Nuorten vaikuttajien Huipputapaaminen 2016 raportti

Nuorten vaikuttajien Huipputapaaminen 2016 raportti Lisätietoja: Kimi Uosukainen, puheenjohtaja kimi.uosukainen@nuva.fi +358 44 777 0561

SISÄLLYSLUETTELO 1. TAPAHTUMAN TAUSTAA... 3 2. TAPAHTUMAN SUUNNITTELU JA VALMISTELU... 4 3. VIESTINTÄ... 5 3.1 ENNAKKOVIESTINTÄ... 5 3.2 VIESTINTÄ TAPAHTUMASSA... 5 3.3 VIESTINTÄ TAPAHTUMAN JÄLKEEN... 6 4. TAPAHTUMAN OHJELMA... 6 4.1 PUHEENVUOROT JA PANEELIT... 6 4.2 TYÖPAJAT JA TYÖRYHMÄT... 6 4.3 VERKOSTOITUMINEN JA OHEISOHJELMA... 7 5. TAPAHTUMAN ARVIOINTI... 7 5.1. OSALLISTUJIEN PALAUTE... 7 5.2. JÄRJESTÄJIEN PALAUTE... 8 6. TAPAHTUMAN JÄLKEEN... 8 7. LIITTEET... 9 LIITE 1 TAPAHTUMAN OHJELMA... 9 LIITE 2 TYÖPAJOJEN AIHEET JA KULKU... 10 LIITE 3: TYÖRYHMIEN TUOTOKSET... 13

sivu 3 1. TAPAHTUMAN TAUSTAA Sipilän hallituksen maakunta- ja tulevaisuuden kunta -reformit tulevat muuttamaan merkittävästi kuntien tehtäviä ja toiminnan painopisteitä. Nuoret ovat paitsi yksi kunnallisten palveluiden suurimmista käyttäjäryhmistä, myös tulevaisuuden kuntalaisia, joita varten nämä reformit tehdään. Nuorisolain 8 :n mukaan nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja halusivat koota nuorten näkemyksiä suurten uudistusten tueksi. Nuoret ovat ainutlaatuisia oman elämänsä asiantuntijoita, joilla on runsaasti ensikäden tietoa kuntien palveluista. Näitä nuorten näkemyksiä haluttiin välittää uudistusten valmisteluun, koska nuorten äänen kuulumisen lisäksi on erityisen tärkeää, että tulevaisuuden kunnan asukkaat ovat määrittämässä tulevaisuuden kuntien ja alueiden palveluita, rakenteita ja muotoa. Nuorten äänen ja näkemyksen kuulemiseksi päätettiin järjestää valtakunnallinen seminaari, jossa kunnallisten nuorisovaltuustojen edustajat toivat kuntiensa nuorten näkemykset esille. Nuorten vaikuttajien Huipputapaaminen järjestettiin Helsingissä 20.5.2016 yhteistyössä Valtiovarainministeriön kanssa. Nuorisovaltuustojen edustajat ovat kunnassaan aktiivisia nuoria, jotka ovat perehtyneet kunnalliseen vaikuttamiseen sekä keräävät kuntansa nuorten näkemyksiä. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitolle on tärkeää pitää huolta nuorten aidoista vaikutusmahdollisuuksista, minkä johdosta yhteistyötahoksi valikoitui aluehallinto- ja kuntauudistuksia valmisteleva valtiovarainministeriö. Hallituksen reformien valmisteluaikataulu tuki aidon vuoropuhelun käymistä Huipputapaamisessa. Toisaalta kuntakentässä tapahtuvat muutokset ovat monella tapaa oleellisia nuorten elämän kannalta, mikä osaltaan lisäsi yhteistyön mielekkyyttä. Ministeriön halu kuulla nuoria ja tehdä yhteistyötä nuorisovaltuustojen edustajien äänen esille nostamiseksi olivat merkityksellisiä. Ministeri Vehviläiseltä saatu tuki edesauttoi tapahtuman järjestelyjä ja nosti Huipputapaamisen profiilia. Huipputapaamisen tavoitteena oli siellä kerättyjen nuorten ideoiden ja näkemysten hyödyntäminen tulevaisuuden kunta - ja maakuntareformien valmistelussa. Tapahtuman työryhmien kooste käsitellään sekä tulevaisuuden kunta -parlamentaarisessa työryhmässä että asiantuntijaryhmässä.

