SIL LENNOKKITOIMIKUNTA TRAFI/4482/03.04.00.00/2015 MIEHITTÄMÄTTÖMÄN ILMA-ALUKSEN JA LENNOKIN LENNÄTTÄMINEN Määräysluonnoksen tarkastelua lennokkien näkökulmasta
Tilannekatsaus lain ja määräysten osalta: Uusi ilmailulaki astui 13.11.2014 voimaan Ilmailulaissa mainitaan lennokit omana ryhmänään, mutta niiden osalta laissa on hyvin vähän säädöksiä. Trafille annetaan laissa valtuudet antaa täydentäviä määräyksiä tulevassa lennokkimääräyksessä SIL:n lennokkitoimikunta LET on perustanut 22.5.2014 Trafi yhteistyöryhmän Jari Lehti, SIL lajipäällikkö Erkki Arima, SIL Lennokkitoimikunnan puheenjohtaja Juha Reinikka, lennokkiharrastaja Tutustuu lennokkeja koskeviin lakeihin ja määräyksiin ja välittää tietoa lennokkiharrastajille Osallistuu SIL:n, lainsäätäjän ja Trafin väliseen keskusteluun ja valmistelee lennokkeja koskevia lausuntoja SIL:n käyttöön. Toimikunnan ja Trafin välisissä tapaamisissa 2014 2015 todettiin, että lennokkimääräyksellä ei ole kiire ja että sitä ei vielä edes valmistella Trafissa. Työryhmä on luottanut siihen eikä osallistunut ns. RPAS määräyksen tekemiseen, koska sen piti säädellä vain miehittämättömiä Ilma-aluksia (ammattimaista käyttöä). Uudessa RPAS määräysluonnoksessa on nyt myös lennokkeja koskevia määräysehdotuksia, jotka toteutuessaan vaikeuttavat huomattavasti tai lopettavat suuren osan perinteisestä lennokkiharrastuksesta Suomessa. Lennokit ovat osa Suomalaista ilmailua. Luodaan yhteistyössä puitteet sille, että lajia voi tulevaisuudessakin harrastaa monipuolisesti mutta samalla turvallisesti!
Lennokkiharrastus Suomessa: Vanha ja perinteinen harrastusmuoto Suomessa on noin 6000 lennokkiharrastajaa. Noin 100 lennokkikerhoa joista 63 on SIL:n jäseniä SIL:n jäsenistä lennokkiharrastajia on n. 1300 ja SIL -kerhoissa on n. 3000 harrastajaa. Noin 70 lennokkikenttää tai lentopaikkaa, joissa on säännöllistä lennokkitoimintaa. Paljon kilpailutoimintaa FAI ja muissa luokissa: Taitolento, mallilennokit, liidokit, taistelulennokit, siimaohjattavat, helikopterit, jetit, sisälennokit jne. Perinteinen lennokkiharrastus keskittyy lennokkikentille, lentopaikoille, pelloille, jäille jne. Pienet sähkölennokit voivat toimia myös puistoissa ja urheilukentillä. Perinteinen lennokkiharrastus on suurelta osin järjestäytynyt kerhoihin ja yhdistyksiin joissa harrastajat omaksuvat yhteiset toimintatavat ja turvallisuuskulttuurin. Markettien ja verkkokauppojen multikopterit ovat nyt muuttamassa tilannetta: Laitteita on helppo ostaa ja lennättää. Niillä pystyy toimimaan asutuskeskuksissa, tapahtumissa jne. Suomalaisia lennokkikenttiä http://www.ma-db.com
400m Eräs suurimpia lennokkiluokkia. Lennokkien painot ovat noin 5-15kg, kärkivälit 1,5 2,5 m, moottorit 20 100 ccm ja osassa sähkömoottori ja nopeudet 50 200 km/h Tarvitsevat operointiin kunnollisen ja tukevan n. 50-100m kiitotien ilman reunaesteitä. Niitä ei käytännössä voi lennättää asutuskeskuksissa, puistoissa, urheilukentillä jne. Useita FAI ja muita kilpailuluokkia Suomessa ja ulkomailla: F3A, Nordic, Sportsman, F3AX, IMAC, Aresti jne. Suomessa järjestetään kauden aikana n. 20 eri taitolentokisaa. KIELLETÄÄN SUOMESSA 600m F3A Aerobatics BOX F3A taitolentoalue 60deg PILOT 60deg 150-200m Suomen F3A maajoukkue. Takana oikealla Lassi Nurila, joka on menestynein Suomalainen lennokkiurheilija taitolennokeissa Hän voitti F3A World-Cupin vuonna 2014!
