Joulukuu 2010. Strategiat ja tulevaisuus. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Joulukuu 2010 Strategiat ja tulevaisuus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

muuttaa ja muuttuu AVOIMET OVET SKOLissa maanantaina 13.12. klo 14-18. SKOL muuttaa keväällä 60 v. Tervetuloa! Ei puheita, ei lahjoja. Muistamiset SNIL-stipendirahastoon 572115-41008103 Ilmoittautumiset tilaisuuteen 8.12. mennessä: skolry@skolry.fi tai puh. 020 595 5100 Sisältö Pääkirjoitus... 3 SKOLin uusi ennakoiva strategia varautuu kiihtyvään muutokseen... 4 Kansainvälistymisen painoarvo on noussut merkittävästi. TeknologiaSuomi nousuun... 6 Teknologiateollisuuden ja SKOLin kumppanuus vahvistaa kummankin järjestön jäsenyritysten menestymisen edellytyksiä. Kansainvälistyminen osaksi joka strategiaa... 8 Suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuushankkeessa on johtopäätösten aika. Suunnittelu- ja konsulttialan skenaariot 2020... 9 Tulevaisuushankkeessa esiteltiin kahdeksan skenaariota alan tulevaisuudesta. Menestyminen vaatii panoksia koulutukseen...10 Osaamiseen perustuva kilpailukyky säilyy vain investoimalla riittävästi koulutukseen. Toimialaraportin mukaan taantuma hellittää...11 Tekninen palveluala on yksi kansainvälistyneimpiä palvelualoja maassamme. Ympäristön arvoista talotekniikkaa...12 Ympäristömyötäisen suunnittelun kysyntä kasvaa. Ajankohtaista... 14 Suhdanteet... 16 Kotimarkkinat vetävät, vientihankkeita kaivataan SKOLin hallitus 2011 Puheenjohtaja Heikki Hornborg Etteplan Varapuheen- Tuomas Kaarlehto Rapal johtajat Matti Mannonen WSP Finland Jäsenet Kimmo Fischer Sito Kari Harsunen SWECO Industry Urpo Koivula AX-Suunnittelu Petri Laurikka A-Insinöörit Suunnittelu Mika Laurilehto Deltamarin Sakari Oksanen Pöyry Finland Reijo Riekkola Saanio & Riekkola SKOLin toimisto puhelinvaihde 020 595 5100 faksi 020 595 5111 Toimitusjohtaja Timo Myllys puh 5101, gsm 040 506 6066 Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen puh 5105, gsm 0400 717 130 Lakimies Mikko Oikarinen puh 5103, gsm 0400 946 329 Julkaisut Kirsti Leskinen puh 5108 Talous Ritva Marttila puh 5107 Tilastot Hilve Nurminen puh 5104

SKOL Visio Joulukuu 2010 3 Suunnitteluala murroksessa Suunnittelu- ja konsulttiala on kuluneen vuoden aikana joutunut ennennäkemättömään markkinamuutokseen. Alan toimintaedellytykset ovat pysyvästi muuttuneet. Kotimaan investointiaste on erittäin alhainen eikä ole mitään merkkejä siitä että se enää pysyvästi nousisi. Alalla toimivan henkilöstön määrä on pudonnut lähes 15 000:sta noin 13 000 henkeen. Suunnittelupalveluiden kotimainen kysyntä on investointien ja isojen vientihankkeiden vähenemisen ja myötä laskenut ja samalla suunnitteluvienti on lähes puolittunut. Infrasuunnittelun hyvä tilauskanta on myös kääntynyt laskuun eikä julkisen sektorin rahoitusvajeen seurauksena näköpiirissä ole pitkään aikaan parannusta. Talonrakentamisen suunnittelussa näkymät ovat onneksi vakaammat. Historia opettaa että muutoskohdat ovat paitsi uhkia, myös mahdollisuuksia. Sekä jäsenyritystemme että SKOLin on reagoitava muutoksiin toimintamalleja muuttamalla. SKOL aloitti yhdessä YTN:n kanssa jo pari vuotta sitten projektin jonka tavoitteena on kohdata tulevaisuuden haasteet ja turvata suomalaisen insinöörityön tulevaisuus. Aiheesta on enemmän toisaalla lehdessä. SKOL on varautunut markkinoilla tapahtuneisiin ja tuleviin muutoksiin uudessa strategiassaan, jossa on painotettu erityisesti ennakointia ja kansainvälistymistä. Yhteistyössä Teknologiateollisuuden kanssa SKOLilla ja jäsenillä on hyvät kanavat seurata kansainvälistä kehitystä sekä paremmat resurssit alamme kehityshankkeiden toteuttamiseen. Alan tuleva kasvu ei voi perustua vain kotimaisiin investointeihin. Leipä on haettava ulkomailta. Tähän mennessä jäsenyrityksemme ovat olleet varsin varovaisia kansainvälistymisessään. Suurimpana syynä on vähäinen mahdollisuus riskinottoon ja se tosiasia, ettei kukaan pioneeri ole takaiskuiltakaan välttynyt. Kuitenkin esimerkiksi Englannin, Hollannin ja Tanskan esimerkit osoittavat että suunnittelu- ja konsulttityö voi olla merkittävä vientitulo eikä yritysten kasvulla ole ylärajaa. Suomalaisenkin suunnittelu- ja konsulttialan on kyettävä vastaamaan kansainvälistymisen tuomiin uusiin haasteeseen. Painoarvoamme lisää myös se että, asiantuntija yrityksillämme on keskeinen asema teollisuutemme kilpailukyvyn parantajana sekä koko yhteiskunnan rakenteiden ja teknologian kehittäjänä. Valtiovallan on ratkaisuillaan raivattava esteitä yritystoiminnan kehittämisen tieltä ja edistettävä kotimaista omistusta. Suunnittelu- ja konsulttialan keskeinen menestystekijä on osaaminen. Mikään maa ei voi sallia oppimisen rajoittamista. Maallamme ei ole varaa menettää etevimpien yksilöittensä kehittymismahdollisuuksia. Koulutusjärjestelmäämme on uusittava perustamalla tasoluokkia samalla kun matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen määrää ja laatua on lisättävä. Valtaosa SKOLin jäsenyrityksistä on liian pieniä kansainvälistymään yksin. Verkottuminen on välttämätöntä. Tämä ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös yhteistyötä sidosryhmien välillä ja ennen kaikkea yhteistyötä asiakkaiden ja valtiovallan kanssa. Yhdessä asiakaskuntamme kanssa on päästävä kehittämään uusia lisäarvoa tuottavia toimintamalleja. EU-säännökset eivät estä muissakaan maissa innovatiivista toimintaa. Pelkkään hintaan perustuva asiantuntijapalveluiden myynti näivettää toimialan ja jäädyttää kehityksen. Uusilla toimintatavoilla ja yhteistyöllä alallamme on huomattavat kasvumahdollisuudet. Heikki Hornborg SKOLin puheenjohtaja TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on insinööri-, arkkitehti- ja suunnitteluyritysten yrittäjä- ja työnantajajärjestö. SKOLin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluu 224 suunnittelu- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää. Ne työllistävät Suomessa 13 500 asiantuntijaa. Alan yritystoiminta on hyvin kansainvälistä, SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät maailmanlaajuisesti yli 50 000 henkeä. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 2009 oli 1,2 miljardia euroa. Neljännes tuotannosta kohdistuu vientihankkeisiin. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. Ala toteuttaa eri kokoisten projektien hankekehityksen ja suunnittelutyön. Tyypillisiä suunnittelukohteita ovat tehtaat ja niihin liittyvät tuotantoprosessit ja -laitteistot, kaikki rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja projektihallinta sekä yhteiskunnan, liikenteen ja ympäristön hankkeet. Alan asiakkaita ovat kaikki elinkeinoelämän toimialat ja koko julkinen sektori. SKOLin tehtävänä on toimialan ja jäsenyritystensä liiketoiminnan edellytysten jatkuva parantaminen. SKOL toimii tiiviissä yhteistyössä Teknologiateollisuuden kanssa ja muuttaa yhteisiin tiloihin Etelärantaan keväällä 2011. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, Tapiontori 1, 02100 ESPOO puhelin 020 595 5100 faksi 020 595 5111 www.skolry.fi skolry@skolry.fi SKOL Visio ISSN 1457-9073 Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Sampsa Heilä Taitto Markus Janhunen Paino Forssan kirjapaino

4 SKOL Visio Joulukuu 2010 SKOLin uusi ennakoiva strategia varautuu kiihtyvään muutokseen SKOLin uudessa strategiassa on kaksi oleellista muutosta verrattuna aiempaan strategiaan. Toinen on ennakointi ja toinen kansainvälisen toiminnan painoarvon merkittävä nousu, SKOLin puheenjohtaja Heikki Hornborg Ennakointia tarvitaan siksi, että meidän toimintaympäristömme, joka on ollut pitkään hyvin kotimarkkinakeskeinen ja suhteellisen vakaa on muuttunut kansainvälisemmäksi ja muutoksiltaan nopeasyklisemmäksi, sanoo SKOLin puheenjohtaja Heikki Hornborg. Strategian valmistelussa on hyödynnetty kaksi vuotta sitten käynnistetyn suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuushankkeen aikana tehtyä perusteellista analyysiä toimintaympäristön keskeisistä muutostrendeistä ja alan tulevaisuudennäkymistä. Ennakointia tarvitaan siksi, että meidän toimintaympäristömme joka on ollut pitkään hyvin kotimarkkinakeskeinen ja suhteellisen vakaa on muuttunut kansainvälisemmäksi ja muutoksiltaan nopeasyklisemmäksi. Nekin yritykset jotka toimivat pelkästään kotimarkkinoilla joutuvat ottamaan huomioon kansainvälisessä kehityksessä tapahtuvat muutokset, ja kansainvälinen kilpailu on tullut myös suomalaisiin projekteihin, Heikki Hornborg Suunnittelutyö ylittää yhä useammin kansalliset rajat. Projektit ovat usein monikansallisia. Suunnitteluryhmässä voi olla jäseniä eri maakuntien lisäksi eri puolilta maailmaa. Suunnittelutyön verkottuessa myös SKO- Lin on tiivistettävä yhteistyötä ja vaikuttamista alan kansainvälisissä järjestöissä FIDICissä ja EFCAssa ja viestittävä kansainvälisestä kehityksestä omalle jäsenistölleen, Hornborg Toimintaympäristön muutosnopeuden kiihtyessä on viestintää ja vaikuttamista tehostettava myös erilaisiin sidosryhmiin. Viestintä oli mukana jo edellisessä strategiassa yhtenä painopistealueena, mutta sen merkitys on Hornborgin mukaan tämän päivän yhteiskunnassa entisestään korostunut. Meidän on tuotava esille alalla tapahtuva kehittyminen ja hyviä esimerkkejä korkeatasoisesta osaamisestamme omalle jäsenkunnalle, asiakkaille ja sidosryhmille. Viestimällä vahvuuksistamme voimme nostaa suunnittelu- ja konsulttialan imagoa ja parantaa SKOLin jäsenten toimintaedellytyksiä. Teknologiateollisuudesta lisää voimia toteutukseen Toimintaedellytysten parantamiseen ja vaikuttamiseen SKOL saa merkittävästi lisäresursseja kumppanuudesta Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Kumppanuuden myötä Toimivat työmarkkinat teema jätettiin omasta strategiastamme pois, koska Teknologiateollisuus hoitaa vahvasti tätä tehtävää omilla suuremmilla resursseillaan. Yhteistyön ansiosta SKOLille jää enemmän voimava-

SKOL Visio Joulukuu 2010 5 roja suunnattavaksi oman strategiamme kannalta muille keskeisille alueille. Myös koulutukseen vaikuttamisessa Teknologiateollisuus on näkyvä toimija, jonka pyrkimykset ovat hyvin pitkälle yhteiset SKOLin jäsenkunnan kanssa. Hornborgin mukaan suunnittelu- ja konsulttiala ja teollisuus jakavat yhteisen huolen matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen vähentämisestä kouluissa sekä insinööriopetuksen laadun säilymisestä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, joiden resurssit opiskelijaa kohti ovat pienentyneet. Osaamisesta ylivoimaa on yksi Teknologiateollisuuden neljästä strategisesta teemasta. SKOLin jäsenkunnalle huippuosaaminen on keskeinen menestystekijä. Meidän on kyettävä myös viestimään entistä paremmin sitä, että tarjoamme asiakkaille merkittävää lisäarvoa tuottavia korkean tason osaamiseen perustuvia ratkaisuja halvimman mahdollisen suunnittelun sijaan. Toimintaympäristön muuttuessa konsulttiyritysten henkilöstölle ja johdolle asetetaan myös uudenlaisia vaatimuksia. Heiltä edellytetään kykyä ja halua toimia kansainvälisesti sekä kykyä johtaa verkostoja. Meidän on tärkeää saada välitetyksi opiskelijoille tietoa siitä, kuinka mielenkiintoisia mahdollisuuksia suunnitteluala tarjoaa itsensä kehittämiseen ja ammatilliseen uudistumiseen, Hornborg Hän muistuttaa, että suunnitteluala on ollut kehityksen kärjessä paitsi uusimman tiedon soveltamisessa myös toiminnan eettisten pelisääntöjen kehittämisessä ensimmäiset laadittiin alalle jo 50 vuotta sitten. Heikki Hornborgin mukaan SKOLin ja Teknologiateollisuuden uudet strategiat ovat hämmästyttävän samansuuntaisia, vaikka niiden valmistelu oli jo pitkällä ennen kuin järjestöt käynnistivät keskustelun yhteistyöstä. Kun näimme ensimmäisen kerran Timo Myllyksen kanssa Teknologiateollisuuden strategiatalon meiltä kummaltakin loksahti suu auki, niin paljon siinä oli samankaltaisia asioita kuin SKOLin pyramidin muotoon rakennetussa strategiakartassa. Suomen menestys tuotteiden ja palveluiden viennissä perustuu korkeaan osaamiseen. Suunnittelutyö ylittää yhä useammin maiden rajat ja projektit ovat monikansallisia. Tero Sivula

6 SKOL Visio Joulukuu 2010 Teknologiateollisuus ry:n strategia 2010-2012 Vaikuttavin suunnannäyttäjä TeknologiaSuomi nousuun! Teknologiateollisuuden toiminta on perinteisesti painottunut jäsenyritysten tuloslaskelman kustannuspuoleen vaikuttamiseen. Työmarkkinatoiminnalla on vaikutettu yritysten suurimpaan kustannuserään, henkilöstökustannuksiin. Myös lainsäädäntöön vaikuttaminen on tähdännyt uusien kustannusrasitteiden ehkäisyyn. Toimintaympäristön nopea muutos edellyttää sitä, että meidän on osallistuttava aiempaa vahvemmin uusien tuottojen synnyttämiseen, Turunen Yritysten globaalin kilpailukyvyn rakentamiseksi Teknologiateollisuus on aktiivisesti mukana strategisen huippuosaamisen keskittymien toiminnassa ja luo uusia innovaatioverkostoja. Se käynnistää hankkeita joilla tuetaan pk-yritysten palvelukonseptien kehittämistä ja kansainvälistämistä sekä etsitään uusia, suurta liiketoimintapotentiaalia omaavia yritysten yhteisiä tarjoamia. Nokia Siemens Networksin ja ABB:n kaltaisten globaalien suuryritysten tuote- Globaalin Yrityskohtaisuuden Osaamisesta Investointeihin kilpailukyvyn ja kasvuun Teema 1 Teema 2 Teema 3 Teema 3 rakentaminen vahvistaminen kannustava ylivoimaa työehdoissa toimintaympäristö Kasvun ja menestyksen rakentaja 1 TeknologiaSuomi nousuun Menestyminen globaalin rakennemuutoksen aiheuttamassa kovenevassa kilpailussa edellyttää suomalaiselta teknologiateollisuudelta ja suunnittelu- ja konsulttialalta entistä tiiviimpää yhteistyötä. SKOLin liittyminen Teknologiateollisuus ry:n itsenäiseksi toimialayhdistykseksi vahvistaa kummankin järjestön jäsenyritysten menestymisen edellytyksiä, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen Teknologiateollisuuden yritykset ovat osalle SKOLin jäsenistä asiakkaita ja läheisiä yhteistyökumppaneita jopa luottamuksellisessa tuotekehityksessä, joka on yritysten keskeinen kilpailutekijä. Siksi oli Jorma Turusen mukaan luontevaa, että SKOLin taholta alun perin konsulttitoimistojen työmarkkinaneuvotteluaseman vahvistamisesta lähtenyt aloite järjestöjen yhteistyöstä laajeni nopeasti kaikille muillekin järjestötoiminnan osa-alueille. Virallisesti ensi vuoden alussa käynnistyvä mutta monilla alueilla jo toimiva yhteistyö toteutuu hyvin kattavana. Työmarkkina-asioissa meillä on käytännössä samat sopimusosapuolet ja yhdessä hyvin vahva neuvotteluasema. Intressimme ovat muutenkin pitkälle samat. Yhteinen tavoitteemme on saada osaamiseen perustuva TeknologiaSuomi nousuun, Turunen Teknologiateollisuuden uusi strategia pohjautuu yritysten toimintaympäristön muutostrendeihin, joista keskeisin on globaalin rakennemuutoksen voimistuminen. Toinen on EU:n kasvava vaikutus. Yli puolet yrityksiin liittyvästä lainsäädännöstä tehdään EU:ssa. Siksi meidän on vaikutettava lainsäädäntöön kansallisen tason lisäksi aiempaa voimakkaammin myös EU-tasolla. SKOLin jäseniä kiinnostavat pääosin samat lait kuin teknologiateollisuutta, Turunen Yritysten globaalin kilpailukyvyn rakentaminen sekä vaikuttaminen koulutukseen, osaamiseen ja innovaatioympäristöön ovat Teknologiateollisuuden strategisia tavoitteita, jotka ovat tärkeitä myös SKOLin jäsenkunnalle. Kriittisestä massasta on näiden asioiden edistämisessä paljon etua. Teknologiateollisuus on huomattavasti vahvempi toimija kuin SKOL yksin, Turunen toteaa. Jorma Turusen mukaan uusi strategia painottaa liiketoimintamahdollisuuksiin vaikuttamista ja sitä että vaikuttavuuden tulee olla mitattavissa. Rooliksi ei enää riitä palvelutehtävän suorittaminen, vaan on ennakoitava uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja esiteltävä niitä jäsenkunnalle. Meidän on siirryttävä tekijästä enemmän näkijäksi. Asioiden tekeminen oikein ei riitä, vaan jäsenyritysten ja samalla myös koko Suomen menestys rakennetaan tekemällä oikeita asioita ja luomalla mahdollisuuksia kasvuun. Lisäarvoa innovaatioverkostoista

SKOL Visio Joulukuu 2010 7 Saara Klemola Etteplan ja Elomatic osoittavat hyvin konsulttiyritysten mahdollisuudet maailmanlaajuisen markkina-aseman luomiseen vahvalla erikoisosaamisella ja molempia osapuolia hyödyttävällä läheisellä kumppanuudella teknologiateollisuuden valmistavien yritysten kanssa, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen kehityksen painottuminen Suomeen on hyvä osoitus siitä, että meillä on kansainvälisesti korkeatasoinen innovaatioympäristö ja maailmanluokan osaamista. Siitä huolimatta meillä on selvästi vähemmän kasvuyrityksiä kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, ja tähän on saatava muutos. Jorma Turunen uskoo, että muun muassa energia- ja ympäristöliiketoiminnan klusteri tarjoaa teknologiateollisuudelle ja suunnittelu- ja konsulttialan yrityksille paljon mahdollisuuksia verkottumiselle ja uuden liiketoiminnan luomiselle. Teknologiateollisuus pyrkii edistämään alan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä erityisesti Kiinassa, jonka ympäristömarkkinat kasvavat 10-15 prosenttia vuodessa. Kiinan ekokaupunkihankkeisiin kootaan yritysryhmiä ja verkostoja. Suomessa on hyvin laaja energiaportfolio ja paljon siihen liittyvää osaamista. Kylmästä ilmanalasta johtuen energiatehokkuus on jo valmiiksi sisäänrakennettu meidän rakentamiseen ja siihen liittyvään suunnitteluun ja teollisuuteen. Erikoisosaamisen tuotteistusta Nokian, Wärtsilän ja Pöyryn kotimaassa huomio kiinnittyy helposti kansainvälisesti menestyneiden yritysten raskaaseen sarjaan. Jorma Turunen muistuttaa, että suomalaisessa teknologiateollisuudessa ja konsulttialalla on paljon pk-yrityksiä. Monille yrityksille jo 20 miljoonan euron liikevaihto on valtava. Suomalaisten yritysten ei kannata lähteä kilpailemaan suurten volyymien päämarkkinoille saksalaisten tai englantilaisten yritysten kanssa, vaan niiden on tärkeää löytää omaan strategiaansa ja usein tuotekehityspainotteiseen korkean tason osaamiseensa sopivat globaalit osamarkkinat ja erikoistuotteet. Menestyvä tarjoama rakentuu usein erilaisten osaamisten yhdistämisestä. Onnistuneen strategian lähtökohtana on aina asiakkaiden tarpeiden syvällinen ymmärtäminen. Esimerkiksi Baswaren perustajat eivät olleet ohjelmistopuolen vaan taloushallinnon asiantuntijoita, ja yrityksen menestys on pohjautunut tämän osaamisen ohjelmointiin kuten monilla muillakin ohjelmistoyrityksillä. Tekla on hyvä esimerkki rakenteiden laskentaosaamisen konseptoinnista myytäviksi ohjelmistotuotteiksi. Jorma Turunen uskoo suomalaisten yritysten kykyyn rakentaa menestystä myös tulevaisuudessa, kunhan vain poliitikot pystyvät pitämään loitolla velkaantumisen aiheuttamat uhkakuvat yritysten taloudelliselle toimintaympäristölle. Kiviniemen hallituksen budjetti perustuu yli kahdeksan miljardin euron lisävelan ottoon. Jos yritykset olisivat samanlaisessa tilanteessa kuin valtio, ne joutuisivat väistämättä karsimaan kulujaan. Turunen painottaa, että valtion tehtävänä on hoitaa oma taloutensa ja sitä kautta yritysten toimintaympäristö sellaiseksi, ettei yritysten kannettavaksi tarvitse koko ajan asettaa uusia kilpailukykyä heikentäviä rasitteita. Kasvua ja investointeja tukevaa toimintaympäristöä rakennetaan tukemalla tuotekehitystä esimerkiksi uudella tuotekehityksen verokannustimella ja verotuspäätöksillä.

8 SKOL Visio Joulukuu 2010 Suunnittelualan tulevaisuushanke: Kansainvälistyminen osaksi joka Suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuushankkeen keskeinen johtopäätös on se, että kansainvälistyminen koskettaa kaikkia alan yrityksiä. Siksi jokaisen yrityksen täytyy ottaa strategiassaan huomioon kansainvälistymisen vaikutukset ja mahdollisuudet. SKOLin ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kaksi vuotta sitten käynnistämän tulevaisuushankkeen lähtökohtana oli yhteinen huoli suomalaisen suunnittelualan tulevaisuudesta ja kilpailukyvystä, kun asiakkaat ja toimiala globalisoituvat voimakkaasti. Suomi on ollut TEKin Teknologiabarometrin mukaan kärjessä, kun arvioidaan teknologian arvonlisäyksen osuutta bruttokansantuotteesta. Kehittyvät maat pystyvät kuitenkin tarjoamaan palveluita huomattavasti edullisemmin ja niiden koulutus- ja osaamistaso nousee nopeasti. Suunnitteluala on ollut pitkään hyvin kotimarkkinapainotteinen ja töitä riitti teollistuvan yhteiskunnan ja sen infrastruktuurin suunnittelussa. Maailmalle menoon ei aiemmin ollut tarvetta, mutta nyt kasvu on haettava entistä enemmän itse ulkomailta, konsultti Pekka Pesonen PricewaterhouseCoopers Oy:stä (PwC) PwC on toteuttanut tulevaisuushankkeen toisen osan ja koonnut hankkeen loppuraportin. Ensimmäisen osan toteutuksesta vastasi Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus. YTN:stä SKOL-YTN -tulevaisuushankkeeseen osallistuivat Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja Uusi Insinööriliitto UIL. Pekka Pesonen painottaa, että toimintaympäristön nopea muutos pakottaa jokaisen alan yrityksen ottamaan strategiassaan kantaa kansainvälistymisen mahdollisuuksiin ja uhkiin. 4. 1. 3. 2. Arvioi kuinka tärkeänä pidät kunkin tavoitteen saavuttamista suunnittelu- ja konsulttialan kilpailukyvyn turvaamisen ja kehittymisen kannalta A. Toimintaympäristön muutosten ennakointi on huomattavasti nykyistä parempaa B. Maa- ja asiakastoimialakohtaista informaatiota on yrityksille helposti saatavilla C. Yritysten strategia on laadukkaampi ja mahdollistaa oikeiden päätösten tekemisen D. Yrityksillä on riittävät alue- tai maakohtaiset toimintasuunnitelmat ja paremmat edellytykset toimia maakohtaisesti E. Yritysten toimintamallit ovat tehokkaita ja tukevat tavoitteellista liiketoimintaa F. Yritykset hyödyntävät paremmin kumppanuus- ja verkostoitumismahdollisuuksia G. Kansainvälistyessään yritykset ovat kytkeytyneet asiakkaiden ja muiden sidosryhmien muodostamaan verkostoon H. Yritysten tuote-palvelutarjoama on nyt ja tulevaisuudessa kilpailukykyinen I. Suunnittelupalveluiden hankinnat korostavat korkealaatuista osaamista ja laatutasoa) J. Henkilöstön osaaminen ja valmiudet kohtaavat entistä paremmin alan muutoksen ja yritysten uudet haasteet K. Yrityksillä on paremmat mahdollisuudet löytää ja rekrytoida uusia ja tarpeita vastaavia osaajia L. Suunnittelu- ja konsulttiala on entistä houkuttelevampi Erittäin tärkeä Yksi vaihtoehto on etabloituminen voimakkaasti kehittyville markkinoille eli etenkin Kiinaan tai Intian, Venäjän ja Brasilian kaltaisiin maihin, joissa investoidaan paljon teollisuuteen ja infrastruktuuriin. Etabloituminen on aina kuitenkin myös riski, ja siksi on tärkeää tehdä huolellinen markkina-analyysi päätöksenteon pohjaksi, Pesonen Eri markkinoista ja niiden ominaispiirteistä on saatavissa paljon tietoa muun muassa Finprolta. Jokaisen yrityksen vastuulla on kuitenkin viime kädessä arvioida omat mahdollisuutensa toimintaan kullakin markkinoilla. Menestyvä kansainvälinen liiketoiminta edellyttää jatkuvaa toimintaympäristön muutosten ymmärtämistä, suunnitelmallisuutta ja operatiivisen toiminnan kehittämistä kustannustehokkaaksi. Korkean osaamisen myyntiä ja markkinointia Suomalaisten konsulttiyritysten asiakkaat arvostavat osaamisen korkeaa tasoa, suunnittelun laatua ja luotettavuutta. Ulkomailla on ensin kuitenkin hankittava asiakkaat ja se vaatii usein paljon panostusta myyntiin ja markkinointiin, Pesonen On ymmärrettävä paitsi oman asiakkaan tarpeet, myös Tärkeä Vähemmän tärkeä Ei tärkeä N=158 En osaa sanoa 2010 Sivu 11 Suunnittelu- ja konsulttialalla toimiville ja asiakkaille suunnatussa kyselyssä pidettiin alan kilpailukyvyn ja kehittymisen kannalta tärkeimpänä sitä, että yritysten tuote-palvelutarjoama on kilpailukykyinen. Seuraavaksi tärkeimmiksi nähtiin henkilöstön osaamisen ja muutosvalmiuden kehittäminen sekä yritysten toimintamallien tehokkuus. PwC hänen asiakkaansa ja jopa loppukäyttäjän kuten laivamatkustajan tarpeita. Esimerkiksi suomalaisen teollisuusyrityksen investointihankkeen mukana Kiinan mennyt teollisuuslaitoksen suomalainen suunnitteluyritys voi joutua tekemään monta vuotta töitä ennen kuin se saa ensimmäisen oman asiakkaansa Kiinasta. Paikalliset referenssit ovat suunnittelun kaltaisessa palveluliiketoiminnassa ensiarvoisen tärkeitä asiakkuuksien saamiseksi. Kiinassa on varauduttava myös siihen, että suunnitelmiasi heti kopioidaan. Silloin toimintasi voi perustua joko siihen että kehität jatkuvas-

