Toimialaraporttisarja. Terveyspalvelut. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Toimialaraporttisarja Terveyspalvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Terveyspalvelut Toimialaraportti 2/2006 Vesa Ekroos Ismo Partanen

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 2/2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Vesa Ekroos, terveydenhuollon asiantuntija Ismo Partanen, kehittämispäällikkö Julkaisuaika Maaliskuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Terveyspalvelut Tiivistelmä Toimialaraportti käsittelee TOL 2002 -toimialaluokituksen mukaisen terveyspalvelut -toimialan (TOL 851) yrityssektoria. Toimiala koostuu neljästä pääryhmästä: sairaalapalvelut (TOL 8511), lääkäripalvelut (TOL 8512), hammashoito (TOL 8513) ja muut terveydenhuoltopalvelut (TOL 8514). Toimialaraportin tavoitteena on kuvata toimialan kehityksen lähihistoriaa ja nykyhetkeä sekä antaa arvioita ja ennusteita tulevaisuudesta. Raportin tarkoituksena on palvella terveyspalvelualan yrityksiä sekä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan toimialan kehitystä. Terveyspalvelujen tuottajat voidaan jakaa kolmeen tuottajatahoon: julkinen sektori, järjestöt ja yritykset. Vuoden 2004 kokonaistuotannosta, joka oli noin 8,5 miljardia euroa, tuottivat kunnat 75 prosenttia, järjestöt 6 prosenttia ja yritykset 19 prosenttia. Yrityssektorin suurimmat alatoimialat olivat toimipaikkojen ja henkilöstön määrällä sekä liikevaihdolla mitattuna lääkäripalvelut, hammashoito ja fysioterapia. Vuoden 2004 tilastotietojen perusteella terveyspalveluyrityksiä oli 11 810 kappaletta. Alan toimipaikkoja oli 12 458 kappaletta ja ne työllistivät yhteensä 20 051 henkilöä. Toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto, noin 1,6 miljardia euroa, kasvoi noin 6 prosentilla vuonna 2004. Terveyspalvelujen toimintaympäristö ja palvelurakenteet muuttuvat ja kehittyvät merkittävästi jo lähivuosina. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla uudistetaan palvelurakenteita, kehitetään toimialan markkinoita, lisätään palvelutuotannon tehokkuutta ja ratkaistaan eri toimijoiden valta- ja vastuusuhteet hyvinvointipalvelujen kokonaisuudessa. Tulevaisuuden haasteisiin ei pystytä vastaamaan ilman yritystoiminnan ja palvelumarkkinoiden kehittämistä ja hyödyntämistä. Yritysten rooli palvelujen tuottajana tulee kasvamaan merkittävästi. Taitava markkinoiden hyödyntäminen ja kilpailun lisääminen terveyspalvelujen tuotannossa tehostavat kaikkien tuottajien, niin julkisten kuin yksityisten, toimintaa. Vain tuotannollisen toiminnan kilpailukyvystä huolehtimalla voimme turvata palvelujen riittävän saatavuuden ja laadun. Mahdollisuus kehittyä ja kasvaa kotimarkkinoilla luo suomalaisille terveyspalveluyrityksille edellytyksiä toimia kansainvälisillä markkinoilla. Suomalainen korkea koulutustaso ja osaaminen terveyspalveluiden alalla on mahdollista hyödyntää palvelujen vientinä. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Annukka Lehtonen, puh. (09) 1606 4795 Asiasanat Yritysten tuottamat terveyspalvelut: sairaalapalvelut, lääkäripalvelut, hammashoito, fysikaalinen hoito ISSN 1796-0002 Kokonaissivumäärä 61 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN 951-739-988-X Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

Sisällysluettelo 0 Saatteeksi... 7 1 Tiivistelmä... 9 2 Toimialan määrittely ja sisältö... 11 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 11 3 Toimialan kehitys... 13 3.1 Yritykset ja toimipaikat.... 113 3.2 Toimialan kymmenen suurinta yritystä.... 14 3.3 Yritysmäärän kehitys... 15 3.4 Henkilöstömäärän kehitys ja työllisyystilanne... 16 3.5 Yksityiset terveyspalveluyritykset te-keskuksittain... 19 4 Markkinoiden kehitys ja rahoitusrakenne.... 22 4.1 Markkinoiden kehitys.... 22 4.2 Terveydenhuollon rahoitusrakenne... 24 5 Yksityisten terveyspalvelujen rakenne... 28 5.1 Yritysten toimintatapa... 28 5.1.1 Sairaalapalvelut.... 28 5.1.2 Lääkäripalvelut... 29 5.1.3 Hammashoito... 30 5.1.4 Fysioterapia.... 31 5.1.5 Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset... 31 6 Investoinnit... 33 6.1 Investoinnit ja tuotekehityspanostukset... 33 7 Taloudellinen katsaus... 34 7.1 Yksityisen terveydenhuollon taloudelliset tunnusluvut... 34 7.2 Talouden tunnusluvut/toimialan kymmenen suurinta yritystä... 35 7.3 Talouden tunnusluvut toimialoittain... 36

