POM1YSU: Mediakasvatuksesta, kriittisestä lukutaidosta Johanna Kainulainen 2014
Lämmittelyä Mikä sinua huolestuttaa (huolestuttaako mikään) nykylasten ja -nuorten lukutaidossa? Millaista lukutaitoa nykylapsi ja -nuori tarvitsisi?
Oman kieli-ja viestintähistorian päivittäminen median näkökulmasta Tsekkaa ja päivitä laatimasi kieli-ja viestintähistoriasi median osalta ja tarkastele, mitkä mediat ja mediatekstit (huom. kirjakin on mediaa) ovat olleet Sinulle tärkeitä eri elämäsi vaiheissa. Liitä historiaasi mahdollisimman paljon esimerkkejä. Voit käyttää apunasi mm. seuraavia kysymyksiä: Mitä viestimiä olet käyttänyt elämäsi eri vaiheissa: ennen kouluikää, kouluaikana, nyt? Mitä mediatekstejä, ohjelmia, kanavia ja yksittäisiä mediatapahtumia muistat elämäsi varrelta? - -ensimmäinen lukemasi kirja, vaikuttava elokuva, ärsyttävä mainosrallatus, ensimmäinen chat-seikkailu, pysäyttävä uutinen, vaikuttava tekstiviesti. Pohdi lisäksi seuraavia kysymyksiä: Millä tavalla viestimet ovat vaikuttaneet kuluttamiseesi, oletko esim. ollut mainoksen uhri tms.? Ketkä henkilöt ovat vaikuttaneet viestinten käyttöösi ja miten? Millaista mediankäyttösi on tulevaisuudessa? Miltä tulevien oppilaidesi mediahistoria näyttää?
Lukutaidon tasotvrt. Habermasin tiedonintressit (Linnakylä 2000; Hankala 2005) Sujuva peruslukutaito pysyvät vaatimukset, universaalinen, välineellinen teknisesti hallittua, sujuvaa, nopeaa, joustavaa, monipuolista. Toimiva lukutaito strategista: ottaa huomioon tilanteen, tarkoituksen, tekstityypin, median joskus silmäilevää ja valikoivaa, joskus luotaa tekstin syvyyksiä, joskus nostaa esiin väitteitä ja näkökulmia, pohtii perustelujen paikkansapitävyyttä. Uudistava, vapauttava lukutaito lukija kohtaa tekstin avoimesti mutta kyseenalaistaa tekstin tarkoitusta ja sisältöä käyttämällä hyväksi aiempia tietojaan ja kokemuksiaan kriittisyys, pyrkii paljastamaan tekstin piilomerkityksiä suhteuttaa tietoa omiin käsityksiinsä, arvostuksiinsa ja tavoitteisiinsa. Valloittava lukutaito (empowerment) lukija uudistaa itseään, valloittaa ympäröivää todellisuutta, etsii tietoa, elämyksiä ja näkemyksiä valitaan uusia tekstejä ja tietoja, joita kukaan ei suosittele tai opeta edetään omia reittejä omien päämäärien mukaan tiedon valtaa käytetään omaksi ja muiden eduksi laaja-alaisuus, monipuolisuus, rohkeus mielikuvitus, maailmojen rakentaminen. Taidollinen tiedonintressi Käytännöllinen tiedonintressi Emansipoiva, tasa-arvoistava tiedonintressi Valloittava tiedonintressi
Tutustumista lasten mediamaisemiin Tehtävänantona oli: Valitse sellainen mediateksti (tai -ilmiö) lapsen mediaympäristöstä, jota et tunne/ymmärrä/hyväksy tms. Perehdy ilmiöön/tekstiin itse ja pohdi omaa suhdettasi siihen sekä sitä, miksi se kuuluu lapsen tai nuoren mediamaisemaan. Suosituksena on, että ikäryhmäksi haarukoituu sama kuin kehitystehtävässäsi on. Oletko esim. perillä lapsen tai nuorten nettipelaamisesta tai muusta -puuhailusta (esim. Runescape, WOW, Lotro, Minecraft; Habbo; Panfu; GoSupermodel; MovieStarPlanet; Vocaloid; Pro ana-sivustot; ask.fm; HayDay); netin keskustelupalstoista tms.; television lastenohjelmista; chattiohjelmistatai uusimmista tosi-tv-tuotannoista jne. Jos ilmiötä tms. on vaikea löytää, käy vaikka tutustumassa itsellesi entuudestaan tuntemattomaan median osa-alueeseen (sisältöön, teknologiaan, tuotteisiin jne.) esimerkiksi kioskeissa, kaupoissa tai tavaratalossa (lelu-, lastenvaate-, musiikki-, peli-tai elektroniikkaosasoilla, lehtihyllyillä ), elokuvateatterin aulassa tai kirjastossa. Voit myös haastatella jotakin tuttua lasta tai nuorta ja kartoittaa hänen mediaympäristöään löytääksesi tehtävän kannalta kiinnostavaa tutkittavaa Huom. Pelaa, testaa, kokeile itse. Pyri ymmärtämään valitsemaasi ilmiötä!
