Viranomaislautakunta 15 19.04.2016 Ojitusta koskeva erimielisyys / Juhani Rädyn hakemus ojan pysyttämiseksi tilalla Laajalahti kulkevan yksityistien alueella 526/11.03.03/2014 Viromltk 15 Valmistelija/lisätiedot: Ympäriistänsuojelutarkastaja Johanna Ahonen, puh. 044 7401442 Juhani Räty hakee viranomaislautakunnalta 29.9.2015 päivätyllä kirjelmällä oikeutta tekemänsä avo-ojan pysyttämiseen omistamansa tilan Laajalahti 749-412-6-30 alueella, jota rasittaa Simo Savolaisen kiinteistöä Särkiniemi 749-412-6-36 ja Vesa Savolaisen kiinteistöä Koivuranta 749-412-6-23 varten perustettu yksityistielain 8 :ssä tarkoitettu tieoikeus. Tieoikeus on perustettu 6 metriä leveänä vuonna 1975. Juhani Rädyn mukaan avo-oja on kulkenut tien luoteispuolella kyseisessä kohdassa jo ennen erillisten rekisteriyksiköiden Laajalahti 749-412-6-30 ja Särkiniemi 749-412-6-36 rajan muodostamista kyseiseen kohtaan. Rekisteriyksiköiden muodostamisen yhteydessä tie ja oja jäivät kiinteistön Laajalahti puolelle, mutta kiinteistöä Särkiniemi varten perustettiin tieoikeus. Simo Savolainen muutti vuonna 2007 tai 2008 kyseisen avo-ojan putkiojaksi. Juhani Räty vaati ilmoituksensa mukaan syksyllä 2012 kirjallisesti Simo Savolaista palauttamaan avo-ojan. Ympäristönsuojelupäällikön Juhani Rädyn kanssa 28.11.2012 käydystä puhelinkeskustelusta ja Simo Savolaisen kanssa 27.11.2012 ja 29.11.2012 käydyistä keskusteluista tekemässä muistiossa ympäristönsuojelupäällikkö katsoi, että ojan korvaaminen putkella ei ollut aiheuttanut vahingollista vettymistä tai muuta edunmenetystä toiselle kuuluvalla alueella, vaan uusi avo-oja olisi tehty Rädyn kertoman perusteella tilojen rajan määrittämiseksi. Siten ympäristönsuojelupäällikön mukaan kyse ei ollut vesilain tarkoittamasta ojitusasiasta, joten asiaa ei käsitelty ympäristönsuojeluviranomaisessa. Asiassa ei tuolloin tehty maastotarkastusta. 23.4.2013 päivättyyn korjattuun muistioon (kiinteistöjen välistä rajaa koskevan virheen korjaus), ympäristönsuojelupäällikkö on kuitenkin lisännyt kappaleen: Vesilain 14:4 :n mukaan oja- ja vettymishaitta-asian voi asianosainen panna kirjallisesti vireille. Kirjallisesta vireillepanosta on käytävä ilmi muun muassa haitan laatu ja laajuus. Joulukuussa 2013 kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tulleen yhteydenoton perusteella kävi ilmi, että Räty oli itse kaivanut tiealueelle uuden avo-ojan. Avo-ojan johdosta Simo Savolainen ja Vesa Savolainen laittoivat kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa 17.12.2013 vireille ojaa koskevan riita-asian ja vaativat ojan peittämistä. Sekä Vesa Savolainen (4.8.2015) että Simo Savolainen (3.6.2015, tarkennus 29.1.2016) ovat myöhemmin peruneet vaatimuksensa. Asiaan liittyy Siilinjärven tielautakunnan 12.6.2014 pidettyä toimitusta koskeva päätös ja sitä koskeva maa-oikeuden 3.7.2015 tekemä ratkaisu. Maaoikeus poisti tielautakunnan päätöksen, koska asian tutkiminen ei kuulunut tielautakunnan eikä maaoikeuden toimivaltaan. Juhani Räty laittoi 29.9.2015 päivätyllä kirjelmällään vireille vettymishaittaa koskevan asian Siilinjärven ympäristönsuojeluviranomaisessa ja vaati samalla
viranomaislautakuntaa oikeuttamaan kaivetun avo-ojan pysyttämisen. Samalla Juhani Räty vaatii Simo Savolaiselta ojan kunnossapitokustannuksina, ojituskustannuksina ja vahingonkorvauksena 1910,22 euroa sekä Simo Savolaiselta ja Vesa Savolaiselta yhteisvastuullisesti asianajokuluja korvattavaksi myöhemmin ilmoitettavan määrän. Räty on perustellut vahingonkorvausvaatimustaan siten, että Savolainen on sopimatta ja vesilain vastaisesti tukkinut avo-ojan siten, että siitä aiheutui haitallista vettymistä tilan Laajalahti alueella, minkä vuoksi Räty on joutunut kaivamaan ojan auki omalla kustannuksellaan. Mikäli lautakunta katsoo, että kyse ei ole ojan kunnossapitotai ojituskustannuksista, vaatii Räty summaa korvattavaksi perusteella, että Savolainen on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut Rädylle vahinkoa. Simo Savolaista ja Vesa Savolaista on kuultu Rädyn hakemuksen johdosta. 22.2.2016 päivätyssä vastineessaan Simo Savolainen katsoo Rädyn toimineen vesilain vastaisesti ja vaatii viranomaislautakuntaa kehottamaan Rätyä lopettamaan vesilain vastaisen menettelyn. Lisäksi hän vaatii viranomaislautakuntaa määräämään Rädyn korvaamaan hänelle asian selvittelystä aiheutuneina kustannuksina asianajajan laskun. Vesa Savolainen kiistää 11.4.2016 antamassaan vastineessa omalta osaltaan häneen kohdistetut asianajokulujen korvausvaatimukset perusteettomina. Juhani Räty on on antanut 17.3.2016, 18.3.2016 (2 kpl) ja 4.4.2016 päivätyt vastaselitykset Simo Savolaisen vastineen johdosta. Vastaselityksissään Räty vaatii, että Simo Savolaisen vaatimus edunvalvontakulujen korvaamisesta jätetään tutkimatta ja muut vaatimukset hylätään perusteettomina. Räty ilmoittaa kaivaneensa ojan tilan Laajalahti käyttöä haittaavan veden poistamiseksi ja katsoo ojan olevan tarpeen pelltonsa ja rasitetien kuivatukselle eikä siten näe toimineensa vesilain vastaisesti. Räty toistaa vaatimuksensa omien edunvalvontakulujensa korvaamisesta. Räty perustelee vaatimustaan siten, että edunvalvontakulut syntyivät, kun Vesa ja Simo Savolainen laittoivat viranomaislautakunnassa vireille asian ja vaativat Rädyltä korvauksia. Asiaa hoitaakseen Räty oli selityksensä mukaan pakotettu käyttämään asianajajaa. Toimenpiteiden lähtökohdat: Kyseessä oleva oja on osa kiinteistön Särkiniemi kuivatusta palvelevaa ojastoa ja siihen ei johdeta kuivatusvesiä kiinteistöltä Laajalahti. Oja palvelee pääasiassa kiinteistön Särkiniemi kuivatusta. Kyseinen oja on kuitenkin tarpeen kiinteistön Särkiniemi kuivatusvesien eteenpäin johtamiseksi, jotta niistä ei aiheudu vettymishaittaa kiinteistölle Laajalahti. Yksityistien reunassa kulkeva avo-oja on tehty ennen erillisten rekisteriyksiköiden perustamista, minkä jälkeen kiinteistön Särkiniemi kuivatukseen tarvittava oja jäi ainakin osittain kiinteistön Laajalahti puolelle. Vesilain 5 luvun 11 :n mukaan, jos ennestään yhden kiinteistön alueella oleva oja tulee kiinteistöjaotuksen muuttumisen vuoksi kulkemaan useamman kiinteistön alueella eikä toisin ole sovittu tai määrätty, ojaa pidetään sopimuksen perusteella toisen maalle tehtynä. Näin ollen alkuperäiseen tiealueen reunassa kulkeneeseen avo-ojaan on sovellettava, mitä vesilaissa sopimuksen perusteella toisen maalle tehdystä ojasta säädetään. Jos olosuhteiden muuttumisen myötä ojitusta koskeva ratkaisu käy tarkoitustaan vastaamattomaksi, voidaan sitä vesilain 5 luvun 11 :n nojalla muuttaa uudella sopimuksella tai viranomaisen päätöksellä. Simo Savolainen muutti avo-ojan putkiojaksi vanhan vesilain (264/1961)
voimassaoloaikana. Vanhan vesilain 6 luvun 4 :ssä säädettiin ojittajan oikeudesta tehdä oja toisen maalle maan tarkoituksenmukaista kuivattamista tai vettymishaitan ehkäisemistä varten. Samaisen luvun 12 :n mukaan, jos toisen maalle tehtävästä ojasta ei voitu sopia tai asiasta muutoin syntyi erimielisyyttä, tuli kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsitellä asia. Vanhan vesilain 20 luvun 5 :n mukaan asia tuli panna vireille kirjallisesti. Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että vanhan vesilain voimassaoloaikana ojan muuttamisesta tuli lähtökohtaisesti sopia. Kiinteistönmuodostamislain 2 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan kiinteistö käsittää kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet. Tästä kiinteistön ulottuvuusmääritelmästä seuraa, että tieoikeuden haltijat käyttävät alueen omistajan puhevaltaa alueen käyttöä tienpitoon koskevissa asioissa. Yksityistielain 6 :n mukaan tienpito käsittää tien tekemisen ja kunnossapidon, jossa kunnossapidoksi katsotaan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen tien pysyttämiseksi sen tarkoitusta vastaavassa kunnossa. Ottaen huomioon, mitä vanhan vesilain 6 luvussa toisen maalle tehtävästä ojasta ja kiinteistönmuodostamislain 2 :ssä kiinteistön ulottuvuudesta säädetään sekä mitä vesilain 5 luvun 11 :ssä on kiinteistöjaotuksen myötä useamman kiinteistön alueella kulkevasta ojasta sanottu, on todettava, että kummallakaan osapuolella ei lähtökohtaisesti ollut oikeutta muuttaa ojaa sopimatta siitä (HE 277/2009 yksityiskohtaiset perustelut 5:10 ) tai ilman viranomaisen päätöstä. Savolaisen asia Vesilain (vanha ja voimassa oleva) mukaan kiinteistön Laajalahti alueella kulkevassa, mutta kiinteistön Särkiniemi kuivatusta palvelevassa avo-ojassa oli kyse toisen maalle tehdystä ojasta. Näin ollen Simo Savolaisen olisi tullut sopia avo-ojan muuttamisesta putkiojaksi Juhani Rädyn kanssa tai mikäli se ei olisi ollut mahdollista, saattaa asia kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi. Kiinteistonmuodostamislain mukaisesta kiinteistön ulottuvuusmääritelmästä johtuen Simo Savolainen rinnastetaan alueen omistajaan tienpitoon liittyvissä asioissa. Paikalla olleen avo-ojan muuttaminen salaojaksi ei kuitenkaan ollut välttämätöntä tienpidollisista syistä. Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen olisi voinut hakemuksesta antaa Simo Savolaiselle oikeuden muuttaa avo-oja putkiojaksi, mikäli vesilain 5 luvun 10 :ssä mainitut edellytykset tai vanhan vesilain 6 luvun 8 :ssä mainitut edellytykset olisivat täyttyneet. Sen sijaan ilman sopimista tai viranomaisen myöntämää oikeutta ojan aseman siirrossa on ollut kyse vanhan vesilain 21 luvun 2 :ssä tarkoitetusta vesilain vastaisesta menettelystä. Näin ollen Simo Savolainen, muuttaessaan ojan asemaa siten, että se avouoman sijaan kulki maanalaisena putkiojana, kuitenkaan sopimatta siitä Juhani Rädyn kanssa, on toiminut vesilain vastaisesti. Rädyn asia Juhani Rädyn hakemuksen mukaista ojitusasiaa on käsiteltävä voimassa olevan vesilain 5 luvun 5 :ssä tarkoitettuna ojitusta koskevana erimielisyytenä, jonka käsittely kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Vesilain 5 luvun 9 :n nojalla, jos ojittamisesta toisen alueella ei sovita, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa hyödynsaajalle oikeuden tehdä oja toisen alueelle. Oikeus voidaan antaa alueen tarkoituksenmukaista kuivattamista varten tai vesilain 5 luvun 7 :n 1 momentissa tarkoitetun vahingollisen vettymishaitan tai muun edunmenetyksen estämiseksi. Vesilain 5 luvun 10 :n mukaan toisen alueelle tehtävä oja on sijoitettava kiinteistön rajalle tai muutoin