8 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 38 8.1 Toimialan keskeiset menestystekijät ja yritysten vahvuudet... 38 8.2 Toimialan keskeiset ongelmat ja yritysten heikkoudet... 41 8.3 Keskeiset kehittämistarpeet.... 43 9 Lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä... 45 9.1 Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia... 45 9.2 Palvelurakenteen sekä lainsäädännön kehitys- ja uudistamishankkeita 45 9.2.1 Kuntien palvelurakenteen uudistaminen... 45 9.2.2 Hankintalain uudistaminen... 46 9.2.3 Hoitoon pääsyn turvaamista koskeva lainsäädäntö.... 47 9.2.4 Lakisääteisten työ- ja liikennevakuutuspotilaiden hoitoa koskeva lainsäädäntö... 48 9.2.5 Potilastietojen siirto saumattomassa palveluketjussa... 48 9.2.6 Sähköisten potilasasiakirjojen kansallinen kehittäminen ja arkistointi... 49 9.2.7 Kansaneläkelaitoksen, muiden vakuutuslaitosten ja yksityisten palvelutuottajayritysten tiedonhallintayhteistyö... 50 9.3 Kehittämisalueita ja toimenpiteitä... 50 9.3.1 Uuden yritystoiminnan perustaminen... 50 9.3.2 Innovaatiot... 51 9.3.3 Koulutus sekä työvoiman saatavuus... 51 9.3.4 Kansainvälistyminen... 52 9.4 Yrittäjien lähiajan suhdanneodotukset... 53 10 Tulevaisuusvisiointia... 55 10.1 Toimialan rahoitusrakenteen ja menojen kehitys tulevaisuudessa... 58 10.2 Johtopäätökset visioinnista... 59 11 Yhteenvetoanalyysi (swot)... 60 12 Lähteet... 61

7 0 Saatteeksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmällä on edelleen edessään runsaasti haasteita. Koulutus- ja elintason noustessa sekä terveystiedon määrän kasvaessa kansalaisten odotukset myös hyvinvointipalveluita kohtaan kasvavat. Väestön ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta ja kasvattaa samalla kuntien menopaineita. Terveydenhuollon kokonaiskustannusten arvioidaan kasvavan noin 4,0 prosenttia vuodessa aikavälillä 2001 2010. Terveydenhuollon bkt-osuus nousee nykyisestä noin 7 prosentista kahdeksaan (Kansallinen terveydenhuoltoprojekti). Kasvavien palvelutarpeiden tyydyttäminen ja resurssien niukkuus luovat väistämättä haasteita nykyiselle terveydenhuoltojärjestelmälle. Muutospaineet luovat tarvetta uusille vaihtoehdoille ja tehokkaammille ratkaisuille, joihin myös terveydenhuollon palveluyrittäjyys lukeutuu. Tämän raportin tarkoituksena on palvella terveyspalvelualan yrityksiä sekä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan toimialan kehitystä. Toimialaraportin tavoitteena on kuvata toimialan lähihistoriaa ja nykyhetkeä sekä antaa arvioita ja ennusteita tulevaisuudesta. Tarkastelun kohteena ovat yksityiset terveyspalveluyritykset (TOL 851), jotka tuottivat noin 19 prosenttia toimialan kokonaistuotannosta vuonna 2004. Toimialan 11 810 yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes 1,6 miljardia euroa. Liikevaihdon arvioidaan lähivuosina kasvavan ripeämmin kuin Suomen kansantalous keskimäärin. Terveyspalvelumarkkinoiden kehittymisen myötä yksityisesti tuotettujen terveyspalvelujen osuus ja merkitys tulee kasvamaan entisestään. Yritysten toimintaedellytysten ja -ympäristön kehittäminen turvaa terveen kilpailun markkinoilla ja mahdollistaa siten markkinoiden hyödyntämisen palvelujen tuotannossa. Raportin laatimisessa on hyödynnetty kauppa- ja teollisuusministeriön Toimiala Online -tietokantaa, josta on käytetty erityisesti Tilastokeskuksen, Työministeriön ja Suomen Asiakastieto Oy:n toimittamia tilastoaineistoja. Tässä raportissa on hyödynnetty myös toimialan yritysten ja sairaanhoitopiirien julkaisemia vuosikertomuksia. Raportin laatimisessa on lisäksi analysoitu kauppa- ja teollisuusministeriön Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 -tutkimuksen tuloksia, jotka pohjautuvat yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin. Edellä mainitun aineiston tiedot on kerätty puhelinhaastatteluna kaikkiaan 4000:lta eri toimialan pk-yritykseltä. Tässä raportissa tarkasteltavaa terveyspalvelualaa (TOL 851) edusti tutkimuksessa 111 yritystä. Haastattelutiedon keruusta vastasi KTM:n toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Edellä kuvattuja tilasto- ja haastatteluaineistoja on tulkittu tämän raportin tekijöiden toimesta, joten kaikki kannanotot, näkemykset ja arviot toimialan kehittymisestä ovat allekirjoittaneiden vastuulla. Tässä yhteydessä haluamme lausua kiitoksemme kaikille niille henkilöille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Haluamme kiittää kauppa- ja teollisuusministeriötä raportin tilaamisesta. Erityisesti haluamme kiittää ministeriön yhteyshenkilöä, neuvotteleva virkamies Annukka Lehtosta, saumattomasta yhteistyöstä raportin