Havaintojen työstämistä: Keskustelkaa pienryhmissä seuraavien kysymysten pohjalta: Miksi valitsitte kyseisen mediailmiön tai -tekstin? Mikä on oma suhteenne siihen? Ymmärränkö ilmiötä tai toisten suhdetta siihen? Mikä ilmiöllenne tms. on tyypillistä, ominaista jne. kuinka luonnehditte ilmiötä (mahdollisimman objektiivisesti) Miksi ja miten ilmiö kuuluu lapsen tai nuoren mediamaisemaan? Mitä ilmiön tutkiminen antoi teille tulevina opettajina? Kuinka käsittelisitte kyseistä ilmiötä opetuksessa? Millaista osaamista, monilukutaitoa, oppilas tarvitsee ilmiön parissa?
Lasten mediabarometri 2010: 0 8-vuotiaiden lasten mediankäyttö Suomessa (Kotilainen 2011) 743 perheen lomakekysely mediankäyttö alkaa vauvana (aikuisten seurassa): valtaosa 0 2-vuotiaista kuunteli kirjoja, radiota ja äänitteitä jo alle 1-vuotiaissa digitaalisten pelien, internetin ja kännykän käyttäjiä, yksivuotiailla televisio ja kuvatallenteet 3 4-vuotiailla monipuolisempaa, mutta keskittyi samoihin välineisiin mediamaku alkaa muotoutua, tyttöjen ja poikien erot tarkentuvat 7 8-vuotiasta valtaosa käytti säännöllisesti tutkimuksessa mukana olleita medioita. Digitaalisten pelien pelaamisen, kännykänkäytön ja netinkäytön nopea yleistyminen
Naamatustenverkossa. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 2. (Uusitalo ym. 2011) 60 lapsen pitkittäistutkimus Media & reaalimaailma: samat kaverit, harrastukset ja sisällöt Ryhmään kuulumisen ja mediasisältöjen jakamisen tärkeys ohjaavat mediankäyttöä Selkeä sukupuolijakauma & roolit korostuvat: hoivaaminen & ulkonäkö / taistelut 11 14-vuotiaat aktiivisia sosiaalisen median (etenkin FB) käyttäjiä, monikäyttöiset ja interaktiviisetsivut suosiossa; sosiaalinen verkostoituminen & sisältöjen jakaminen 5 8-vuotiailla tietokone pääasiassa internetpelienpelaamisessa, vierailtiin tutuilla sivuilla Perheissä myönteinen suhtautuminen lukemiseen: kirjat mediarituaalina Kirjamaku yksilöllistä paitsi Aku Ankka! Kiinnostus sanomalehtiä kohtaan kasvoi iän myötä 11 14-vuotiailla kännykkä ajanvietemediana Brändienmerkitys: pelien, ohjelmien, kirjojen, elokuvien ja oheistuotteiden kulutusketjut Nuoret luottavat mediataitoihinsa: eivät odota, että opittaisiin koulussa.
Miten media vaikuttaa? (Salokoski & Mustonen 2007, Hankalan & Kainulaisen 2011 mukaan) Mediasisällöt vaikuttavat laajasti lasten ja nuorten tiedolliseen, tunne-elämän ja identiteetin kehitykseen sekä fyysiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Median vaikutukset vaihtelevat (riippuu yksilöistä ja kehitysvaiheesta). Medialla on paljon sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. Mediakasvatuksen vaikuttavuutta lisää pitkäjänteinen, systemaattinen kasvatustyö, jossa mediakasvatus sisältyy koulun normaaliin toimintaan ja jossa oma opettaja on mukana. Tutkimuksissa useimmiten päädytty kehävaikutusten kierteeseen: niille, jotka ovat persoonallisten ominaisuuksiensa ja tulkintakehyksiensä vuoksi vastaanottavaisia median vaikutuksille ja joilla läheiset ihmiset vahvistavat median viestejä, median vaikutukset korostuvat voimakkaammin.
Miten media vaikuttaa (jatkoa) Suojatekijät vs. riskitekijät (Salokoski & Mustonen 2007): mediataidot, kriittisyys hyväuskoisuus turvalliset ihmissuhteet ihmissuhteiden turvattomuus ja vähäisyys sosiaaliset taidot heikot sosiaaliset taidot myönteiset, eettiset, kehitystä tukevat sisällöt median sisällöt, jotka ovat kehitystasolle sopimattomia (mahdoton ymmärtää, liian voimakkaita tunteita) median monipuolinen käyttö todellisuutta pakeneva motivaatio, vahva mielialaa kohottava vaikutus vanhempien ohjaus ja valvonta vanhempien välinpitämättömyys läheisten ihmisten omat mallit läheisten ihmisten omat mallit.
