RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Samankaltaiset tiedostot
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Taimikonhoidon perusteet.

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsään ABC -päivä

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Yhteensä Mänty Kuusi

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

n.20,5 ha

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

METSÄ SUUNNITELMÄ

Jyväskylän kaupungin metsät

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Tukien pääperiaatteita

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Metsänhoitotyöt kuvioittain

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

METSÄ SUUNNITELMÄ

Koneellinen taimikonhoito

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Uusimmat metsävaratiedot

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Transkriptio:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) - metsän monimuotoisuuden säilyttäminen - KEMERA

Kuva: Tavoiteneuvontakansiot

Metsiköiden kehitysluokat puuntuotannon metsämaalla 2013 0,1 % 0,4 % 1,4 % 7,2 % 13,1 % 11,8 % Aukea uudistusala Pieni taimikko Varttunut taimikko 30,5 % 35,7 % Nuori kasvatusmetsikkö Varttunut kasvatusmetsikkö Uudistuskypsä metsikkö Suojuspuumetsikkö Siemenpuumetsikkö Taimikoita 19 % Lisäksi vajaatuottoisia metsiä 7% Lähde: Metla; metsätilastollinen vuosikirja 2014

Ikäluokka, vuotta

Taimikon varhaishoito Tavoite: - auttaa pieniä taimia selviytymään kilpailussa muun kasvillisuuden kanssa uusi, terve ja tuottoisa puusukupolvi - säästää myöhemmissä metsänhoitokustannuksissa - nopeuttaa taimikon järeytymistä ja arvokasvua Tarve: - vaihtelee maapohjan ravinteisuuden ja kosteuden mukaan - mahdollisesti työläs, mutta tarpeellinen työ

REHEVILLÄ MAILLA MAAPOHJA KASVATTAA MUITAKIN KASVEJA: Vuonna 2002 viljelty kuusentaimikko tilanne 2 vuotta myöhemmin

MENETELMÄT HEINÄÄMINEN - poistetaan taimia haittaava kasvusto taimien ympäriltä - mekaaninen tai kemiallinen torjunta Kuusentaimi

Heinääminen Mekaaninen esim. polkemalla, viikatteella, raivuuveitsellä tai jääkiekkomailalla Kemiallinen ruiskulla, taimi suojattava Ajankohta: 2-3 vuotta päätehakkuun jälkeen - mekaaninen keskikesällä tai syksyllä - kemiallinen alkusyksystä

VESAKONTORJUNTA - taimen kasvua haittaava lehtipuusto pois - taimien ollessa 1-2m pituisia - mekaaninen kesällä vesoo vähemmän, toisaalta lehdettömään aikaan havupuut näkee paremmin - kemiallinen torjunta kantokäsittelynä kesällä ja syksyllä aine imeytyy - männiköstä haavanvesat pois - siemensyntyisiä koivuja voi jättää sopiviin kohtiin - tarpeetonta raivausta tulisi välttää

METSIKÖN VARTTUESSA SYNTYY KILPAILUA - valosta ja ravinteista vapaassa kilpailussa - alaoksat kuolevat - latvukset supistuvat - hävinneet heikkenevät - parhaatkin kärsivät - heikot vievät ravinteita

TAIMIKONHOITO JA NUORENMETSÄNHOITO Tavoitteet: metsänhoidolliset - puulajisuhteiden järjestely haluttuun suuntaan - puiden latvusten ja tuottokyvyn säilyttäminen ja kehittäminen - puuston terveyden ylläpitäminen ja / tai palauttaminen - laadukkaan puuston kasvatus

PUUNTUOTANNOLLISET JA TALOUDELLLISET SYYT - kasvupaikan tuotantokyvyn keskittäminen parhaisiin puihin - puuston järeyskehityksen edistäminen - käyttöpuun ja erityisesti järeän puun korkein tuotos - harvennustulojen saannin nopeuttaminen ja määrän lisääminen - kiertoajan lyhentäminen - metsänkasvatuksen kannattavuuden parantaminen

PUUNKORJUUTEKNISET SYYT Harvennusten - ajankohdan säätely - koneellisen hakkuun mahdollistaminen - kannattavuuden takaaminen ( arvo-kasvu kuitu tukki )

VALINTA: - taimikonhoidossa jätetään ne puut, joita kasvatetaan vähintään ensiharvennukseen - kasvatettavien puiden kehitystä haittaavat ja huonolaatuiset puut poistetaan Taimikonhoidon onnistumisen tarkistus

4 metrin keppi Pyörähdetään 360 astetta 4m kepin kanssa. Lasketaan kaikki taimet, joihin keppi yltää runkoon asti. Kerrotaan tulos 200:lla Tällä koealalla 15x200 = 3000 taimea hehtaarilla. Niistä kuusia 9kpl eli 1800kpl/ha ja koivuja 6kpl eli 1200 kpl/ha. Miten tulisi toimia? Ota useita koealoja eri puolelta taimikkoa, jotta saat oikean käsityksen tiheydestä.

4 metrin keppi Yksi esimerkki ratkaisu: Poistetaan koivut, jätetään yksi tyhjään paikkaan. Lisäksi kehän ulkopuolelle jätetään koivuja kasvamaan aukkokohtiin. Oikeasta yläreunasta poistetaan kuusia tiheämmästä paikasta. Nyt tiheys koealalla 9 kuusta, 1800kpl/ha ja yksi koivu, 200 kpl/ha. Yhteensä 2000kpl/ha

PUULAJIEN VALINTA - mänty ja koivu tarvitsevat valoa ja tilaa - kuusi sietää varjostusta muttei piiskausta - hallanaroilla paikoilla kuusi tarvitsee suojaa - koivu kasvaa nuorena havupuita nopeammin

- havupuutaimikoihin jätetään 10% lehtipuusekoitus - jalot lehtipuut ja katajat säästetään - pihjalaa ja rauduskoivua sopiviin kohtiin, joissa ei piiskaa havupuita - haapa poistetaan männyntaimikosta Koivutaimikko, lähtötiheys yli 10 000 kpl / ha

MUISTA MYÖS YMPÄRISTÖ JA LUONTO KERÄILYTUOTTEET ULKOILU- MAHDOLLISUUS LEHTIPUUSEKOITUS MAISEMANHOITO POLKUJEN JA OJIEN KUNNOSTUS RIISTANHOITO JA METSÄSTYS

KASVATUSTIHEYS - mitä parempi kasvupaikka, sitä suurempi puumäärä - tiheys parantaa männyn ja koivun laatua, mutta lisää tuhoriskiä - hirvi- ja punalatikkatuhoalueilla harvennetaan lievemmin - ylitiheät taimikot harvennetaan kahdessa vaiheessa

HOIDON JÄLKEINEN KASVATUSTIHEYS: Mänty 5-7 m 2000-2200 kpl / ha Kuusi 3-4 m 1800-2000 kpl / ha Rauduskoivu 4-7 m n. 1600 kpl / ha Hieskoivu 4-7 m 2000 2500 kpl / ha

AJANKOHTA - Lehtipuiden vesonta vähäisintä, kun hoito tehdään juhannuksen ja heinäkuun välillä - Mutta taimet näkyvät parhaiten kun lehteä ei ole puussa -kaarnakuorinen männikkö kesä- heinäkuussa vältetään ytimennävertäjän tuhot

Hoidettu männikkö VT

VALTION TUKI = KEMERA Kestävän Metsätalouden Rahoitus Taimikon varhaishoitoon Haettava etukäteen, työt voi aloittaa heti Minimi koko 1ha (voi olla usea mo ja kuvio (väh. 0,5 ha) eri puolella maata) Keskipituus työnjälkeen oltava väh. 0,7 m ja max. 3m Poistuma väh. 3000kpl/ha, jäävää puustoa max. 5000kpl/ha Tuen määrä 160 /ha, hoitovelvoite 7 vuotta

VALTION TUKI = KEMERA Tuki nuoren metsän hoitoon Taimikon oltava kehityskelpoinen Haettava etukäteen, työt voi aloittaa heti Minimi koko 2ha (voi olla useampi mo ja kuvio (väh. 0,5ha) eri puolilta maata) Kasvatettavan puuston minimipituus työnjälkeen 3 m Keskiläpimitta ennen ja jälkeen max. 16cm rinnankorkeudelta

VALTION TUKI = KEMERA poistettavia, taimikon kehitystä haittaavia puita väh. 1500 kpl, kantoläpimitta väh. 3cm Jäävää puustoa oltava alle 3000 runkoa/ha Tuen määrä 230 /ha, pienpuuta keräämällä (väh. 35 m3/ha) voi saada 200 /ha lisää Hoito- ja kunnossapitovelvoite 10 vuotta Taimikonhoito- ja terveyslannoitustuet jäähyllä 31.12.2016 asti, uusia ilmoituksia ei oteta vastaan. Ennen 7.5. saapuneet käsitellään. Kannattaa tehdä hoitotyöt metsän, ei tuen takia!