TOIMIVA OPPILASKUNTA- HANKE Raportti keväällä 2013 toteututusta kyselystä
1 Toimiva oppilaskunta hankkeen kyselyn taustaa Toimiva oppilaskunta-hankkeen kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Kysely toteutettiin Weprobol-kyselynä, josta vastaajia tiedotettiin sähköpostitse. Vastaajina kyselyssä olivat Opinlakeusverkoston toisen asteen oppilaitosten johto, oppilaskuntatoimintaa ohjaavat opettajat sekä 1-2 opiskelijaa/oppilaitos. Karkean arvion mukaan mahdollisia vastaajia kyselyssä oli n. 120, joista kyselyyn osallistui 54 henkilöä. Vastaajia kyselyssä: 54 Keskimäärin vastaajat olivat toimineet tehtävässään n. 7 vuotta. Lyhyin aika oli puoli vuotta ja pisin 13 vuotta. Vastaajista 34 oli naisia, 20 miestä. 60 % vastaajista oli yli 29-vuotiaita. Alle täysiikäisiä oli yhteensä kahdeksan vastaajaa. Opiskelijoista kaikki olivat alle 25- vuotiaita.
2 Oppilaitosmuoto: Keskimäärin vastaajan vastuualueella oli n. 200 opiskelijaa. Vaihteluväli oli 13 800, eli oppilaitosten kokoerot olivat suuria. Oppilaskunnan toimielimen vastaavana henkilönä vastaajat olivat toimineet keskimäärin 5 vuotta, puolesta vuodesta 15 vuoteen saakka. Oppilaskunnan toimielimessä vastaajat olivat puolestaan toimineet keskimäärin kaksi vuotta ja suurin osa vastaajista olikin tällä hetkellä toista vuotta mukana toiminnassa. Vastaajien kiinnostus verkostoitumista kohtaan 76 % vastaajista oli kiinnostunut verkostoitumaan muiden oppilaskuntien toimielimien kanssa Haluttomuutta verkostoitumiselle perusteltiin mm. pian toiminnasta poisjäämisellä ja sillä, että toiminta oli vahvasti omaan oppilaitokseen profiloitunutta. Myös rajallisen ajan ongelma nousi vastauksissa esille. Tarve oppilaskunnan toimielimen toiminnan ohjaamisen koulutukselle Yli 60 % vastaajista oli sitä mieltä, että tarvetta ohjaamiskoulutukselle ei ole Avoimissa vastauksissa mainittiin kiinnostus uutta tietoa kohtaan. Ajanpuute nousi kuitenkin esille myös tässä osiossa.
3 Toimielimen valinta Ammattikouluissa toimielimen valinta suoritettiin aina lukuvuoden alkaessa. Suurimmassa osassa vastauksia tämä tarkoitti syyslukukauden alkua, mutta muutamassa vastauksessa oli myös tammikuussa alkaneesta lukukaudesta kyse. Lukiossa puolestaan valinta ei tapahtunut aina lukuvuoden alkaessa, vaikka se oli suosituin valinnan ajankohta. Valintoja tehtiin myös vuodenvaihteessa. Jäsenet valitaan lukuvuoden alussa, mutta vastuualueet jaetaan syyskokouksessa lokakuun aikaan ja uudet vastuuhenkilöt astuvat tehtäviinsä kalenterivuoden vaihtuessa. Näin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat saavat seurata toimintaa hetken ennen vastuutehtävään astumista ja abiturienteille taataan vastaavasti viimeiseksi kevääksi lukurauha. Lukioissa toimivat vastaajat olivat myös osoittaneet laajemminkin kritiikkiä heti lukuvuoden alussa tapahtuvalle valinnalle. Perinne on ollut, että jäsenet valitaan alkavalta luokalta jo heti ensimmäisenä koulupäivänä. Käytäntö ei mielestäni ole mitenkään toimiva, joten olenkin esittänyt, että ensi vuonna asiaan tulee muutos ja valinta tapahtuu vasta ensimmäisen