Media, mediateksti, medialukutaito?
Ope ja haastavat vanhemmat Jakaantukaa viiden hengen ryhmiin ja ryhmissä rooleihin siten, että yksi on opettaja ja muut vanhempia vanhempainillassa. Valmistautukaa esittämään tilanne, jossa vanhemmat eivät tiedä oikein mitään mediakasvatuksesta ja kyseenalaistavat sen tarpeen. Opettaja puolestaan avaa vanhemmille sen, mistä mediakasvatuksessa on kyse ja perustelee sen, miksi koulussa ja juuri tällä luokalla on mediakasvatusta. Valmistelkaa esitystänne ja eri roolien puheenvuoroja yhdessä käyttäen hyväksi esim. luettavana ollutta diamateriaalia ja omia kokemuksianne. Valmisteluaikaa 5 min ja esitysaikaa 5 min/ryhmä
Keskeisiä käsitteitä (ks. esim. Hankala 2011) media = Suppeasti määriteltynä viestinnän kanava, viestimet, tiedotusvälineet, julkaisuteknologia; ilmaisuväline Laajasti määriteltynä kulttuurin tms. välittäjä ja vuorovaikutuksen mahdollistaja. mediaan kuuluu Vanhat joukkoviestimet: sanoma-ja aikakauslehdet, radio, TV, elokuva, kirja Uudempi media: tietokoneet ohjelmineen ja netteineen, erilaiset pelikonsolit, musiikkisoittimet sekä muut viestintä- ja viihdelaitteet mediateksti = median välittämä sisältö, mikä tahansa viestimen sisältämä, rajattu kerronnallinen viesti; sanomalehtiuutinen, aikakauslehtiartikkeli, elokuva, www-sivu, kirja jne. siis sana, kuva, ääni ja niiden yhdistelmät
Keskeisiä käsitteitä jatkuu Medialukutaito/-taidot = mediataito/-taidot, mediataju, mediakompetenssi, mediaosaaminen jne. (= samaa asiaa hieman eri näkökulmista?) Medialukutaidot ovat kykyjä saavuttaa, analysoida ja tulkita sekä painettuja että digitaalisia mediatekstejä ja kykyjä tuottaa näitä kumpiakin (Hankala 2011). medialukutaidoton? medialukutaitoinen
Pirstaloituneetlukutaidot (Hankala & Kainulainen 2011) new literacies digital literacies, multiliteracies, situated literacies global literacies, multilingual literacies, family literacy, schooled literacy ja suomeksi: perinteinen luku-ja kirjoitustaito tekstitaidot kulttuurinen lukutaito medialukutaito mediataidot monilukutaito multimodaalinen tai intermediaalinen lukutaito multimedialukutaito kriittinen lukutaito kriittinen medialukutaito mediakielitaito mediakielioppi funktionaalinen lukutaito informaatiolukutaito teknologialukutaito elektroninen lukutaito digitaalinen lukutaito tietokonelukutaito verkkolukutaito audiovisuaalinen lukutaito visuaalinen lukutaito kuvanlukutaito televisuaalinen lukutaito mobiililukutaito intertekstuaalinenlukutaito interventiolukutaito brändinlukutaito
Medialukutaidon avainalueet (esim. Hankala 2005) Tuotanto miten kuvia, ääntä, tekstiä työstetään mediateksteiksi eri välineissä tuotannonkontekstit eli erilaiset tuotantoympäristöt taustoineen, teknologinen ympäristö eri välineiden ja lajityyppien tavat näkyviksi Ilmaisu miten kuvia, ääntä, tekstiä käytetään mediateksteissä, ts. kerronnan erilaiset tekniikat ja lajityypit sekä todellisuuden esittämistavat esim. analyysia valmiista median esityksistä, sarjoista, lajityypeistä Vastaanotto mitä kukin havaitsee mediasta, miten valikoi, käyttää ja tulkitsee mediaa tarkastellaan erilaisia käyttö- ja tulkintatapoja
Mitä on mediakasvatus?
Mediakasvatus (mm. Hankalan 2008; 2011 mukaan) Mediakasvatus on pedagogista, tavoitteellista toimintaa, jossa keskeistä on medialukutaitojen kehittäminen. Mediakasvatuksen tavoitteina ja tehtävinä ovat mm: lasten ja nuorten perehdyttäminen mediamaailman siten, että he oppivat kriittisesti arvioimaan näkemäänsä ja kuulemaansa, tekemään valintoja ja etsimään täydentäviä tietoja muista lähteistä mutta myös nauttimaan mediasta synnyttää aktiivisia, osallistuvia kansalaisia, joille tärkeitä mediataitoja ovat taito saavuttaa, analysoida ja tulkita sekä painettuja että digitaalisia mediatekstejä ja kyky tuottaa näitä kumpiakin. Koulun tehtävä koota ja jäsentää pirstaleista mediamaailmaa? kehitetään taitoja avata, ymmärtää, tulkita, arvioida ja tuottaa mediatekstejä.