Perinteinen lennokkilaji, jossa lennokkien kokoskaala on suuri. Painoluokka on 0,5-15kg ja lennokkien kärkivälit 1 6 m, Pieniä liidokkeja voi lennättää missä vaan mutta suuria ainoastaan lentopaikoilla, lennokkikentillä, järvien jäillä, isoilla peltoaukeilla jne. Liidokit heitetään ja hinataan kumeilla, sähkövinsseillä ja polttomoottorikäyttöisillä lennokeilla ilmaan. Useita FAI ja muita kilpailuluokkia Suomessa ja ulkomailla: F3B, F3J, F3K, 2- metriset, Acro (purjetaitolento) jne. Suomessa järjestetään kauden aikana n. 20 eri kisaa. KIELLETÄÄN SUOMESSA F3J liidokit hinataan sähkövinssillä n. 150 metriin ja pyritään termiikkiin. Käytännössä ne lentävät 300-400 metrin korkeudessa. Pienetkin RC liidokit nousevat helposti yli 150m korkeudelle koska termiikit puuttuvat kokonaan tai ovat hyvin pieniä maan pinnan tuntumassa. Suomen ACRO (purjetaitolento) maajoukkue EM kisoissa Saksassa 2013. Kisoissa ohjelman aloituskorkeus on 550m.
Kaikkein vanhin lennokkilaji mutta harrastajia on edelleen paljon. Lennokkeja aivan pienistä heittoliidokeista 2-3 metrisiin ja hyvin teknisiin laitteisiin. Koneet painavat 0,1-1kg ja kärkivälit ovat 0,3 3m. Liidokit heitetään tai hinataan kumilla tai hinaussiimalla ilmaan, jossa ne pyritään saamaan kiinni termiikkeihin. Niissä voi myös olla kumi- tai polttomoottori, jonka avulle ne nousevat liitokorkeuteen. Tyypillinen kisasuoritus kestää 7 minuuttia ja sen jälkeen ne fusettavat (keskeyttävät lennon) automaattisesti. Osassa koneita lennon keskeytys voidaan tehdä radio-ohjaimella. Kisasuorituksessa ne nousevat 150-300 metrin korkeuteen ja tarvitsevat tilaa tuulen alapuolelle noin 2 km. Paljon nuorisotoimintaa ja kotimaisia sekä kansainvälisiä kilpailuja: F1A, F1B, F1C, Eka, Toka jne. Myös raketit ovat vapaastilentäviä lennokkeja. Harrastajia Suomessa on useita satoja. KIELLETÄÄN SUOMESSA Lajin parissa on paljon nuoria ja aloittelijoita FAI luokkien vapaastilentävien rakenteet ja tekniikka ovat puolestaan hyvin kehittyneitä. Kansainvälisissä kisoissa on hyvin korkea taso. Kunnollinen kisaliidokki voi maksaa 5.000-10.000.
