hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Samankaltaiset tiedostot
Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka Seppo Manninen

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Toteutusaika

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2000 N:o Laki. N:o 512. Syötteen kansallispuistosta

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

Ojitettujen soiden ennallistaminen

HE 103/2010 vp. sijainti ja edustavuus on kohtuullisen

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Itäisen Suomenlahden.

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Metsähallituksen selvitys Selkämeren kansallispuiston perustamisedellytyksistä

Selkämeren kansallispuiston ja Natura 2000 alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ 21/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Selkämeren kansallispuistosta JOHDANTO. Vireilletulo. Lakialoite.

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta

Metsähallituksen uudelleenorganisointi

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. Saimaan luonnonsuojelualueista

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Merialuesuunnittelu. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous , Rauma

Hallituksen esitys HE 260/2016 vp Maa- ja metsätalousvaliokunta klo 9.15

Kompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta /2014 Ympäristöministeriön asetus

HE 260/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Hossan kansallispuistosta

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

NATURA VERKOSTO

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Saaristolintuseuranta. Laskijatapaaminen Lammi

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Merenhoidon suunnittelu 2014

TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA /

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

6/2010. FINMARINET kar toittaa meriluontoamme

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

LuTU-toimintasuunnitelman väliarviointi 2014

Lataa Meren aarteet. Lataa

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma & Suomen biodiversiteettistrategia

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Mihin ELYt ja muut viranomaiset tarvitsevat VELMU-tietoa? Esko Gustafsson, VARELY

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Lataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa

Transkriptio:

Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma

Mikä on Metsähallitus?

Metsähallituksen luontopalvelut kansallispuistojen hoitajana kansallispuistot (35 -> 37 kpl) 1,96 milj. käyntiä valtion retkeilyalueet (7 kpl) 0,34 milj. käyntiä kaikkien Metsähallituksen hoitamien virkistyskohteiden kokonaiskäyntimäärä 4,8 miljoonaa

Kansallispuistojen merkitys hyvinvoinnille Kansallispuistot ja muut suojelualueet Edistävät taloudellista kasvua ja hyvinvointia Turvaavat ekosysteemien terveyttä Ovat ensiarvoisen tärkeitä ihmisten ja ympäristön terveydelle Esim. Saaristomeren kansallispuiston kokonaistulovaikutus vuonna 2010 3,4 milj. ja työllistävä vaikutus 41 htv

Taustaa Suomen viides merellinen kansallispuisto: Saaristomeri (v. 1983 59 000 kävijää/vuosi), Itäinen Suomenlahti (1982 19 000), Tammisaaren saaristo (1989 54 000) ja Perämeri (1991-9500) Merenkurkun saaristo (maailmanperintökohteeksi 2006) Selkämeri 2011

Perustietoja Pinta-ala 91 200 ha: maa-alueita 1542 ha, valtion yksityisiä vesialueita 4748 ha, yleisiä vesialueita 84910 ha Laki kihyväksytty eduskunnassa 832011 8.3.2011 Lain voimaantulo 1.7.2011 Sijaitsee Merikarvian, Porin, Luvian, Eurajoen, Rauman, Pyhärannan, Uudenkaupungin ja Kustavin kuntien alueilla 10 Natura-aluetta Toteuttaa myös valtioneuvoston selontekoa Itämeren haasteista ja Itämeripolitiikasta vuodelta 2009 Sijaitsee Merikarvian, Porin, Luvian, Eurajoen, Rauman, Pyhärannan, Uudenkaupungin ja Kustavin kuntien alueilla Kansallispuiston perustamisen jälkeen liitetään noin 1200 ha Rauman kaupungin omistamia alueita www.luontoon.fi/selkameri

Selkämeren kansallispuiston laki ja perustamistarkoitus (laki 326/2011) Selkämeren aavan meren vedenalaisen luonnon, saaristojen ja luotojen, rannikon kosteikkojen sekä näihin liittyvien eliölajien suojelemiseksi ja elinympäristöjen hoitamiseksi Luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi Yleistä luonnonharrastusta, opetusta ja tutkimusta samoin kuin ympäristömuutosten seurantaa varten Turvata ammattikalastuksen säilymistä elinvoimaisena edistämällä erityisesti luonnonkalakantojen suojelua ja niiden elvyttämistä sekä sääntelemällä kalastukselle haitallisten eliölajien kantoja

Kansallispuistot tutkimusalueina Luonnonsuojelualueiden ja kansallispuistojen yhtenä perustamistarkoituksena on tutkimus Pysyviä alueita jotka tarjoavat puitteet pitkäaikaiseen tutkimukseen ja seurantaan Ympäristömuutosten nopeutuessa mahdollisimman luonnonkaltaisten vertailualueiden merkitys kasvaa Hyvät perustiedot alueen luontotyypeistä, lajeista ja maankäytöstä Kansainvälinen kansallispuistoverkosto i k t

Metsähallituksen tutkimus Metsähallitus tekee tai teettää perusselvityksiä Luontotyypit, lajisto, kulttuuriperintö, seuranta Varsinaista tutkimusta tekevät ulkopuoliset tahot yhteistyö tutkimustahojen kanssa tärkeää Tutkimushankkeita kk it mm. VELMU, METSO, LTSER Valtion tutkimuslaitokset, yliopistojen ja korkeakoulujen tutkijat Metsähallitus hyödyntää selvitysten ja tutkimusten tuloksia mm. alueiden hoidossa ja käytössä

Ilmastonmuutoksen seurannan kannalta mielenkiintoinen alue Pohjois-eteläsuunta 160 km Kasvillisuusvyöhyke hemiboreaalisesta boreaaliseksi Suolapitoisuus vähenee pohjoista kohti Eteläinen ja pohjoinen lajisto, esim. eteläisiä tammi, saarni, meriajokas, mustatokko, pohjoisia: harjus, lapasotka, pikkuhauru Vedenalainen luonto Kalastus ja kalasto

Ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita Selkämeren kansallispuistossa Entuudestaan uhanalaiset luontotyypit ja lajit saattavat hävitä Uhanalaisten luontotyyppien ja eliöpopulaatioiden ekologinen kytkeytyneisyys heikkenee. Eteläisimmät esiintymät pohjoisista lajeista häviävät Haitalliset vieraslajit yleistyvät ja leviävät ekosysteemitason muutoksia Umpeenkasvu ja rehevöityminen lisääntyvät Meriympäristön fysikaaliset muutokset Mahdolliset yhteisvaikutukset

Selkämeren kansallispuisto tarjoaa hyvät puitteet tutkimukselle Pitkäaikaisuus Toistettavuus Kokeellisuus Poikkitieteellisyys Sosio-ekonomia

Kiitos mielenkiinnosta! Mikael Nordström - puh. 0400 445 234 - sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi www.luontoon.fi/selkameri Emma Kosonen