Mediakasvatus (mm. Hankalan 2008; 2011 mukaan) Mediakasvatuksen piirteitä ovat kokemuksellisuus ajankohtaisuus keskusteleva oppimisen ohjaaminen yhteistoiminnallisuus tutkiva ote mediaan pitkäjänteisyys, toistuvuus, ei vain välipala. Mediakasvatus integroituu luontevasti lähes mihin tahansa oppiaineeseen ja sisältöihin. Oppilaiden olemassa olevat mediataidot otetaan huomioon. Opettaja käyttää mediaa ja opetusteknologiaa monipuolisesti; teknologia ei kuitenkaan ole itseisarvo. Tärkeää esimerkiksi yhteiset keskustelut oppilaiden ajatuksia ja kokemuksia kunnioittaen (ilman että arvotetaan mediatekstejä etukäteen).
Mediakasvatuksen osa-alueet (mediakasvatusseura/lundvall 2012) oma tuottaminen, osallisuus ja vaikuttaminen media-vaikuttamisen taidot, civic agency informaatiolukutaito, genreymmärrys, terve mediasuhde tiedonhaku, analyysi ja erittely kaikki kasvattajat kriittisyys, median valta ymmärrys median prosesseista, eettiset ja moraaliset valinnat monipuolinen mediataito laitteiden ja sisältöjen hallinta turvallinen median-käyttö ja media-ympäristö turvataidot
Mediakasvatuksen pitkät perinteet (Hankala 2011) Erään näkökulman mukaan mediakasvatusta on ollut niin pitkään kuin on ollut mediaakin, ts. Euroopassa laadittiin sanomalehtikriittisiä kirjoituksia jo 1600- luvulla. Mediakasvatuskeskus Metka (entinen Elokuva-ja televisiokasvatuksen keskus) perustettiin vuonna 1958 Sanomalehtien Liiton organisoimaa sanomalehtiopetusta 60-luvun alkupuolelta lähtien. Opseissajoukkotiedotuskasvatus 1970-luvulla, viestintä-kasvatus (jakautui ilmaisu-ja mediakasvatukseen) 1990-luvullla, mediataidot ja - osaaminen 2000-luvulla.
Kehitysvaiheita (Kotilainen & Kivikuru 1999; Hankala 2011) Vaihe Moralistinen 1930-luvulta valtavirtana 1960 70-luvuille Esteettinen 1950-luvulta lähtien Kriittinen tulkinta 1960-luvulta lähtien Mediakulttuurin vaihe 1980-luvulta lähtien Yhteisöllisyys 1990-luvun jälkeen Tavoite Mediakriittisyys Media- ja teoskriittisyys Yhteiskuntakriittisyys Itse- ja kulttuurikriittisyys Kansalaisaktivismi
Ketkä mediakasvattavat Julkinen sektori & yksityinen sektori okoulut Perusopetuksen ja lukion opsienperusteissa kaikille yhteinen viestintää ja mediataitoja käsittelevä aihekokonaisuus o Opettajankoulutuslaitoksissa tilanne kirjava, useimmissa heikko okirjastot ovaltion ja yksityiset liikelaitokset: YLE, Aikakauslehtien Liitto, Sanomalehtien Liitto, Viestinnän Keskusliitto jne. ns. kolmas sektori eli organisoitu kansalaistoiminta eli yhdistykset, säätiöt jne., esim. MLL. kotisektori eli kotien mediakasvatus? Linkit eri sektoreiden välillä: KoKen ja koulujen yhteistyö? Koulut ja muu julkinen sektori tai kolmas sektori (esim. Mediabussi)? Miten hyödynnetään muiden mediakasvatuksen toimijoiden asiantuntijuutta opetuksessa?
Muuttuva mediamaailma ja mediakasvatuksen tarve?
Miksi mediakasvatusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan (ks. mm. Hankala 2008; 2011; Hankala & Kainulainen 2011) Siirtyminen joukkotiedotusyhteiskunnasta mediayhteiskuntaan Suuria, rajuja muutoksia mediateknologiassa mediataloudessa mediasisällöissä median käytössä Julkisuudessa uudenlainen mediakulluuri uhkineen ja mahdollisuuksineen onko koulu pysynyt mukana muutoksessa?