8 valmistelussa. Toivomme, että tämä raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa sekä palvelee toimialan kehittämisestä kiinnostuneita. Helsingissä 28.2.2006 Vesa Ekroos Ismo Partanen

9 1 Tiivistelmä Terveyspalvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen on perinteisesti valtaosaltaan tapahtunut julkisen sektorin toimesta. Vuoden 1993 valtionosuusuudistus määritteli entistä selkeämmin terveyspalvelujen järjestämisen kuntien tehtäväksi. Lain mukaan kunnat voivat toteuttaa järjestämisvastuunsa joko tuottamalla palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostamalla ne yrityksiltä tai kolmannen sektorin tuottajilta. Kunnilla on palvelutuotannossa kuitenkin edelleen neloisrooli, jossa järjestäjä, rahoittaja, tuottaja ja tilaaja toimivat samassa organisaatiossa. Tämä on johtanut julkisen sektorin oman tuotannon kasvattamiseen, vaikka se ei aina olisikaan ollut kustannustehokkain tai laadukkain tapa palvelujen järjestämiseksi. Käytännössä kuntien ja kuntayhtymien hankintojen osuus yksityisiltä terveyspalveluntuottajilta on ollut vielä varsin vähäistä vain noin 2 prosenttia terveyspalvelujen kokonaismenoista. Näin siitäkin huolimatta, että kunnat ovat viime vuosina jonkin verran lisänneet ostopalveluja tietyillä toimialoilla ja -alueilla. Suomen hallitus käynnisti keväällä 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistus- hankkeen. Sen tavoitteena on julkisen palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen ja palvelujen saatavuuden turvaaminen muuttuvissa olosuhteissa. Hankkeen tarkoituksena on selkiyttää julkisen sektorin eri toimijoiden roolit palvelujen järjestäjänä, rahoittajana ja tuottajana. Terveydenhuollon palveluntuottajien kokonaisvolyymin oli vuonna 2004 noin 8,5 miljardia euroa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2004 lähes 1,6 miljardia euroa. Terveyspalveluja tuottavia yrityksiä oli vuonna 2004 yhteensä 11 810 kappaletta ja näillä toimipaikkoja yhteensä 12 458 kappaletta. Yritysten yhteenlasketun liikevaihdon kasvu on ollut vuonna 2004 noin 6 prosenttia. Suurinta kasvu on ollut hammashoidossa, lääkäripalveluissa ja fysioterapiapalveluissa. Hoitoon pääsyn turvaamiseen liittyvä lainsäädäntö tuli voimaan maaliskuussa 2005. Lainmuutosten vaikutus on näkynyt muun muassa julkisen sektorin leikkausjonojen lyhenemisenä sekä vastaanotolle pääsyn nopeutumisena. Yksityisten palveluntuottajien kapasiteettia voitaisiin kuitenkin hyödyntää vielä huomattavasti enemmän, jotta lain säätämät odotusajat tutkimuksiin ja hoitoihin toteutuisivat. Sairausvakuutuksen korvaamien lääkärin vastaanotto-, tutkimus- ja hoitokustannusten taso on jo vuosia laskenut lain alkuperäisestä 60 prosentin tavoitetasosta. Korvaustason nostamiseksi vastaamaan todellisia kustannuksia on Kelan toimesta tehty aloitteita useita kertoja. Lakisääteisten liikenne- ja työtapaturmapotilaiden hoidon täyskustannusvastaavuus astui voimaan vuoden 2005 alusta. Tämä sekä myös vapaaehtoisten sairausvakuutusten lisääntyminen laajentavat yksityisten terveyspalveluyritysten markkinoita. Hankintalainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Lakiuudistus tuo mukanaan selkeyttä julkisen sektorin ostopalvelutoimintaan. Tämä tulee vaikuttamaan myönteisesti

