuksen valvontamekanismi (GRETA). Euroopan unionissa tehtyinä tärkeimpinä ihmiskaupan vastustamisen ja ihmiskaupan uhrien auttamisen instrumentteina ovat vuonna 2002 neuvoston hyväksymä puitepäätös ihmiskaupan torjunnasta 3 ja Neuvoston direktiivi 2004/81/EY, oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi (jäljempänä uhridirektiivi) 4. Uhridirektiivi on osa unionin vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen kehittämistä, joka asetettiin vuonna 1999 voimaan tulleen Amsterdamin sopimuksen päätavoitteiksi. 1 Roth, Venla: Ihmiskauppa ja turvallisuus Ihmiskaupan vastatoimista Euroopan unionissa, s. 237. Teoksessa Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa: Nuotio, Kimmo & Malkki, Leena (toim.), Helsingin yliopiston yliopistopaino, Helsinki 2010. 2 Sopimus tuli Suomen osalta voimaan 1.9.2012 (SopS 43-44/2012). 3 2002/629/YOS Neuvoston puitepäätös, tehty 19 päivänä heinäkuuta 2002, ihmiskaupan torjunnasta. 4 Neuvoston direktiivi 2004/81/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi.
2 1.1.2 Tutkimuksen tärkeys ja tutkijan positio Direktiivin 17 artiklan mukaan jäsenvaltioiden tuli saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä ennen 6 päivä elokuuta 2006. Itse direktiivin hyväksymisestä on kulunut kymmenen vuotta ja kansallisestikin direktiivi on ollut voimassa kohta kahdeksan vuotta, eli direktiivin vaikutukset ovat ehtineet jo näkyä ja mahdollinen muutos ihmiskauppaan liittyvässä ajattelussa on voinut jo tapahtua. Kuitenkin tutkimuksia tähän aihepiiriin liittyen on tehty verrattain vähän. Viimeaikoina on uutisoitu laajasti maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Erityisesti 2013 vuoden kesällä 50 thaimaalaisen marjanpoimijan tekemä rikosilmoitus ihmiskaupasta on herättänyt kiinnostukseni ihmiskaupan moniulottuvuudesta. 5 Maahanmuuttoon liittyvistä asioista eniten ovat ihmetyttäneet ihmiskaupan uhrin oleskelulupaperusteet, sillä uhridirektiivin myötä voimaan saatetun ulkomaalaislain 52 a :n mukaan Suomessa oleskelevalle ihmiskaupan uhrille myönnetään tilapäinen oleskelulupa tutkinnallisista tai oikeuskäsittelyyn liittyvistä syistä, edellyttäen, että uhri katkaisee siteensä ihmiskaupasta epäilyihin ja tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa. Erityisen haavoittuvassa asemassa oleville ihmiskaupan uhreille oleskelulupa voidaan kuitenkin myöntää yhteistyötä vaatimatta. Tilapäisen oleskeluluvan pituus on vähintään kuusi kuukautta ja enintään yksi vuosi. 1.1.3 Aiemmat tutkimukset Roth on arvioinut uhridirektiiviä ja sen pohjalta annettua hallituksen esitystä nimenomaan siitä lähtökohdasta, että oleskeluluvan edellytysten ei pitäisi olla sidottuja yhteistyöhön, koska se johtaa pahimmassa tapauksessa uhrin uudelleen uhriutumiseen. Roth tarkastelee ihmiskauppadirektiiviä siitä näkökulmasta, että Euroopan unionissa 5 Ihmiskauppa ei enää ole pelkästään yleisesti miellettyä orjuutta köyhissä maissa, vaan myös työperäistä ihmiskauppaa, jossa uhrit ovat tulleet vapaasta tahdosta kohdemaahan. He ovat tulleet vapaaehtoisesti tietäen työn rankan luonteen, mutta tietämättä sitä tosiseikkaa, että olosuhteet ovat hyväksikäyttöä sisältäviä, joihin heidät saatetaan maahantulon jälkeen. He eivät ole vapaita lopettamaan, koska he ovat sidottuina työhön esimerkiksi siitä syystä, että heillä ei yksinkertaisesti ole varaa palata kotimaahansa ennen kuin ovat ansainneet tietyn summan rahaa. Tästä oli myös kyse thaimaalaispoimijoiden kohdalla, kun he ja sotkamolainen Ber-Ex Oy ajautuivat työtaisteluun, koska poimijoiden ja Ber-Ex Oy:n näkemyserot työstä ja olosuhteista poikkesivat toisistaan voimakkaasti.
3 omaksuttu rikostorjunnallinen ja turvallisuuspainotteinen lähestymistapaa ihmiskauppaan korostaa ihmiskaupan liittymistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja laittomaan maahantuloon jättäen usein ihmiskaupan ihmisoikeusulottuvuudet rikostorjunnan tavoitteiden varjoon. 6 Marraskuussa 2013 Sisäasiainministeriö julkaisi kattavan selvityksen ihmiskaupan uhrin auttamista koskevan lainsäädännön kehittämisestä. 7 Selvityksessä arvioitiin voimassa olevan ihmiskaupan uhreja koskevan lainsäädännön nykytilaa ja toimivuutta sekä analysoitiin ihmiskaupan uhrin auttamista koskevan sääntelyn erilaisia vaihtoehtoja järjestelmän parantamiseksi sekä niiden vaikutuksia. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin ihmiskaupan uhrin tunnistamisen eri vaiheita. 1.2 Tutkielman kohde, tavoitteet ja kysymyksenasettelu sekä rajaus 1.2.1 Tutkielman kohde, tavoitteet ja kysymyksenasettelu Tässä tutkimuksessa tarkastellaan uhridirektiivin mukaista ihmiskaupan uhrin oleskelulupaa. Millä perusteella ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan myöntämisedellytykset poikkeavat suuresti muista Suomessa myönnettävistä oleskelulupaperusteista? Mikä on oikeudellinen perusta, jonka perusteella ihmiskaupan uhrille, joka hakee oleskelulupaa ulkomaalaislain 52 a nojalla, asetetaan erilaisia velvollisuuksia, kuin uhrille, joka saa oleskeluluvan muulla perusteella? Oleskelulupien edellytyksiä ei verrattu Rothin tutkimuksissa eikä Sisäasianministeriön julkaisussa. Tutkimuksessa keskitytäänkin siihen, mitkä ovat uhridirektiivin taustat, miksi uhrille asetetaan velvollisuuksia ja millä perusteella yksilölle voidaan asettaa oikeuksia ja velvollisuuksia? Mikä on yksilön ja yhteiskunnan välisten intressien suhde, eli kumpi on tärkeämpää yksilön (tässä tapauksessa ihmiskaupan uhrin) vai yhteiskunnan 6 Ks. Pärssinen, Venla: Uhreille myönnettävä oleskelulupa ihmiskaupan vastaisen toiminnan keinona: EU:n uhridirektiivi ja siihen liittyvä hallituksen esitys kansainvälisten velvoitteiden ja suositusten valossa, Oikeus 2006 (35); 2:179-179, s. 178; Roth, Venla: Ihmiskauppa ja turvallisuus Ihmiskaupan vastatoimista Euroopan unionissa, s. 243, 250. Teoksessa Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa: Nuotio, Kimmo & Malkki, Leena (toim.), Helsingin yliopiston yliopistopaino, Helsinki 2010. 7 Sisäasiainministeriön julkaisuja 32/2013: Ihmiskaupan uhrin auttamista koskevan lainsäädännön kehittäminen Työryhmän selvitys.