Mediaympäristö 1960- ja 1970-luvulla (Suoninen 2003) Sanomalehdet Kirjat TV-pelit Aikakauslehdet Puhelin Sarjakuvat TV Kasetit ja äänilevyt Radio Elokuva
Mediaympäristö 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa (Suoninen 2003) Hypertekstit Internetissä Keskustelu-ja uutisryhmät CD-ROM-kirjat Kirjat IRC, ICQ Sähköposti Chatit Verkkosanomalehdet Sanomalehdet (TV-pelit) WWW Verkkolehdet Aikakauslehdet Verkkopelit Tietokoneet Tekstiviestit Sarjakuvat Pelikonsolit Tietokonepelit Kännykkä Minidisc, MP3 TV Puhelin Radio Teksti-TV Kasetit ja äänilevyt Kaapeli- ja satelliittikanavat Video CD-levyt Elokuvakanavat DVD Elokuva Mikä on tämänhetkinen tilanne, mitä kuviosta puuttuu?
Mediatalouden muutokset: esimerkkinä Sanoma-konserni Sanoma-konserni Suomessa Sanoma News Sanoma Media Finland Sanoma Learning Sanoma Trade Helsingin Sanomat Ilta-Sanomat paikallislehdet Kaupunkilehdet Sanoma Digital Finland (Huuto.net, Keltainen pörssi) Painotalot Nelonen Media Sanoma Magazines Jim, Liv, 4Sport, 4SportPro, Radio Aalto, Radio Rock Ruutu.fi aikakauslehdet verkkoliiketoiminta Mm. WSOYt Lehtipiste Ennen myös: R-kioski Suomalainen Kirjakauppa Finnkino
Mediasisältöjen muutos (Hankala 2008) mm. kaupallistuminen, viihteellistyminen, formaatit, pornoistuminen, yksityisyyden ja julkisuuden hämärtyminen määrä laadun sijasta
Muutokset mediankäytössä (Hankala 2008) merkitys yksilön elämässä kasvanut aikaa ja rahaa käytetään enemmän uudenlaiset viestinnän, yhteydenpidon ja median tuottamisen tavat (tuottaminen mahdollista jokaiselle); sosiaalinen media
Mitä olet tehnyt medialla, median parissa jne. tänään? Kirjaa ylös päiväsi kulkua tunneittain ja (aktiivisesti ja passiivisesti) käyttämääsi mediaa.
Totuuden paikka Kuinka paljon Sinulta kuluu nykyisin aikaa median parissa?
Intermediatutkimuksenmukaan vuonna 2009 yli 10-vuotiaat suomalaiset käyttivät eri viestinten seuraamiseen keskimäärin päivässä yhteensä 7 h 30 min! Televisio Radio Sanomalehdet Aikakauslehdet Internet Kirjallisuus (oppi- ja tietokirjat; kaunokirjallisuus) Äänitallenteet DVD/video Kaupunki-, ilmais- ja noutolehdet 2 h 46 min 2 h 32 min 17 min 56 min 23 min 22 min 9 min 5 min
Miltä Sinun mediankäyttösi on näyttänyt eri aikoina?
Tekstimaisema (ks. mm.kainulainen 2011; Barton 2007; Luukka 2005; Marsh 2003; Gee 1990) BRÄNDIT Pukeutuminen, kosmetiikka, hygienia Kaupat Kirkot Tekstiviestit, sähköpostiviestit, päiväkirjat, blogit, piirrokset, runot, vitsit, some(facebook, twitter, mesenger, irc), tiimaritavara jne. Oppikirjat ja -vihot, kirjoitelmat/aineet, tuotokset, säännöt, ohjeet, koulutv, opetusvideot, internet, Pedanet ym. sähköiset/virtuaaliset oppimisympäristöt jne. jne. Koulu KOULUN TEKSTIT Kaikki mahdollinen; media omana elämänalueenaan mutta myös kaikkiin muihin alueisiin liittyneenä OMAT TEKSTIT MEDIATEKSTIT Tekstien tuottamiseen ja kuluttamiseen käytetyt laitteet ja välineet OPPILAS TEKIJÄNÄ LUKIJANA KODIN TEKSTIT HARRASTUSTEN TEKSTIT YHTEISKUNNAN TEKSTIT Ruoka- ja juomakulttuuri Tuotepakkaukset, muistilaput, TV, radio, internet, kirjat, julisteet, vuodevaatteet, lehdet, äänitallenteet jne. Ajokortit, ajanvarauskortit; joukkotiedotus, miljöö Sisustus Musiikki, seurojen järjestyssäännöt, keskusteluryhmät internetissä, bloggaus; media kaikkinensa, kirjoittaminen, lukeminen, pelit Rakennettu ympäristö Virastot Työpaikat
Olen sitä mieltä, että Lapset ja nuoret hallitsevat median monin verroin aikuisia paremmin. Median käyttötaito voi olla yksipuolista eikä takaa ymmärrystä sisällöistä.