SKOL Visio Joulukuu 2010 9 strategiaa ti designia niin että muut tulevat aina perässä, tai tarjoat pitkälle tuotteistettua perussuunnittelua ja sen päälle erikoisosaamiseen perustuvia lisäpalveluita joita on hankala kopioida. Pekka Pesonen uskoo että suomalaisille suunnittelutoimistoille on paljon mahdollisuuksia maailmalla esimerkiksi toimintamallilla, jossa suomalaiset hoitavat projektien johtamisen ja vaativimmat asiantuntijatehtävät sekä Suomessa että kohdemaassa ja muu suunnittelu tehdään osin paikallisin voimin edullisemmalla kustannustasolla. Jos suunnitteluyritys toimii Suomen lisäksi vaikkapa Kiinassa ja Brasiliassa ja suunnitteluryhmissä on jäseniä näistä kaikista maista, on myynnin, resursoinnin ja projektihallinnan sekä tiedon hallinnan järjestelmien pysyttävä jatkuvasti ajan tasalla kaikkien projektien ja yrityksen tilanteesta, Pesonen Kansainvälisen toiminnan rakentaminen on suurillekin suunnitteluyrityksille haasteellista, mutta kansainvälistyminen tarjoaa toisaalta paljon mahdollisuuksia pienillekin toimistoille erikoisosaamisen vientiin esimerkiksi verkottumalla sopivien kumppaneiden kanssa. Tämä vaatii yrityksiltä liiketoimintaosaamista ja riskinottokykyä sekä kansallisilta toimijoilta tukea ja kehitystoimia muun muassa koulutuksessa. Suunnittelu- ja konsulttialan skenaariot 2020 Suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuushankkeen ensimmäisen vaiheen toteutti haastattelujen ja tulevaisuusverstaiden pohjalta Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, jonka raportissa Suunnittelu- ja konsulttialan skenaariot 2020 esitellään kahdeksan skenaariota alan tulevaisuudesta. 1. Globalisaatio vie maailmalle Suunnittelun markkinat ovat siellä missä ovat pääomaintensiivisen tuotannon investoinnit ja isot infrastruktuurihankkeet, eli suunnittelutyö lähtee teollisuuden mukana siirtymätalouksien kasvaville markkinoille ja halpojen työvoimakustannusten maihin Etelä- Amerikkaan, Aasiaan ja Venäjälle sekä aikanaan myös Afrikkaan. Suomalaiset suunnittelu- ja konsulttitoimistot ovat siirtyneet teollisuuden mukana ja kansainvälistyneet nopeasti. Kiinan investointiaste on kasvanut 2 3 -kertaiseksi. Kehittymässä oleva globalisaatio 3.0 pirstaloi tuotantoa niin että jopa yksilöistä tulee tuottajia kuten plustaloissa, jotka tuottavat oman energiansa lisäksi myytävää energiaa maailman markkinoille. 2. Tuottavuusohjelmalla uuteen kasvuun Valtion- ja kuntahallinnon tuottavuusohjelma sekä kustannus- ja rahoituskriisi ovat johtamassa julkishallinnossa samantapaiseen ulkoistamiseen kuin teollisuudessa on jo tapahtunut muun muassa suunnittelun ulkoistamisen osalta. Julkishallinnon osaamista omaavat suunnittelu- ja konsulttiyritykset kasvavat nopeasti ja kansainvälistyvät. Kotimarkkinoilla julkisen sektorin osuus kysynnästä nousee 28 prosentista 50 prosenttiin. 3. Uudet killeritoimialat tulevat Uudet killeritoimialat kuten ympäristö, energia ja bioraaka-aineet luovat uudentyyppisen suunnittelupalveluiden kysynnän. Esimerkiksi energianinvestointien tarve on noin 1000 miljardia dollaria vuodessa ja ympäristöteknologian markkinat 2020 noin 2000 3000 miljardia dollaria, kun metsäteollisuuden kokonaisarvo on nyt 300 miljardia euroa. Suunnittele ja toteuta eko-ostoskeskus tai ekokaupunki. Metsäteollisuudesta kehittyy bioraaka-aineklusteri, joka tuottaa funktionaalisia materiaaleja kaikille muille aloille. Tietokoneiden ja matkapuhelimien ominaisuuksia siirretään arkisiin esineisiin kuten pakkauksiin ja talojen rakenteisiin. 4. Kaiken se joustaa Suunnittelu- ja konsulttialan organisaatioiden hierarkiat hajoavat joustaviksi ja oppiviksi osaamisverkostoiksi ja projektiorganisaatioiksi. Alan strategista tehtävää määrittää toimiminen teollisuuden ja muun tuotannon puskurina erilaisen vaihtelun varalta. Suhdanteiden syklit nopeutuvat ja syvenevät. Työympäristönä on yhä useammin sosiaalinen media ja open information platform. 5. Juhlat on juhlittu Suunnittelu- ja konsulttialan on sopeutettava toimintansa muuttuvaan liiketoimintaympäristöön ja siksi alan työntekijöiden määrä laskee merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. 6. Hajautettu järjestelmä Yritykset ovat korvautuneet portaaleilla, jossa sosiaalinen media ja Web 2.0 yhdistävät satoja tuhansia asiantuntijoita oppiviksi verkostoiksi ja kansainvälisiksi innovaatioyhteisöiksi. Yksilöt ovat sekä asiakkaita että tuottajia. 7. Vallankumous Suunnittelu- ja konsulttiala siirtyy tulevaisuudessa nykyisten asiakkaiden markkinoille tarjoamalla kokonaisuuden hallintaa ja kilpailuttamalla teollisuutta ja muita toimijoita. 8. Ympäri käydään, yhteen tullaan Suunnittelu- ja konsulttiala sulautuu nykyisiin asiakkaisiin. Liiketoimintaympäristöä viime vuosina hallinnut ulkoistamisen trendi päättyy ja muuttuu sisäistämiseksi. Ala tekee nykyisten asiakkaidensa kanssa yhteisiä tuotteita yhteisille asiakkaille, mikä edellyttää entistä tiiviimpää ja pitkäjänteisempää yhteistyötä ja yhteen sulautumista.

10 SKOL Visio Joulukuu 2010 Menestyminen vaatii panoksia koulutukseen Suomen kiistatta hyvä menestys viime vuosikymmeninä on perustunut vahvasti insinööriosaamiseen sekä teollisuudessa että palveluiden viennissä. Suomelle riittäisi hyvin reilun prosentin osuus eurooppalaisista insinöörityön markkinoista, TEK ry:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi Tekniikan akateemisten liitto TEK ry:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi näkee kehityksen voivan jatkua positiivisena vain, jos insinöörikoulutuksen resursseja lisätään yliopistoissa ja yritykset panostavat enemmän henkilöstön koulutukseen ja strategisen kilpailukyvyn kehittämiseen. Suurelta osin suomalaisen korkeatasoisen insinööriosaamisen ansiosta koko yhteiskunnallamme on mennyt pitkään hyvin. Näen kuitenkin selkeitä uhkia positiivisen kehityksen jatkumiselle, Heikki Kauppi Hän korostaa, että osaamiseen perustuva kilpailukyky säilyy vain investoimalla riittävästi koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Suomessa teknistieteellisen yliopistokoulutuksen julkinen rahoitus opiskelijaa kohti on pudonnut kuitenkin noin puoleen muiden Pohjoismaiden tasosta, ja ero Saksaan ja Englantiin on lähes yhtä suuri. Yliopistoissa insinöörien koulutusmääriä on lisätty, mutta koska opetusresursseja ei ole vastaavasti kasvatettu on yhtä opettajaa kohti kaksinkertainen määrä oppilaita kuin parikymmentä vuotta sitten. Suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa laskutusaste on noussut samassa ajassa noin 70 prosentista 90 prosenttiin, mikä ei enää mahdollista riittävää henkilökunnan koulutusta ja yrityksen strategisen kilpailukyvyn ja toiminnan kehittämistä, Kauppi Hän muistuttaa, että insinöörityössä hintaa merkittävästi tärkeämpi tekijä on kyky tuottaa asiakkaalle lisäarvoa korkeatasoisella osaamisella. Esimerkiksi suunnittelun osuus hankkeen kustannuksista on yleensä vain muutamia prosentteja, mutta hyvä suunnittelu voi parantaa huomattavasti koko hankkeen taloudellisuutta ja toiminnallisuutta. Pöyry on hyvä esimerkki siitä, että suomalainen yritys voi kehittää valitulle strategiselle alueelle maailman parasta osaamista, joskin yrityksen nykystrategia herättää kysymyksiä. Metsä- ja selluteollisuus on tällä hetkellä kriisissä ja Pöyry pyrkii säästämään siirtämällä työtä Suomesta halvemman kustannustason maihin, mutta uskon itse suomalaisten yritysten pärjäävän jatkossakin ennemmin korkeaan osaamiseen perustuvilla uusilla innovaatioilla kuin kustannusten minimoinnilla. Metsät tulevat jatkossakin olemaan tärkeä raaka-ainelähde, ja nyt olisi Kaupin mielestä hyvä tilaisuus kehittää vankan suomalaisen osaamisen pohjalta täysin uudentyyppisiä ratkaisuja sekä energiatehokasta ja ympäristöystävällistä tuotantotekniikkaa joille on tulevaisuudessa globaalia kysyntää. Maailmalla voi menestyä edelleen, mutta vain rohkealla strategialla ja huippuosaamisen konseptoinnilla, Kauppi Kasvua Euroopasta Suunnittelu- ja konsulttiala on Suomen palvelualoista kansainvälistynein. Heikki Kauppi painottaa kuitenkin sitä, että globalisoitumisesta huolimatta suunnitteluala on kaikkialla kehittyneissä maissa edelleen suurelta osin hyvin paikallista. Hän ei usko esimerkiksi kiinalaisten ja intialaisten yritysten valtaavan Suomen suunnittelumarkkinoita. Kiinassa ja Intiassa valmistuu vuosittain toista miljoonaa insinööriä, mutta heille riittää töitä nopeasti kasvavassa taloudessa oman maan rakentamisen, infrastruktuurin ja teollisuuden parissa. Väkilukuun suhteutettuna meidän 100.000 insinööriämme vastaisi yksin Kiinassa noin 20 miljoonan insinöörin tarvetta. Lisäksi huippu on Kiinassakin kapea. Kotimarkkinoilla Kauppi uskoo suomalaisten yritysten kilpailukykyyn. Osaamistaso on hyvä eikä pieni markkina ja harvinainen kieli houkuttele suuria kansainvälisiä toimijoita muutoin kuin etabloitumisen kautta. Ulkomainen omistaja on toiseksi paras heti kotimaisen omistuksen jälkeen. Suomalaisen insinöörin kannalta tärkeintä on että hänellä on työtä. Kotimarkkinoilla kilpailukykyä parantaa Kaupin mukaan myös sellainen valitettava tosiasia, että suomalainen insinööri on Euroopan halvimpia. Muodostumassa olevat eurooppalaiset kotimarkkinat sisältävät paljon mahdollisuuksia insinööriosaamisen vientiin ja palkkiotason nostamiseen. Keski-Euroopassa insinöörikoulutus ei ole yhtä arvostettua kuin Suomessa, ja tekniikan opintoihin on vaikeampaa saada riittävästi korkeatasoista opiskelija-ainesta kuin meillä, Heikki Kauppi Suomelle riittäisi hyvin reilun prosentin osuus eurooppalaisista insinöörityön markkinoista. Meidän ei välttämättä aina tarvitse lähteä kauas.

SKOL Visio Joulukuu 2010 11 Toimialaraportin mukaan taantuma hellittää TEM toimialapalveluiden lokakuussa julkistaman Tekninen konsultointi toimialaraportin mukaan tekninen konsultointi on Suomessa tuotanto- ja työllisyysosuudella mitaten yksi merkittävimmistä liike-elämän palvelualoista. Teknisen konsultoinnin yhteenlaskettu liikevaihto on tekninen tes- kuin yrityksiä on lopettanut, Metsä-Tokila Asiantuntijapalveluiden ajan perustettu enemmän uusia yrityksiä taus mukaan luettuna yli 5,1 miljardia euroa, ja ala työllistää yli 38 000 Liikevaihdolla tai henkilömäärällä mi- kehittyvä markkina käytössä Suomi vielä henkilöä. Tekninen palveluala on tattuna kone- ja prosessisuunnittelu on myös yksi kansainvälistyneimpiä palvelualoja maassamme. nen palvelu toiseksi suurin. Tarkasteltaessa S tössä kehittyvä markkina. Olen aiemmin merkittävin alatoimiala ja rakennustekni- uomi on asiantuntijapalveluiden käy- Raportti korostaa suomalaisen suunnittelun ja insinööriosaamisen suurta merkitys- on lähes yhtä paljon kuin kone- ja prosessiset yritykset käyttävät konsulttipalveluita vain toimipaikkojen määrää arkkitehtipalveluita puhunut jopa kehitysmaasta, koska suomalaitä maamme teollisuuden ja kansantalouden suunnittelun toimipaikkoja. Selityksenä on noin kymmenesosan englantilaisyritysten käyttämästä määrästä, PKT-säätiön johtaja Juha kasvulle. arkkitehtitoimistojen painottuminen perinteisesti pieniin yhden hengen toimistoihin. Susia sanoi Liike-elämän palveluiden asiantun- Nykyisen taantuman vaikutus arkkitehti- ja insinööripalveluihin on ollut huomattava. Teknisen konsultoinnin liikevaihto lasmakkaasti pääkaupunkiseudulle. Teknises- Susian mukaan suomalaisten konsulttiyri- Liike-elämän palvelut keskittyvät voitijaseminaarissaki jopa 30 prosenttia. Lasku on kuitenkin pysähtynyt ja toimiala on kääntynyt kasvuun. min arkkitehtipalveluissa, jossa kehitystä sesä konsultoinnissa tämä näkyy voimakkaimtysten liikevaihto on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna vain kaksi viidesosaa siitä mitä Liike-elämän palveluiden suhdanneodotukset ovat tällä hetkellä jonkin verran tamisen kasvu ja alan koulutuspaikkojen littää pääkaupunkiseudun voimakas raken- Euroopassa yleensä. Monissa maissa konsulttien työpanoksen ja osaamisen arvostaminen näkyy myös korkeampina palkkioina. paremmat kuin teollisuuden ja kokonaisuutena melko positiiviset, raportin tehnyt toisisuunnittelu sen sijaan on eniten jakautu- suuri määrä Uudellamaalla. Kone- ja proses- Saksassa hintataso on 75 prosenttia korkeampi kuin Suomessa. Englannista ja Ranskasmialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais- nut Johtaminen koko Suomeen. Suomen ELY-keskuksesta Uudenmaan osuus toimialan liikevaihdosta on noin 45 prosenttia. Varsinais-Suo- Myös pk-barometrikyselyn mukaan tilanne alalla on jo parempi: 40 prosenttia yri- on toisena 14 prosentin osuudella. Seuraa- Yrityksen hallitustyöskentely Johtaminen ta olemme jäljessä noin 50 prosenttia, Susia tyksistä uskoo suhdanteiden paranemiseen. vina tulevat Pirkanmaa 7,5 prosentilla ja neljäntenä Pohjois-Pohjanmaa kuudella prosennen on korkeatasoista ja maailmalla arvostet- Hän tähdentää, että suomalainen osaami- Vain kahdeksan sadasta alan yrityksestä näkee suhdanteiden vielä huononevan. tilla. Varsinais-Suomen suhteellisen korkeaa tua. Yrityksen Henkilöstön hallitustyöskentely kehi.äminen ja Taantuman aikanakin alalla on ollut asemaa selittää osaltaan laivanrakennusteollisuus. suurin konsulttipalveluiden viejä. Suomi on Euroopan maista suhteellisesti koulutus hyvin vähän konkursseja. Alalle on koko Henkilöstön kehi.äminen ja Juha Susian mukaan oman osaamisen Merkittävimmät alan yritysten kehittämistarpeet Markkinoin> koulutus ja myyn> markkinointi on vaikeaa asiantuntijayrityksille. Johtaminen Johtaminen Arkkitehtipalvelut 4,2% 14 Etenkin pk-yritysten on myös hyvin vaikeaa hakea ja löytää tarvitsemiaan asiantuntija- Johtaminen Yrityksen hallitustyöskentely Yrityksen hallitustyöskentely 1,2% 4 Yrityksen Henkilöstön hallitustyöskentely Johtaminen Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Arkkitehtipalvelut kehi.äminen ja koulutus 14,3% 48 Vien> Markkinoin> ja myyn> palveluita. Tarpeet ja tarjottavat palvelut ovat Yrityksen Henkilöstön ja kansainvälistyminen hallitustyöskentely kehi.äminen ja Markkinointi ja myynti Yhdyskuntasuunnittelu Markkinoin> koulutus ja myyn> 24,2% 81 Arkkitehtipalvelut hyvin heterogeenisia. Henkilöstön kehi.äminen ja Markkinoin> Vien> ja kansainvälistyminen koulutus ja myyn> Vienti ja kansainvälistyminen Yhdyskuntasuunnittelu 4,8% 16 Kohtaamisongelman helpottamiseksi on kehitetty sähköinen Vien> ja kansainvälistyminen Vien> Markkinoin> ja kansainvälistyminen ja myyn> Rahoitus, talous Rahoitus, talous ja laskentatoimi Maa- ja ja laskentatoimi vesirakentamisen 5,7% 19 Sarja1 palvelu, jossa konsultit voivat Sarja1 Tuotanto Tuotanto ja materiaalitoiminnot, Rahoitus, Vien> ja ja tietotekniikka, talous materiaalitoiminnot, kansainvälistyminen ja laskentatoimi >etotekniikka, tuotekehitys, 12,2% laatu Yhdyskuntasuunnittelu tekninen palvelu 41 Maa- markkinoida osaamistaan ja tarjota palveluksiaan keskitetysti. Tuotanto Rahoitus, ja Yhteistyö ja vesirakentamisen materiaalitoiminnot, Sarja1 talous / ja verko.uminen, laskentatoimi tuotekehitys, laatu >etotekniikka, tuotekehitys, alihankinta laatu Tuotanto Yhteistyö Ympäristö ja materiaalitoiminnot, ja muiden Yhteistyö / verkottuminen, alihankinta tekninen / verko.uminen, >etotekniikka, säädösvaa>musten tuotekehitys, alihankinta 21,2% o.aminen laatu Maa- ja vesirakentamisen 71 Asiantuntijahaku.fi Sarja1 huomioon osoitteesta löytyy jo Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten Rahoitus, talous toiminnassa Tuotanto Ympäristöja materiaalitoiminnot, Rakennetekninen palvelu palvelu Yhteistyö / ja verko.uminen, ja laskentatoimi muiden säädösvaa>musten Ei alihankinta kehi.ämistarpeita o.aminen 1,8% 6 huomioon toiminnassa tekninen Ympäristö ja muiden 1500 konsultin tiedot. Luotettavan palvelun ottaminen huomioon toiminnassa Rakennetekninen >etotekniikka, palvelu tuotekehitys, säädösvaa>musten Ei kehi.ämistarpeita palvelu laatu o.aminen 0,00 % 5,00 % 10,0015,00 % 20,00 % 25,00 % 30,00 % % huomioon toiminnassa avulla konsultteja on myös helpompi vertailla Ei kehittämistarpeita Ei LVI-tekninen kehi.ämistarpeita 10,4% suunnittelu 350,00 % 5,00 % 10,0015,00 % 20,00 % 25,00 % 30,00 % % Rakennetekninen Tuotanto Yhteistyö palvelu ja materiaalitoiminnot, / verko.uminen, keskenään, Juha Susia 0,00 % 5,00 % 10,0015,00 % 20,00 % 25,00 % 30,00 % % Teknisen konsultoinnin yritykset >etotekniikka, LVI-tekninen pitävät tärkeimpinä tuotekehitys, alihankinta suunnittelu kehitystarpeina laatu markkinointia ja myyntiä, Sarja1 verkottumista ja alihankintaa sekä henkilöstön Sähkötekninen kehittämistä ja suunnittelu koulutusta. LVI-tekninen suunnittelu Yhteistyö Ympäristö / verko.uminen, ja muiden Sarja1 Sarja2 Teknisen konsultoinnin toimipaikat, Sähkötekninen säädösvaa>musten henkilöstö alihankinta ja liikevaihto vuonna 2008 alatoimialoittain (graafissa suhteelliset osuudet) Muu suunnittelu rakennustekninen o.aminen huomioon toiminnassa Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 1000 Sarja1 Toimipaikat Sarja2 Henkilöstö Sarja3 Liikevaihto Sähkötekninen suunnittelu 7111 Arkkitehtipalvelut Ympäristö ja muiden palvelu Muu rakennustekninen 1 621 4 029 Arkkitehtipalvelut 361 720 71121 Yhdyskuntasuunnittelu säädösvaa>musten o.aminen Sarja2 Sarja3 544 Yhdyskuntasuunnittelu Ei kehi.ämistarpeita 3 114 299 130 71122 Maa- ja vesirakentamisen Muu rakennustekninen huomioon Kone- palvelu ja palvelu toiminnassa prosessisuunnittelu Maa- ja vesirakentamisen 236 tekninen 1 375 palvelu 193 902 Sarja3 71123 Rakennetekninen 907 Rakennetekninen 3 365 palvelu Konepalvelu ja prosessisuunnittelu 367 242 71124 LVI-tekninen suunnittelu Ei kehi.ämistarpeita 552 0,00 LVI-tekninen % 5,00 1 951 % 10,00 15,00 % suunnittelu Muu tekninen palvelu 20,00 % 194 468 25,00 % 30,00 % % 71125 Sähkötekninen suunnittelu 709 Sähkötekninen 2 445 suunnittelu Kone- ja prosessisuunnittelu 247 206 Muu rakennustekninen 71126 Muu rakennustekninen palvelu Muu tekninen palvelu 1 489 3 824 palvelu 718 699 71127 Kone- ja prosessisuunnittelu Autokatsastus Kone- 1 650,00 ja % 5,00 12 prosessisuunnittelu 957 % 10,0015,00 % 220,00 % 197 906 25,00 % 30,00 % % 71129 Muu tekninen Muu palvelu tekninen palvelu 441 Muu 1 582 tekninen palvelu 151 228 71201 Autokatsastus Autokatsastus 253 1 653 Autokatsastus Muu tekninen testaus ja 163 843 Muu tekninen testaus ja 71202 Muu tekninen testaus ja analysointi 420 2 114 analysointi 274 006 Autokatsastus analysointi Yhteensä tekninen konsultointi Muu tekninen testaus 8 ja 822 38 409 5 169 3500,000 0,200 0,400 0,600 0,800 1,000 Vertaamalla näitä Muu toimialaraportin tekninen testaus henkilömääriä analysointi ja eri alatoimialoilla SKOLin 0,000 jäsenyritysten 0,200 henkilömääriin 0,400 0,600 voidaan 0,800 päätellä, 1,000 että infra- ja ympäristöalalla SKOLin piirissä on yli 80 prosenttia, talosuunnittelussa yli 60 prosenttia ja kone- ja prosessisuunnittelussa puolet koko alatoimialan henkilöstöstä. SKOLin jäsenten palveluksessa työskenteli 14500 henkeä 0,000 ja SKOLin 0,200 edustamilla 0,400 alatoimialoilla 0,600 0,800 toimialaraportin 1,000 mukaan yhteensä noin 25000 analysointi henkeä, eli keskimäärin SKOL edustaa noin 60 prosenttia alan henkilöstöstä. 0,000 0,200 0,400 0,600 0,800 1,000 Sarja1 Sarja2 Sarja3

12 SKOL Visio Joulukuu 2010 Ympäristön arvoista talotekniikkaa Energiamääräysten kiristyminen ja ympäristöarvojen nousu siirtävät taloteknisen suunnittelun painopistettä hankesuunnitteluvaiheeseen. Ympäristömyötäinen rakennus edellyttää arkkitehdin sekä taloteknisen suunnittelijan ja energia- ja ympäristöasiantuntijoiden tiivistä yhteistyötä ja eri vaihtoehtojen simulointeja tietomallin avulla. Taloteknisen energia- ja ympäristöasiantuntemuksen kysyntä on kasvanut niin voimakkaasti, että osaajista on tällä hetkellä huutava pula. Meillä työskentelee asiantuntijoita esimerkiksi carbon managerin nimikkeellä, eikä sellaisia valmistu suoraan mistään oppilaitoksesta, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n Energia ja ympäristö -osaston johtaja Piia Sormunen Vuoden alussa perustettu osasto koottiin Granlundin omista asiantuntijoista. Se keskittyy rakennusten energiatehokkuuteen ja ympäristömyötäiseen rakentamiseen liittyvään konsultointiin sekä suunnitteluprojektien ohjaukseen elinkaarinäkökulmasta. Osasto tarjoaa myös taloteknisiä erikoislaskentapalveluja ja koulutusta sekä osallistuu ulkoisiin ja sisäisiin kehittämishankkeisiin. EU edellyttää, että kaikki uudet rakennukset ovat jo vuonna 2020 lähes nollaenergiataloja. Energiamääräysten nopean kiristymisen lisäksi palveluidemme kysyntää kasvattaa ympäristöarvojen nousu aivan uudella tavalla imago- ja kilpailutekijäksi tilaajien keskuudessa, Sormunen Yhä useammin tilaaja haluaa imagomielessä uuden rakennuksen täyttävän tietyt ympäristöluokitukset ja huomattavasti määräysten minimitasoa paremmat energiatehokkuusvaatimukset sen lisäksi että rakennuksen arkkitehtuurin toivotaan olevan vaikkapa pirskahtelevaa. Kun rakennuksen tilaohjelman rinnalle nousee jo alkuvaiheessa selkeästi määriteltyjä energia- ja ympäristötavoit-

SKOL Visio Joulukuu 2010 13 Musiikkitalon taloteknisten järjestelmien suunnittelussa ja mitoituksessa tietomallin käyttö on tuonut tavanomaiseen staattiseen laskentaan verrattuna huomattavia säästöjä järjestelmien mitoituksessa ja siten myös rakennuksen investointi- ja käyttökustannuksissa. Pienempi energiankulutus säästää myös ympäristöä. Energia- ja ympäristöasiantuntemuksemme tuo asiakkaillemme selkeää lisäarvoa ja auttaa meitä saamaan myös perinteisiä taloteknisiä suunnittelutöitä, joissa kilpailu on kovaa, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n Energia ja ympäristö -osaston johtaja Piia Sormunen Insinööritoimisto Olof Granlund Oy teita, koko suunnitteluprosessi muuttuu perättäisistä työvaiheista enemmän arkkitehdin ja erikoissuunnittelijoiden yhteistyöksi heti hankesuunnittelusta lähtien. Tämä lisää huomattavasti taloteknisen suunnittelun mielekkyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia. Perinteisesti talotekninen suunnittelija on saanut valmiit arkkitehtikuvat, jolloin rakennuksen energiatehokkuuteen on voinut vaikuttaa vain rajallisesti lähinnä järjestelmä- ja laitevalinnoilla. Tietomallipohjainen suunnittelu ja simuloinnit mahdollistavat myös energiatehokkuuteen olennaisesti vaikuttavan rakennuksen massoittelun, aukotuksen ja muiden tekijöiden huomioimisen niin, että suunnitteluryhmä voi tehdä useita iteraatiokierroksia ja esitellä tilaajalle erilaisia vaihtoehtoja. Kokonaisuudesta osiin Piia Sormunen painottaa, että energia- ja ympäristöasiantuntijoiden rooli ei rajoitu vain rakennuksen kuoren sisälle, vaan se käsittää myös kaikki materiaali- ja energiavirrat jätevesiä, jätteitä, tontin käyttöä ja jopa rakennuksen sijaintia myöten. Uusi huipputason energiatehokas ja hiilivapaa toimistotalo saattaakin todellisuudessa lisätä yrityksen kokonaispäästöjä, jos työntekijöiden työmatkat pitenevät. Suunnittelija pyrkii usein nopeasti ratkaisemaan detaljeja, mutta vähäpäästöisessä rakentamisessa on tärkeintä arvioida kokonaisuutta ja hakea yhteistyössä parhaat toimintamallit joilla tavoitteisiin päästään. Piia Sormusen mukaan rakennus ja sen järjestelmät kyetään nykyisin suunnittelemaan ja toteuttamaan hyvinkin vaativien energia- ja ympäristötavoitteiden mukaisesti, mutta se ei riitä varmistamaan tavoitteiden toteutumista rakennuksen elinkaaren aikana. Rakennuksen käyttö vaikuttaa ratkaisevasti energia- ja ympäristötaseeseen. Energiansäästö ja päästöjen minimoiminen edellyttävät tarpeen mukaisen ohjauksen ja automaation lisäämistä talotekniikassa, mutta järjestelmiin on liitettävä myös entistä enemmän käyttäjien opastamista esimerkiksi erilaisilla infotauluilla. Samalla kun rakennuksista tulee hyvin vähän energiaa kuluttavia nousee esimerkiksi lämpimän käyttöveden osuus entistä keskeisemmäksi pyrittäessä energiankulutuksen pienentämiseen. Lämmin suihku kuluttaa muutaman saunan kiukaan verran energiaa, ja tämän voi kertoa käyttäjälle vaikka suihkuun liitetyllä näytöllä joka antaa veden ja energian kulutustiedot suihkun jälkeen. Käyttäjien palkitseminen on yksi tärkeä kehittämisalue pyrittäessä parempaan energiatehokkuuteen ja ympäristötaseeseen. Ympäristöarvojen nousu ei ole poistanut euron merkitystä konsulttina ja konsulttien työllistäjänä. Pohjoismaiden suurimmassa kauppakeskuksessa, Helsingin Itäkeskuksessa, saavutettiin Granlundin suunnittelemilla automaatioratkaisuilla ja etävalvonnalla lähes 600000 euron vuosisäästö sähkölaskussa ja yli 100000 euron säästö lämmityslaskussa. Samalla myös hiilidioksidipäästöt vähenevät 2002-2016 välisenä aikana lähes 21 miljoonaa kiloa, mikä vastaa noin 7000 henkilöauton vuosipäästöjä. Standardoitu käyttö laskelmiin Tämän vuoden alussa kiristyneiden energiamääräysten uusimisessa seuraava askel on jo vuonna 2012 voimaan astuva kokonaisenergiatarkastelu, jossa eri energiamuodoille asetetaan erilaiset päästökertoimet. Suurin muutos ja edistysaskel on se, että energialaskelmat tehdään rakennuksen standardoidulla käytöllä, mikä parantaa oleellisesti vertailtavuutta. U-arvo- ja tiiveysvaatimuksiin sekä lämmön talteenoton vuosihyötysuhteisiin ei ole tulossa muutoksia. Sormunen näkee lausuntokierroksella olevissa määräyksissä pulmana sen, että esimerkiksi omakotirakentajat asetetaan eriarvoiseen asemaan rakennuspaikasta riippuen. Ehdotuksen mukaan 25 prosenttia rakennuksen ja ilmanvaihdon tarvitsemasta lämmitysenergiasta on oltava tontilla tai lähistöllä tuotettua uusiutuvaa energiaa. Kaukolämpöalueella tätä ehtoa ei tarvitse täyttää, joten kaukolämpöverkon ulkopuolella rakentavat joutuvat tekemään suurempia energiainvestointeja, vaikka esimerkiksi kivihiilellä tuotettua kaukolämpöä ei voi mitenkään pitää kasvihuonekaasupäästöjä vähentävänä uusiutuvana energiana. Valmisteltavat määräykset saattavat aiheuttaa tarvetta koulutukseen ja ohjelmistoinvestointeihin etenkin pienille suunnittelutoimistoille. Jos rakennukseen tulee koneellinen jäähdytys, on laskennassa käytettävä tuntipohjaista dynaamista laskentamallia kuukausitason sijaan. Granlundilla tuntipohjainen dynaaminen ja tietomallipohjainen laskenta on ollut jo pitkään arkipäivää, mutta pienille toimistoille tällaiset muutokset voivat olla käytännössä suuria asioita, Piia Sormunen

14 SKOL Visio Joulukuu 2010 ajankohtaista SKOLin työehtosopimukset uusittiin SKOL sopi Toimihenkilöunionin kanssa palkkaratkaisusta ja solmi uusitun kaksivuotisen työehtosopimuksen Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kanssa lokakuussa. Kummankin henkilöryhmän kanssa sovittu palkkaratkaisu on samansisältöinen ja noudattaa Teknologiateollisuuden palkkaratkaisun linjaa. Työehtosopimusten mukaan alan yrityksissä neuvotellaan palkkaratkaisusta paikallisesti ja pyritään löytämään yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskantaja työllisyystilannetta vastaava palkkaratkaisu, jossa sovitaan palkankorotuksen kustannusvaikutus, ajankohta ja toteuttamistapa. Mikäli paikallisissa neuvotteluissa ei päästä sopimukseen palkankorotusten toteuttamisesta, korotetaan palkkoja 2010 marraskuussa 1,0 prosentin yleiskorotuksella ja 0,5 prosentin kustannusvaikutus kohdistetaan henkilökohtaisiin korotuksiin palkkapolitiikan mukaisesti tai kannustavasti työtuloksen, pätevyyden ja suorituksen perusteella. Ylemmille toimihenkilöille sovittiin lisäksi vastaavat tekstimuutokset kuin kevään toimihenkilösopimuksessa. Muutokset koskevat viikon palkallista isyysvapaata, äkillisestä syystä johtuvaa tilapäistä poissaoloa ja työllistymisvapaata. Lisäksi vapaa-aikana matkustamisen korvausta korotettiin. SKOLin jäsenistö työllistää noin 10 000 ylempää toimihenkilöä ja 3 500 toimihenkilöä. Suunnittelukustannuksiin parin prosentin nousu Suunnittelukustannukset nousivat marraskuussa 1,5 prosentin palkankorotusten ja muiden kustannusmuutosten johdosta. Vuoden 2010 kustannusten nousu näyttää muodostuvan 2,1 prosentiksi. Virallinen laskelma julkaistaan vuoden vaihteessa SKOLin nettisivulla. Ympäristöjärjestelmällä positiiviseen hiilitaseeseen Suunnittelussa vaikutusmahdollisuus elinkaarikustannuksiin FMC Group konsernin emoyhtiö Finnmap Consulting Oy on ottanut käyttöön kansainvälisesti sertifioidun ISO 14001:2004 mukaisen ympäristöjärjestelmän ja pyrkii ensimmäisenä rakennusalan konsulttiyrityksenä Suomessa hiilidioksidineutraaliksi yhtiöksi. Ympäristöohjelman keskeinen tavoite on alittaa asiakasprojekteissa normitason energiankulutus vähintään yhdellä energiatehokkuusluokalla ainakin 20 prosentissa suunnittelukohteista nostamatta olennaisesti rakennuskustannuksia. Tämä merkitsee hiilidioksidipäästöjen pienenemistä noin tuhannella tonnilla vuodessa, mikä on enemmän kuin yrityksen oman toiminnan noin 900 tonnin hiilidioksidikuorma. Toimenpiteiden laskennallinen rahallinen säästö energiakustannuksissa on asiakkaille noin euron neliötä kohti joka vuosi. Ympäristöjärjestelmä edellyttää aina oman toiminnan ympäristövaikutusten vähentämistä, mutta suunnitteluyrityksenä voimme kaikkein eniten vaikuttaa ympäristöön ja euroissakin mitattavaan energiansäästöön asiakasprojekteissa omalla osaamisellamme, toimitusjohtaja Markku Varis Variksen mukaan ympäristötietoiselle ja elinkaaritaloudelliselle suunnittelulle on myös selvästi enemmän kysyntää kuin vielä muutama vuosi sitten ja jatkossa se tulee vielä lisääntymään. Kasvava osa asiakkaista haluaa, että kiinteistön energiatehokkuus ja ympäristöpäästöt on selkeästi todennettu ja niitä voidaan käytön aikana seurata. Enää ei riitä se, että kiinteistöt täyttävät rimaa hipoen voimassa olevat energiamääräykset, vaan nyt monet asiakkaat edellyttävät kiinteistöltä energiatehokkuusluokkaa A tai kansainvälistä ympäristöluokitusta, Varis suunnittelu Elinkaarikustannukset Optimoidut elinkaarikustannukset Suunnittelulla on suuri vaikutusmahdollisuus elinkaarikustannuksiin ja samalla myös ympäristövaikutuksiin. FMC Groupin palvelujen vaikutus elinkaarihyötyihin asiakashyöty hankesuunnittelu rakennusinvestointi rakentaminen käyttö ja ylläpito käytön aikaiset kustannukset Vaikutusmahdollisuudet elinkaarikustannuksiin Hankesuunnitte - maankäyttö - ympäristövaiku arviointi - energiamuodon - ympäristötavoi - muuntojoustav Suunnittelu - energiatehokku - materiaalioptim - materiaali- ja la - terveellisyys - käytettävyys Rakentaminen - laadun varmist - kuljetusmatkat - työturvallisuus Käyttö ja ylläpit - energiaoptimoi - etäkäyttö - huollettavuus - kierrätys plugi Ylläpitopalvelut - huoltokirjapalv - energiaoptimoi - analyysipalvelu - etäkäyttöpalve Ympäristötietoi suunnittelupalv - energiasimuloin - rakennusfysiikk - ympäristöluokitu - energiaoptimoin - energiatodistuk - hiilijalanjälkilask Virtuaalipalvelu - inventointimallit - itegroidut mallit - mallien tarkastu - määrätiedon ha - rakentamisen si 1990 2000 2010 2020 2030 aika Tietomallinnusp - suunnittelumalli - tuotantomallit - ylläpitomalllit - analyysimallit - tiedonsiirrot

SKOL Visio Joulukuu 2010 15 SKOL jakoi SNIL-stipendejä SNIL-stipendirahaston stipendit jaettiin perinteisesti SKOLin syyskokouksen yhteydessä Finlandia-talolla marraskuussa. Stipendihakemuksia saatiin 42 kappaletta ja stipendejä jaettiin kuuden opinnäytetyön tekemiseen ja kahdelle opinnoissa muuten menestyneelle. Opinnäytetyöstipendin saivat: Mikko Hyyrynen, Tampereen Teknillinen Yliopisto, rakenne- ja siltatekniikka. Diplomityöaiheena on liittorakenteisten terässiltojen mitoitus eurokoodien uusilla mitoitusmenetelmillä. Joni Heikkola, Helsingin Yliopisto ja Aalto Yliopisto, suunnittelumaantiedettä. Opinnäytetyössä kehitetään menetelmä yhdyskuntarakenteen eheyttämiskohteiden löytämiseksi ja arvioimiseksi. Markus Sunela, Tampereen Teknillinen Yliopisto, vesi- ja jätehuoltotekniikka. Diplomityössä kehitetään vedenjakelujärjestelmämalli Tuusulan seudun vesilaitokselle. Mika Rajamäki, Tampereen AMK. kone- ja tuotantotekniikka. Lopputyön aiheena on kuluttajille suunnattu ranta-aaltovoimala. Taneli Nissinen, Tampereen AMK, rakennustekniikka. Opinnäytetyön aiheena on laserkeilaus ja pistepilven käsittely ydinvoimarakentamisessa. Elina Nykänen, Lahden AMK, ympäristöteknologia. Lopputyön aiheena on maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittaminen Espoon Finnoon osayleiskaavassa. Opiskelustipendien saivat Emma-Liisa Hannula, Aalto Yliopisto, arkkitehtuuri ja Elina Lohiniva, Oulun Yliopisto, rakennesuunnittelu. RYM hakee tutkimuksesta SHOKkivaikutusta Globalisoituminen ja rajat ylittävä teknologinen kehitys avaavat pienelle konsulttitoimistollekin maailmanlaajuiset markkinat. Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä RYM Oy pyrkii tehostamaan yritysten kilpailukykyä huipputason strategisella tutkimuksella. Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä käynnisti toimintansa tammikuussa alun perin kaavaillun nimen RYM-SHOK Oy:n sijaan napakasti RYM Oy:nä. Kesän lopulla RYMin toimitusjohtaja Ari Ahonen ja tutkimusjohtaja Anssi Salonen jättivät ensimmäisen Tietomallinnetut liiketoimintaprosessit ohjelman rahoitushakemuksen Tekesiin. Tietomallinnus ei ole ensisijaisesti teknologia, vaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaaja niille jotka ymmärtävät syvällisesti asiakkaiden tulevat tarpeet ja pystyvät kehittämään niihin ajoissa huippuosaamiseen perustuvat ylivoimaiset ratkaisut, Ari Ahonen tiivistää tutkimusohjelman lähtökohdan. Ahosen mukaan liiketoimintamahdollisuudet ovat erityisen suuret suunnittelu- ja konsulttialalle sen osaamisintensiivisyyden takia: onhan myytävä tuote nimenomaan tieto ja osaaminen ja kyky ratkaista niiden avulla asiakkaiden tarpeita. Konsulttialan yritysten monipuolinen osallistuminen RY- Min toimintaan ja tutkimushankkeisiin kertoo alan ymmärtävän kansainvälistä huipputasoa edustavan strategisen tutkimuksen keskeisen merkityksen kilpailukyvyn vahvistamiselle. RYMin 52 osakkaan joukosta löytyy niin Pöyry kuin Arkkitehdit Tommila, Rapal, Vianova Systems ja AX-konsultit Oy, jotka ovat yrityksinä erilaisia ja eri kokoisia mutta näkevät mahdollisuuksia kansainväliseen kasvuun, Ahonen Kolme vahvaa kasvualuetta Tietomallinnettujen liiketoimintaprosessien lisäksi RYMin kaksi muuta valmisteilla olevaa tutkimusohjelmaa ovat Sisäympäristö ja Energisoivat yhdyskuntakonseptit. Ennen RYM Oy:tä viimeksi Tekesin johtajana ja johtoryhmän jäsenenä toiminut tekniikan tohtori Ari Ahonen näkee suomalaisten yritysten osaamisessa näillä kolmella alueella valtavasti kansainvälistä potentiaalia, jonka kehitystä käytännön liiketoiminnaksi voidaan merkittävästi edistää tekemällä tutkimusohjelmissa tiivistä yhteistyötä yritysten ja alallaan maailman kärkeä edustavien tutkimuslaitosten kesken. Suomessa on näillä kaikilla alueilla huipputason osaamista, jolle on lähitulevaisuudessa voimakkaasti kasvavaa maailmanlaajuista kysyntää, Tekesissä kansainvälisten huippuyliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten verkostojen parissa toiminut Ahonen Tietomallinnuksen sovellukset eivät rajoitu pelkästään suunnitteluun, rakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon, vaan tilojen käyttäjät voivat hyödyntää samoja malleja vaikkapa henkilöstöhallinnossaan organisaatiomuutosten suunnittelussa. Konsulttialan yritysten monipuolinen osallistuminen RYMin toimintaan ja tutkimushankkeisiin kertoo alan ymmärtävän kansainvälistä huipputasoa edustavan strategisen tutkimuksen keskeisen merkityksen kilpailukyvyn vahvistamiselle, RYM Oy:n toimitusjohtaja Ari Ahonen Hyvä sisäilma on kasvava panostusalue, sillä sen avulla voidaan parantaa merkittävästi tehtaista toimistoihin siirtyvän tietotyön tuottavuutta ja asumisviihtyvyyttä. Energia- ja ympäristöongelmien ratkaisemisessa kiinteistö- ja rakennusala on keskeisessä asemassa, sillä sen osuus energiankulutuksesta on kaikkialla yli 40 prosenttia. Tekesin teknologiaohjelmat ja niiden puitteissa rakennettu yhteistyömalli yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kesken ovat osaltaan luoneet pohjaa suomalaisten yritysten korkealle osaamiselle. Ahosen mukaan RYMin tutkimusohjelmat eroavat Tekesin kaikille avoimista ohjelmista siinä, että ne kohdistetaan tarkemmin ohjelmaan osallistuvien yritysten tarpeisiin. Ohjelmiin voivat osallistua RYMin osakkaiden lisäksi myös muut, mutta ohjelman käynnistymisen jälkeen siihen ei oteta enää uusia osallistujia. Ohjelmien tulokset eivät ole Tekes-ohjelmien tavoin avoimia vaan ne jäävät osallistujien käyttöön. Tulevaisuuden strateginen ennakointi, tarkka kohdistaminen ja nopeus ovat nykyisin yhä tärkeämpiä tekijöitä, kun pyritään kehittämään menestyviä ideoita ja liiketoimintamalleja. Kansainvälisillä markkinoilla vertailukohtana on aina pidettävä maailman parhaita toimijoita ja ratkaisuja. Tutkimus- ja kehitystyön lähtökohdaksi on otettava teknologian sijaan asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet, joita ratkaistaan huipputeknologiaan perustuvilla tuotteistetuilla palveluilla, Ari Ahonen tiivistää RYMin ja ohjelmiin osallistuvien yritysten strategisen tutkimuksen menestystekijöitä.

SUUNNITTELUALA KÄÄNTYI KASVUUN Kotimarkkinat vetävät, vientihankkeita kaivataan Suunnittelu- ja konsulttiala on kääntynyt kasvuun kaksi vuotta kestäneen laskun jälkeen. Selvimmin kasvu tuntuu talosektorin kotimaisten suunnittelu töiden lisääntymisenä lähelle lamaa edeltänyttä tasoa. Kotimaiset Kotimaiset markkinanäkymät 100 100 % % Heikkenevät heikkenevät Heikkenevät 80 80 % 60 60 % 40 40 % % ennallaan Ennallaan Ennallaan Suunnittelualan kokonaistilauskanta kasvoi kesän aikana viisi prosenttia, mutta toimialakohtaiset vaihtelut ovat merkittäviä. Kotimaiset tilaukset lisääntyivät talo- ja teollisuussektoreilla, mutta infrasuunnittelun kotimaan työt vähenivät. Vientitöitä yrityksillä on vain puolet viimevuosien normaalista tasosta. Suunnittelualan markkinaodotukset ovat melko myönteiset. Kotimarkki noiden kasvuun uskoo kolmannes alasta ja yli puolet yrityksistä arvioi vientimarkkinoiden paranevan. Laman saldona alalta katosi miltei tuhat työpaikkaa ja vähennystarpeita on edelleen teollisuussuunnittelussa. Kotimaan työt nostivat talosuunnittelun kasvuun Talosuunnittelijat saivat runsaasti uusia tilauksia kotimaasta, noin 50 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kokonaistilauskanta kasvoi yli kymmenen prosenttia. Töitä lisäsi myös keskeytettyjen kotimaan ja Venäjän hankkeiden käynnistyminen. Talonrakennusalan suunnitteluhenkilöstö kasvoi pari prosenttia ja kasvun uskotaan jatkuvan saman suuruisena edelleen. Kolmannes talosektorin yrityksistä arvioi kotimarkkinoiden kasvavan, loput uskovat markkinoiden pysyvän nykytasolla. Vientimarkkinoiden suhteen ollaan hyvin optimistisia. Parhaiten työn hankinnassa ovat menestyneet rakennesuunnittelijat, joilla kokonaistilauskanta vastaa yli puolen vuoden työmäärää. Korjaushankkeet puolestaan työllistävät talotekniikkatoimistoja. Osaavista rakenne- ja lvi-suunnittelijoista on kymmenien vajaus. Infrasektorilla kotimaan työt laskussa Infra-ala kulkee taantu man jälkijunassa. Kotimainen tilauskanta väheni kymmenen prosenttia, koska elvytyshankkeiden suunnittelutyöt ovat valmistu massa eikä uusia isoja hankkeita ole käynnistynyt. Alan yritykset saivat kotimaasta yli kymmenen prosenttia vähemmän tilauksia kuin edellisellä puolen vuoden jaksolla. Tilauskanta vastaa viiden kuukauden työmäärää. Infrasektorin näkymät vaihtelevat yrityksittäin, kotimarkkinoiden kasvuun ei uskota. Pääosa arvioi tilanteen säilyvän nykyisellään, mutta miltei viidennes arvioi kotimarkkinoiden heikkenevän. Vientimarkki noiden uskotaan kehittyvän myönteisesti. Teollisuus työllistää heikosti suunnittelua Teollisuussuunnittelun kapasiteetti on vajaakäytössä sekä kotimaisten investointien matalan tason että vähäisten vientitilausten vuoksi. Teollisuussuunnittelun kotimainen tilauskanta kasvoi kuitenkin kolme prosenttia, mutta vienti väheni edelleen. M M 1 600 1 400 1 400 1 200 1 000 1 000 800 600 600 400 M 700 600 600 500 400 400 300 200 200 100 100 00 00 Suunnitteluhenkilöstö ja laskutus 01 01 Vientilaskutus Vientilaskutus vienti- 200 200 laskutus 0 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 100 Indeksikorjattu kokonaislaskutus Indeksikorjattu vientilaskutus Henkilöstö Indeksikorjattu kokonaislaskutus Indeksikorjattu vientilaskutus Henkilöstö 02 02 03 03 Työkannan aikaisempaa alhaisempi taso on heijastunut teollisuussuunnittelun henkilömäärään, joka on vähentynyt kymmenisen prosenttia vuoden 2008 huippulukemista. Kun lisäksi lomautusten piirissä oli syyskuussa toiset kymmenen prosenttia henkilöstöstä, oli ylikapasiteettia miltei viidennes. 04 04 Suunnittelun työkanta Suunnittelun työkanta M Suunnittelun työkanta kokonaislaskutus kokonaistilauskanta 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 05 05 henkilöstö 06 06 07 07 08 08 20 20 % 20 % paranevat Paranevat Paranevat 0 % 0 0 % 00 01 00 02 01 03 02 04 03 05 04 06 05 07 06 08 07 09 08 10 09 10 kotimaan tilauskanta viennin tilauskanta 09 09 10 10 Lukumäärä Lukumäärä lukumäärä 16 000 16 000 16 000 14 000 14 000 000 12 000 000 10 000 10 000 8 000 000 6 000 4 000 000 2 000 0