SUSIAITA -HANKKEEN ARVIOINTI E LSI YRJÄNÄ JA MINJA VIKSTÉN T U R UN AMMATTIKORKEAKOULU
Susiaita-hankkeen arviointi Toimeksianto: Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin toimeksiannosta Susiaita-hankkeen tulosten ja vaikuttavuuden analyysi toteutetaan opiskelijatyönä Tavoitteena kehittää hankkeen toimintamallia, jotta sitä voitaisiin käyttää myös muualla Suomessa Arviointia koostettu läpikäymällä kaikki hankkeen materiaalit, haastatteluiden sekä kerätyn palautteen avulla
Hankkeen tavoitteet Lisätä alueen ihmisten tietämystä susista ja petovahinkoihin varautumisesta Lieventää susiin kohdistuvaa pelkoa Lisätä osapuolten vuorovaikutusta ja yhteistyötä Jakaa ajantasaista ja puolueetonta tietoa susien ekologiasta paikallisille asukkaille, eläinten pitäjille, metsästäjille ja suurpetoyhdyshenkilöille
Palautteen kerääminen Palautetta hanketta seuranneilta kerättiin nettikyselyn avulla Ohjausryhmän jäsenille lähetettiin erillinen sähköpostikysely Muutamia osallisia haastateltiin puhelimitse
Palautekyselyyn vastanneet (yht. 40) hevostilallinen; 0 lampuri; 4 muu; 8 ohjausryhmän jäsen; 1 luonnonsuojelija; 8 metsästäjä; 5 karjatilallinen; 2 lampuri karjatilallinen metsästäjä muu harrasteeläintenpitäjä; 7 luonnonsuojelija harraste-eläintenpitäjä ohjausryhmän jäsen hevostilallinen
Hankkeen viestintä ja tiedotus Suomen luonnonsuojeluliiton nettisivujen kautta Tilaisuuksista tiedotettu Facebook-ryhmien välityksellä: Mm. Somero/Salo/Raasepori susihavainnot ja keskustelu, Salon seudun puskaradio, Salon kuntalaisfoorumi, Raaseporin kaupungin sivut, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin sivut, Jäljillä- Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys, Susivaroitukset Paikallislehdet Alueen tapahtumakalenterit Sähköpostilistojen kautta: Suomen lammasyhdistys, ProAgria Länsi-Suomi, Varsinais-Suomen lammaskerho, Länsi-Uudenmaan/Salon seudun/someron/paimion maaseutupalvelut ja Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys Maaseutupalveluiden kautta tiedotus tilaisuuksista kaikille rekisteröidyille maatiloille
Vahinkotilanteisiin varautuminen ja niissä toimiminen Hanke järjesti Riistakamerat laidunten valvonnassa-näytöksen sekä metsästyskoirien suojaaminen susilta -tilaisuuden Toimintaohjeet petovahintotilanteisiin esite Esitettä jaettiin reilu 700 kpl hankkeen tilaisuuksissa, kuntien eläinlääkäreille, maaseutupalveluiden toimistoihin, riistakeskuksen toimistolle Linkkiä esitteeseen jaettiin luonnonsuojelupiirin uutiskirjeissä, nettisivuilla ja Facebookissa
Vahinkotilanteisiin varautuminen ja niissä toimiminen Petoaidan rakentamisnäytös 18.6. Känkin tilalle rakennettiin 2km susiaitaa talkoovoimin Petoaidan rakentamistalkoot järjesti Tapiola Ry Tilallisen kommentteja rakennetusta aidasta; Koko tila aidattu ympäriinsä, joten tilalla tarvitsee tehdä vain väliaitoja. Aitojen hoitaminen helpottuu, koska omaa aitaa jää tekemättä susiaidan toimiessa raja-aitana eläimille. Susiaidan kunnossapito ei ole aivan yksinkertaista heinän kasvun ja sähkön kulkemisen kannalta, nämä koettu ongelmallisina
Vahinkotilanteisiin varautuminen ja niissä toimiminen Hanke lainasi suojaliivin sekä riistakameran testikäyttöä varten Palaute suojaliivin ja riistakameran osalta ollut positiivista Kommentteja kameran käytöstä: Kamera on jatkuvassa käytössä. Tosi helppokäyttöinen kun oli asennettu ja saatiin asennusapua. Sudet liikkuvat pellolla, joten riistakameran paikka ei ole paras mahdollinen. Jos tontti olisi suurempi, kameran sijainti parinsadan metrin päässä pellolla olisi parempi. Isoilla lammastiloilla laajemmat tontit kameraa ajatellen.
Vahinkotilanteisiin varautuminen ja niissä toimiminen Kommentteja suojaliivin käytöstä: Suojaliivi on ollut käytössä, ei kuitenkaan tositoimissa. Koira hetken miettii suojaliiviä puettaessa, mutta ei vierasta liivin käyttöä. Suojaliivi on koettu käytännölliseksi ja hyödylliseksi Kuva: Olga Klemola/http://www.sll.fi/varsinaissuomi/toiminta/susiaitahanke/kuvia_ja_videoita
Puolueeton tiedonjako susien ekologiasta Tavoitteena oli jakaa tietoa suden käyttäytymisestä ja ominaisuuksista infotilaisuuksien avulla Tilaisuuksissa puhujina eri asiantuntijoita Ohjausryhmän jäsenten kommentteja tiedon levittämisestä Lehdistössä olisi voinut olla enemmän infoa ja tapahtuma esittelyjä. Facebookissa on yritetty viestiä tehokkaasti, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna oma sivu hankkeelle olisi ehdottomasti pitänyt perustaa Youtubeen lisätyt videot ovat tavoittaneet paljon väkeä.
Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen sidosryhmien välillä Ohjausryhmään oli valittuna eri sidosryhmien edustajia Hankkeen viestintää pyrittiin kohdistamaan tasapuolisesti kaikille sidosryhmille Kommentteja sidosryhmien vuorovaikutuksesta: Facebookin keskusteluja seurattuani ja niihin osallistuttuani koin koko hankkeen niin asenteelliseksi, että en nähnyt järkeväksi osallistua tilaisuuksiin. Eriäviä mielipiteitä ei haluttu ottaa huomioon Riistakeskuksen ei tulisi viranomaisena olla alihankkijana luonnonsuojelujärjestöjen hallinnoimassa hankkeessa..eturistiriitaa. Tietoa tulee jakaa ja myös tehdä yhteistyötä, ei kuitenkaan tällätapaa!! Lisää luottamusta eri ääripäiden välille. Koen, että asia on luonut yhteistä ja yleistä keskustelua eri osapuolten välillä.
Maaseudun elinvoimaisuuden ja suden suojelun yhteensovittaminen Yhteensovittaminen on hankkeen suurempi tavoite tiedonjakamisen ja yhteistyön lisäämisen kautta Metsästäjillä on korvat suljettuina kaiken asian suhteen. Vain ja pelkästään susien tappo on oikea tyyli. Ei mitään hyötyä. Ihmiset joilla ei minkään näköistä tietoa normaalista maaseutuyrittäjän arjesta yrittävät tulla kertomaan miten esim. aita pystytetään jne. vaikka niillä ei minkään laista kokemusta asiasta ole. Ihmisen ja suurpetojen rinnakkaiselo on haastavaa, mutta oikeilla toimenpiteillä onnistuu. Susipelko ja viha on kasvava ilmiö Suomessa ja toivottavasti tämän kaltaisia projekteja tulee muuallekin Suomeen.
16 14 12 10 8 6 4 2 0 Tilaisuuksista tiedottaminen Mielipiteitä hankkeen onnistuneisuudesta Yhteistyön lisääminen eri tahojen välille Petovahinkoihin varautumisesta tiedottaminen Onnistunut Jokseenkin onnistunut En osaa sanoa Jokseenkin epäonnistunut Epäonnistunut Suden ekologiasta ja käyttäytymisestä tiedottaminen
Otteita palautteesta Ei otettu huomioon asiantuntijoiden eli karjankasvattajien ammattitaitoon liittyvää osaamista aitaamiseen liittyen. Turha hanke johon käyttää rahaa. Ennemmin rahaa tiloille, missä vahinko käynyt tai rahaa tiloille aitatarpeisiin. Esitetyt keinot koiran turvallisuuden varmistamiseksi metsässä liikuttaessa ja harrastaessa tuntuvat aika köykäisiltä ja huonoilta: susikello ja susiliivi Tiedotus olisi voinut olla vähän tehokkaampaa, esim. lehtiilmoitukset. Keskustelutilaisuuksia yhdessä eri sidosryhmien kanssa olisi voinut olla enemmän, sillä infotilaisuuksien aikataulu on ollut vähän tiukka
Otteita palautteesta Positiivista vaihtoehtojen esilletuominen ja käytäntöön pano. Keskustelu. Hyvä että mentiin neutraalilla tyylillä, eikä tuhlattu aikaa "susipolitiikkaan". Eläintenpitäjien mahdollisuudet suojata karjaansa ovat lisääntyneet. Toimintaohjeet petovahinkotilanteisiin on ollut myös erittäin tarpeellinen uudistus. Hankkeen tiimoilta on saatu levitettyä susifaktaa ihmisille,jotka eivät olisi tietoa muualta osanneet/halunneet hakea. Todella hyödyllinen. Tietous vähentää ennakkoluuloja ja vääriä uskomuksia.
Kehitysehdotuksia ja toiveita Jos vielä kertaalleen tiedotatte mistä löytyy kootut ohjeet, miten toimia vahingon sattuessa, niin hieno homma. Toivottavasti jatkuu ja leviää myös muille uusille susireviireille ja miksei jopa jo vakiintuneillekin aluein. Suden ympärillä edelleen velloo hyvin epämääräisiä uskomuksia ja legendoja joiden toivoisi hälvenevän näiden infotilaisuuksien myötä. Hanke on ollut hyvin lyhytaikainen ja tietoa tulisi jakaa edelleenkin. Itse yksittäisille kysymyksille pitäisi olla oma kanavansa esim. vastauspankin muodossa. Löytyisipä vielä keino, miten voidaan nopeasti (ja rehellisesti) tiedottaa karjatilallisia alueella liikkuvista susista. Tassu-järjestelmä ei toimi
Johtopäätöksiä Hankkeen aihepiiri on melko vahvasti jakanut mielipiteitä Tiedottamisen olisi toivottu olevan näkyvämpää Toisaalta tilaisuuksista ja suden ekologiasta tiedottaminen koettiin kyselyssä vahvemmin onnistuneiksi kuin epäonnistuneiksi Tiedotus ei tavoittanut kaikkia sidosryhmiä yhtä hyvin Palautteen perusteella hanke on saanut välitettyä alueen asukkaille tietoa susista, eläinten suojaamisesta ja petovahinkotilanteissa toimimisesta
Kiitos!