sivu 4 2. TAPAHTUMAN SUUNNITTELU JA VALMISTELU Tilaisuuden järjestäminen aloitettiin syksyllä 2015, jolloin tapahtumakonseptista käytiin keskusteluja ministeri Vehviläisen kanssa. Varsinainen yhteistyö valtiovarainministeriön kanssa aloitettiin loppuvuonna 2015 ja sitä jatkettiin heti tammikuussa 2016 yhteisillä suunnittelupalavereilla. Yhteisiä suunnittelupalavereita valtiovarainministeriön kanssa pidettiin yhteensä viisi. Tapahtuman järjestämisvastuut Nuva ry:n ja valtiovarainministeriön välillä oli selkeästi jaettu, ja yhteistyö oli kaikissa vaiheissa sujuvaa. Tapahtuman käytännön toteuttamiseksi Suomen Nuorisovaltuustojen Liittoon palkattiin korkeakouluharjoittelija, jonka tehtävänä oli vastata ennakkotehtävien laadinnasta, työpajojen suunnittelusta sekä viestinnästä yhdessä liiton hallituksen ja vakituisen henkilökunnan kanssa. Huipputapaamisen ohjelman järjestelyissä osallistettiin myös Suomen Nuorisovaltuustojen liiton aktiivisia piiritoimijoita ja kouluttajia. He toimivat työpajojen vetäjinä. Näin ollen heillä oli suuri rooli paikallisten nuorisovaltuustojen ideoiden esille tuomisessa ja keskustelun ylläpitämisessä. Huipputapaamisen kutsuttiin yksi edustaja Suomen jokaisesta kunnista. Ennakkokutsu toimitettiin sähköpostitse nuorisovaltuuston tai muun vaikuttajaryhmän puheenjohtajalle helmikuussa. Lisäksi kuntiin, joissa ei ole nuorisovaltuustoa toimitettiin kutsu kunnan nuoriso-ohjaajien välityksellä. Osa nuorisovaltuustoista äänesti edustajansa Huipputapaamiseen ja suuresta määrästä nuorisovaltuustoja tilaisuuteen osallistui puheenjohtaja. Nuorten laadukkaan kuulemisen takaamiseksi osallistujille lähetettiin ennen tilaisuutta ennakkotehtäviä ja taustamateriaalia, joiden avulla he pääsivät perehtymään tilaisuuden pääteemoihin. Ennakkotehtävät ohjeistettiin käsiteltäväksi yhdessä oman nuorisovaltuustonsa kanssa yhdessä. Ennakkotehtävät pohjustivat työryhmissä työskentelyä ja niiden avulla saatiin osallistettua kaikkia nuorisovaltuustojen jäseniä. Tehtäviä oli neljä erilaista: yksi kummastakin uudistuksesta ja yksi kummastakin työryhmän aiheesta. Ennakkotehtävillä haluttiin myös taata, että koko kunnan nuorisovaltuuston ja laajemmin nuorten näkemykset tulevat esille Huipputapaamisessa.

sivu 5 3. VIESTINTÄ Tapahtuman viestinnän suunnittelua ja viestintää tehtiin yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Tapahtuman viestinnässä haluttiin alusta alkaen painottaa ainutlaatuista mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa, nuorten aitoa kuulemista ja luoda matalaa kynnystä lähteä edustamaan omaa nuorisovaltuustoa ja vaikuttamaan ajankohtaisiin suuriin valtakunnallisiin uudistukseen. 3.1 ENNAKKOVIESTINTÄ Ennakkoviestintänä Nuva ry. markkinoi tilaisuutta kuntien vaikuttajaryhmille nuorisovaltuustojen ohjaajille tehdyn soittokierroksen kautta. Lisäksi tapahtumaa markkinoitiin liiton E-vaikute -uutiskirjeessä ja ohjaajien uutiskirjeessä kolmena kertona kevään aikana. Tapahtumasta viestittiin sosiaalisen median kanavissa niin Nuva ry:n kuin valtiovarainministeriön toimesta. Sosiaalisen median päivitysten tunnisteeksi päätettiin #huippis2016. Myös osallistujia kannustettiin jakamaan valmistautumista koskevia päivityksiä omissa sosiaalisen median kanavissaan. Sosiaalisessa jaettiin mm. tietoa tapahtuman ohjelmasta, puhujista, käytännön järjestelyistä ja reformeista. Lisäksi tausta- ja infomateriaali sekä seminaarin visuaalinen ilme suunniteltiin vastaamaan yhteistyössä järjestettyä tapahtumaa. Monimutkaisia lainsäädäntöhankkeita pyrittiin avaamaan erikseen nuorille suunnatuilla materiaaleilla, jotka saivat paljon kiitosta niin osallistujilta kuin yhteistyötahoilta. Materiaaleissa huomioitiin sekä laadukas ja yhtenäinen visuaalinen ilme, tilaisuutta tukeva sisältö että tapahtuman yhteistyötahojen omat vaikuttamisaiheiset markkinointimateriaalit. 3.2 VIESTINTÄ TAPAHTUMASSA Valtiovarainministeriö julkaisi tapahtumasta virallisen tiedotteen tapahtuma-aamuna. Ministeriön puolelta paikalla oli viestintäasiantuntijoita, jotka varmistivat ajantasaiset sosiaalisen median päivitykset tapahtuman aikana. Tapahtumassa työskenteli valokuvaaja koko tilaisuuden ajan. Valokuvamateriaalia jaettiin liiton eri kanavissa tapahtuman aikana ja sen jälkeen. Valokuvia tullaan käyttämään myös liiton kuvapankin kautta nuorten vaikuttamiseen liittyvässä tiedottamisessa. Tapahtumassa päivitettiin sosiaalisen median kanavia reaaliaikaisesti. Tapahtumapäivänä esimerkiksi Facebook-näkyvyys Nuva ry:n julkaisulla oli 4691 henkilöä ja sitoutuneita (julkaisujen klikkaukset, jaot, kommentit) 543 henkilöä. Tapahtumasta julkaistiin tapahtumapäivänä 25 kuvaa, jotka saivat yhteensä 2116 tykkäystä. Myös Twitterissä julkaistiin viestejä lukuisia kertoja tapahtuman aikana ja tunniste "huippis2016" oli sinä päivänä yksi twiitatuimmista asioista.