10 toimivien markkinoiden kehittymiseen ja tätä kautta myös yksityisten yritysten toimintamahdollisuuksiin. Sähköistä kansallista potilastietojärjestelmää ollaan parhaillaan kehittämässä. Tämä järjestelmä tulee olemaan erittäin tärkeä myös yksityiselle sektorille sen toteuttaessa kasvavaa rooliaan osana koko suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää. Terveydenhuollon yrittäjäkoulutuksessa ja -valmennuksessa olisi painotettava kustannusja investointilaskentaa, tuotteistamista, hinnoittelua, markkinointitaitoja sekä laatutyötä. Terveysalan ammatillisessa koulutuksessa olisi huomioitava nykyistä selkeämmin yritystoiminnan vaatimukset. Kuntien kilpailuttamien hankintojen yleistyessä tarvitaan tuottajien ja ostajien yhteiset määritykset siitä, mitä palveluja ja millä ehdoilla ollaan ostamassa ja myymässä. Kuntien hankintaosaamista ja tuottajien myyntiosaamista tuleekin kehittää. Palvelutuotannon kansainvälistymisen edellytysten parantuessa myös suomalaisilla palveluntuottajilla on entistä enemmän mahdollisuuksia toimintansa laajentamiseen muun muassa EU-alueelle. Toisaalta terveydenhuoltopalvelujen kotimaisille markkinoille on tulossa ulkomaisia palveluntuottajayrityksiä sekä ulkomaista pääomaa. Terveyspalveluyritysten lukumäärä lisääntyy ja alalle muodostuu nykyistä monipuolisempi yritysrakenne. Tarjontaa ohjautuu kasvaville markkinasegmenteille, kuten erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö lisääntyy ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon rooli korostuu. Teknologiset innovaatiot tuovat uusia ratkaisuja hoitokäytäntöihin sekä logistisiin sovellutuksiin. Uusien innovaatioiden sekä tietotekniikan hyödyntäminen tukevat muun muassa saumattomia hoitoketjuja, kotona selviytymistä, omaehtoisen hoidon kehitystä sekä etädiagnosointia ja -hoitoa. Työympäristössä tulisi puolestaan kiinnittää entistä enemmän huomiota henkilökunnan työmotivaatioon, sillä tulevaisuudessa työolosuhteista muodostuu nykyistä tärkeämpi keino kilpailtaessa osaavasta työvoimasta. Julkisia ja yksityisiä voimavaroja yhdistäviä uusia toimintatapoja ja -malleja sekä markkinaehtoisia uusia ratkaisuja on jo kehitetty ja osittain käyttöönotettukin, mutta jatkossa niiden hyödyntäminen tulisi olla merkittävästi nykyistä laajempaa. Näitä uusia toimintamalleja kokeiltaessa ja käyttöönotettaessa tulee huolehtia siitä, ettei toimenpiteillä heikennetä asiakkaan asemaa, tuottajien tasapuolista mahdollisuuksia toimia markkinoilla eikä palvelumarkkinoiden kehittymistä. Viranomaistehtävät sekä palvelujen järjestämisja valvontavastuu säilyvät edelleen julkisella sektorilla. Markkinaehtoisia toimintatapoja hyödynnettäessä asiakkaiden todellinen valinnanvapaus tulee korostumaan. Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä on pystyttävä siirtymään vallitsevasta laitoskeskeisyydestä ja tuotanto-orientoituneesta palvelutuotannosta asiakaskeskeisyyteen ja kuluttajaohjaukseen. Asiakaslähtöisyyden lisääntyminen luo kilpailua, jossa palveluntarjoajien menestyminen on sidoksissa tuottajien kykyyn huomioida asiakkaan tarpeet. Tämän toimintatavan hyödyntäminen edellyttää myös asiakkaiden kohdennetun ostovoiman parantamista esimerkiksi palvelusetelien tai vakuutusten avulla.