Olen sitä mieltä, että Media on syypää lapsuuden loppumiseen (postmanilainen näkökulma). Media vapauttaa lapset ja luo avoimemman, demokraattisemman ja sosiaalisesti tietoisemman sukupolven kuin aiemmat olivat
Muutokset oppilaassa? Onko media enää valinnan takana? Aikakäsitys? Tilakäsitys?
Koulu ja media?
Mediakulttuurista Mediakulttuuri toimii erityisesti sellaisen mielihyvän varassa, joka vaikuttaa ruumiillisuuden ja tiedostamattoman alueella. Sitä vastoin voidaan ajatella, että koulukulttuuri toimii korkeintaan sen mielihyvän alueella, joka versoo tietoisen, rationaalisesti kontrolloidun ja ponnistuksia vaativan toiminnan kautta. (Suoranta 2003.)
Pohdittavaksi Kuinka koulu/opetus sidotaan oppilaan elämismaailmaan? Koulukulttuuri vs. mediakulttuuri mistä vastakkainasettelu syntyy? Mitä mediakasvattajalta vaaditaan?
Maailma muuttuu mitä tekee koulu? (Luukka ym. 2008) Tutkimuksen mukaan: kieltenopettajien ja oppilaiden mediamaailmat eivät kohtaa teollisen yhteiskunnan toimintatavat: tieto on opettajan hallussa ja kirjattuna opetussuunnitelmiin ja oppikirjoihin. oppilaat opetustyön kohteita, eivät aktiivisia toimijoita eivätkä saa ääntään kuuluviin opetus on lineaarista, oppikirjakeskeistä ja työtavoiltaan yksipuolista koulussa ei juurikaan käsitellä oppilaiden vapaa-ajan sähköisiä mediatekstejä vaan opettajien valitsemia painettuja tekstejä. oppilaiden vapaa-aika: multimodaaliset tekstit, internet; opettajien vapaa-aika: painetut, lineaariset tekstit, kuten sanomalehdet, kaunokirjallisuus, aikakauslehdet ja tietokirjallisuus. erot opettajien ja oppilaiden mediankäytössä eivät johdu esimerkiksi viestinten käyttömahdollisuuksista vaan siitä, miten mediaan suhtaudutaan.
Media koulun puheavaruuksissa (Rinne & Salmi 1998; Suoranta 2003) Kurin koulu Kilpailun koulu Yhteistyön koulu Sosiopoliittinen ulottuvuus Kuri ja käytöstavat Perinteiset arvot Työelämävetoisuus Yrittäjyys Yhteisöllisyys Oikeudenmukaisuus Nostalgia Yksilöllisyys Toivo Pedagoginen ulottuvuus Opettajajohtoisuus Oppiainejakoisuus Konstruktivismi Yksilöllinen oppiminen Yhteistoiminnallisuus Ongelmalähtöisyys
Kolmas tila (Kainulainen 2011; Wilson 2000; Pahl& Rowsell 2005; ks. myös Bhabha 1994; Vaarala 2009; Hankala 2011) VAPAA-AIKA Informaalit tekstit tekstikäytänteineen KOLMAS TILA sekä vapaa-ajan että koulun teksteille ja tekstikäytänteille KOULU Formaalit tekstit tekstikäytänteineen Voi mahdollistaa myös uutta luovien merkitysten synnyttämisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen tarkkaan rajatun toiminnan sijasta (ks. Bhabha 1994)
Kasvatuksen paradoksista ja opetussuunnitelmista (Herkman 2007) Paradoksina se, että opetussuunnitelmien mukaan koulun tulisi kasvattaa samalla sekä talouselämästä innostuneita kuluttajia ja yrittäjiä että kulutus-ja markkinakriittisiä tietoyhteiskunnan kansalaisia Median rooli paradoksin ratkojana: hyväksyttävä median hyvyys ja pahuus, media tukee kansalaisyhteiskunnan rakentamista ja tavoittelee taloudellista voittoa keinolla millä hyvänsä ymmärrettävä median moninaisuus, sitä käytetään monilla tavoilla moniin tarkoituksiin. Mediakasvatuksen tehtävänä valmentaa näkemään ja tuntemaan erilaisia toimintatapoja, intressejä, tehtäviä ja käyttötarkoituksia eri tilanteissa.
Kun ymmärrys ei riitä median parissa Mikä mediakulttuuriin liittyvä asia (TV-ohjelma, peli, kirja, lööppi, julkinen keskustelu tms.) on herättänyt sinussa suurta ihmetystä/ahdistusta/tyrmistystä, mikä ilmiö tms. on ns. saanut ymmärryksesi loppumaan? Mikä tuon tuntemuksesi on aiheuttanut, miksi ymmärrys ei ole riittänyt? Laadi väite sinua kuohuttavasta mediailmiöstä tms.