sivu 6 3.3 VIESTINTÄ TAPAHTUMAN JÄLKEEN Tapahtuman jälkeiseen viestintään kiinnitettiin myös huomiota. Tapahtuman jälkeen kaikille osallistujille toimitettiin palautekysely sekä linkki päivän aikana pidettyihin esityksiin. Huipputapaamisen teemoja on myös pidetty esillä Nuva ry:n ja valtiovarainministeriön viestinnässä mm. päivittämällä osallistujien tai järjestäjien kirjoittamia blogeja sosiaaliseen mediaan. Lisäksi tämä raportti tullaan toimittamaan kaikille osallistuneille ja kesän sekä syksyn 2016 aikana nuorisovaltuutetuille ja osallistujille tullaan jakamaan tietoa tulevaisuuden kunta -uudistuksen etenemisestä. 4. TAPAHTUMAN OHJELMA Tapahtuman ohjelma on tämän raportin liitteenä yksi (1). Huipputapaamisen päivän ohjelma oli jaettu puheenvuoroihin, paneeleihin ja työryhmien työskentelyyn. Monipuolisen ohjelman tarkoituksena oli perehdyttää osallistujia maakunta - ja tulevaisuuden kunta - teemoihin sekä mahdollistaa nuorille keskustelu näistä teemoista. Tapahtumaan osallistui yhteensä 154 henkilöä, joista oli nuorisovaltuutettuja 95. 4.1 PUHEENVUOROT JA PANEELIT Tilaisuuden puheenvuorot avasit tulevaisuuden kunta ja maakuntauudistus työtä eri näkökulmista. Puheenvuorojen pyrkimyksenä oli taustoittaa reformeja, kertoa niiden valmistelutyön ajankohtaisesta tilaisuudesta, perustella uudistusten tarpeellisuutta ja asettaa uudistustyölle tavoitteita. Puheenvuoroja pitivät kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (tervetulosanat), Nuva ry:n puheenjohtaja Kimi Uosukainen, ylijohtaja Päivi Laajala ja selvitysmies, ministeri Lauri Tarasti. Paneelikeskustelussa kysyttiin panelistien näkemyksiä erilaisiin nuoria koskettaviin uudistuksiin reformeissa, painottuen maakuntauudistukseen. Paneelikeskustelussa keskustelijoina olivat kansanedustajat Mari- Leena Talvitie ja Sanna Marin; puheenjohtaja Kimi Uosukainen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry; talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen VM sekä hallitusneuvos Pekka Järvinen STM. 4.2 TYÖPAJAT JA TYÖRYHMÄT Tilaisuudessa järjestettiin kaksi työpajaa: Tulevaisuuden kunta -työpaja sekä maakuntauudistus ja demokratia -työpaja. Kummassakin työpajassa oli 7 työryhmää, yhteensä työryhmiä oli 14. Jokainen työryhmä käsitteli uudistuksia tietyn, rajatun aiheen valossa. Työryhmien kulkua ja aiheita on avattu liitteessä numero kaksi (2). Osallistujat saivat valita työryhmän oman kiinnostuksensa mukaan ja pääsivät perehtymään aiheeseen ennakkotehtävien kautta. Työryhmien tuloksia on avattu liitteessä numero kolme (3).