11 2 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Terveyspalvelut koostuvat neljästä pääryhmästä tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002) mukaan. Nämä neljä pääryhmää ovat sairaalapalvelut (TOL 8511), lääkäripalvelut (TOL 8512), hammashoito (TOL 8513) ja muut terveydenhuoltopalvelut (TOL 8514). Muut terveydenhuoltopalvelut (TOL 8514) jakautuu lisäksi neljään alaryhmään alla kuvatun mukaisesti. TOL 8511 Sairaalapalvelut TOL 8512 Lääkäripalvelut TOL 8513 Hammashoito TOL 8514 Muut terveydenhuoltopalvelut (erittely alla TOL 85141 85149) TOL 85141 Fysikaalinen hoito TOL 85142 Laboratoriotutkimukset TOL 85143 Kuvantamistutkimukset TOL 85144 Sairaankuljetuspalvelut TOL 85149 Muu terveyspalvelu (TOL 85149 sisältää mm. kuntohoitajat, lymfaterapeutit, puheterapeutit sekä terveydenhuollon konsultit) Terveyspalvelujen tuottajat voidaan jakaa kolmeen tuottajatahoon, jotka ovat 1) julkisen sektorin tuottajat, 2) yksityiset yritykset ja ammatinharjoittajat sekä 3) säätiöt, järjestöt ja muut ns. yleishyödylliset tuottajat. Tässä toimialaraportissa yksityisellä tuotannolla tarkoitetaan yksityisen pääoman ehdoin tapahtuvaa, yritystoimintana harjoitettua terveyspalvelujen tuotantoa. Yleishyödyllisestä yhdistys- ja säätiötoiminnasta käytetään nimitystä kolmas sektori. Terveyspalvelujen tuotannon arvo vuonna 2004 oli noin 8,5 miljardia euroa. Julkisen sektorin osuus toimialan kokonaistuotannosta oli vuonna 2004 noin 75 prosenttia (6,4 miljardia euroa). Yritykset tuottivat noin 19 prosenttia (1,6 miljardia euroa) terveyspalvelujen kokonaismäärästä ja kolmas sektori noin kuusi prosenttia (0,5 miljardia euroa). Palvelutuotannon kokonaismäärään sisältyivät tällöin yllä mainitut toimialaluokat. Yleistäen voidaan sanoa, että joka viides palvelutapahtuma oli yritysten tuottama. Seuraavassa taulukossa on kuvattu terveysalan yritysten jakautumista toimialaryhmittäin ja näiden keskeisiä tunnuslukuja. Taulukossa on mukana myös toimialan ammatinharjoittajat. Tilastointikriteerinä on käytetty yrityksen pääasiallista toimialaa, joka aiheuttaa joiltain osin tilastollista tulkinnanvaraa. Esimerkiksi ensisijaisesti lääkäripalveluja tuottava yritys saattaa tuottaa merkittävän osan myös muita terveydenhuoltopalveluja, jotka kirjautuvat tässä tilastossa lääkäripalvelujen sarakkeeseen. Osa lääkäripalveluja myyvistä yrityksistä ei näy näissä tilastoissa, koska ne ovat luokiteltu työvoiman vuokrausta tarjoaviksi yrityksiksi. Näitä yrityksiä on tällä hetkellä kuusi kappaletta.

12 Taulukko 1. Toimialan keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2004 TOL 851 TERVEYDENHUOLTOPALVELUT YHTEENSÄ Yritykset 11 810 kpl Henkilöstö 19 802 hlö Liikevaihto 1 596 327 euroa TOL 8511 SAIRAALAPALVELUT Yritykset 21 kpl Henkilöstö 840 hlö Liikevaihto 54 109 000 euroa TOL 8512 LÄÄKÄRIPALVELUT Yritykset 4 371 kpl Henkilöstö 7 647 hlö Liikevaihto 720 710 000 euroa TOL 8513 HAMMASHOITO Yritykset 1 914 kpl Henkilöstö 4 090 hlö Liikevaihto 371 145 000 euroa TOL 8514 MUUT TERVEYDENHUOLTOPALVELUT: TOL 85141 FYSIOTERAPIA Yritykset 2 286 kpl Henkilöstö 3 188 hlö Liikevaihto 172 911 000 euroa TOL 85142 LABORATORIOTUTKIMUKSET Yritykset 75 kpl Henkilöstö 405 hlö Liikevaihto 39 479 000 euroa TOL 85143 KUVANTAMISTUTKIMUKSET Yritykset 49 kpl Henkilöstö 139 hlö Liikevaihto 27 379 000 euroa TOL 85144 SAIRAANKULJETUSPALVELUT Yritykset 201 kpl Henkilöstö 1 207 hlö Liikevaihto 67 254 000 euroa TOL 85149 MUU TERVEYSPALVELU (sis. lääkärin suosittelemat muut terveyspalvelut kuten mm. kuntohoitajat, lymfaterapeutit, puheterapeutit, akupunktion antajat sekä terveydenhuollon konsultit) Yritykset Henkilöstö Liikevaihto 2 893 kpl 2 287 hlö 143 340 000 euroa Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri

13 3 Toimialan kehitys 3.1 Yritykset ja toimipaikat Terveyspalvelualan yrityksiä oli Suomessa vuonna 2004 yhteensä 11 810. Toimialan yritysmäärä on kasvanut viimeisen kahdeksan vuoden ajan vuotta 1999 lukuun ottamatta. Toimialan liikevaihto ja henkilökuntamäärä ovat kuitenkin kasvaneet koko tarkastelujakson ajan. Kpl 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Milj. euroa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Yritykset 8 269 8 783 9 535 9 463 10 265 10 694 11 078 11 559 11 810 Liikevaihto milj. eur 787 877 947 1 021 1 136 1 270 1 379 1 512 1 596 Lähde: Tilastokeskus, yrit.rek. Kuva 1. Terveyspalveluyritysten lukumäärä ja liikevaihto 1996 2004 Kuvion palkit kuvaavat yritysten lukumäärän kehitystä (kuvion vasemmanpuolinen skaala-asteikko) ja viivakaavio liikevaihdon kehitystä (kuvion oikeanpuolinen skaala-asteikko) vuosina 1996 2004 Seuraavassa taulukossa on kuvattu terveysalan yritykset, henkilöstö ja liikevaihto toimialoittain. Eniten yrityksiä oli lääkäripalveluja ja vähiten sairaalapalveluja tarjoavalla toimialalla. Terveyspalvelut työllistivät vuonna 2004 yhteensä 19 802 henkilöä, joista lähes 39 prosenttia (7 647 henkilöä) työskenteli lääkäripalvelujen parissa. Yritysmäärään on laskettu mukaan ammatinharjoittajana terveyspalveluja tuottavat, joita oli vuonna 2004 arviomme mukaan noin 8 500.

14 Taulukko 2. Yritykset ja henkilökuntamäärät toimialoittain 2004 TOL Toimiala Yritykset Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) 8511 Sairaalapalvelut 21 840 54 109 000 8512 Lääkäripalvelut 4 371 7 647 720 710 000 8513 Hammashoito 1 914 4 090 371 145 000 85141 Fysioterapia 2 286 3 188 172 911 000 85142 Laboratoriotutkimukset 75 405 39 479 000 85143 Kuvantamistutkimukset 49 139 27 379 000 85144 Sairaankuljetuspalvelut 201 1 207 67 254 000 85149 Muu terveyspalvelu 2 893 2 287 143 340 000 Terveyspalvelut yhteensä 11 810 19 802 1 596 327 000 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yrit.rek. Yksityiset terveyspalvelut on pienyritysvaltainen toimiala. Tämä käy osin ilmi seuraavasta taulukosta, jossa terveyspalveluyritysten toimipaikkoja on luokiteltu henkilöstön määrään perustuvan jaottelun mukaisesti. Valtaosa (lähes 98 %) toimipaikoista oli pieniä, alle kymmenen työntekijän yrityksiä. Yli 10 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja oli 258 kappaletta, joka vastaa noin kahden prosentin osuutta kaikista terveyspalveluyritysten toimipaikoista. Yli 50 henkeä työllistäviä toimipaikkoja terveyspalvelualoilla oli vain 29 kappaletta ja yli 250 henkeä työllistäviä vain yksi. Ammatinharjoittajien määrä, noin 8 500, selittää osaltaan mikroyritysten suuren osuuden. Taulukko 3. Toimipaikat henkilöstön kokoluokan mukaan 1998 2004 kokoluokat alle 10 10 49 50 249 yli 250 yhteensä toimipaikat 1998 9 787 165 22 0 9 974 toimipaikat 1999 9 955 166 24 0 10 145 toimipaikat 2000 10 771 177 24 1 10 973 toimipaikat 2001 11 170 187 24 1 11 382 toimipaikat 2002 11 547 211 25 1 11 784 toimipaikat 2003 12 037 231 25 1 12 294 toimipaikat 2004 12 200 228 29 1 12 458 suhteelliset osuudet 2004 97,93 1,83 0,23 0,01 100,00 Lähde:Toimiala Online, Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri 3.2 Toimialan kymmenen suurinta yritystä Seuraavassa taulukossa on listattu Suomen kymmenen suurinta terveydenhuoltoalan yritystä henkilöstömäärän mukaiseen suuruusjärjestykseen vuonna 2004. Alan kymmenen suurimman yrityksen joukossa on hyvin erilaisilla periaatteilla ja toiminta-ajatuksilla toimivia terveydenhuoltoalan yrityksiä. Yritykset toimivat paitsi perinteisillä lääkäriasema-

15 ja yksityissairaalatoimialoilla myös työterveys- ja laboratoriopalveluja tuottavina yrityksinä sekä lääkäri- ja hammaslääkärivastaanottojen yhteisenä hallinto- markkinointi- ja hankintaorganisaationa sekä vastaanottotulojen tuloutuskanavana. Yritysten omistajina ovat joko yksityiset henkilöt, kuten esimerkiksi lääkärit, pääomasijoittajat, säätiöt ja kunnat. Taulukko 4. Suurimmat yritykset henkilöstömäärien mukaan vuonna 2004 (vrt. jäljempänä liikevaihdon mukainen jaottelu, taulukko 14) Yritys (konserni) 1 Medivire 2 Plusterveys 3 Mehiläinen 4 Suomen Terveystalo 5 Helsingin Lääkärikeskus ja laboratoriot 6 Lääkäriasema Pulssi 7 Rokuan kuntoutus 8 Medix 9 Tampereen Lääkärikeskus 10 Dextra Munkkivuoren Lääkärikeskus Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritysrekisteri 3.3 Yritysmäärän kehitys Markkinoiden kehitys 1990-luvun lopulta alkaen näkyy alan yritysmäärän vuosittaisena nettolisäyksenä. Yritysrekisterin perusteella vuosien 1996 2004 terveyspalveluyritysten nettolisäys oli 3 935 kappaletta, eli 50 prosenttia. Tässä luvussa yritysten kehitysmääriä on esitetty aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilastointia hyödyntäen. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilastoinnissa ovat mukana vain yritykset, jolloin alalle tyypillisten itsenäisten ammatinharjoittajien suuri joukko ei näy tilastoinnissa. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten nettolisäysten perusteella voidaan täten tehdä päätelmiä vain yritystyyppisen liiketoiminnan nettolisäyksistä. Todellisuudessa terveyspalveluyritysten nettolisäys on siis itsenäisten ammatinharjoittajien tilastointiperusteista johtuen ollut suurempaa kuin seuraavissa taulukoissa esitetään (vrt. kuva 1). Alla olevassa kuviossa on esitetty aloittainen, lopettaneiden ja konkurssiin haettujen yritysten määrät vuosina 1996 2004. Vain vuonna 2002 aloittaneiden yritysten määrä oli pienempi kuin lopettaneiden. Tarkasteluaikana alan konkurssien määrä on vaihdellut 7 ja 18 välillä vuodessa. Vuonna 2004 konkurssiin haettujen terveyspalveluyritysten määrä oli 7 kappaletta, joka on viisi konkurssia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Terveyspalvelualan konkurssit ovat kaikkien toimialojen konkursseihin nähden harvinaisia. Konkurssiin päättyvien yritysten osuus yrityskannasta on terveyspalvelualalla pienempi (0,06 %) kuin kaikilla aloilla keskimäärin (1,0 %).