jakson päätytty. Sekä ammatillisen koulutuksen että lukion puolessa perusperiaate valinnassa oli, että jokaisesta ryhmästä/luokasta valitaan tietty määrä (1-3 henkilöä) toimielimeen. Valinta saattaa tapahtua opettajan ohjauksessa tai pelkästään luokan kesken. Valinnasta saatettiin molemmissa koulutuspaikoissa äänestää, mutta valinnat tehtiin myös ilman äänestystä. Lukioissa myös opettajat saattavat valita ehdokkaat, joista oppilaskunta äänestää tai järjestetään laajempi äänestys kaikkien oppilaiden kesken. Valintaprosessi oli ammatillisen puolen mukaan pääsääntöisesti sujuva. Kaikki eivät kuitenkaan pitäneet prosessia onnistuneena, vaan kaipasivat valintaan ohjausta tai valittaviksi henkilöiksi oikeasti kehittämishaluiset opiskelijat Lukiossa valintaa arvosteltiin toimielimeen pakottamisesta, liian aikaisesta valinnasta, joka hankaloittaa oikeiden ihmisten valintaan ja osa kannatti koko oppilaitoksen kattavia vaaleja, jotta valinta olisi oikeudenmukaisempaa. Molempien oppilaitosten edustajat eivät olleet täysin sitä mieltä, että oikeat henkilöt päätyvät toimielimeen. Osa henkilöistä ei ollut mukana vapaaehtoisesti, joka heikensi sitoutumista toimintaan. Myös liian aikainen valinta heikensi vastaajien mielestä sitoutumista tehtävään. Sopivien henkilöiden valintaa oli kuitenkin yritetty parantaa esimerkiksi vapaaehtoisuudella, toimielimessä toimimisesta keskustelemalla. Molempien oppilaitosten edustajat olivat sitä mieltä, että valittavien tulisi olla oikeasti kiinnostuneita tehtävästä ja sitoutua siihen.
4 Oppilaskunnan toimielimen kokoontuminen Kokoontumisaktiivisuudessa oli paljon eroja. Suurin osa (=44 %) kokoontui tarpeen tullen ja ainoastaan neljä lukiovastaajaa kertoi kokoontuvansa kerran viikossa. Tarpeen mukaan vastausta selvensivät avoimet vastaukset, joista kävi ilmi, että tarpeen mukaan saattoi tarkoittaa vähintään kerran viikossa kokoontumista tai kuusi kertaa vuodessa tapahtuvaa kokoontumista. Molemmissa oppilaitoksissa oli kirjavaa käytäntöä siinä, kuinka toimielin kutsutaan koolle. Kutsuva henkilö saattoi olla ohjaaja tai puheenjohtaja. Osa käytti kokoontumistiedottamiseen sähköpostia tai kuuluttamista, mutta yhä useampi varsinkin lukiovastaajista korosti Facebookia ja sen kautta tiedottamista. Myös muita nettisivuja, ilmoitustaulua tai kasvotusten kutsumista käytettiin myös. Toimielimen kokouksissa käsiteltävät asiat Lukiossa käsiteltäviin asioihin kuuluivat: oppilaiden viihtyvyydestä vastaaminen, erilaiset teemapäivät, ajankohtaiset asiat (esim. remontointi), kioskitoimintaa ja kaikki muukin opiskeluun liittyvä toiminta Ammattikouluissa käsiteltävät asiat painottuivat lukiolaisia enemmän arkipäivän asioihin ja myös vapaa-ajan toiminnan järjestäminen nousi esiin. Muuten vastaukset olivat hyvin samankaltaisia kuin lukiolaisillakin. Käsiteltävät asiat tulivat toimielimelle molemmissa oppilaitoksissa samaan tapaan. Suurin lähde olivat opiskelijat itse, mutta myös ohjaavan opettajan rooli oli tässä kohtaa merkittävä. Muita lähteitä olivat muut kuin ohjaava opettaja sekä erityisesti rehtori.
