Täpläraputyöpaja 8.11.2016, Vieraslajien teemapäivä, SYKE, Helsinki Puheenjohtajana Esa Erkamo (Luke) ja sihteerinä Jouni Tulonen (Luke) Läsnä puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi: Tapio Hakaste (MMM), Jorma Kirjavainen (Pohjois-Savon Ely, Hämeenlinna), Ville Kivisalmi (Helsingin Akvaarioseura), Maiju Lehtiniemi (Syke), Niina Tuuri (Kalatalouden Keskusliitto), Lauri Urho (Luke), Anne-Mari Ventelä (Pyhäjärvi-instituutti) sekä etäyhteydellä Mirja Heikkinen (Pohjois-Pohjanmaan Ely, Oulu) ja Seppo Reponen (Pohjois-Savon Ely, Mikkeli). Puheenjohtaja alusti aiheesta: Täpläravun tulevaisuus Suomessa/Kansallinen rapustrategia Yhteenveto työpajan keskusteluista on esityksen lopussa 1 Esa Erkamo 11.11.2016
Täpläravun tulevaisuus Suomessa Alustus työpajakeskustelulle vieraslajien hallinnan teemapäivänä 8.11.2016 Suomen Ympäristökeskuksessa Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, Luonnonvarakeskus
Täpläravun tulevaisuus Suomessa määritellään pitkälti Kansallisen rapustrategian päivityksen yhteydessä Uuden kalastuslain ja -asetuksen edellyttämät päivitykset Eu:n vieraslajiasetuksen ( täplärapu haitallisten vieraslajien luetteloon) ja kansallisen vieraslajilainsäädännön edellyttämät muutokset. Seurantatietojen (täplärapuesiintymät, saaliskehitys, rapuruton esiintyminen) päivitykset. Päivitetty rapustrategia toimii EU:n edellyttämänä täplärapukantojen hallintasuunnitelmana. Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, vieraslajien hallinnan 3 teemapäivä, SYKE 8.11.2016
Kansallinen rapustrategia 2013 (2016)-2022 Rapustrategian päivityksessä jokiravun suojelu- ja hoitoalueet pidetään 2013 määritellyn mukaisina. 2013 strategian mukaan täplärapujen istutus oli mahdollista. Nyt täplärapuistutukset on kielletty. Myös täplärapujen viljely kiellettiin EU:n asetuksella. Luvattomien istutusten ehkäiseminen ja täplärapukantojen hallinta ovat avainasemassa. Olemassa olevia täplärapukantoja hyödynnetään tehokkaasti. Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, vieraslajien hallinnan 4 teemapäivä, SYKE 8.11.2016
Täplärapukantojen hallintatoimien arviointi ja niiden priorisointi tehdään rapustrategian seurantaryhmässä Täplärapujen hyöty- ja haittavaikutukset Täplärapujen ja rapuruton leviämisriskien arviointi Leviämisen ehkäisemisen ja täplärapujen hävittämisen menetelmien arviointi toimenpiteiden kohdentaminen alueellisesti ja niiden priorisointi Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, vieraslajien hallinnan 5 teemapäivä Suomen ympäristökeskuksessa 8.11.2016
Täpläravun tuotantopotentiaali on arvioitu suureksi Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, vieraslajien hallinnan 6 teemapäivä, SYKE. Kuva Markku Pursiainen 2006. 8.11.2016
Täplärapukantojen hallinta hyödyntämiselle kyllä, levittämiselle jyrkkä ei. Hyötyinä ravustuksesta ja rapusaaliista seuraavat virkistys ja taloudellinen arvo. Täpläravut voivat myös ehkäistä vesien rehevöitymistä. Haittana on etenkin jokirapukantojen vaarantuminen täpläravun kantaman rapuruton vuoksi. Täplärapukannoista voi olla myös haittaa pohjaverkkokalastukselle. Tiheinä kantoina täpläravut yksipuolistavat pohjaeläin ja yhteisöjä syömällä hitaasti liikkuvat lajit ja lajiryhmät vähiin. On tärkeää pystyä pitämään joki- ja täplärapualueet etäällä toisistaan! Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, Vieraslajien hallinnan 7 teemapäivä Suomen ympäristökeskuksessa 8.11.2016