Hyvin tekninen laji, joka on yleistymässä suomessa Painoluokka 5-15kg, kärkivälit 1-2m ja nopeudet 150 300 km/h Tarvitsevat operointiin n. 200m asfalttikiitotien ja paljon vapaata ilmatilaa. Suihkumoottorilennokkeja voi käytännössä lennättää vain lentopaikoilla. Tarvitsevat vaakatasossa noin kilometrin (+- 500m) ja pystytasossa n. 300-400 metriä ilmatilaa operointiin. Suomessa kisataan F4J (skaalajetti) sarjassa. Suomen joukkue on osallistunut useasti F4J EM- ja MM kisoihin. Suomessa on arviolta n. 50 suihkumoottorilennokkia ja määrä kasvaa koko ajan. KIELLETÄÄN SUOMESSA Suomen joukkue on osallistunut useisiin F4J EM ja MM- kisoihin.
Uusi ja hyvin tekninen lennokkilaji. Perustuu langattomaan videolinkkiin, jonka näkymän avulla pilotti ohjaa lennokkia radio-ohjauslaitteella. FPV Racing suosittu kilpailumuoto. Se on pienten noin 500 g painavien multikoptereiden ratalennätyskilpailu. Siitä on tulossa FAI:n alainen kilpailuluokka. Uudenaikainen lennokkilaji, jonka harrastajamäärät ovat kasvussa kaikkialla. Harrastajien osaamisesta voi kasvaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa. KIELLETÄÄN SUOMESSA FPV racing on pienten multikoptereiden ratalennätyskilpailu. Siitä on tulossa FAI - luokka. Ilmailulain muutos 2014 lennokkitoiminnan näkökulmasta
Uusi ja hyvin tekninen lennokkilaji Multikopterit ovat halkaisijaltaan noin puolen metrin kokoisia moniroottorisia sähkökäyttöisiä laitteita. Ne painavat 0,5-5kg ja pystyvät kantamaan esimerkiksi kameraa mukanaan. Lentoaika riippuu akuista ja on tyypillisesti 5-10 minuuttia. Niiden ohjaaminen on automatisoitu hyvin pitkälle ja on siksi helppoa. Käyttäjältä ei vaadita mitään erityistä osaamista, ja siksi niiden suosio kasvaa hyvin voimakkaasti. Lennätys ei perustu enää pilotin osaamiseen tai kokemukseen, vaan laitteen sisältämään tekniikkaan. Haasteena on se, että käytön helppous, edullinen hinta ja suuri tarjonta on synnyttänyt uuden järjestäytymättömän harrastajaryhmän, jotka eivät ole omaksuneet perinteisten lennokkilajien ja kerhojen turvallisuuskulttuuria. Laitteita voi lennättää lähestulkoon kuka ja missä vaan. SAA LENNÄTTÄÄ!. Radio-ohjattu multikopteri ohjataan näköyhteydellä takaisin lähtöpaikkaansa Kuopion torin kulmalle. Se on vielä noin 450m päässä ohjaajasta Kaupungintalon takana. Verkkokauppa toimitti sen aamulla kotiin ja tämähän on todellakin juuri niin helppoa kuin mainoksessa sanottiin! Kauankohan muuten akut kestävät?
Noin 50% Suomen n. 6000 Suomen lennokkiharrastajista kuuluu suoraan SIL:n tai sen alaiseen kerhoon (järjestäytyminen) Noin 90% niistä harrastajista, joiden lajia harrastetaan yli 150 metrin korkeudessa, ovat järjestäytyneitä harrastajia. SIL on julkaissut kattavat (19 sivua) lennokkien turvaohjeet ja ne on päivitetty ajan tasalle viimeksi vuonna 2011. Lennokkiurheilu on turvallista: Tiedossa ei ole yhtään ilmatilaan tai kolmanteen osapuoleen (ulkopuolinen henkilö) liittyvää vakavaa onnettomuuta. Lennokit ovat osa Suomalaista ilmailua. Luodaan yhteistyössä puitteet sille, että lajia voi tulevaisuudessakin harrastaa monipuolisesti mutta samalla turvallisesti!