5 Mistä käsiteltävät asiat tulevat oppilaskunnan toimielimelle? Toimielimen vastuualueet: lukio ammatillinen kahvila/kioskitoiminta 29 5 erilaiset tapahtumat 32 12 retket/ tutustumiskäynnit 14 4 opiskelijoiden viihtyvyyteen liittyvät asiat, opiskelijoiden harrastamiseen liittyvät asiat 25 11 opiskeluun liittyvät asiat 14 9 joistain muista asioista 8 0 Erilaisiin tapahtumiin lukeutuivat teemapäivät (esim. halloween, ulkoilupäivät, Muurinmurtajaiset, penkkarit, wanhojen tanssit, myyjäiset, itsenäisyysjuhla, namupäivä, viihtyvyysviikko, abigaala, taksvärkki, puurojuhla jne.) sekä kirjakierrätys ja vuokraus. Retkiä tehtiin yliopisto- ja muiden koulujen vierailujen, Studia-messujen ja kevätretkien merkeissä.
6 Viihtyvyyttä parannettiin kunnollisilla lepo/taukotiloilla, erilaisilla kerhoilla, liikuntavuoroilla, välipala-automaateilla ym. Opiskeluun liittyvä toiminta sisälsi kirjavälitystä, luokkien sisustusta ja yleiset opiskeluolosuhteet kuten luokkien lämpötila. Opiskelijat olivat saaneet ottaa kantaa myös koeviikkokokeiluun, työpäiväjärjestyksiin, sekä kurssijärjestelyihin. Toimielimen pj. oli saanut joskus olla mukana opettajien kokouksissa. Muu toiminta sisälsi mm. kummilapsi- ja ystävyyskoulutoimintaa ja koulukuvausta. Miten kaikkien ääni saadaan kuuluville ja miten tiedotus hoituu? Tiedotuksesta omalle luokalleen huolehtivat yleensä ryhmän jäsenet. Myös rehtorin ja opettajien tiedotusta käytettiin. Tämän lisäksi tietoa välitettiin mm. Wilman, Facebookin, yleiskokousten, intotv:n, kuulutusten, julisteiden ja ilmoitustaulujen avulla. Kaikkien ääni pyrittiin saada kuuluville isommissa kokouksissa, nettigallupein, Facebookin avulla tai perinteisemmin aloitelaatikon avulla. Erityisen hyväksi koettuja tapoja olivat koulun omat Facebook-sivut, yleiset syys/ kevätkokoukset /yleiskokoukset läpi vuoden, kaksisuuntainen tiedotus VIPopiskelijoiden kautta, kirjalliset kyselyt jne. Oppilaskuntatoimintaa edistävät tekijät: Se että, opiskelijat tuntevat toiminnan hyödylliseksi ja omakseen koettiin tärkeäksi Pieni yksikkö edistää toiminnan sujuvuutta Kun toiminta on organisoitua ja sillä on vastuuvetäjä, aktiivisia vetäjiä tarvitaan Koko kouluyhteisön tuki toiminnalle on tärkeää Motivoituneiden ja aktiivisten opiskelijoiden saaminen mukaan toimintaa Ammatillinen koulutus: osallistujien oma aktiivisuus, hyvä ohjaus, yhteisöllisyyden lisääntyminen, mukava ilmapiiri. Jotkut oppislaskunnassa toimivat henkilöt tekevät asioiden eteen oikeasti töitä. Lukio: osallistujien oma aktiivisuus, pieni koulu, viihtyvyys, oikeanlainen tuki ohjaajilta ja koululta.