Strategisia ongelmia 1. Strategia ei toteudu hallinnollisin määräyksin 2. EU-lähtöisillä määräyksillä koetaan olevan erityisen heikko oikeutus ( käyrät kurkut ym.) 3. Kuinka strategia saadaan yleisti tunnetuksi? Mikä on riittävä määrä tiedotusta? 4. Kuinka kansa saadaan toimimaan strategian mukaisesti? Yksikin ahkera ämpärimies pystyy sabotoimaan paljon. 5. Leviämisen (istutusten) estäminen on A ja O, mutta voidaanko tehdä mitään, jos vahinko on jo päässyt tapahtumaan? 6. Mistä rahat täplärapujen hävittämiseen tai vähentämiseen? Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, vieraslajien hallinnan 8 teemapäivä Suomen ympäristökeskuksessa 8.11.2016
Strategiaryhmän ehdotuksia täplärapukantojen hallitsemiseksi 1. Rapukantojen käyttö ja hoito on suunnitelmallista ja molempia rapulajeja hyödynnetään kestävästi. 2. Täplärapujen leviämistä uusille alueille ja uusiin vesiin pyritään estämään mm. levittämiskiellon, tehokkaan pyynnin, valistuksen ja vedenomistajien sitouttamisen avulla. 3. Kalatalousalueiden tulee yhteistyössä ELY-keskusten kanssa laatia vesialueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat, joihin sisällytetään ohjeistus täpläravun leviämisen rajoittamiseksi. 4. Jokiravun suoja-alueilla sijaitsevien täplärapuesiintymien tilaa sekä mahdollisia uusia esiintymiä seurataan ja niiden leviämistä rajoitetaan tai kanta hävitetään mahdollisuuksien mukaan. 5. Selvitetään täplärapujen vesistä hävittämisen mahdollisuuksia ja menetelmiä. 6. Selvitetään ja edistetään mahdollisuuksia täplärapujen elävänä kuljettamisen vähentämiseksi. 7. Tiedotetaan akvaarioharrastajille uusista säädöksistä ja vieraslajien potentiaalisista vaaroista. Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, vieraslajien hallinnan 9 teemapäivä Suomen ympäristökeskuksessa 8.11.2016
Ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja? Ongelmallista: Riittävä tiedotus Riittävä rahoitus Riittävä yksimielisyys Toimien riittävä nopeus Mahdollisuuksia? Kansalaisjärjestöjen osallistuminen EU-tasoinen toimenpiderahoitus Joukkorahoitus Kehittyvät avoimet tietojärjestelmät Esa Erkamo ja Jouni Tulonen, vieraslajien hallinnan 10 teemapäivä Suomen ympäristökeskuksessa 8.11.2016
Tiivistelmä keskustelusta, sivu 1/4 Nyt tehtävä strategian uudistaminen johtuu osin vieraslajiasetuksesta ja -laista, mutta toisaalta jo rapustrategiassa (2013) sovittiin muutenkin tehtävästä puolivälitarkastelusta vuonna 2017. Strategia 2013:n pääperiaate ja linjaukset ovat edelleen ok. Lisäykset ja muutokset ovat lähinnä täplärapua koskevia lisärajoituksia. Keskeinen ajatus nyt tehtävässä strategiatyössä on muuttaa alkuperäistä vuoden 2013 strategiaa mahdollisimman vähän ja vain täplärapua koskevilta osilta. Keskeisenä tavoitteena on suojella