sivu 7 4.3 VERKOSTOITUMINEN JA OHEISOHJELMA Huipputapaaminen oli ensimmäinen kerta moneen vuoteen, kun nuorisovaltuustojen edustajia kokoontui yhteen näin laajasti. Tästä voimavarasta haluttiin ottaa kaikki mahdollinen irti järjestämällä kokouspaikalle erilaista oheisohjelmaa. Tapahtumassa oli mukana Nuorten Akatemia esittelemässä heidän nuorten osallisuuden kehittämiseen liittyvää hanketta ja keräämässä nuorten kokemuksia onnistuneista kuulemisen tavoista. Lisäksi Nuva ry. piti kaksi esittelypistettä, joissa osallistujat saivat kertoa näkemyksiä ja ideoitaan tilaisuuden tauoilla. Toinen esittelypiste liittyi sosiaali- ja terveysministeriön Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan ja siinä kerättiin ideoita koulujen viihtyvyyden parantamiseksi. Lisäksi Nuva ry. keräsi osallistujien näkemyksiä tulevaisuuden nuorisovaltuustoiminnasta ja nuorten maakunnallisesta kuulemisesta. Näitä näkemyksiä tullaan hyödyntämään liiton edunvalvonnan ja nuorisovaltuustojen tukemisen kehittämisessä. Nuva ry. halusi myös tarjota osallistujille mahdollisuuden vapaamuotoiseen verkostoitumiseen ja järjesti huippisjatkot seminaarin päätteeksi klo 18.00-20.00. Tilaisuudessa oli tarjolla purtavaa, vapaata verkostoitumista ja stad up -esitys. Nuorisovaltuustotoimijoiden verkostoituminen osaltaan vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta ja edistää hyvien toimintakäytäntöjen leviämistä. 5. TAPAHTUMAN ARVIOINTI 5.1. OSALLISTUJIEN PALAUTE Osallistujilta pyydettiin palautetta Huipputapaamisen ohjelmasta, järjestelyistä ja onnistumisesta. Sähköistä lomaketta jaettiin osallistujille sähköpostilla sekä sosiaalisen median kautta. Palautetta saatiin 34 osallistujalta. Suurin osa tapahtumaan osallistujista oli oikein tyytyväisiä tapahtumaan. Kokonaisuutena tapahtumaa pidettiin hyvin onnistuneena: se sai kokonaisarvosanan 8,44 (asteikolla 1-10). Tapahtuman ohjelman sisällöstä arvostettiin eniten Tulevaisuuden kunta -työpajaa (4,26) ja Puheenvuorot ja alustukset (4,23) asteikolla (1-5). Nuoret kokivat tämän tapaisen nuorten kuulemisen mielekkäänä tapana tuoda nuorten ääni ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tätä kuvastaa etenkin se, että kysymyksen koetko, että nuorten ääntä kuultiin aidosti Huipputapaamisessa? saama tulos oli 4,46 (asteikolla 1-5). Moni osallistuja toivoikin vastaavan tilaisuuden järjestämistä seuraavana vuonna esimerkiksi jostain muusta ajankohtaisesta aiheesta.

sivu 8 5.2. JÄRJESTÄJIEN PALAUTE Huipputapaamisen osallistujien palautetta käytiin lävitse sekä keskusteltiin sen onnistumisesta Nuva ry:n ja valtiovarainministeriön yhteisessä jälkitapaamisessa 8.6.2016. Käytännön järjestelyjen onnistumiseen sekä nuorten intoon osallistua ja esittää mielipiteensä oltiin tyytyväisiä. Tapahtuman koettiin olleen onnistunut myös järjestäjien näkökulmasta. Jälkitoimien osalta etenkin nuorten ajatusten konkretisoituminen osaksi uudistusten valmistelutyötä ja nuorten ideoiden etenemisen seuranta puhututtivat järjestäjiä. 6. TAPAHTUMAN JÄLKEEN Huipputapaamisen jälkeen Nuva ry. jatkaa tilaisuudessa esitettyjen havaintojen sekä laajemmin nuorten näkemysten esille tuomista hallituksen reformeissa. Liiton puheenjohtajisto ja osallisuusasiantuntija osallistuivat Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen työryhmän kokoukseen 3.6.2016. Kokouksessa esitettiin Huipputapaamisen tuloksia sekä käytiin pienryhmissä keskustelua nuorten näkemyksiä. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto avasi lisäksi jäsenistölleen nuvalaisten tulevaisuuden kunta - verkkokyselyn Huipputapaamisen tulosten pohjalta. Huipoutapaamisen työryhmien sekä verkkokyselyn tuloksia käytetään Nuva ry:n edunvalvonnassa syksyllä 2016. Jälkitapaamisessa Nuva ry. ja valtiovarainministeriö keskustelivat Huipputapaamisen tulosten käsittelemisestä esimerkiksi Tulevaisuuden kunta -asiantuntijaryhmän kokouksessa ja tulosten esittelemisestä kunta- ja uudistusministerille. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on sitoutunut pitämään Huipputapaamisen lopputuloksia yllä viestinnässään syksyn 2016 aikana.

sivu 9 7. Liitteet Liite 1 Tapahtuman ohjelma Huipputapaamisen ohjelma 08.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 10.00 Tilaisuuden avaus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 10.15 Uskalletaanko uudistaa? Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n puheenjohtaja Uosukainen 10.30 Tulevaisuuden kuntaa tekemässä Ylijohtaja Päivi Laajala, valtiovarainministeriö 11.00 Maakuntauudistus miten käy tulevaisuuden demokratian? Ministeri Lauri Tarasti 11.30 Siirtyminen työpajoihin (Työpaja 1: Tulevaisuuden kunta) 12.30 Tarjolla lounasta! 13.30 Työpajatyöskentely jatkuu (Työpaja 2: Maakuntauudistus ja demokratia) 14.15 Työpajatuotosten läpikäynti 15.00 Paneelikeskustelu Mukana kansanedustajat Mari-Leena Talvitie ja Sanna Marin, yliopistolehtori HTT Jenni Airaksinen, Tampereen yliopisto; puheenjohtaja Kimi Uosukainen, Suomen Nuorisovaltuustojen liitto ry; talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen VM sekä hallitusneuvos Pekka Järvinen STM. Haastattelijoina toimii nuorisovaltuutettuja. 15.45 Yleisökeskustelua ja yhteenveto 16.00 Päätössanat Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 18.00 Nuva ry:n järjestämä jatkotapahtuma klo 20.00 asti

