Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely. Tampereen kalastuslakipäivät Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely. Tampereen kalastuslakipäivät Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö"

Heidi Kyllönen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely Tampereen kalastuslakipäivät Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö

2 Viestintäryhmä Viestintä on keskeinen osa uuden kalastuslain voimaantuloa > työryhmälle on tarve. Viestintäryhmä aloitti toimintansa syyskuun lopussa järjestäytymiskokouksella. Kokouksia on ollut sen jälkeen kaksi, lisäksi on käyty ahkeraa sähköpostikeskustelua. Seuraava kokous on tarkoitus pitää tammikuussa 2016.

3 Ryhmän tarkoitus Kalastuslain viestintää tehdään yhdessä. Viranomaisten ja järjestöjen sitoutuminen yhteistyöhön on avainasia. Yksi yhteinen viesti kaikilta eri tahoilta. Viestit mietitään yhdessä. Pidetään kaikki ryhmässä olevat ajan tasalla. Vältetään päällekkäistä työtä. Positiivinen vire viestinnässä. Kerrotaan mitä hyvää uusi laki tuo tullessaan. Ei kuitenkaan valkopesua.

4 Ryhmän kokoonpano Hasse Härkönen / MMM Pekka Väisänen / MMM Tapio Gustafsson / KKL Jaana Vetikko / SVK Juha Piilola / SSAK Aku Ahlholm / Metsähallitus Hannu Salo / ELY Eija Kirjavainen / MMM Roni Selén / MMM Virpi Komulainen / MMM Malin Lönnroth / KKL Kim Jordas / SAKL Maarit Perkonoja / LUKE Mikko Malin / Metsähallitus Markku Marttinen / ELY

5 Viestintäryhmän pj. Ryhmän toimintaa vetää tiedottaja Hasse Härkönen, joka työskentelee kalastuslain viestinnän parissa ministeriössä ma ke maaliskuun puoliväliin 2016 saakka. Härkösen tausta: taloudesta, yhteiskunnasta, kalastuksesta ja kalakantojen hoidosta kirjoittava freelance-toimittaja. Sekä viestinnällistä osaamista että sisältöosaamista.

6 Mitä on jo tehty? Muotoiltu ryhmätyönä yhteiset perusviestit, joita käytetään viestinnässä (esityksen sivut 10 12). Eri tahojen tiedotteita hiotaan yhdessä kommentointikierrosten avulla, esimerkkinä Metsähallituksen tiedote kalastuslupajärjestelmän muuttumisesta. Metsähallituksen kalastonhoitomaksuesitteen tekstien hiominen yhdessä, esite lähetetään kalastuksenhoitomaksurekisterissä oleville joulukuussa.

7 Mitä on jo tehty? Perusviesteihin pohjautuvat ja lain pääkohdista kertovat ministeriön mmm.fi/kalastuslakisivujen ensimmäiset tekstit. Perusviestien lanseeraaminen ja käyttö keskusteluiden taustana Metsämessuilla Helsingissä. Tietoa laista levitettiin messuilla kalakorteilla, joissa on lain muuttumisesta ja lisätietojen lähteistä kertova painatus. Kortteja on toimitettu myös SVK:n, KKL:n ja SAKL:n käyttöön.

8 Mitä on jo tehty? Tässä kalvosarjassa käytetyt kalvopohjat on toimitettu SVK:n ja KKL:n tiedottajien käyttöön. Tarkoituksena on, että samaa kalvopohjaa käytetään tiedottajien pitämissä kalastuslakia koskevissa esityksissä.

9 Yhteiset perusviestit Kalastuslaki muuttuu Yhdellä maksulla kalastat koko Suomessa. Lupajärjestelmä yksinkertaistuu. Viehekalastajan kalastonhoitomaksussa yhdistyvät aiemmat kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehelupa. Kalastonhoitomaksu kattaa lähes koko Suomen ja on aikaisempia lupia edullisempi.

10 Yhteiset perusviestit Kalastonhoitomaksu on sijoitus kalakantoihin. Kalastonhoitomaksusta kertyvät rahat käytetään kalavesien hyväksi, kalatalousalueiden toiminnan kustannuksiin ja kalavesien käytöstä vesialueiden omistajille maksettaviin korvauksiin. Lisäksi rahoitetaan kalastuksenvalvontaa ja kalatalousneuvontaa.

11 Yhteiset perusviestit Turvaa kaloille ja kalastukselle Uuden kalastuslain tavoitteena on turvata kalojen luontainen lisääntyminen ja hyvät kalastusmahdollisuudet. Kun kalakannat ovat kunnossa, niitä voidaan käyttää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Uudesta laista hyötyvät niin kalat kuin kalastajat. Jatkossa kalastuksen säätely on keskeinen väline kalakantojen hoidossa.

12 Mitä tehdään jatkossa? Mediatilaisuus kalastuslaista Helsingissä, tilaisuuden sisältöä on ideoitu viestintäryhmässä. Tammikuussa 2016 julkaistava yhteisesite kalastuslaista eri tahojen käyttöön, esite sekä painetaan että tehdään sähköisesti jaeltavana versiona. Esitteen sisältö tuotetaan yhteistyönä.

13 Mitä tehdään jatkossa? Viestintäryhmän jäseniä osallistuu koulutustilaisuuteen Tampereella. Myöhemmin mahdollisesti tuotetaan aineistoa kouluttajille. Tuotetaan uutta materiaalia mmm.fi/kalastuslakisivuille, nyt sivuilla on vain tiiviit perustiedot laista ja sen tuomista muutoksista.

14 Mitä tehdään jatkossa? Ministeriö osallistuu GoExpoon Helsingin Messukeskuksessa omalla kalastuslakiosastolla. Lakitietoa tullaan jakamaan mahdollisesti myös Riihimäen Erämessuilla

15 Havaintoja ryhmän työskentelystä Yhteishenki on ollut hyvä, jäsenet ovat sitoutuneita ryhmän työhön. Yhdessä tekeminen on toiminut, perusviestien muotoilu oli hyvä alku yhteistyölle. Eri tahojen painotuserot ja intressit ovat silti tulleet jonkin verran esiin. Ryhmän sisäisessä tiedonkulussa on edelleen hieman parannettavaa. Pääpaino viestintätyössä on ollut suurelle yleisölle viestimisessä.

16 Havaintoja ryhmän työskentelystä Palautteen perusteella suomalaiset kaipaavat tietoa ennen kaikkea perusasioista kuten uudesta lupajärjestelmästä. Syksyn aikataulu on ollut tiukka, koska viestintätyöryhmä aloitti työnsä melko myöhään. Viestinnän on jatkuttava ainakin koko kevään, mieluummin koko vuoden Kaikki kalastavat suomalaiset eivät herää lain muuttumiseen vuodenvaihteessa.

17 Kommentteja tai kysymyksiä viestinnästä?

Samankaltaiset tiedostot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla