Rahapelilainsäädäntö ja markkinat Mikko Alkio TALENTUM Helsinki 2012
Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1838-9 BALTO print Liettua 2012 Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi
Viimeistelin keväällä 2009 Kilpailuoikeus-kirjaa, kun sähköpostiin pamahti uutinen: Tanska aikoo vapauttaa rahapelit ja siirtyä kansallisesta yksinoikeusjärjestelmästä kohti aitoa toimilupajärjestelmää. Ensimmäinen ajatus oli, että mitä ihmettä. Kaikissa Pohjoismaissa oli tähän asti vannottu valtiojohtoisen yksinoikeusjärjestelmän nimiin. Samoihin aikoihin Suomessa kansallinen arpajaislakihankkeen ohjausryhmä oli luovuttamassa loppuraporttia ja esitti lakiuudistuksen toisessa vaiheessa siirtymistä toimilupaperusteisesta yksinoikeusjärjestelmästä lakiin kirjattuun yksinoikeuteen, niin sanottuun legaalimonopoliin. Olin mukana hankkeen ohjausryhmässä. Eduskunta hyväksyi arpajaislakihankkeen työryhmän esityksen alkuvuodesta 2011 ja uudistettu lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2012 alusta. Legaalimonopolin ohella uudistuksen painopiste oli pelaajien suojeluun liittyvissä kysymyksissä. Mutta väistämättä mieleen tuli kysymys, miksi Suomi ja Tanska ovat tekemässä hyvin erilaisia valintoja rahapelitoimialan sääntelemiseksi? Myös tähän kysymykseen etsitään kirjassa vastausta. Kirjan ensimmäisessä luvussa pohditaan rahapelien roolia palveluna. Toinen luku esittelee kansallisen rahapelilainsäädännön sekä sen uudistamiseen liittyviä kysymyksiä keskeisiltä osin. Kirjan kolmas luku keskittyy EU:n tuomioistuimen ratkaisu- V
käytännön kehitykseen sekä EU-instituutioiden, kuten Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission rahapelimarkkinoita koskevaan työhön. Kirjan neljännessä luvussa pyritään antamaan yleiskuva rahapelilainsäädännön kehityksestä erityisesti Suomen kannalta kiinnostavissa maissa. Pohjoismaiden, Viron ja Itävallan lisäksi kirjassa esitellään EU:n suurten maiden Italian, Ison-Britannian, Ranskan ja Saksan sekä Yhdysvaltojen rahapelejä koskevan lainsäädännön kehitystä. Kirjan viidennessä luvussa käydään läpi rahapelien taloudelliseen merkitykseen sekä rahapeliongelmien torjuntaan liittyviä kysymyksiä. Kirjoittajan kannalta vaikein luku on kirjan viimeinen kuudes luku. Mitä johtopäätöksiä kehityksestä tulisi tehdä? Olen välttänyt yksityiskohtaisten suositusten antamista. Olennaista on kuitenkin, että keskustelu rahapelilainsäädännön kehityksestä Suomessa jatkuu. Toivottavasti tämä kirja tarjoaa pohjatietoa keskusteluun. Rahapeleillä ja niiden tuotoilla on suuria sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia ja niitä Suomessa toimeenpanevien toimijoiden liikearvo on merkittävä. Jos joskus niin nyt olisi osattava toimia oikein. Kirja liittyy Helsingin yliopistossa työn alla olevaan väitöskirjahankkeeseeni Valtion roolista markkinoilla, jossa erityinen painopiste on markkinoille pääsyyn liittyvissä kysymyksissä. Tältä osin rahapelilainsäädännön kehitys on erityisen mielenkiintoinen. Kirjan toteutuksessa olen saanut apua Veikkaukselta. Haluan kiittää erityisesti Tuula Sundströmiä ja Pekka Ilmivaltaa rahapelilainsäädännön kehitystä koskevista keskusteluista sekä avusta tapaamisten järjestämisessä keskeisten eurooppalaisten järjestöjen ja kirjassa esiteltyjen maiden edustajien kanssa. Haluan myös kiittää mielenkiintoisista keskusteluista Jouni Laihoa Poliisihallituksen arpajaislakiyksiköstä, Janne Peräkylää Raha-automaattiyhdistyksestä sekä Veikko Siitosta ja Ulla Konttista avusta käsikirjoitukseen liittyvien kysymysten selvittämisessä. Niin ikään kiitos hyvästä yhteistyöstä kirjan kustannustoimittajana toimineelle Arja VI
Lappeteläiselle Talentumista. Korostan kuitenkin, että kirjassa esitetyistä näkemyksistä vastaa yksinomaan allekirjoit tanut. Kirkkonummella 11.4.2012 Mikko Alkio VII