16 Kpl 450 400 350 300 Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Konkurssit 250 200 150 100 50 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritysrekisteri Kuva 2. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset v.1996 2004 3.4 Henkilöstömäärän kehitys ja työllisyystilanne Terveyspalveluyritysten henkilökuntamäärä on kasvanut vuosien 1998 2004 aikana melko tasaisesti. Tasaisen loivasta kasvusta huolimatta henkilökunnan ikääntyminen ja palvelujen kasvava kysyntä antavat aihetta varautua myös työvoimapulaan. Henkilöä 25 000 20 000 16 422 16 536 17 669 18 258 19 086 19 414 19 802 15 000 10 000 5 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yrit.rek. Kuva 3. Terveyspalveluyritysten henkilöstömäärän kehitys 1998 2004

17 Taulukko 5. Yksityissektorin henkilökunnan määrän kehitys Henkilökunnan määrä Verrattuna 12 kk tilanteeseen Seuraavan 12 kk kuluttua Suurempi Yhtä suuri Pienempi Suurempi Yhtä suuri Pienempi Lääkäripalvelut 26 % 70 % 4 % 23 % 77 % 0 % Hammashoito 23 % 74 % 3 % 25 % 75 % 0 % Fysikaalinen hoito 37 % 43 % 20 % 49 % 51 % 0 % Muut terveydenhuoltopalvelut 25 % 75 % 0 % 35 % 65 % 0 % Pk-yritykset yhteensä 21 % 68 % 11 % 20 % 74 % 6 % Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 -tutkimus Yrittäjien omien arvioiden mukaan terveyspalveluyritysten henkilökuntamäärä on kehittynyt toiminnan kasvuun nähden lähimmän vuoden aikana suotuisasti. Henkilökuntamäärä on vuoden aikana lisääntynyt joka neljännessä kyselyyn vastanneessa lääkäripalveluyrityksessä sekä muita terveydenhuoltopalveluja tarjoavassa yrityksessä. Terveysalan henkilökuntamäärän kehitys on viimeisen vuoden aikana ollut parempi kuin maamme pk-yrityksillä keskimäärin. Odotukset seuraavalle 12 kuukaudelle näyttävät samanlaisilta kuin edellisen vuoden kehitys. Fysikaalista hoitoa tarjoavista yrityksistä lähes joka toinen uskoo henkilökuntamääränsä kasvavan seuraavan vuoden aikana. Alla olevassa kuvassa on esitetty terveyspalvelualojen valtakunnallista työttömyystilannetta muutamien ammattiryhmien osalta vuosina 1991 2005. Jokaisen vuoden työttömien määrä kuvaa vuoden viimeisen päivän tilannetta. Henkilöä 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Yleislääkärit Sairaanhoitaja Lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja Hammaslääkäri Erikoishammaslääkäri Hammashoitaja Erikoislääkärit Erikoissairaanhoitaja Lääkintävoimistelija Erikoishammaslääkäri Erikoishammashoitaja Lähde: Työministeriö Kuva 4. Terveysalan työttömiä työnhakijoita alaryhmittäin vuosina 1991 2003