Median ilmiöitä ja vaikuttajia koululaisen arjessa -tiedänkö, tunnenko, ymmärränkö Musiikin maailma TV:n maailma Harrastukset Julkisuushakuisuus Kulttuuriteollisuus Internet Brändäys Sosiaalinen media Kännykkäkulttuuri Mistä löydän tietoa oppilaani mediamaisemasta?!
Käsiksi mediaympäristöihin ja niissä vaadittavaiin taitoihin Esimerkkejä Tutustumiskohteista Sosiaalinen media ym. gosupermodel Vocaloid-maailma Panfu Twitter Facebook Myspace Habbo IRC Ylilauta Tiedonhaku esim. Wikipedia Google Videot esim. Riemurasia/Jylppy-galleria Youtube Nettipelaaminen esim. Miniclip Topkani Pelikone Riemurasia/Jylppy-galleria WOW LOTRO RuneScape Pohdittavaksi: Millaisia mediataitoja sivustoa ym. käytettäessä tarvitaan? Mitä voisit opettajana käsitellä eri teemojen yhteydessä? Mitä sinun tulee opettajana käsitellä eri teemojen yhteydessä? Muita ajatuksia ja huomioita?
Opettajan oma mediakasvatusnäkökulma: mihin mediakasvattajien heimoon kuulut (ks. Kotilainen & Suoranta 2005) teknologinen heimo intressinä informaatio-ja kommunikaatioteknologian käytön ja merkityksen korostaminen sekä mm. verkkopedagogiikan kehittäminen suojelun heimo näkökulmana median ja mediatekstien arvottaminen, moralisoiminenkin; lasten suojeleminen median huonoilta vaikutuksilta kulttuurintutkimuksen heimo mikään inhimillinen ei ole vierasta ; intressinä analysointi-ja tulkintataitojen kehittäminen; tekstimaiseman laajaa tutkimista kriittinen heimo median vallan, manipulaation tutkiminen; näkökulmana vastarinnan strategiat ja osallistumisen tukeminen, voimaannuttaminen
Muistilista mediakasvattajalle Mediakasvatus kuuluu kaikille, se on jokaisen vastuulla. Kasvata itse median sijasta! Muista seurata aikaasi ja tutustua myös outoihin mediateksteihin. Tiedosta mitä lapset ja nuoret tekevät median parissa. Tiedosta oma mediasuhteesi. Tunnista oma mediaheimosi. Luo turvallisuutta pirstaleiseen mediamaailmaan jäsentämällä ja kokoamalla tietoa siitä. Vältä jyrkkiä arvoasetelmia, kuten hyvä/pahatai viihde/korkeakulttuuri. Luovu ennakkoasenteistasi: Tietokoneita harrastavat nuoret lukevat paljon sekä aikakauslehtiä että kirjallisuutta. Aikakauslehti tarjoaa tunnetta, tietoa ja elämyksiä, ja niiden kieli voi olla hyvää.
Opettajalta vaadittavat mediataidot: Pedagogin mediakompetenssin voisi tiivistää kasvattajan rohkeudeksi, uteliaisuudeksi ja haluksi kehittyä itse ja kehittää omaa pedagogista toimintaansa. Sen pohjana ovat henkilökohtaiset mediataidot, kokemukset, kiinnostus ja mediakoulutukset, ja ammatillisessa kontekstissa mediakompetenssi toteutuu oman tehtävän määrittämissä raameissa. (Kotilainen 2005.).
Tutkiskele itseäsi mediakasvattajana: Tarkastele itseäsi mediakasvattajana mediakasvattajan muistilistan avulla. Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi? Pohdi, mihin mediakasvattajien heimoon kuulut ja miksi? Tutki mediakompetenssiasi opettajana?