sivu 10 Liite 2 Työpajojen aiheet ja kulku Tulevaisuuden kunta (kesto 1h) Työryhmän puheenjohtaja avasi aiheen kertaamalla lyhyesti mikä on tulevaisuuden kunta -hankkeen idea, sekä kertomalla lyhyesti työryhmän aiheesta. Lisäksi hän ohjeisti osallistujat siihen, miten työryhmässä toimitaan. Sihteeri puolestaan kirjoitti muistiinpanot työryhmän työskentelystä työryhmien vetäjien yhteiseen kansioon. Työryhmä jakautui alustuksen jälkeen pienempiin 3-4 hengen ryhmiin, joissa osallistujilla oli kaksi tehtävää: 1. Käydä läpi jokaisen edustajan nuorisovaltuustossa nousseet ideat ja ajatukset ja kirjoittaa ne ylös. Tarkoituksena oli käsitellä ennakkotehtävien pohjalta nousseita ajatuksia. 2. Käydä keskustelua näistä ideoista ja valita niistä yksi, jonka he kirjoittivat seinällä olevalle fläpille. Tämän jälkeen työryhmä sai äänestää ja kommentoida muiden ryhmien ideoita post-it lappujen avulla. Post-it lappuun kirjoitettiin perustelu miksi on sitä mieltä kun on. Post-it lappujen merkitykset: - Vihreä: samaa mieltä/hyvä idea - Keltainen: neutraali, ei samaa eikä eri mieltä - Punainen: eri mieltä Äänestyksen jälkeen käytiin vielä keskustelua ideoista aikataulun puitteissa. 1. Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa Mitkä tekijät tukevat ja edistävät hyvinvointia kouluissa? 2. Koulutus tulevaisuuden kunnassa Miten koulutus järjestetään tulevaisuuden kunnassa, jotta se vastaisi kunkin kunnan elinkeinorakennetta ja ominaispiirteitä?

sivu 11 3. Kunta työllisyyden edistäjänä Miten kunta voisi tukea ja edistää työllisyyttä, etenkin nuorten työllisyyttä? 4. Aktiivisen kuntalaisuuden tukeminen Miten kunta voisi tukea asukkaidensa omaehtoista toimintaa? 5. Luova kunta Miten kuntaa voidaan kehittää luovemmin, avoimemmin ja osallistavammin? 6. Elinvoimainen kunta 2030 Mitä tarkoittaa elinvoimainen kunta? Millainen kunta on elinvoimainen 2030-luvulla? 7. Kuntapolitiikka tulevaisuuden kunnassa Millainen kuntapolitiikka innostaa ja vaikuttaa parhaiten? Maakuntauudistus ja demokratia (kesto 45min) Tämä työpaja toteutettiin keskustelevammin kuin Tulevaisuuden kunta -työpaja. Työryhmien vetäjillä oli keskustelurunko pohjana, jota he kuitenkin saivat muokata hyväksi kokemallaan tavalla. Tässäkin työryhmän puheenjohtaja aloitti työryhmän työskentelyn lyhyellä alustuspuheenvuorolla, jossa puheenjohtaja kertoi sote- ja maakuntauudistuksesta, sekä työryhmän aiheesta. Tämän jälkeen hän kävi läpi vielä työryhmän työskentelytavan. Työryhmän jäsenet jakautuivat tämän jälkeen pienempiin 3-4 hengen ryhmiin keskustelemaan ennakkotehtävästä sekä siitä, minkälaisia ajatuksia ja ideoita nuorisovaltuustoissa oli noussut. Pienryhmäkeskustelun jälkeen puheenjohtaja veti yhteistä keskustelua aiheesta. Tarkoituksena oli saada selville seuraavanlaisia asioita: - minkälaisia ideoita nuvissa on noussut esiin ennakkotehtävän perusteella? - nousiko muissa nuvissa esiin samankaltaisia ideoita ja ajatuksia, vai jotain aivan muuta? - mitä mieltä muut työryhmän jäsenet ovat näistä ajatuksista ja ideoista? - herättääkö joku idea paljon keskustelua? Jakaako joku idea paljon mielipiteitä? Sihteeri kirjasi jälleen ylös esille nousseet ideat, sekä niitä koskevat kommentit.