jokirapua hyödynnettävinä kantoina. Jokirapu säilyy parhaiten kun sillä on myös taloudellista arvoa. Vuonna 2006 täpläravun saaliin arvioitiin kasvavan vuoteen 2030 mennessä kasvavan silloisissa täplärapuvesissä jopa 35 miljoonaan yksilöön vuodessa. Arvio on ehkä optimistinen - rapurutto, lisääntymisongelmat ym. huomioiden - mutta arvio kertoo sen, että täpläravulla on arvioitu olevan huomattavaa taloudellista merkitystä ja potentiaalia, mitä ei esim. lähes järvettömässä Keski- Euroopassa ymmärretä. Täplärapu ei ole pelkästään haittaeläin vaan myös hyödyllinen raputalouden kannalta, mm. Säkylän Pyhäjärvellä täplärapu on erittäin tärkeä paikallisille kalastajille ja pitää yllä myös muiden lajien ammattikalastusta. Uudistettu rapustrategia (2016-2022) toimii myös komission edellyttämänä haitallisen vieraslajin hallintasuunnitelmana. Hallintasuunnitelmassa on tärkeää, että se toimii käytännössä, eli täplärapuja ei levitetä uusiin vesiin. Siksi nykytilanne on kartoitettava tarkoin, ettei myöhemmin paljastu vanhoja esiintymiä uusina, jolloin voidaan epäillä koko suunnitelman toimivuutta. Hallintatoimet eivät välttämättä ole pysyvä ratkaisu, mikäli suunnitelma ei toimi kuten halutaan (rajoita täpläravun leviämistä) komissio voi velvoittaa muuttamaan suunnitelmaa ja valitsemaan tehokkaampia toimia. 11 Jouni Tulonen ja Esa Erkamo 11.11.2016
Tiivistelmä keskustelusta, sivu 2/4 Ruotsissa on esitetty kieltoa kaupata ja kuljettaa täplärapuja elävänä, mutta tämän toteutumista pidettiin epätodennäköistä, ruotsalaisethan olivat mukana neuvottelemassa vieraslajiasetukseen muotoilua, joka sallii täplärapujen hyödyntämisen. Ruotsissa täpläraputaloudella on vielä paljon suurempi merkitys kuin Suomessa, joten Ruotsin rapujuhlia rakastava kansa kauppakieltoa tuskin sulattaa. Täplärapukantojen haitat konkretisoituvat rapuruton kautta. Täpläravun mukana kulkeva rapurutto aiheuttaa paljon enemmän ongelmia kuin itse rapu. Täplärapu tuotiin aikanaan korvaamaan ruton toistuvasti hävittämiä jokirapukantoja, koska ekolokero on niin samankaltainen jokiravun kanssa. Samassa paketissa saatiin täpläravulle ominainen rapuruttokanta Suomeen. Nyt on sekä luvallisin että luvattomin täplärapuistutuksin korvattu paitsi rapuruton tuhoamia jokirapukantoja, myös elinvoimaisia jokirapukantoja. Hallinnolliset määräykset harvoin toteutuvat itsestään. Vastuunanto paikallisille toimijoille nykyisessä rapustrategiassa näyttää toimineen hyvin (kalastusalueiden käyttö ja hoitosuunnitelmat). Näin on sitoutettu vedenomistajat strategian toteutukseen. Tiedottaminen on strategian toteuttamiseksi edelleenkin erityisen tärkeää. Käytännön työssä on usein törmätty siihen, ettei perusasioitakaan ole saatu kovin suuren kansanosan tietoisuuteen. Viranomaisten ja Luken ohella eri kalapuolen järjestöt (mm. Kalatalouden Keskusliitto ja SVK) ovat jo osallistuneet tiedottamiseen ja siihen on mm. suunnattu hankerahoitusta kalastuskorttivaroista. Kannattanee miettiä voitaisiinko järjestökenttää hyödyntää vielä enemmän, esim. saada luontoharrastus ja luonnonsuojelujärjestöjä mukaan tiedottamiseen. 12 Jouni Tulonen ja Esa Erkamo 11.11.2016
Tiivistelmä keskustelusta, sivu 3/4 Kehittyvät avoimet tietojärjestelmät koettiin hyviksi monessakin mielessä. Tässä on tärkeä kehittämisen paikka. Muun muassa järviviki, kalahavainnot.fi, vieraslajiportaali.fi, lajitieto.fi, ovat sivustoja, joita kannattaa hyödyntää. Järjestelmiä tulisi kehittää siten, että ilmoitus yhteen paikkaan johtaa tiedon automaattisesti kaikkiin järjestelmiin, joissa vastaavaa tietoa kerätään. Onko erityisen haitallisen täplärapuesiintymän poistaminen mahdollista/tarpeellista, kuka maksaa ja tekee? Nähtiin, että tämä vaatii selvittämistä. Pienvesistä täplärapuesiintymän poistaminen arvioitiin kohtuullisin kustannuksin mahdolliseksi, mutta suurempien vesien osalta heikon ja pienialaisenkin kannan poistaminen voi osoittautua vaikeaksi. Projektityyppistä rahoitusta olisi hyvä löytyä, sillä pelkästään vedenomistajien vastuulle strategisesti näin tärkeää asiaa ei kannattane jättää. Myös täplärapukantojen rajoittamisen niiden leviämisen kannalta kriittisillä reuna-alueilla vaatinee jonkin laista pyyntitukea. Harvaa kantaa kun ei kannata markkinaehtoisesti pyytää. Vieraslajitiedotus akvaarioharrastajille on mahdollista ja tärkeää. Harrastajat ovat pääosin kiinnostuneita vieraslajiasioista ja yhdistykset tiedottavat myös itse. Varovaisuusperiaate vieraiden lajien tuonnissa harrastukseen on muuten hyvä, mutta toivottavasti harrastaminen jatkossakin on ok. Täplärapu ei ehkä ole ongelma akvaariolajina, mutta muut uudet rapulajit kylläkin, varsinkin partenogeneettinen marmorirapu. Ei ole varmuutta lisääntyvätkö EU-listan rapulajit Suomen luonnossa? Useiden kohdalla se on mahdollista. Kaikki kantavat rapuruttoa, mikä on syytä ottaa huomioon. Tärkeintä kuitenkin on, ettei lajeja päästetä luonnonvesiin. Tällä hetkellä ei tiedetä mitä lajeja ja kuinka paljon akvaarioissa on - olisi erittäin tärkeä tieto. Samoin kuin se, olisiko vaaralliset lajit korvattavissa vähemmän vaarallisilla, sellaisilla jotka eivät takuuvarmasti lisäänny luonnossa. Yhteystahoja akvaarioharrastajissa voisivat olla mm. Helsingin ja Tampereen akvaarioseurat ja facebook-ryhmät. 13 Jouni Tulonen ja Esa Erkamo 11.11.2016
Tiivistelmä keskusteluista 4/4 Yhteenveto: Keskustelu oli vilkasta, mutta ryhmältä loppui aika kesken. Video- ja puhelinyhteysongelmien vuoksi aloitus hieman viivästyi ja varattu aika osoittautui lyhyeksi. Keskustelu jatkuu rapustrategiaryhmän kesken ja toivon mukaan muillakin foorumeilla. Tiivistetysti voidaan todeta täplärapujen tulevaisuuden Suomessa riippuvan toisaalta rapustrategiatyöryhmän ja MMM:n linjauksista ja toisaalta siitä kuinka hyvin Suomen kansa saadaan tietoiseksi täplärapua koskevista säännöksistä ja hyväksymään ne. Jos täplärapukantojen hallintatoimissa ei onnistuta, on vaarana, että EU:n taholta vaaditaan lisärajoituksia lajin hyödyntämisen ja käyttöön. Täplärapuja ei saada suomen luonnosta pois. Niiden kanssa on opittava elämään niin, että niistä koituu mahdollisimman vähän haittaa, mutta mahdollisimman paljon hyötyä ja iloa. 14 Jouni Tulonen ja Esa Erkamo 11.11.2016