7 Suomen lukiolaistenliiton koulutustapahtumat, kuten Water-festivaalit, ovat edistäneet toimintaa. Hyvä taloudellinen tilanne edesauttaa tapahtumien järjestämisessä. Toimintaa haittaavat tekijät: Ammatillinen koulutus: liian suuri yksikkö, opiskelijoiden oma aktiivisuus, huono ohjaus, yhteisen ajan löytymisen haaste Lukio: kiire (opiskelutahdin kiivaus), opiskelijoiden oma aktiivisuus, tilojen ja rahan puute. Rahoituksen järjestäminen Erityisesti kioskitoiminta sekä erilaiset arpajaiset ja myyjäiset olivat tapoja, joilla opiskelijat keräsivät itse rahoitusta. Muita tulonlähteitä olivat mm. koulukuvaustuotot, erilaiset tapahtumien lipputulot taksvärkki. Joku oppilaitos oli saanut toiminnalle tukea myös kaupungin nuorisovaltuustolta. Hyväksi koetut toimintatavat Ammattikoulutus: -kioski -säännöllinen toiminta -joulujuhlassa muistamiset -itsenäisyyspäivänä seppeleet muistomerkeille -juhlien järjestäminen -yhteiset virkistystapahtumat Lukio: -uusien opiskelijoiden tutustumispäivä -kahvilatoiminta, kioski -kirjakirppari, kirjavuokraus -koko koulun tapahtumat -pitkään jatkuneet perinteet -säännöllinen kokoontuminen
8 Toiveita oppilaskunnan toimielimen kehittämiseksi: Rehtorit, ohjaajat: yhteistyön lisääminen naapurikouluihin, verkostoituminen uusia ideoita aikaa ja rahaa tulisi saada lisää toiminnalle hallituksen jäsenten parempi sitoutuminen kaikkien motivointi toimintaan OPS:n tekoon osallistuminen? Opiskelijat: ohjaajalta enemmän opastusta toimintaan koulun yhteishengen nostattaminen vaikutuskykyä enemmän jäsenten aktiivisuuden lisääminen Vapaa sana Ohjaajan tulee pysytellä taka-alalla, koska toiminnan tulee olla opiskelijalähtöistä (ohjaajan kommentti) Opiskelijafoorumin perustaminen hienoa (Sedu) (rehtorin kommentti) Ohjaavan henkilön valinta Ohjaava henkilö valitaan tehtäväänsä joko hänen omasta halustaan, oppilaskunnan toiveesta tai pakon edessä. Valinta voi tapahtua myös syys- tai kevätkokouksissa tai työ voi olla automaattisesti esimerkiksi koulutuspäällikölle tai vapaa-ajan ohjaajalle kuuluvaa. Moni opiskelija ei tiennyt valintaperusteita. Se opettaja joka tahtoo, ja jos kukaan ei tahdo (näin yleensä käy) määrätään hommaan vähiten tunteja tekevä opettaja Opettajakunta antaa pari ehdokasta, josta opiskelijat näennäisesti äänestävät, mutta yleensä opettajat keskenään sopivat, kuka hommaan lähtee. Yleensä tehtävään ei ole tungosta, koska kaikki toiminta sijoittuu varsinaisen opetuksen ulkopuolelle ja vaatii aikatauluilta paljon. Mietimme porukalla sopivan opettajan ja pyydämme häntä lähtemään mukaan.
9 Toimielimen toimintaa ohjaavan opettajan/henkilön tärkein tehtävä? Rehtorit, koulutuspäälliköt: aktiivisuus, opiskelijoiden innostaminen koordinointi tiedon välittäminen oppilaskunnan ja opettajien välillä ohjaaminen, neuvominen Ohjaavat henkilöt: hyvien käytänteiden siirtäminen vuosien välillä olla läsnä ja tukena kannustaa omaehtoiseen toimintaan motivointi taustalta ohjaaminen toimia linkkinä eri tahojen välillä Opiskelijat: antaa tukea ja neuvoa toimia linkkinä eri tahojen välillä opastaa ja ohjata toimintaa, muistuttaa tärkeistä asioista olla innostava huolehtia siitä, että kaikki asiat tulee tehtyä informaation levittäminen
10 Toiveita ohjaavalle henkilölle: Opiskelijat: Antaa opiskelijoille vapautta tehdä päätökset itse Useammin kokouksia Antaa tilaa opiskelijoiden omille ideoille Antaa ohjeita toimintaan Ohjaaja voisi olla enemmän mukana Bonusta ohjaajalle, koska ohjaajaa on vaikea löytää.. Rehtorit, koulutuspäälliköt: Innostusta asiaan Säännöllinen tiedottaminen Ohjaajat itse, mitä toiveita työn järjestämiseksi/tukemiseksi? Muiden kollegoiden tapaaminen, vertaistuki Aikaa kokouksille lukujärjestykseen Rahallista tukea Uusia ideoita muilta Vapaa sana ohjauksesta: Oppilaskunnan hallituksen toimielinten, vastuuhenkilöiden tulee itse kantaa vastuu toimialueestaan. Vastuuta ja velvollisuutta tulisi painottaa enemmän vastuuopiskelijoille, kuin opettajalle. (opiskelijan kommentti) Jatka samaan malliin! Tietty aika kokousten pitämiseen lukujärjestykseen Toiminnan arvostaminen Ammattikoulut, opiskelijat: muut eivät tiedä toiminnasta paljon ei arvosteta, toisaalta myös kommentteja siitä, että arvostetaan Ammattikoulut, ohjaajat ja rehtorit: arvostetaan paljon Lukiot, opiskelijat: arvostetaan hyvin, osa koulun toimintaa Lukiot, ohjaajat ja rehtorit: toiminta nähdään positiivisena asiana
11 Miten arvostusta voisi lisätä? - Korkeampi osallistumisprosentti olisi hyvä, joistakin ryhmistä osallistuminen on puutteellista. - Se tulisi kuuluvammaksi ja kokoontuisi useammin. asioita ehtii tapahtua pitkällä aikavälillä ja parannusehdotuksia ei välttämättä enää muista. Joka myös johtaa siihen että muut opiskelijat eivät muista foorumin olemassaoloa kun muutoksia ei tule. - Antaa lukujärjestyksellisesti aikaa oppilaskunnan kokousten pitämiseen... - Olemme pyrkineet lisäämään avoimuutta mm. avoimen Facebook-ryhmän kautta. - Ottaa oppilaskunnan hallitus mukaan päätöksentekoon enenevässä määrin, siltä osalta kun voi. - kun toiminta saadaan paremmin rullaamaan ja aikaansaavemmaksi niin arvostus toivottavasti kasvaa siinä sivussa - antamalla kiitosta ihan ääneen ja julkisesti. Nuoret tarvitsevat kannustusta myös ylemmältä taholta ja muilta kuin ohjaavilta opettajilta Parantaako oppilaskunnan toimielimen toiminta opiskelijoiden asemaa? - Nuorten ääni tulee kuultavaksi tätä kanavaa pitkin - koskä näin edes osa oppilaskunnasta pääsee vaikuttamaan opiskeluaan koskeviin asioihin - Pystymme vaikuttamaan opiskelijoita askarruttavimpiin asioihin. - parantaa koulun yhteishenkeä - opiskelijoiden viihtyvyys lisääntyy