sivu 12 8. Tulevaisuuden koulu 2030 Kuka vastaa koulutuksesta? Miten eri koulutuksen vaihtuvat järjestäjät vaikuttavat nuoren koulutuspolkuun? 9. Laadukkaat terveyspalvelut kaikille Kuinka varmistetaan laadukkaiden ja tasavertaisten terveyspalvelujen järjestäminen kaikille? 10. Alueellinen tasa-arvo Kuinka varmistetaan tasa-arvoiset palvelut kaikissa maakunnissa ja voiko sama lakisäätely sopia kaikille maakunnille? 11. Nuorten vaikuttaminen ja osallistuminen maakuntatasolla Kuinka turvataan demokratia ja mahdollistetaan kaikkien nuorten osallistuminen myös maakuntatasolla? 12. Kunnan ja maakunnan välinen yhteistyö Mitkä ovat kuntien ja maakuntien roolit jatkossa ja missä asioissa niiden tulisi erityisesti tehdä yhteistyötä? 13. Monellako tasolla valtion tarvitsee toimia? Mitkä asiat tulisi siirtää kunnilta ja maakunnilta valtion tehtäväksi? Entä toisinpäin? 14. Mitä on 2030-luvun demokratia? Miten kaikkien alueen asukkaiden tulisi saada osallistua maakunnan asioiden suunnitteluun, valmisteluun ja päättämiseen?

sivu 13 Liite 3: Työryhmien tuotokset Työryhmätyöskentelyn aikana syntyi suuri määrä erilaisia nuorten näkemyksiä kunkin työryhmän mukaiseen aiheeseen. Tähän yhteenvetoon on koottu kaikkein yleisimmin työryhmätyöskentelyssä ja salikeskustelussa esiintyneet huomiot teemoittain. Päätöksenteon avoimuus ja selkeys, nuoret mukaan päätöksentekoon Nuoret kokivat tärkeäksi, että päätöksentekoprosessi on avoin ja selkeä. Päättäjien luottamuksen ehtona on toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys. Lisäksi tiedotus ja tarpeeksi kattavan informaation saanti koettiin tärkeäksi. Etenkin sosiaalisen median tuomia uusia tiedotuskanavia tulisi käyttää hyödyksi. Nuorten ideoita: Luottamuksen rakentaminen päätöksenteon läpinäkyvyydellä Paneelikeskustelut kouluun ja yhteiskuntaan liittyvistä asioista opettajien ja oppilaiden välillä siten, että keskustelun aiheita voi antaa anonyymisti laatikon kautta Nuoria pitäisi valaista enemmän päätöksenteosta. Tieto päätöksentekomenettelystä tekisi vaikuttamisesta vähemmän pelottavaa. Selkeää tiedottamista lisättävä nuorille ominaisissa tiedotuskanavissa. Kuntapolitiikan tulisi olla avointa ja päätöksenteon mahdollisimman lähellä kuntalaisten arkea Kuntapolitiikka tulisi tehdä näkyväksi ja luotettavaksi käyttäen moderneja mahdollisuuksia Laaja, avoin ja kansankielinen tiedotus kunnallispolitiikan käänteistä eri tiedotusvälineissä ja etenkin somessa Nuoret kokivat myös tärkeäksi, että kuntalaisia kuunnellaan ja heillä on matala kynnys vaikuttaa alueensa asioihin. Sosiaalinen media nähtiin tärkeäksi kanavaksi viestiä nuorille. Sen avulla saataisiin tiedotettua ja markkinoitua asioita laajalle yleisölle ja nuoret todennäköisesti kiinnostuisivat päätöksenteosta helpommin.

sivu 14 Toimiva yhteistyö ja sujuva kommunikaatio eri tahojen välillä Nuoret toivoivat, että kunnan päättäjiä, työntekijöitä ja muita toimijoita olisi helppo lähestyä. Yhteydenpito ja kommunikaatio koettiin tärkeiksi, jotta yhteistyö eri tahojen välillä onnistuisi. Nuorten ideoita: Enemmän kommunikointia kuntalaisten ja virkamiesten välille esimerkiksi yhteisillä ideariihillä, kokoontumisilla tai nuorisovaltuustojen kummivaltuutettujen kautta. Kunnan päättäjien tulisi olla enemmän yhteyksissä kuntalaisiin: päättäjät kouluille ja nuorisotiloille Tuodaan opettajat, nuorisotoimi ja vapaa-ajan toiminta helposti lähestyttäväksi! Kokonaisuus pelaamaan nuvien, oppilas- ja opiskelijakunnan, opettajien ja kunnan välillä. Nuorisotoimi vahvasti yhdistämään eri toimijoita ja tuomaan apuvoimia. Vallankäyttäjät lähemmäs kansalaisia: tavallisiksi ihmisiksi, joihin pystyy samaistumaan. Maakuntahallinto tuntui nuorten mielestä kaukaiselta ja uudistusten myötä pelättiin päättäjien etääntyvän kansalaisista. Huipputapaamisessa toivottiin matalan kynnyksen vaikuttamista sekä mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan ja maakunnan asioihin ilman, että tarvitsee sitoutua.