sellaiseen paikkaan, että siitä aiheutuu kiinteistön omistajalle mahdollisimman vähän haittaa. Samaisen pykälän mukaan avonaista ojaa, ellei se ole kiinteistön rajalla, ei saa ilman omistajan suostumusta tehdä toisen erityiseen käyttöön otetulle alueelle. Vesilain 5 luvun 1 :n mukaan ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi toteutettavaa ojan tekemistä. Vesilain 5 luvun 7 :n 1 momentin mukaan ojitus on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta eikä toiselle kuuluvan alueen vahingollista vettymistä tai muuta edunmenetystä. Vesilain 5 luvun 2 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan hyödynsaajalla tarkoitetaan ojituksesta hyötyä saavan kiinteistön omistajaa tai omistajia. Lain esitöiden (HE 277/2009) mukaan kiinteistöjen rajalla olevan ojan on aina katsottava lähtökohtaisesti hyödyttävän molempia siihen rajoittuvia kiinteistöjä, ellei olosuhteista muuta johdu. Räty on 29.9.2015 päivätyssä kirjelmässään esittänyt kaivaneensa avo-ojan kiinteistön Laajalahti käyttöä haittaavan veden poistamiseksi. Räty on hakemuskirjelmässään sekä 18.3.2016 päivätyssä vastaselityksessään esittänyt, että avo-ojan peittäminen aiheutti kiinteistölle Laajalahti vahingollista vettymistä. Myös tielautakunnan toimituksessa Räty on ilmoittanut kaivaneensa avo-ojan estääkseen vesien valumisen kiinteistön Laajalahti pelloille ja puhelinkeskustelussaan 18.7.2013 ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiaisen kanssa Räty on esittänyt, että salaojan vetoisuus jäätymisen tai väärän mitoituksen vuoksi ei ehkä keväällä riittäisi sulamisvesien johtamiseen, mikä voisi aiheuttaa vettymishaittaa. Vaikka salaoja oli rakennettu jo vuonna 2007 tai 2008, ei Räty ollut aiemmin ottanut yhteyttä vettymishaitan vuoksi, eikä hänen 14.3.2014 päivätyssä vastineessaan esitetyissä valokuvissa vettymishaittaa tilan Laajalahti puolella voida havaita. Simo Savolainen on muun muassa maaoikeudelle antamassaan vastineessa kieltänyt vettymishaitan. Simo Savolainen vetoaa ympäristönsuojelupäällikön 7.12.2012 päivättyyn ja 23.4.2013 korjattuun muistioon todisteena siitä, että vettymishaittaa ei esiintynyt. Muistio ei perustu maastokäyntiin. Ympäristönsuojelupäällikön muistiosta (alkuperäinen ja korjattu) ilmenee, että Simo Savolainen oli puhelinkeskusteluissa ilmoittanut, että hänen tiedossaan ei ole, että putkitus olisi vaikeuttanut alueiden kuivatusta. Muistiossa todetaan, että Rädyn mukaan tienvarsioja oli tarpeen tilojen välisen rajan määrittämiseksi. Muistioon ei ole kirjattu, että Räty olisi tuonut keskustelussa esiin vettymishaittakysymystä. Puhelinmuistiossa ympäristönsuojelupäällikön kannanottona asiaan oli, että [k]äytyjen puhelinkeskustelujen perusteella Särkiniemen ja Laajalahden tilojen raja-alueella olevan tilustien Särkiniemen tilan puoleisen ojan korvaaminen putkella ei aiheuta toiselle kuuluvalla alueella vahingollista vettymistä tai muuta edunmenetystä (vrt. vesilaki 5:7 ). Vesilain 1:7 :n tarkoittamana kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena totean, että ojan tekeminen Särkiniemen ja Laajalahden tilojen rajan määrittämiseksi ei ole vesilain tarkoittama ojitusperuste. Rädyn kaivama avo-oja sijaitsee kiinteistön Laajalahti alueella kuitenkin siten, että alueeseen kohdistuu kiinteistöjä Koivuranta ja Särkiniemi varten perustettu tieoikeus. Kyseisten kiinteistöjen omistajat käyttävät maanomistajan puhevaltaa alueella tienpitoa koskevissa asioissa ja Rädyn tekemää avo-ojaa on siten pidettävä toisen maalle tehtynä ojana. Oja sijaitsee alueella, joka on otettu