TRAFI/4482/03.04.00.00/2015 MIEHITTÄMÄTTÖMÄN ILMA-ALUKSEN JA LENNOKIN LENNÄTTÄMINEN Suomen Ilmailuliiton lennokkitoimikunta on koonnut omia ajatuksiaan määräysluonnoksen kehittämiseksi. Tavoitteena on sellainen määräys, jolla hallitaan yleistynyttä varomatonta multikopterien tms. lennätys yleisön päällä ja kaupunkien tiheästi asutuilla alueilla, mutta ei estetä perinteistä järjestäytynyttä lennokkiharrastusta. SIL LENNOKKITOIMIKUNTA
6 LENNOKKITOIMINTAA KOSKEVAT VAATIMUKSET 6.1 Lennätykset on suoritettava siten, että niistä aiheutuva vaara ulkopuolisille ihmisille ja heidän omaisuudelleen, sekä meluhaitta ovat mahdollisimman pienet. Perustelu: Melulla ei ole mitään tekemistä määräyksen perustavoitteiden kanssa. Melutasosta on jo säädetty laissa ja kuntien järjestyssäännöissä. 6.2 Lennokin lennättäminen ulkosalle kokoontuneen väkijoukon yläpuolella ei ole sallittu. 6.3 Lennätykset on suoritettava siten, että ne eivät vaaranna eivätkä haittaa viranomaistoimintaa.
6 LENNOKKITOIMINTAA KOSKEVAT VAATIMUKSET 6.4 Käytön on oltava suoraan näköyhteyteen perustuvaa toimintaa, lennokin on oltava koko ajan ohjattavissa ja sitä on lennätettävä vallitsevan sään ja valoisuuden huomioon ottaen riittävän lähellä kauko-ohjaajaa niin, että muu ilmaliikenne voidaan havaita ja kyetään arvioimaan väistämistarve luotettavasti suoran näköyhteyden perusteella ilman apuvälineitä. Silmälaseja ja piilolinssejä ei kuitenkaan katsota tällaisiksi apuvälineiksi. Tämä ei koske vapaastilentäviä lennokkeja. Perustelu: Vapaastilentävää lennokkia ei ohjata.
6 LENNOKKITOIMINTAA KOSKEVAT VAATIMUKSET 6.5 Lennokkitoiminnassa ei voi käyttää tässä määräyksessä tarkoitettua kauko-ohjaustähystäjää näköyhteyden ylläpitämiseksi Niin sanottu FPV lennätys on sallittu asutuskeskuksen tiheästi asutun alueen ulkopuolella, mikäli käytetään kauko-ohjaajan vieressä puhe-etäisyydellä olevaa kauko-ohjaustähystäjää, joka pystyy luotettavasti havainnoimaan ja tarvittaessa ilmoittamaan vaaratilanteesta kohdan 6.4. mukaisissa olosuhteissa. Perustelu: FPV-lennokit ovat nopeasti yleistyvä lennokkiluokka ja erityisesti nuorison suosiossa. FAI on laatimassa sääntöjä kahteen eri kilpailuluokkaan. Tähystäjää käytettäessä riskit ovat suoraan verrannolliset normaalin lennokin lennätyksen kanssa.
6 LENNOKKITOIMINTAA KOSKEVAT VAATIMUKSET 6.6 Kauko-ohjaajan etäisyys lennokista asutuskeskuksen tiheästi asutun alueen yläpuolella ja FPVlennätyksessä saa olla enintään 500m. 6.7 Lennätyskorkeuden on oltava asutuskeskuksen tiheästi asutun alueen yläpuolella ja FPVlennätyksessä alle 150 metriä alla olevan maan tai veden pinnasta. Perustelu: Tämä muutos mahdollistaa nykymuotoisen turvallisen lennokkiharrastuksen jatkumisen ja antaa turvalliset olosuhteet lennokin lennättämiseen vaikkapa urheilukentillä ja puistoissa.
6 LENNOKKITOIMINTAA KOSKEVAT VAATIMUKSET 6.8 Lennokin on väistettävä kaikkia ilma-aluksia. Tämä ei koske vapaastilentäviä lennokkeja. Perustelu: Vapaastilentävää lennokkia ei ohjata.