sivu 15 Nuorten palveluille taattava riittävät resurssit Nuoret toivat vahvasti esiin koulutuksen tärkeyden sekä koulutuksen saavutettavuudesta huolehtimisen. Huolena esitettiin, ettei pienillä paikkakunnilla asuvilla nuorilla ole mahdollisuutta saada 2. asteen koulutusta omassa kotikunnassaan. Sujuvat kulkuyhteydet ja koulutuksen saatavuus koettiin hyvin tärkeäksi. Yksityiskoulut ja niiden mahdollisesti luoma eriarvoisuus herättivät paljon keskustelua. Oppisopimukseen toivottiin kunnan tukea. Nuorten ideoita: Koulutus Perusasteen ja 2.asteen koulutus tulisi olla saavutettavissa mahdollisimman lähellä järkevän kokoisissa yksiköissä. Tulevien maakuntien tulisi tukea kuntarajat ylittäviä koulutukseen liittyviä toimintoja. Kuntien tulisi rahoittaa uusia koulutusinnovaatioita ja panostaa oman kunnan koulutukseen tasoon sekä houkuttelevuuteen. Kuntien päätehtävän tulisi olla varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutusmahdollisuus tulisi tarjota kaikille nuorille. Tämä edellyttää sujuvia ja helppoja sekä edullisia kulkuyhteyksiä. Kuntien tulisi tukea oppisopimuskoulutusta eri keinoin. Peruskoulun tulisi säilyä kunnan vastuulla ja maakunnan tulisi lähtökohtaisesti vastata toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Toisaalta toivottiin myös, että samoissa kouluissa järjestettäisiin sekä perus- että toisenasteen opetusta. Terveyspalvelut Todettiin tällä hetkellä olevan suuria eroja sote-palveluissa kuntien välillä. Kouluterveydenhuollon osalta ongelmia koettiin aiheuttavan terveydenhoitajan satunnainen paikallaolo. Nuoret toivovat, että sote-uudistuksessa kiinnitettäisiin huomiota nuorten palveluiden saavutettavuuteen: vastaanottoaikojen lisäksi palveluverkon välimatkat ovat oleellisia. Palveluiden alueellisen tasa-arvon varmistamiseksi ehdotettiin etenkin haja-asutusalueille kiertäviä terveysautoja. Kouluterveydenhuollon tulee olla vahva ja matalan kynnyksen palvelu nuorille. Koulupsykologien ja -kuraattorien tavoittaminen jokaisena arkipäivänä koettiin tärkeäksi syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta.

sivu 16 Nuoret kokivat, että turismin edistäminen, terveydenhuolto ja koulutus sekä julkinen liikenne tulisi järjestää kunnan ja maakunnan yhteistyönä. Nuorten palveluiden koordinoinnin sekä järjestämisvastuun ei tule olla vain kunnilla, jotta voidaan välttyä palveluiden perusteettomilta alueellisilta eroilta. Nuorten työllisyys Kunnan elinvoimaisuuden yhtenä tärkeänä edellytyksenä nähtiin työpaikat ja yritystoiminta. Nuoret toivoivat kuntien tukevan etenkin nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä. Kuntien toivottiin pystyvän työllistämään nuoria, mutta samalla kannettiin huolta pienten kuntien mahdollisuudesta toteuttaa tehokasta elinkeinopolitiikkaa. Kuntien toivottiin tarjoavan enemmän tukea ja apua yrittäjyyteen: pieni rahallinen tuki nähtiin hyvänä kannustimena nuorille ja avun saaminen madaltaisi huomattavasti kynnystä lähteä yrittäjäksi. Nuorten ideat Elinvoimainen kunta vuonna 2030 on aktiivinen työpaikkojen ja yritystoiminnan luoja. Kuntien tulisi tarjota nuorille suunnattuja töitä: ei tarvita pohjataitoja ja kasvatetaan työn tekemiseen. Kuntien tulisi edistää yhteistä kanavaa avoimille töille, jossa kesätyöt olisivat selkeästi eriteltynä. Kuntien pitäisi näyttää esimerkkiä muille, etenkin alueen yrityksille, palkkaamalla nuoria Kunnista tulee kehittyä yrittäjyyden tukipilareita: niiden tulisi tarjoata nuorille yrittäjille yritystukea, esim. 300 euroa sekä apua ja kannustamista hakemusten teossa. Kuntien tulee luoda taloudellisia kannustimia alueen yrityksille nuorten palkkaamiseen, esim. 500 euroa per palkattu nuori. Nuoria tulee tukea yrittäjyyden aloittamisessa apua paperitöihin, antaa vinkkejä liiketoimintakonsepteihin ja tarjota koulutuksia Maakuntien rooli nähtiin erityisesti palo- ja pelastustoimen ja tieverkon ylläpidon koordinoinnissa, maankäytön suunnittelussa suuremmassa mittakaavassa sekä julkisen liikenteen suunnittelussa. Kuntien rooliksi nähtiin erityisesti koulutuksen, kulttuuritoimen sekä asemakaavan suunnittelu ja toteutus. Kuntien tehtäviin koettiin kuuluvan myös ennaltaehkäisevät hyvinvointipalvelut. Kunnan virkakoneiston painopisteen siirtyessä ainakin osittain pois sote-järjestelyistä koulutukseen ja kulttuurin järjestämiseen, tulisi näiden palvelukokonaisuuksien vahvistua.