erityiseen käyttöön vesilain 5 luvun 10 :n tarkoittamalla tavalla. Vesilain 5 luvun 10 :stä seuraa, että Rädylle ei voida antaa oikeutta, mikäli sellainen muutoin katsottaisiin tarpeelliseksi, ojan tekemiseen kyseiseen paikkaan, ellei se olisi välttämätöntä. Asiassa on kiistatonta, että kiinteistön Laajalahti alueella kulkevan yksityistien reunalla on ollut ja tulee olla oja kiinteistön Särkiniemi kuivatustarkoitusta varten sekä kiinteistölle Koivuranta johtavan tien kuivatusvesien johtamista varten. Oja on karttatarkastelun ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maastokäyntien (mm. 5.11.2014) perusteella tarpeen myös ehkäisemään näistä vesistä aiheutuvaa vettymishaittaa kiinteistöllä Laajalahti. Asiassa on kuitenkin jäänyt osoittamatta, että Simo Savolaisen aiemmin toteuttama putkioja olisi aiheuttanut vettymishaittaa ja siten tehty vesilain 5 luvun 7 :n vastaisesti. Toisaalta aiheutuneen vettymishaitan mahdollisuutta ei tässä vaiheessa voida täysin sulkea pois eikä asiaa ole enää mahdollista tutkia. Ojan tekeminen toisen maalle ilman sopimusta tai viranomaisen myöntämää oikeutta on kuitenkin vesilain 14 luvun 2 :ssä tarkoitettua vesilain vastaista menettelyä. Näin ollen Juhani Räty, kaivaessaan avo-ojan erityiseen tarkoitukseen varatulle alueelle, on toiminut vesilain vastaisesti. Vs. ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus Ojan pysyttäminen Avo-oja, jonka pysyttämiseen Räty hakee oikeutta, sijaitsee alueella, johon kohdistuu kulkuyhteyttä varten perustettu tieoikeus. Tieoikeus oikeuttaa käyttämään aluetta vain yksityistielain 5 :n mukaisiin tarkoituksiin. Yksityistielain 5 :n mukaan tiehen kuuluu ajorata ja sen käyttämistä varten tarvittavat rakenteet, kuten oja, pengermä, luiska ja piennar. Tierakenteeseen on aiemminkin kuulunut avo-oja, joten avo-ojan ei voi katsoa lähtökohtaisesti vaikeuttavan tien käyttämistä tarkoitukseensa. Asianosaiset Vesa Savolainen ja Simo Savolainen eivät ole vaatineet avo-ojan sulkemista. Simo Savolainen, muuttaessaan ojan asemaa sopimatta siitä, on toiminut vesilain vastaisesti. Myös Juhani Räty, kaivaessaan avo-ojan erityiseen tarkoitukseen varatulle alueelle ilman viranomaisen päätöstä, on toiminut vesilain vastaisesti. Puheena oleva avo-oja sijaitsee tiealueen reunassa ja siinä on myös aiemmin sijainnut avo-oja, jota olisi voimassa olevan vesilain 5 luvun 11 :n mukaan pidettävä sopimuksen perusteella toisen maalle tehtynä. Koska asiasta ei ole toisin osapuolten välillä sovittu, viranomaislautakunta katsoo tällä päätöksellä, että nyt oleva avo-oja palvelee alkuperäisen avo-ojan tavoin alueen kuivatustarkoitusta. Ojaa on pidettävä vesilain 5 luvun 11 :ssä tarkoitetulla tavalla sopimuksen perusteella toisen maalle tehtynä. Jatkossa ojaa voidaan muuttaa sopimalla siitä hyödynsaajien kesken. Mikäli asiasta ei sovita, voi ympäristönsuojeluviranomainen vesilain 5 luvun 5 :n nojalla käsitellä kirjallisesta hakemuksesta vesilain 5 luvun 10 :ssä tarkoitetun ojan aseman muuttamista koskevan asian. Hakemuksessa tulee esittää riittävä selvitys hankkeen tarkoituksesta sekä suunnitelma hankkeen toteuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja laskelma mahdollisen putkiojan vedenjohtokyvyn riittävyydestä. Rädyn vaatimukset kustannusten korvaamisesta Juhani Räty on hakemuksensa yhteydessä vaatinut, että viranomaislautakunta päättää korvauksista, joina hän vaatii Simo Savolaiselta ojan
kunnossapitokustannuksina, ojituskustannuksina ja vahingonkorvauksena yhteensä 1910,22 euroa. Lisäksi Räty vaatii Simo Savolaiselta ja Vesa Savolaiselta yhteisvastuullisesti asianajokulujen korvaamista. Vaihtoehtoisesti Räty vaatii kuluja korvattavaksi Simo Savolaisen Rädylle tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttamina vahinkoina. Vesilain 11 luvun 23 :n ja hallintolain 64 :n mukaan periaatteena on, että kukin vastaa omista kuluistaan, jotka syntyvät asian käsittelystä viranomaisessa. Vesilain 11 luvun 23 :n mukaan asianosaisella on kuitenkin oikeus saada korvaus kuluistaan, jos hänen on ollut tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin osoittaakseen, että hänelle aiheutuu hankkeesta korvattavaa edunmenetystä tai jos kulujen korvaamiseen on muutoin erityistä syytä. Vesilain 13 luvun 5 :n mukaan vesilain vastaisesta toimenpiteestä aiheutuneen edunmenetyksen korvaamiseen sovelletaan vahingonkorvauslakia. Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 :n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä laissa mainituin edellytyksin kärsimyksestä. Samaisen pykälän mukaan vahingonkorvaus voi käsittää hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon, jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka muutoin erittäin painavista syistä. Kuten edellä asian käsittelyssä on todettu, asiassa ei ole osoitettu, että Simo Savolaisen toimenpiteestä olisi aiheutunut vettymishaittaa Rädyn kiinteistölle. Räty, ollessaan ensimmäisen kerran yhteydessä viranomaiseen, ilmoitti ojan tarkoitukseksi kiinteistöjen rajan selventämisen. Mikäli vettymishaittaa olisi esiintynyt, Rädyn olisi tullut laittaa sitä koskeva asia vireille viranomaislautakunnassa, kuten ympäristönsuojelupäällikön 23.4.2013 päivätyssä korjatussa muistiossa ohjeistetaan. Toimiessaan asiassa ilman viranomaisen päätöstä Räty toimi vesilain vastaisesti ja aiheutti itselleen puheena olevat kustannukset. Näin ollen kustannuksia ei voida pitää sellaisina, jotka tulisi vesilain 13 luvun 5 :n nojalla määrätä korvattaviksi. Samoin perustein ei Rädyn kaivaman ojan johdosta Simo ja Vesa Savolaisen vireille laittaman ja myöhemmin peruman asian selvittelemisestä Rädylle aiheutuneita edunvalvontakustannuksia voida vesilain 11 luvun 23 :n nojalla määrätä korvattaviksi. Mitä tulee Rädyn vaatimukseen kulujen korvaamisesta tahallaan tai huolimattomuudesta aiheutettuina, voidaan sen kaltaiset kulut määrätä korvattavaksi käräjäoikeudessa esimerkiksi vesilain 16 luvun 2 :n mukaista ojan kunnossapidon laiminlyöntiä koskevan rikosasian käsittelyn yhteydessä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ei ole toimivaltainen käsittelemään asiaa. Savolaisen vaatimus asianajajan kulujen korvaamisesta Simo Savolainen on Rädyn hakemukseen antamassaan vastineessa vaatinut, että viranomaislautakunta määrää Juhani Rädyn korvaamaan vesilain vastaisen menettelynsä aiheuttamat asian selvittelykustannukset Simo Savolaiselle. Kustannuksina Savolainen on esittänyt asianajan laskun, jonka summa on 1754,75. Simo Savolaiselle aiheutuneet kustannukset liittyvät tapahtumaketjuun, jossa Savolainen muutti sopimatta Juhani Rädyn kanssa Rädyn maalla kulkevan ojan asemaa, minkä jälkeen Räty sopimatta kaivoi uuden ojan. Kustannukset ovat näin ollen seurausta tapahtumasarjasta, jonka Simo Savolainen pani alkuun toimimalla vesilain vastaisesti. Näin ollen ja ottaen huomioon mitä edellä Rädyn
korvausvaatimuksen yhteydessä on edunvalvontakulujen korvaamisesta sanottu, viranomaislautakunta katsoo, että Simo Savolaisen korvausvaatimus asian selvittelykustannuksista on perusteeton. Päätöksen käsittelymaksu Asian laatu huomioiden riita-asian käsittelystä viranomaislautakunnassa ei peritä maksua. Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Sovelletut oikeusohjeet Hallintolaki (434/2003) 64 Kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) 2 Vesilaki (587/2011) 5 luku 1-2 :t, 5, 7, 9-12 :t; 11 luku 2, 7-8 :t, 23-24 :t; 13 luku 5 ; 14 luku 2 Vesilaki (264/1961, kum.) 6 luku 4, 8, 12 ; 20 luku 5 ; 21 luku 2 Yksityistielaki (358/1962) 5-6 :t Hallituksen esitys eduskunnalle vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 277/2009) Päätös Hyväksyttiin.