12 Edistääkö oppilaskunnan toimielimen toiminta yhteistyötä? - Eri tempauksien järjestäminen ja yhteisten asioiden suunnittelu lisää eri aineiden opettajien, hallinnon ja opiskelijoiden välistä toimintaa - opiskelijat tuntevat paremmin toisensa - Esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä tarvitsemme apua muilta ja osallistuminen on tärkeää ja tuo opiskelijoita yhteen. - laadukas toiminta edesauttaa - Yhteistyö opettajien ja rehtorin kanssa on toimivaa. Opiskelijoita kuullaan usein tehtävistä päätöksistä. Edistääkö oppilaskunnan toimielimen toiminta harrastusmahdollisuuksia? Kyllä: - oppilaskunnan hallitus on järjestänyt ainakin muutamia harrastustapahtumia lukiolla - kerhotoiminta - Akustisissa päivissä opiskelijat pääsevät näyttämään osaamistaan soittamalla ja laulamalla. - pyrkii edistämään monipuolisella tarjonnalla, vastaanotto tökkii (ollaan passivisia)
13 Ei: - Toiminta ei varsinaisesti ylläpidä harrastuksia, vaan enemmänkin kouluun, kouluviihtyvyyteen ja vaikuttamiseen liittyviä asioita. - Oppilailta on tullut toiveita esim jonkin koulun ulkopuolisen kerhon järjestämiseksi, nyt mietitään olisiko se - oikeasti toteutettavissa oppilaskunnan toimesta - Ei ole tullut keskusteluun - emme ole järjestäneet minkäänlaista kerhotoimintaa - Toiminta ei koske vapaa-aikaa. - harrastuksiin emme ole puuttuneet, enkä kyllä oikein tajua miten voisimmekaan. Oppilailla on toki koulun - puolelta tilat punttisalille ja sählyyn jne, muttei se ole meidän ansiotamme Edistääkö oppilaskunnan toimielimen toiminta vastuuta yhteisten asioiden hoidossa?
14 Yhteenveto Oppilaskunnan toimielimen toiminta on hyvin erilaista eri paikoissa. Toiminta keskittyy useissa paikoissa erilaisten yhteisten teemapäivien ja esimerkiksi kahvila- tai kioskitoiminnan ympärille. Lukioissa myös kirjamyyntiä tai vuokrausta oli jonkin verran. Toiminnan aktiivisuus vaihteli paljon eri paikkojen välillä. Suurimmassa osassa toimielimistä jäsenet valittiin heti lukuvuoden alussa, mutta joissain paikoissa koettiin toimivaksi valita jäsenet vasta hiukan myöhemmin. Tätä perusteltiin mm. sillä, että uudet oppilaat ehtivät tutustua toisiinsa paremmin, pääsevät mukaan opiskelukuvioihin ja voivat seurata vanhojen jäsenten toimintaa hetken. Moni vastaajista piti jälkimmäistä tapaa parempana ja muutama vastaaja kertoi tarkoituksena olevan siirtyä valitsemaan jäsenet vasta myöhemmin. Ohjauksen ja ohjaajan merkitystä korostivat useat vastaajat. Toisaalta haluttiin, että ohjaaja on aktiivisesti mukana toiminnassa, mutta toisaalta taas toivottiin, että toiminta on opiskelijalähtöistä ja enemmän kiinni heidän ideoistaan ja aktiivisuudestaan. Kuitenkin osa kaipasi myös tarkempaa puuttumista esimerkiksi kokouspoissaoloihin. Ammattikoulujen ja lukioiden välillä ei ollut näiden tulosten perusteella havaittavissa kovin suuria eroja. Ainoastaan harrastusmahdollisuuksien kohdalla ammattikoulut kokivat harrastusmahdollisuuksien lisääntyneet, kun taas lukiolaisten mielestä harrastusmahdollisuudet eivät olleet parantuneet oppilaskunnan toimielimen toiminnan johdosta. Tätä selittää se, että ammattikouluissa oli osassa asuntolat, joissa myös vapaaajan toimintaa järjestetään aktiivisemmin kuin esimerkiksi lukioissa. Kyselyyn vastaajien erilaiset roolit näkyivät vastauksissa yllättävän vähän. Esimerkiksi ohjaukseen liittyvät asiat saivat samanlaisia kommentteja kaikilta kolmelta vastaajaryhmältä. Huomionarvoista tuloksissa on sosiaalisen median ja Internetin mahdollisuudet. Vastausten perusteella esimerkiksi Facebookin avulla jäsenet voivat pitää yhteyttä toisiinsa, muut koulun jäsenet voivat ehdottaa toimintaa oppilaskunnalle ja viestintää voidaan hoitaa tehokkaasti myös sen kautta.