sivu 17 Eriarvoisuuskehitys Nuoret nostivat useasti esiin pienten kuntien ongelmallisen aseman ja korkeamman tarpeen erilaiselle maakunta- ja valtiontason tuelle. Nuoret kokivat erittäin tärkeäksi, että kaikki nuorille tarjotaan johonkin rajaan saakka alueellisesti yhdenvertaiset palvelut, ja korostivat sen huomioimista uudistuksissa. Etenkin syrjäseudulla koettiin ongelmaksi todella pitkät etäisyydet ja nuorten muuta väestöä heikommat liikkumismahdollisuudet. Joukkoliikenne herätti keskustelua ja nuoret kokivat, että sen tulisi saada nykyistä suurempi painoarvo uudistuksissa. Nuorten ideat: Elinvoimainen kunta vuonna 2030 on kunta, jonka keskiössä on kuntalaisen hyvinvoinnin lisääminen: ennaltaehkäisevät palvelut, elinkeinomahdollisuudet ja asiakaslähtöisyys Nuoret kokivat, että osallistumisen ja vaikuttamisen näkökulmasta myös väestöllisesti ja pinta-alallisesti liian suuret kunnat ovat ongelmallisia. Näissä kunnissa asioita tulisi valmistella ja niistä tulisi päättää aluelautakunnissa. Osa nuorista kantoi toisaalta huolta liiallisesta byrokratiasta ja kokonaiskuvan häviämisestä päätöksenteossa. Jotta liiallista eriarvoistumista voisi torjua, tulisi tärkeimpien peruspalveluiden saavutettavuudesta säätää valtakunnallisesti yhdenmukaiset rajat. Maakuntien tehtävä on tasoittaa suuria alueellisia eroja. Nuoret toivoivat, että uudistuksissa voitaisiin kiinnittää erityishuomiota pieniin kuntiin ja maakuntiin, jotka kärsivät muuttotappiosta. Digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen Nuoret nostivat usein esiin digitalisaation ja teknologian hyödyntämistä ja niiden tuomien uusien mahdollisuuksien tunnistamista. Hyviä nettiyhteyksiä pidettiin tärkeänä, mikä nähtiin tänäpäivänä etenkin syrjäisten seutujen keskeisenä ongelmana. Sähköisten palveluiden hyödyntäminen koulutuksessa herätti keskustelua ja eriäviä mielipiteitä. Pääosin sen nähtiin olevan varavaihtoehto lähiopetukselle. Sosiaalinen kontakti koettiin hyvin tärkeäksi. Nuorten ideoita: Kuntien tulisi hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet kaikilla sen toimialoilla ja esim. edistää mobiilisovellusta työnhakuun, joka mahdollistaisi paremmin keikkatyön tekemisen Elinvoimainen kunta on varustettu valokuidulla, joka takaa nopean nettiyhteyden.

sivu 18 Kuntien tulisi ottaa käyttöön omia puhelinsovelluksia, joista voisi osallistua kokouksiin, ottaa osaa erilaisiin kyselyihin ja saada tietoa kunnan sekä nuorisovaltuuston toiminnasta. Nuoret peräänkuuluttivat kokeilemalla kehittämistä, jolla saataisiin teknologia osaksi poliittista päätöksentekoa, esim. äänestämistä. Alkuvaiheessa sähköinen äänestäminen voisi täydentää lippuäänestystä. Demokratia Suomalaisen demokratian kehittyminen tulevaisuuden kunnassa ja tulevassa maakuntahallinnossa herättivät paljon keskustelua Huipputapaamisessa. Maakunnallisten nuorisovaltuustojen muodostaminen koettiin tärkeäksi, joskin niiden järjestäytymistavasta käytiin keskustelua. Nuoret haluavat päästä vaikuttamaan heitä koskevissa asioissa myös maakunnallisessa mittakaavassa. Nuorten ideoita: Esitettiin jokaisen kunnan äänen kuulumista maakuntavaltuustossa, esimerkiksi jonkinlaisella kiintiöjärjestelmällä Maakuntapäättäjien tulee edustaa koko maakunnan näkemystä Maakunnissa tulee olla tehokas hallinto, jossa olisi mahdollisimman vähän päällekkäisyyksiä kuntien ja valtion tehtävien kanssa. Valtiolle jätettäisiin yleinen ulkopolitiikka, lainsäädäntö, koko valtiota koskevat päätökset, esim opetussuunnitelma, sekä järjestys- ja tuomiovalta. Maakunnallinen nuorisovaltuusto Nuoret kokivat, että maakuntahallinnoon tulee perustaa maakunnallinen nuorisovaltuusto, jonka asemasta tulee säätää maakuntalaissa. Keskusteltiin maakuntanuorisovaltuuston toimikauden pituudesta, ja yleisesti korkeintaan kahden vuoden kautta pidettiin hyvänä. Edellytykset toimivalle maakuntanuvalle nähtiin oma budjetti ja riippumattomuus muusta hallinnosta. Nuorten tulisi saada itse päättää, mitkä asiat koskevat nuoria maakunnassa.