18 Työttömyys viimeisen kymmenen vuoden jaksolla on valtakunnallisesti ollut suurinta sairaanhoitajien ja erikoissairaanhoitajien ammattiryhmissä. Erityisesti 1990-luvun alun lamavuodet ja sen mukanaan tuomat säästötoimet moninkertaistivat alan työttömien määrän. Yleisen työmarkkinatilanteen parantuessa 1990-luvun lopulla myös terveydenhuoltoalan työttömien määrä on kääntynyt selvään laskuun. Yleisen työmarkkinatilanteen lisäksi alan työttömyyden laskuun vaikuttivat erityisesti lisääntynyt terveydenhuoltopalvelujen kysyntä sekä hoitohenkilökunnan eläköityminen. Terveydenhuoltoalan työttömyydessä on suuria alueellisia eroja, jotka eivät käy ilmi edellisestä kuviosta. Lääkäripulasta ovat kärsineet erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomi. Terveyskeskuslääkäreiden saatavuudessa on ollut vaikeuksia lähes koko maassa. Vaikka Suomessa on nykyään lääkäreitä enemmän kuin koskaan (Lääkärikyselyn 2005 mukaan työikäisiä lääkäreitä oli Suomessa vuonna 2005 18 079), ei lääkäreiden työllisyystilanteen uskota heikentyvän vielä vuosiin. Hoitajien osalta ennustettua työvoimapulaa on osittain helpotettavissa nopeilla koulutusmäärien lisäyksillä, mutta lääkärisaatavuuden osalta koulutusviive on pidempi. Työvoimapulan lääkkeiksi on koulutuksen lisäksi ehdotettu mm. työnjaon muutoksia ammattiryhmien välillä, jolloin hoitajien työnkuvaa laajennettaisiin nykyisestä (kts. Kansallinen terveydenhuoltoprojekti, www.vn.fi/stm/suomi(pao/thprojekti/thprojekti.htm). Myös sairaanhoitajien muuntokoulutus lääkäreiksi on käynnistetty. Muuntokoulutuksen laajentaminen myös hoitohenkilöstön eri ammattiryhmien välillä voisi helpottaa työvoiman saatavuutta. Tällöin esimerkiksi perus- ja lähihoitajista voitaisiin kouluttaa sairaanhoitajia. Työvoimapula on synnyttänyt myös uuden liiketoiminta-alueen, ns. keikkalääkäritoiminnan. Lääkäreiden ja hoitohenkilöstön vuokrauksesta on tullut yhä laajenevaa liiketoimintaa. Lääkäri- ja hoitohenkilöstön vuokraustoimintaa harjoittavat yritykset ovat viime aikoina laajentaneet toimintaansa siten, että ne ovat tarjouskilpailujen jälkeen ottaneet hoitaakseen myös kokonaisten terveyskeskusten tai niiden osien toiminnan kaikkine velvoitteineen. Nämä yritystoiminnan luvut eivät vielä näy tämän toimialaraportin luvuissa. Seuraavasta kuvasta voidaan päätellä, että toimialalla on vielä työvoimareserviä erityisesti perushoitajien ja sairaala-apulaisten joukossa. Heidän työttömyys on jopa lisääntynyt vuodesta 2003, kun taas sairaanhoitajien ja erikoissairaanhoitajien yhteenlaskettu työttömien määrä on laskenut noin 550:llä. Selityksenä tälle on suuntaus, jossa perushoitajien virkoja on muutettu sairaanhoitajien viroiksi. Perushoitajien muuntokouluttaminen lähija sairaanhoitajiksi parantaisi heidän työllistymistään.

19 Hammashoitaja Erikoishammashoitaja Erikoishammaslääkäri Hammaslääkäri Puheterapeutti Hieroja Kuntohoitaja Erikoislääkintävoimistelija 48 1 38 12 10 122 242 461 Lääkintävoimistelija Osastosihteeri Sairaala-apulainen Välinehuoltaja Lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja Perushoitaja Mielisairaanhoitaja Röntgenhoitaja Laboratorionhoitaja Terveydenhoitaja Kouluterveydenhoitaja Kätilö Työterveyshoitaja Erikoissairaanhoitaja Sairaanhoitaja Osastonhoitaja Johtava hoitaja Ylihoitaja Erikoislääkärit Yleislääkärit 45 139 332 1 112 24 25 1 6 55 72 295 324 232 137 346 351 1055 1927 3524 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Lähde: Työministeriö Kuva 5. Terveysalan työttömät työnhakijat ammattiryhmittäin vuonna 2005 3.5 Yksityiset terveyspalveluyritykset TE-keskuksittain Seuraavasta taulukosta selviää, kuinka paljon kunkin TE-keskuksen alueella oli asukkaita ja mikä osuus se oli koko väestöstä vuonna 2004. Taulukossa on myös esitetty kunkin TE-keskuksen alueella sijaitsevien terveyspalveluyritysten toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto ja sen osuus koko alan liikevaihdosta vuonna 2004. Esimerkiksi Uudellamaalla sijaitsevien terveyspalveluyritysten liikevaihto oli 39,5 prosenttia koko toimialan yhteenlasketusta liikevaihdosta. Yksityisen terveyspalvelutuotannon osuus oli Uudellamaalla huomattavasti suurempi kuin alueen väestömäärän osuus (27,6 %) Suomen väestöstä. Terveyspalveluyritysten yhteenlasketun liikevaihdon osuus koko toimialan liikevaihdosta oli vuonna 2004 suurempi kuin vastaavan alueen väestöosuus myös Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Huomioitavaa on, että kaikilla näillä alueilla toimii yliopistollinen keskussairaala ja annetaan lääkärikoulutusta.