virikkeeksi ja Muistutukseksi mediakasvattajalle http://www.youtube.com/watch?v=19kbacj53 ak http://www.youtube.com/watch?v=_a- ZVCjfWf8
Nettilinkkejä mediakasvattajalle: Mediakasvatusseura ry. : www.mediakasvatus.fi Oikeusministeriön julkaisuun 2005:5 Mediakasvatus 2005 on koottu kattavasti mediakasvatuksesta julkaistuja kirjoja ja artikkeleita: http://www.om.fi/etusivu/julkaisut/julkaisusarjat/oikeusministerionjulkaisuja/julkaisujenarkis to/oikeusministerionjulkaisuja2005/1146646733049 Mediataitojen oppimispolku (Kerhokeskus, nettimateriaali) http://www.kerhokeskus.fi/easydata/customers/kerhokeskus/files/etusivu/mediataitojen_oppi mispolku_netti.pdf Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa (http://www.kerhokeskus.fi/easydata/customers/kerhokeskus/files/mediakasvatus./medi akasvatus_varhaiskasvatuksessa_verkkoversio.pdf www.mediametka.fi http://www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/ l www.mediataitokoulu.fi http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/mediakasvatus/ http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/viestinta_ja_mediataito Ylen mediakasvatusmateriaalia: http://mediakompassi.yle.fi/ Tekijänoikeuksista: www.kopiraitti.fi Etiikasta: http://www.internetopas.com/netiketti/ Ks. myös http://www.edu.fi/oppimateriaalit/medianmaailma/ http://www.yle.fi/elavaarkisto/
Kirjallisuutta (1 Fairclough, N. 1997. Miten media puhuu. Suom. Virpi Blom & Kaarina Hazard. Tampere: Vastapaino. Haapamäki-Niemi, H. & Noponen, S. (toim.) 2007. Elämään bittien kanssa opiskelu verkossa ja Internetin mahdollisuudet. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2007. Hki: ÄOL. Hankala, M. 2011. Sanomalehdellä aktiiviseksi kansalaiseksi? Näkökulmia nuorten sanomalehtien lukijuuteen ja koulun sanomalehtiopetukseen.jyväskylän yliopisto.jyväskylä Studies in Humanities 148. Hankala, M. & Kainulainen J. 2011. Monimediaiset tekstit alakoulun opetuksessa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus ajan hermolle-täydennyskoulutus. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Herkman, J. 2001. Audiovisuaalinen mediakulttuuri. Tampere: Vastapaino. Herkman, J. Kriittinen mediakasvatus. Tampere: Vastapaino. Hietala, V. 1996. Ruudun hurma. Johdatus TV-kulttuuriin. Hki: YLE-opetuspalvelut. Kiiskinen, S. & Virkkunen, J. (toim.)2005. Tuokio kuvia. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLIX. Hki: ÄOL. Kivikuru, U. & Kunelius, R. (toim.) 1998. Viestinnän jäljillä: näkökulmia uuden ajan ilmiöön. Hki: WSOY. Kotilainen, S. (toim.) 2002. Kohti viestintäkompetenssia. Tavoitteita ja käytäntöjä eri kouluasteilla. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Kotilainen, S. 2005. Mediakasvatusta ammattitaidolla. Teoksessa Varis. T. (toim.) 2005. Uusrenessanssiajattelu, digitaalinen osaaminen ja monikulttuurisuuteen kasvaminen, 143 153. Kotilainen, S., Hankala, M. & Kivikuru, U. (toim.) Mediakasvatus. Hki: Edita. Kotilainen, S. & Suoranta, J. 2005. Mediakasvatuksen kaipuu ajatuksia alan kehittämistarpeista. Teoksessa Kotilainen & Sintonen (toim.) Mediakasvatus 2005. Kansalliset kehittämistarpeet. Oikeusministeriön julkaisuja 2005/5, 73 77. Kunelius, R. 2003. Viestinnän vallassa: johdatusta joukkoviestinnän kysymyksiin. Hki: WSOY. Kupiainen, R. & Sintonen, S. 2009. Medialukutaidot, osallisuus, mediakasvatus. Helsinki: Palmenia.
Kirjallisuutta (2 Liukko, S. 1998. Mediaa muruille. Hki: Kirjayhtymä. Luostarinen, H., Kivikuru, U. & Ukkola, M. 1996. Sopulisilppuri: mediakritiikin näkökulmia. Helsingin yliopiston Lahden koulutus- ja tutkimuskeskus. Luukka, M.-R., Pöyhönen, S., Huhta, A., Taalas, P., Tarnanen, M. & Keränen, A. 2008. Maailma muuttuu mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Jyväskylän yliopisto. Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Mustonen, A. 2001. Mediapsykologia. Hki: WSOY. Pohjola, K. & Johnson, E. 2009. Lasten mediakulttuuri ja koulu vuoropuheluna. Jyväskylän yliopsito. Koulutuksen tutkimuslaitos. Salokoski, T. & Mustonen, A. 2007. Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin katsaus tutkimuksiin sekä kansainvälisiin mediakasvatuksen ja säätelyn käytäntöihin. http://www.mediaeducation.fi/publications/isbn978-952-99964-2-1.pdf. Seppänen, J. 2001. Katseen voima. Kohti visuaalista lukutaitoa. Tampere: Vastapaino. Sintonen, S. (toim.) 2002. Median sylissä. Kirjoituksia lasten mediakasvatuksesta. Hki: FinnLectura. Suoninen, A. 2003. Mediakielitaidon jäljillä. Lapset ja nuoret valikoivina mediankäyttäjinä. Jyväskylän yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskus. Suoranta, J. 2003. Kasvatus mediakulttuurissa. Tampere: Vastapaino. Suoranta, J. & Ylä-Kotola, M. 2000. Mediakasvatus simulaatiokulttuurissa. Hki: WSOY. Uusitalo, N., Vehmas, S. & Kupiainen, R. Naamatusten verkossa. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 2. Journalismin tutkimusyksikkö. Tampereen yliopisto. http://. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65438/naamatusten_verkossa_2011.pdf?sequ ence=1